Pienten kysymysten ketju

[Hyrava]

Mitenkäs paljon asunnon tai auton ikkunalasi vähentää aurinkopaneelista saatavaa tehoa? Lähinnä tarkoitan sellaisia noin kämmenen kokoisia paneeleja joita voi laittaa vaikka johonkin laitekoteloon. Koitin googletella mutta mitään järkevää vastausta en tuohon saanut kun vastaukset vaihtelivat "lasi ei vaikuta juuri mitään, ehkä muutamia prosentteja häviöitä" -vastauksesta "ei kannata edes kuvitella käyttävänsä lasin takana, 70% katoaa lasiin" -vastaukseen ja kaikkea siltä väliltä enkä löytänyt ensimmäistäkään vastausta jossa olisi esimerkiksi jotain mittaustuloksia tai edes jossain määrin luotettavaa tietoa vaan kaikki oli aikalailla mutu-tietoa.

Tuli yhtäkkiä sellainen aivopieru mieleen että muutamassa itsetehdyssä laitteessa olisi kätevää olla joku aurinkopaneeli niin ei tarvitsisi välttämättä niin usein tai ehkä ollenkaan siirrellä laitteita erikseen lataukseen jos pienellä aurinkopaneelilla voisi sisätiloissa joko kotona tai autossa latailla noita. Sitten mietinkin että jos häviöt ikkunan läpi ladatessa on kovinkin suuret verrattuna ilman ikkunaa aurinkokennon edessä niin tuossa ei ole mitään mieltä.

En viitsinyt pistää kysymystä noihin aurinkopaneelikeskusteluihin kun niissä keskustelu taitaa olla aikalailla noiden katolle asennettavien isojen paneelien ympärillä.

 

[Markok]

Mitenkäs paljon asunnon tai auton ikkunalasi vähentää aurinkopaneelista saatavaa tehoa? Lähinnä tarkoitan sellaisia noin kämmenen kokoisia paneeleja joita voi laittaa vaikka johonkin laitekoteloon. Koitin googletella mutta mitään järkevää vastausta en tuohon saanut kun vastaukset vaihtelivat "lasi ei vaikuta juuri mitään, ehkä muutamia prosentteja häviöitä" -vastauksesta "ei kannata edes kuvitella käyttävänsä lasin takana, 70% katoaa lasiin" -vastaukseen ja kaikkea siltä väliltä enkä löytänyt ensimmäistäkään vastausta jossa olisi esimerkiksi jotain mittaustuloksia tai edes jossain määrin luotettavaa tietoa vaan kaikki oli aikalailla mutu-tietoa.

Tuli yhtäkkiä sellainen aivopieru mieleen että muutamassa itsetehdyssä laitteessa olisi kätevää olla joku aurinkopaneeli niin ei tarvitsisi välttämättä niin usein tai ehkä ollenkaan siirrellä laitteita erikseen lataukseen jos pienellä aurinkopaneelilla voisi sisätiloissa joko kotona tai autossa latailla noita. Sitten mietinkin että jos häviöt ikkunan läpi ladatessa on kovinkin suuret verrattuna ilman ikkunaa aurinkokennon edessä niin tuossa ei ole mitään mieltä.

En viitsinyt pistää kysymystä noihin aurinkopaneelikeskusteluihin kun niissä keskustelu taitaa olla aikalailla noiden katolle asennettavien isojen paneelien ympärillä.

Tuohon on hankala antaa tyhjentävää vastausta. Osassa laseista saattaa olla säteilyä vähentävää ominaisuutta ja kodin kolminkertaiset lasit aiheuttaa kanssa vähentävästi. Mutta jos laite on virrankulutukseltaan pieni vs paneeli, tällä ei juuri merkitystä.

 

[Hyrava]

Tuohon on hankala antaa tyhjentävää vastausta. Osassa laseista saattaa olla säteilyä vähentävää ominaisuutta ja kodin kolminkertaiset lasit aiheuttaa kanssa vähentävästi. Mutta jos laite on virrankulutukseltaan pieni vs paneeli, tällä ei juuri merkitystä.

