Luettu on. Ja perusteet on lähinnä mielipide tasoa. Ikään kuin halla-ahon argumentit olisi ohitettu täysin ja sen jälkeen annettu tuomio. Ikäänkuin oikeus tietäisi halla-ahoa paremmin mitä hän tarkoitti kun kirjoitti ne.
Pikemminkin vaikuttaa siltä että osa kieltäytyy näkemästä yhtäläisyyksiä halla-ahon ja sen pääkirjoituksen välillä.
Halla-Aho vain vaihtoi Suomalaiset Somaleihin, päissään tappamisen ryöstelyyn ja verovaroilla loisimiseen, säilyttäen pääkirjoituksesta kansallinen, ehkä suorastaan geneettinen erityispiirre.
Ja perusteli tätä vastaavasti kuin pääkirjoituksessa esitettyä lausumaa.
Joten kytkös ja konteksti on enemmän kuin selvä.
Lisäksi oliko käräjä ja hovioikeus halla-ahon kanssa saman mielinen ja kenties samaa mieltä halla-ahon kanssa? Entä vähemmistöön jääneet korkeimman oikeuden tuomarit(ymmärtääkseni tästä jouduttiin äänestämään)?
Eikös ne ihan kaikki oikeusasteet kuitenkin tuominneet: Käräjäoikeus ja hovioikeus uskonrauhan rikkomisesta, KKO sitten lisäksi kansanryhmää vastaan kiihottamisesta. Ja ei, korkein oikeus ei äänestänyt, vaan hovi jossa yksi tuomari olisi pitänyt käräjäoikeuden tuomion voimassa hieman eri perustein, kuin muut.
KKO oli myöhemmin omassaan siis yksimielinen.
Kannattaa muuten huomata, että ko. case oli KKO:lta vuosikirja- eli ennakkopäätös (KKO:2012:58), mikä tarkoittaa sitä, että mahdollisissa vastaavissa tulevissa oikeuskäsittelyissä se on alempia oikeusasteita ohjaava päätös.
Edit: Aiheesta on yksi melko selkeä oikeudellinen analyysi (Laine, 2021), joka toteaa, että käräjäoikeus kyllä katsoi, että ko. kirjoitukset täyttää kiihottaminen kansanryhmää vastaan -tunnusmerkistön, mutta tulkitsi tahallisuusvaatimusta virheellisesti ja olisi edellyttänyt tahallisuuden täyttymiseksi vastaajalta panettelu- ja solvaustarkoitusta, ja kun tällainen tarkoitus puuttui (käräjäoikeus hyväksyi siis Halla-Ahon puolustuksen ”esimerkiksi nostamisesta” virheellisesti), käräjäoikeus hylkäsi syytteen kiihottamisrikoksen osalta.
Hovioikeus kyllä korjasi tämän virheen (eli kiihottamisrikoksen tahallisuusvaatimus ei edellytä, että tekijän tarkoituksena on panetella tai solvata tiettyä ihmisryhmää, vaan tahallisuusvaatimuksen täyttymiseen riittää se, että tekijä on selvillä tunnusmerkistön edellyttämien olosuhteiden käsilläolosta), mutta toisaalta hovioikeus sitten myös painotti poliitikon korotettua sananvapautta.
Sen sijaan KKO:n keskeinen linjaus on, ettei edes poliitikon korkeampi sananvapaus ole sellainen, että sen puitteissa uskonrauhan alueella ja kansanryhmää vastaan voisi käyttää solvaavia ja panettelevia ilmaisuja (jotka siis todettiin kaikissa oikeusasteissa, ja jotka Halla-Aho itse jo alunperinkin tekstissään myönsi loukkaaviksi).
KKO kiinnitti huomiota myös aikaisempaan eurooppalaiseen oikeuskäytäntöön.
Itse kun en ole juristi, niin en analyysin sisältöön ota sen enempää kantaa. Näyttää kuitenkin siltä, että aika vaikealla alueella tuossa ollaan.