- Liittynyt
- 17.06.2018
- Viestejä
- 10 602
1400e netto ei ole siis riittävä yksinäiselle sosiaaliturvaksi kasvukeskuksissa? Rajoja täytyy siis korottaa laskemisen sijaan.En edelleenkään ymmärrä, mistä väitteet “hatusta heitetyistä” luvuista tulevat. Keskustelen vapaamuotoisesti ja myönnän avoimesti, että moni näkemys perustuu mutuun, enkä näe siinä mitään ongelmaa. Siitä huolimatta ihmettelen, miten 1600€ kuukaudessa voi realistisesti riittää järkevään elämään pääkaupunkiseudulla tai muissa suurissa kasvukeskuksissa. On varmaan mahdollista selvitä, jos asuu kunnan vuokra-asunnossa, käyttää julkista liikennettä ja pitää kulutuksen minimissä. Mutta silloinkin eletään hyvin niukasti (perustuu empiiriseen kokemukseen ja havaintoihin). Paikkakunnittain on selviä eroja, erityisesti asumisen osalta pienemmillä paikkakunnilla kustannukset ovat usein kohtuullisempia.
On ymmärrettävää, että esimerkiksi maatalous- ja kausityöntekijät sijoittuvat usein kasvukeskusten ulkopuolelle, missä elinkustannukset ovat matalammat. Tämä ei kuitenkaan päde kaikkiin matalapalkka-aloihin. Monien palvelualojen, kuten siivouksen, ravintola-alan ja hoivatyön työpaikat sijaitsevat pitkälti kasvukeskuksissa, juuri niillä alueilla, joissa eläminen on kalleinta. Tässä syntyy ristiriita, miten tulla toimeen korkean elinkustannustason alueilla turvautumatta sosiaalietuuksiin. Voin toki olla väärässäkin ja nykyään kaupungissa asuminen on edullista.
Mietityttää, että mihin suuntaan Suomi on menossa työperäisen maahanmuuton osalta. Houkuttelemmeko ensisijaisesti työntekijöitä matalapalkkaisille aloille? Jos kotimaista työvoimaa ei ole saatavilla, on täysin perusteltua täydentää työvoimaa ulkomailta. Ongelma syntyy, jos samaan aikaan suuri joukko suomalaisia etsii töitä omalta alaltaan ja työpaikat täytetään ulkomailta tulevilla työntekijöillä. Tämä väistämättä lisää kilpailua ja laskee palkkatasoa.
Vaikka työehtosopimukset (TES) määrittelevät minimitason, ne eivät estä palkkojen laskua, jos työvoiman tarjonta kasvaa. On täysin mahdollista, että aiemmin paremmin palkattua työtä tehdään jatkossa alemmin ehdoin. Yhä työehtosopimusten puitteissa, mutta alemmalla tasolla kuin ennen.
Lisäksi on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että kaikilla aloilla ei ole yleissitovaa työehtosopimusta. Jos työnantaja ei kuulu TES:n piiriin eikä alalla ole yleissitovaa sopimusta, palkasta sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken. Tällöin on olemassa riski alipalkkauksesta ja muista epäasiallisista käytännöistä. Erityisesti silloin, jos työntekijä ei tunne oikeuksiaan tai ei uskalla niitä vaatia.
Ulkomainen työvoima ei ole ongelma, jos se täydentää kotimaista, ei korvaa sitä ja ei missään tilanteessa kuormitan julkista taloutta. Oleellista on varmistaa, että työperäinen maahanmuutto tukee suomalaista työmarkkinaa eikä tapahdu sen kustannuksella.
Mikä olisi oikea summa esimerkiksi kansalaispalkaksi? 2500e brutto? Millä Suomessa tulee toimeen?