Juu, tiedän että jos lasissa on jotain pinnoitteita tai jotain niin ne vaikuttavat mutta saisi edes jotain suuntaa antavaa tietoa niin voisi vähän hahmotella projektin järkevyyttä. Jos jostain saisi edes jonkun lasityypin oikeaa tietoa niin osaisi vähän arvioida asiaa, asunnossa on ihan normaalit 3-kerroslasit ilman mitään hienoja käsittelyitä eikä nykyisessä autossakaan ole mitään tummennuksia/ihmepinnoitteita. Vaikuttaahan paneelin kulma aurinkoon, lämpötila ja moni muukin asia tuohon mutta saisi edes vähän arvioitua kannattaako tuota miettiä yhtään enempää.

Ja kyllä tuolla on iso merkitys, koska sellaisesta kämmenen kokoisesta paneelista ei ihan hirveästi lataustehoa irtoa akulle niin jos ulkona auringonpaisteessa toimiikin hyvin niin jos lasin läpi tulisi joku 10% siitä, paneelilla ei enää saisi mitään hyötyä. Vastaavasti jos lasin läpi tulisi 70-80% verrattuna ulkoilmaan niin paneeli olisi hyvinkin järkevä. Tietty jos paneelin ylimitoittaisi, mutta ideana olisi pitää laitteet kohtalaisen pieninä ja siirreltävinä niin mitään puolen neliömetrin paneelia en ajatellut laittaa.

En oletakaan että saisin juuri omia käyttötapauksia vastaavien lasien dataa mutta kun saisi edes jotain niin osaisi vähän hahmottaa asiaa. Ei viitsisi ihan turhaankaan mitään paneelia hankkia pelkkää testailua varten, mutta kai se kohta on pakko.

 

[LaturiLewis]

Ikkunalla (3xlasit) ympäri vuoden ollut DIY BLE liiketunnistimia varustettuna pienellä aurikennovalon 55x55 mm kennolla.
Ikkuna on itään päin ja lataukseen riittävää auringon valoa ei paljon tule vuorokaudessa. Vastaavasti 1 laite on ollut
ulkona räystään alla ja akun jännite kesäaikaa jopa nousi,vaikka aamuauringossa vain pari tuntia , muuten räystään alla varjossa.
Mittasin vertailuksi pilvipoudalla 8x11 cm paneelin oikosulkuvirtoja parvekkeen ikkunalasin vierestä ja läpi:
1. 50mA - 40 mA
2. 14mA - 11 mA

Jos laitteen virran kulutus on riittävän pieni ja ikkuna aurinkoinen etelään, niin kesäaikaan riittää myös ikkunan takana.

Kenno pitää olla vain mitoitettu oikein suhteessa kulutukseen.

Jos laitteen kulutus 1 mA ja auringossa olevan kennon ikkunan läpi tulisi 10 mA , niin 2,5 tuntia auringon valossa pitäisi laitteen hengissä. Tietysti pitäisi ottaa huomioon myös pilviset päivät.
Ohessa liiketunnistimen jännitelogit ikkunallaei riittävästi pilvisellä valoa lataukseen)

 

[Hyrava]

Ikkunalla (3xlasit) ympäri vuoden ollut DIY BLE liiketunnistimia varustettuna pienellä aurikennovalon 55x55 mm kennolla.
Ikkuna on itään päin ja lataukseen riittävää auringon valoa ei paljon tule vuorokaudessa. Vastaavasti 1 laite on ollut
ulkona räystään alla ja akun jännite kesäaikaa jopa nousi,vaikka aamuauringossa vain pari tuntia , muuten räystään alla varjossa.
Mittasin vertailuksi pilvipoudalla 8x11 cm paneelin oikosulkuvirtoja parvekkeen ikkunalasin vierestä ja läpi:
1. 50mA - 40 mA
2. 14mA - 11 mA

Jos laitteen virran kulutus on riittävän pieni ja ikkuna aurinkoinen etelään, niin kesäaikaan riittää myös ikkunan takana.

