Jos ajat sorateitä, kuten minä, niin ei kestä mikään massa. Joka kesä saa uuden satsin laittaa koteloihin ja alustan kiveniskupaikkoihin. Ruoste pääsee alkuun massan alle, eikä siinä enää auta, kuin koko massan poisto ja kotelomassakäsittely ja massaus, joka nyt on käytännössä mahdoton ja järjettömän työläs ratkaisu.
Paras ratkaisu on kunnon maali ja joku hammeri tms kestää uskomattoman hyvin kiveniskujakin.
Toki jos ajelee tuhansia kilometrejä vuodessa sorateitä niin massa kuluu nopeammin (Alustan osista puhumattakaan.). Tuossa tapauksessa varmaan ihan turha maksaa ammattilaisellekaan, jos ei saa massaukselle useamman vuoden takuuta.
Minulla tuo tärkein pointti oli tuossa se, ettei markettitavarakaan itsekseen hilseile levyinä pois parissa vuodessa. Tuskin edes 12 vuodessa.
Kulutuskestävyyttä arvailin lähinnä tuon ruohonleikkuritestin perusteella, koska itse ajan autolla reilusti keskimääräistä vähemmän. Eihän se vastaa isoilla kivillä heittelyä, mutta hidastettuun hiekkapuhallukseen sitä voi verrata.
Sen verran jo tiedän, että massa on omaan käyttööni täysin riittävä suojaus.
Ja massalla tarkoitan penssillä paksusti levitettyä tavaraa.
Veikkaan myös, että aika moni muukin ajelee itseni lisäksi suurimmaksi osaksi asfaltilla. Silloin massa ottaa osumaa lähinnä talvella ja keväällä hienon soran takia.
Kuluminen lienee satoja kertoja hitaampaa kuin esim. tuossa "omalla" sorapätkällä, johon kylvävät ahkerasti nyrkin kokoista kiveä.
Itsekin pienen pätkän soratietä siis satunnaisesti ajelen (Ehkä 200 km vuodessa ja joku masokisti voi ajaa toki tuplamäärän päivässä.) ja ainoa ongelma on se, että eturenkaat heittävät mutkissa kivet oviin ja ovissa on vähintään tuhansia kiveniskemiä.
Tai ei tuo minulle ole mikään ongelma, koska "parit" kiveniskemät eivät kiinnosta ns. vittuakaan tuossa romussa.
Itse lisätty massa ei ole kulunut vielä mistään puhki.
Automalleissakin on luonnollisesti isoja eroja tuon kivisuihkun suhteen. Nykyisissä vehkeissä auttanee muoviset "pohjapanssarit", mutta jos niidenkään alla ei ole massaa tai erikoisen paksua maalia ja sinne pääsee kiviä helisemään, niin odotettavissa on ennenaikaista ruostumista.
Mutta ei tästä tosiaan mitään vertailua saada aikaiseksi, kun pitäisi olla sama auto samalla tiellä ja samoilla kilometreillä.
Eihän sitä massaakaan joka paikasta tarvitse poistaa, jos parista kohdasta häviää massat ja pääsee pelti ruostumaan. Talttaa hieman ympäriltä tavaraa irti ja tunnin päästä on taas uusi massa pinnassa.
En tiedä mitä Hammerilla tarkoitat, mutta kovaksi väitetty/speksattu Hammerite ei ainakaan kestä paksun massan tapaan jatkuvaa kivisuihkua.
Perustan tämän siihen, että massa kestää auttavasti taltalla hakkaamista ja tuo ei.
Ruosteiseen pintaan toki muuten erittäin hyvää tavaraa hintaisekseen. Jos esim. sutisin sitä normaalin kaksi kerrosta aiemmin mainitun ruohonleikkurin pohjaan, niin kestäsi ehkä tunnin ajoa.
Tarkoittanet varmaan jotain 2-komponenttista avolavojen lavaan laitettavaa tavaraa tmv? Se voisi kestääkin massaa pidempään.
Minä kyllä käyttäisin jo tuossa tapauksessa "ralliroiskeläppiä" ja veistelisin muovisuojat pahimpiin paikkoihin, mikäli mahdollista. Minullakin on teollisuuskumilla jatketut läpät, jotka viistävät miltei maata. (Yhtä esteettinen patentti kuin kuskikin, joten tuolla ajaminen ei hävetä yhtään.) Muuten kivipuhaltaa paria kohtaa pohjassa aika tehokkaasti.
Rankkaan käyttöön maali onkin todennäköisesti parasta tavaraa, jos kyseessä on parin millin paksuinen kerros jotain lavalitkua.
Ohuen markettitavaran ylivoimaisuuteen en pysty omien kokemuksien perusteella ainakaan toistaiseksi uskomaan.
Mutta hyvä jos se sinulla kestää. Minä jatkan massalla sotkemista, sitten kun sille tulee tarvetta.
Pitäisi ehkä tarkemmin ajateltuna ottaa osittain takaisin tuo väittämäni kolmen vuoden välein tehtävän ruostesuojauksen turhuudesta. Eihän ne aineet koteloista karkaa, mutta jos ajelee penkit puhki muutamassa vuodessa, niin ehkä lisämassallekin on välillä tarvetta.
Mutta jos sen sattuu tekemään väärä ammattilainen, niin massat hilseilee kahdessa vuodessa, kuten kaverin auton tapauksessakin kävi.
.