Kenno pitää olla vain mitoitettu oikein suhteessa kulutukseen.

Jos laitteen kulutus 1 mA ja auringossa olevan kennon ikkunan läpi tulisi 10 mA , niin 2,5 tuntia auringon valossa pitäisi laitteen hengissä. Tietysti pitäisi ottaa huomioon myös pilviset päivät.
Ohessa liiketunnistimen jännitelogit ikkunallaei riittävästi pilvisellä valoa lataukseen)

Kiitoksia vastauksesta. Ihan ei auennut nuo 1. ja 2. rivit että mikä luku on mitäkin.

Ja tosiaan tuolla aurinkopaneelilla ei olisi tarkoitus kokonaan laitteen sähkönkulutusta kattaa, kunhan saisi normaalin akkukeston nostettua parista-kolmesta päivästä esim viikkoon paneelin avustuksella että selviäisi about kerran viikkoon latauksella.

 

[LaturiLewis]

Kiitoksia vastauksesta. Ihan ei auennut nuo 1. ja 2. rivit että mikä luku on mitäkin.

Ja tosiaan tuolla aurinkopaneelilla ei olisi tarkoitus kokonaan laitteen sähkönkulutusta kattaa, kunhan saisi normaalin akkukeston nostettua parista-kolmesta päivästä esim viikkoon paneelin avustuksella että selviäisi about kerran viikkoon latauksella.

Siinä oli 2 eri valon määrällä tehtyä mittausta eli lasin läpi putosi virta 1. 50->40 =10 mA ja 2. 14->11=3 mA .
Itsellä ulkona ollut tunnistin oli vielä marraskuussa hengissä, mutta sitten hain pois, koska aurinkoa ei enää riittävästi lataukseen ja akun lataus pakkasessa voi olla vahingollista.

 

[tuhkafenix]

Uusi telkkari, ja kaapeli TV. Seinästä tulevassa piuhassa väärä pää. Miten fiksuin ratkaista?
Vanha talo, ja tosiaan piuha tulee seinän sisältä, ei mitään rasiaa tms.
Tuli vielä kiireessä epätarkka kuva…

 

[juhaa]

Uusi telkkari, ja kaapeli TV. Seinästä tulevassa piuhassa väärä pää. Miten fiksuin ratkaista?
Vanha talo, ja tosiaan piuha tulee seinän sisältä, ei mitään rasiaa tms.
Tuli vielä kiireessä epätarkka kuva…

Vanha uros/uros adapteri mennyt vanhan TV:n mukana?

Löytyy melkein mistä vain. Esimerkkinä

QNECT ANTENNIADAPTERI, UROS - UROS - Power.fi

www.power.fi

 

[tuhkafenix]

Vanha uros/uros adapteri mennyt vanhan TV:n mukana?

Löytyy melkein mistä vain. Esimerkkinä

QNECT ANTENNIADAPTERI, UROS - UROS - Power.fi

www.power.fi

Joo mennyt varmaan vanhan TV mukana. Annan vanhukselle jeesiä. Kiitos tästä, auttaa kiireessä paljon.

 

[Hyrava]

Siinä oli 2 eri valon määrällä tehtyä mittausta eli lasin läpi putosi virta 1. 50->40 =10 mA ja 2. 14->11=3 mA .
Itsellä ulkona ollut tunnistin oli vielä marraskuussa hengissä, mutta sitten hain pois, koska aurinkoa ei enää riittävästi lataukseen ja akun lataus pakkasessa voi olla vahingollista.

Kiitoksia! Eli noin 20% häviötä lasin läpi noissa mittauksissa eli omaan käyttötarkoitukseen saattaisi joku pieni paneeli vaikka toimiakin järkevästi akun kestoa pidentämässä. Toki tuossa on paljon muitakin muuttujia mutta ihan pelkkä tavallinen lasi ei sentään mitään 70% häviöitä tee eli kannattaa ainakin jatkaa paneelin lisäämisen miettimistä eikä heittää koko ideaa heti romukoppaan.

 

[LaturiLewis]

Kiitoksia! Eli noin 20% häviötä lasin läpi noissa mittauksissa eli omaan käyttötarkoitukseen saattaisi joku pieni paneeli vaikka toimiakin järkevästi akun kestoa pidentämässä. Toki tuossa on paljon muitakin muuttujia mutta ihan pelkkä tavallinen lasi ei sentään mitään 70% häviöitä tee eli kannattaa ainakin jatkaa paneelin lisäämisen miettimistä eikä heittää koko ideaa heti romukoppaan.

Auringon paistaessa tein 55x55 mm kennosta BLE liiketunnistimeen menevän latausvirran mittauksen.
Tulos oli itsellekkin hieman positiivinen yllätys.
Ulkopuolella auringossa latausvirta 28 mA ja parvekkeen lasin läpi se oli 24 mA, joten lataus riitttää alle 1mA kuluttavan
laitteen akun varauksen ylläpitoon helposti.

 

[Lassivv]

Löytyisikö tietäviltä vinkkejä. Kyseessä traktorin ilmastoinnin termostaatin pieni piirilevy mistä aina mustuu ja palaa sama trankku/mosfet noin reilun vuoden käytön jälkeen. Olisiko tuohon ehdottaa sopivaa hieman jytkympää mallia tilalle? Piirilevy myös kuumassa paikassa, mihin myös auttaisi tuon trankun ylimitoitus.

 

[ississ]

Löytyisikö tietäviltä vinkkejä. Kyseessä traktorin ilmastoinnin termostaatin pieni piirilevy mistä aina mustuu ja palaa sama trankku/mosfet noin reilun vuoden käytön jälkeen. Olisiko tuohon ehdottaa sopivaa hieman jytkympää mallia tilalle? Piirilevy myös kuumassa paikassa, mihin myös auttaisi tuon trankun ylimitoitus.

Minkälaisessa paikassa tuo on, mahtuuko esim TO220 koteloinen jossa olisi vähän jäähypintaakin ?
Ja kytkentä tietty auttaisi jos se tekee muutakin kuin toimii on/off kytkimenä...
Jos vain kytkin niin varmaan tilalle voisi varmaan laittaa fetin jolloin lämpeneminen pienenee, jos ei niin sitten olisi hyvä tietää kytkentä.

 

[Grez]

Kysymyshän nyt tietysti on, että mikä siitä kärähtää sitten kun tuo ei enää kärähdä Siis pointtina lähinnä, että nythän ei ole mitään varmuutta että vika on tuon transistorin alimitoitus, vaan saattaa olla sijaiskärsijä jostain muusta ongelmasta.

Yksi vaihtoehto voisi olla laittaa ihan nykyiselle trankkumallille jäähdytyssiili.

Varmasti siihen isomman tehonkeston vastaavankin saa laitettua. En oikein saa kuvasta selvää. Jos kerran olet jo monta kertaa sen vaihtanut, niin onko tuo MPS 751? Ississ tuossa jo ehdottikin isompikoteloista.

 

[Lassivv]

Minkälaisessa paikassa tuo on, mahtuuko esim TO220 koteloinen jossa olisi vähän jäähypintaakin ?
Ja kytkentä tietty auttaisi jos se tekee muutakin kuin toimii on/off kytkimenä...
Jos vain kytkin niin varmaan tilalle voisi varmaan laittaa fetin jolloin lämpeneminen pienenee, jos ei niin sitten olisi hyvä tietää kytkentä.

Kyllä sinne to220 voisi juuri ja juuri taittua. On/off kytkimenä toimii, luulen että on vaan alimitoitettu tuo tehonkesto trankussa noin kuumassa paikassa.

Kysymyshän nyt tietysti on, että mikä siitä kärähtää sitten kun tuo ei enää kärähdä Siis pointtina lähinnä, että nythän ei ole mitään varmuutta että vika on tuon transistorin alimitoitus, vaan saattaa olla sijaiskärsijä jostain muusta ongelmasta.

Yksi vaihtoehto voisi olla laittaa ihan nykyiselle trankkumallille jäähdytyssiili.

Varmasti siihen isomman tehonkeston vastaavankin saa laitettua. En oikein saa kuvasta selvää. Jos kerran olet jo monta kertaa sen vaihtanut, niin onko tuo MPS751?

Se on toki mahdollista, mut kun on/offina tuota ohjaa vuoden päivät ongelmitta niin en usko että muuta hajoaa jos tuon korvaa jytkymmällä.

Tuolle sopiva jäähdytyssiili voisi kyllä olla helppo vaihtoehto myös. Toki mieluummin se jykevämpi trankku koska luultavasti se korjaus ongelman vuosiksi.

Ei ole omasta osasta kyse, tilalle ostettu aina uutta piirilevyä eli ei ole koskaan vaihdettu tuota trankkua. Mps751 sitä itsekkin arvelin lähinnä tuli mieleen että löytyisikö siihen tilalle samalla joku hieman jykevämpi.

Pahoittelut typoista yms, kun kännykällä kiireessä vastailin.

 

[Ploro]

Kyllä sinne to220 voisi juuri ja juuri taittua. On/off kytkimenä toimii, luulen että on vaan alimitoitettu tuo tehonkesto trankussa noin kuumassa paikassa.



Se on toki mahdollista, mut kun on/offina tuota ohjaa vuoden päivät ongelmitta niin en usko että muuta hajoaa jos tuon korvaa jytkymmällä.

Tuolle sopiva jäähdytyssiili voisi kyllä olla helppo vaihtoehto myös. Toki mieluummin se jykevämpi trankku koska luultavasti se korjaus ongelman vuosiksi.

Ei ole omasta osasta kyse, tilalle ostettu aina uutta piirilevyä eli ei ole koskaan vaihdettu tuota trankkua. Mps751 sitä itsekkin arvelin lähinnä tuli mieleen että löytyisikö siihen tilalle samalla joku hieman jykevämpi.

Pahoittelut typoista yms, kun kännykällä kiireessä vastailin.

Oma ääni menisi tuolle jo mainitulle TO220 kotelolle.

 

[spastinen]

Otin hajonneen Polk Hts 12 vahvistimen irti. En tajua piirilevyistä mitään eli tuo purkan näköinen aine on?

 

[ississ]

Otin hajonneen Polk Hts 12 vahvistimen irti. En tajua piirilevyistä mitään eli tuo purkan näköinen aine on?

Massaa jonka tarkoitus on pitää osia paikallaan ja vaikeuttaa korjaamista

 

[sjii]

Massaa jonka tarkoitus on pitää osia paikallaan ja vaikeuttaa korjaamista

Kelojen osalta menettelyllä voidaan kylläkin myös ehkäistä niiden vinkumista (coil whine).

 

[spastinen]

Meinasin viedä tuon korjattavaksi mutta kun näin tuon "sotkun" niin taitaa tulla halvemmaksi ostaa uusi vahvistin tai kokonaan uusi subwoofer.

200€ saisi uuden vahvistimen

 

[Ogeli]

Meinasin viedä tuon korjattavaksi mutta kun näin tuon "sotkun" niin taitaa tulla halvemmaksi ostaa uusi vahvistin tai kokonaan uusi subwoofer.

Ammattihuolto on tottunut tuohon sotkuun.
Mikäli kuvaa katsoo tarkasti niin näyttäisi että konkat on pullistunut (nuo isot mustat mötikät) eli saattaa olla kohtuu kustannuksilla korjattavissa.
Onko laite täysin mykkä?

 

[ississ]

Kelojen osalta menettelyllä voidaan kylläkin myös ehkäistä niiden vinkumista (coil whine).

Joo, noiden lakkaamattomien osalta kyllä.

 

[spastinen]

Nyt täysin mykkä, alkoi silleen että soitti yhden nuotin ja sitten täysi hiljaisuus. Nyt ei kuulu mitään. Pitää varmaan viedä tuo huoltoon ja katsoa paljonko tulee hintaa

Kiitos kaikille vastauksista, oppi vähän taas lisää

 

[Ogeli]

Nyt täysin mykkä, alkoi silleen että soitti yhden nuotin ja sitten täysi hiljaisuus.

Ei kuulosta lupaavalta, yleensä konkkaviat tekevät sen että laitteet kuolevat siten että sammutuksen jälkeen eivät enään herää. Lennossa sammuminen harvinaista.
Sulake varmaan tarkistettu?

Toivottavasti ei ollut mollisoinnun alku

 

[spastinen]

En löytänyt tuosta sulakkeita, ehkä ne/se on jossain tuon "purkan" alla. Toive oli just että sulake ois vaan menny, ois voinut ite vaihtaa

 

[Ogeli]

En löytänyt tuosta sulakkeita, ehkä ne/se on jossain tuon "purkan" alla.

Se voi olla myös piirilevylle juotettu tavallisen näköinen komponentti lähellä verkosta tulevaa sähköä, tuskin tuon mönjän alla.

Noh toivottavasti löydät kohtuuhintaisen korjaajan.

 

[Mustang243]

En löytänyt tuosta sulakkeita, ehkä ne/se on jossain tuon "purkan" alla. Toive oli just että sulake ois vaan menny, ois voinut ite vaihtaa

Katsoppa onko vahvistimessa luukku minkä alla on putkisulake. Monesti siinä sähköliittimen alla on pieni luukku. Eli siis siinä alapuolella mihin virtajohto tökätään.

 

[spastinen]

Nyt taitaa olla parempi vaan nostaa kädet pystyyn ja todeta häviönsä

 

[Mustang243]

Nyt taitaa olla parempi vaan nostaa kädet pystyyn ja todeta häviönsä

Googlesta lainattu kuva, mutta tuossa virtaliittimen yhteydessä näkyisi olevan paikka sulakkeelle. Luukku aukenee talttapäisellä ruuvarilla. Onko sinun omasi saman näköinen?

Tähän tyyliin

 

[spastinen]

Tuota just katoin että tuossa se saatana on mutta kun ei ollut uskallusta vääntää.

Pitääpä kokeilla meisselillä jos se aukeis. Serriinhän tuo on menossa niin mitäpä väliä jos tuo menee virtsaksi

 

[spastinen]

tuosta ei amatööri ota selvää onko ehjä vai ei. Joskus noissa ollut lasia tuo väliosa että näkisi?

pitää käydä ostamassa uus ja kokeilla

 

[tjkoo]

tuosta ei amatööri ota selvää onko ehjä vai ei. Joskus noissa ollut lasia tuo väliosa että näkisi?

pitää käydä ostamassa uus ja kokeilla

Kokeile johtaako se sähköä vai ei.

 

[Mustang243]

tuosta ei amatööri ota selvää onko ehjä vai ei. Joskus noissa ollut lasia tuo väliosa että näkisi?

pitää käydä ostamassa uus ja kokeilla

Löytyy erikseen keraamisia sekä lasisia putkisulakkeita. Yleismittarilla piippaamalla tuon kunnon voi tarkistaa, jos siis sellaisen omistat.

 

[0nanias]

Jos se vahvistin on tehnyt pitkään sitä että soittaa yhden nuotin ja mykistyy niin ei se todellakaan sulakkeen vaihdolla korjaannu.

 

[Mustang243]

Jos se vahvistin on tehnyt pitkään sitä että soittaa yhden nuotin ja mykistyy niin ei se todellakaan sulakkeen vaihdolla korjaannu.

Joo ei tietystikään. Kuvittelin että oireina oli, että oli ehtinyt kuulua yksi nuotti ja sen jälkeen mennyt totaalisen mykäksi, mutta ilmeisesti luin väärin.

 

[spastinen]

Ei hitto muistanut itekään mitkä oli oireet. Palanut sulake - ei ensimmäistäkään nuottia silloin tulisi...

Kiitos osallistujille

 

[jusubbi]

Olen rakentamassa li-ion akkupakettia (16s8p) ja käytän testattuja purettuja kennoja.

Paljonko kennojänitteiden ero saa olla, että voi pitää vielä hyvänä? Puhutaanko millivolteista, kymmenistä millivolteista vai sadoista?
En löydä mistään tietoa aiheesta.

Akkupötköt ovat Sonyn VTC5

edit:

Ilmeisesti 50mV on vielä siedettävä ero kennojen välillä kun ei ole kytkettynä mihinkään. Ja jos lataa ihan täyteen, niin ensimmäisen 24h kuluessa tyhjenee noin 5% ja sen jälkeen 1.5-2% per kk. Jos enemmän, niin on jotain häikkää.

 

[Carl0s-]

LG:n induktioliedestä pimeni yksi levy. Toimi aivan normaalisti - otin makrukattilan pois, kippasin makrut siivilään. Huuhtasin kattilan ja laitoin uudet vedet ja takas levylle lämpiämään.

hetken kuluttua ihmettelin kun liesi vain naksuu mutta ei lämpene. Samoin normaalisti kun kattilan ottaa pois tulee näyttöön ”F”. Nyt kun tyhjänä laittaa päälle näkyy vain tehoalue ja naksuu menemään.

mistäs tosta kannattaa lähtee vikaa selvittää? Kela mennyt?

muut levyt toimii ihan normaalisti. Ikää tolla on ~5v

 

[Starglazer]

LG:n induktioliedestä pimeni yksi levy. Toimi aivan normaalisti - otin makrukattilan pois, kippasin makrut siivilään. Huuhtasin kattilan ja laitoin uudet vedet ja takas levylle lämpiämään.

hetken kuluttua ihmettelin kun liesi vain naksuu mutta ei lämpene. Samoin normaalisti kun kattilan ottaa pois tulee näyttöön ”F”. Nyt kun tyhjänä laittaa päälle näkyy vain tehoalue ja naksuu menemään.

mistäs tosta kannattaa lähtee vikaa selvittää? Kela mennyt?

muut levyt toimii ihan normaalisti. Ikää tolla on ~5v

Ei kai siinä kuin ottaa piirikortin käteen ja alkaa tutkimaan. Itse sain yhden induktiolieden jossa ei toiminut kuin etulevyt. Ihme kyllä vika oli niinkin pieni kuin irronnut juotos. Hella on toiminut nyt jo melkein vuoden.

 

[jusutus]

Osaako joku jeesata miten lähteä ratkomaan seuraavaa ongelmaa;

3D-tulostimessa alkuperäinen 5V LED-valo tulostuskammiossa on surkea valoteholtaan, joten päätin tehdä kattolasille korokkeen jonka neljälle sivulle laitoin 24V ledinauhaa. Tulostimen virtalähde on 24V joten ajattelin käyttää tällaista kikkaretta ohjaamaan uutta valoa alkuperäisen valon liittimen avulla. Vin on kytketty tulostimen virtalähteeseen, Vout uuteen ledinauhaan, PWM alkuperäisen valon +5V karvaan ja GND alkuperäisen valon mustaan karvaan. Liittimestä mitattuna alkuperäiselle valolle menee tasan 5V ja siinä ei ole mitään kirkkaudensäätöä, pelkkä on/off softan kautta.

Ongelmana on nyt se, ettei valoa saa näytöltä kytkettyä pois päältä lainkaan. Se syttyy normaalisti kun tulostimen käynnistää päävirtakytkimestä, mutta vaikka näytöllä valon indikaattori menee off-tilaan niin ohjaus pysyy päällä ja valo tietysti myös. Testasin myös liittää alkuperäisen valon tuohon ohjauksen rinnalle, mutta sama homma. Kuriositeettina mainittakoon myös, että ohjaus käyttäytyy ihan samalla tavalla vaikka GND-karvan ottaisi auki. Testasin ohjauksen toimivuuden erikseen yleisvirtalähteellä ja sen kanssa kun antaa 5V niin menee päälle ja pois kuten kuuluukin, muttei tulostimen liittimestä.

Onko tuossa tulostimen "AP boardissa" (johon kytkeytyy valo, webcam ja tulostuspää) liikaa älyä vai onko tämä jokin maadoitusongelma? Mittarilla ei löydy johtavuutta PSU:n Voutin ja alkuperäisen valon liittimen maan väliltä.

Liittyykö tämä kenties asiaan?

EDIT: Pitäisiköhän tuon olla ennemmin tämä versio: MOS FET PWM Module YYNMOS-1 | Electronics and domotica

"Input and output are completely isolated"

EDIT2: PSU:lta tulevan maapiuhan kun irrottaa niin ohjaus toimii. Uskaltaakohan tuota ajaa noin

 

[Uutta matoa koukkuun]

Ei uskalla, se syttyy tuleen ja räjähtää.

Miksi pelkkä rele ei kelvannut?

 

[ississ]

Osaako joku jeesata miten lähteä ratkomaan seuraavaa ongelmaa;

3D-tulostimessa alkuperäinen 5V LED-valo tulostuskammiossa on surkea valoteholtaan, joten päätin tehdä kattolasille korokkeen jonka neljälle sivulle laitoin 24V ledinauhaa. Tulostimen virtalähde on 24V joten ajattelin käyttää tällaista kikkaretta ohjaamaan uutta valoa alkuperäisen valon liittimen avulla. Vin on kytketty tulostimen virtalähteeseen, Vout uuteen ledinauhaan, PWM alkuperäisen valon +5V karvaan ja GND alkuperäisen valon mustaan karvaan. Liittimestä mitattuna alkuperäiselle valolle menee tasan 5V ja siinä ei ole mitään kirkkaudensäätöä, pelkkä on/off softan kautta.

Ongelmana on nyt se, ettei valoa saa näytöltä kytkettyä pois päältä lainkaan. Se syttyy normaalisti kun tulostimen käynnistää päävirtakytkimestä, mutta vaikka näytöllä valon indikaattori menee off-tilaan niin ohjaus pysyy päällä ja valo tietysti myös. Testasin myös liittää alkuperäisen valon tuohon ohjauksen rinnalle, mutta sama homma. Kuriositeettina mainittakoon myös, että ohjaus käyttäytyy ihan samalla tavalla vaikka GND-karvan ottaisi auki. Testasin ohjauksen toimivuuden erikseen yleisvirtalähteellä ja sen kanssa kun antaa 5V niin menee päälle ja pois kuten kuuluukin, muttei tulostimen liittimestä.

Onko tuossa tulostimen "AP boardissa" (johon kytkeytyy valo, webcam ja tulostuspää) liikaa älyä vai onko tämä jokin maadoitusongelma? Mittarilla ei löydy johtavuutta PSU:n Voutin ja alkuperäisen valon liittimen maan väliltä.

Liittyykö tämä kenties asiaan?



EDIT: Pitäisiköhän tuon olla ennemmin tämä versio: MOS FET PWM Module YYNMOS-1 | Electronics and domotica

"Input and output are completely isolated"

EDIT2: PSU:lta tulevan maapiuhan kun irrottaa niin ohjaus toimii. Uskaltaakohan tuota ajaa noin

Vahva oletus on että alkuperäinen valo on kytketty kiinteästi +5V ja valon - tulee fetin kautta. Laita alkuperäinen valo paikalleen ja mittaa on/of tilanteissa - puolelta. Jos pois päältä näyttää jännitettä niin sitten on noin päin.
Ja silloin tavitset minimissään P- fetin/transistorin sen alkuperäisen ohjauksen ja tuon fettimoduulin väliin.

Todennäköisesti kaikki jännitteet tulostimessa on kytketty maistaan yhteen. Tiettyjen paikkojen kytkemättä jättäminen voi aiheuttaa sen että toimii mutta iso virta meneekin väärästä paikasta joka voi esimerkiksi polttaa ohuet johtimet piirilevyltä.

 

[jusutus]

Ei uskalla, se syttyy tuleen ja räjähtää.

Miksi pelkkä rele ei kelvannut?

Sattui olemaan edellisen tulostimen jäljiltä kaapissa pari kappaletta noita PWM-malleja. Taidan tilata Partcolta releen