Pelaaja- ja Pelit-lehti yhdistyvät

[ympyr]

Kävelin juuri kaupassa lehtihyllyn ohi ja katoin että Pelaajan vika numero, mietin että miksipä en ostaisi pois kuleksimasta, ja ostin. Miksiköhän lehtien tilaaminen on jäänyt, parastahan oli skidinä tulla koulusta kotiin kun postilaatikosta löytyi uusin Pelit-lehti.

Se oli tarkkaa taktikointia kun kulki pentuna koulumatkoja ja piti ajoittaa loppusprintti siten että jaksoi pitää vauhdin loppuun ja ehti ennen veljeä Aku Ankan äärelle. /ot

 

[Bigfoot007]

Ostin 2000 luvun alkupuolella Hiko Hirvin hehkuttaman Elderin rullat Morrowtuulen. Ei olisi kannattanut uskoa hypeä: hidastempoinen, buginen ja yhdentekevä haahuilu jossain wannabe keskimaassa. Sen sijaan Might and Magic ja HOMM sarjat veivät mennessään, myös Duke Nukem 3D, Quake 2 ja Worms 2 tulivat tutuksi Pelit lehden sivuilta.

 

[Flou]

Näköjään digitilaus vaihtoehtona puuttuu. Tiedelehtiin verrattuna kuitenkin todella edullinen tilaushinta.
Pelkääköhän toimitus että jos digitilaus mahdollistetaan siitä alkaisi painetun lehden kuolontaival. Tätä kuitenkin tekisi mieli tilanta&tukea, pelaaminenhan on valtavirtaistunut kun asiallinen pelitestaaminen taas ei.

Tämä lienee enemmän kustantajan päätös kuin toimituksen. Onko Fokus Median muistakaan julkaisuista olemassa vain digilehtiversiota?

Itse olen niin vanhan aikainen, että paperilehti sen olla pitää. Toki varastoinnin kanssa on kohta jo ongelmia, kun lehtiä kertyy.

 

[Flou]

Thomas Everlast Puha oli todella viihdyttävä persoona ainakin kuuteeveellä. Toki tyyppi keskittyi enemmän Sleikkarin hittipelivalikoimiin ja väheksyi autopelejä ja japanilaisia roolipelejä. Muistelen nähneeni herran skeittaamassa Tony-Hawk skeittilaudalla "Pelaajan pelikaupan" myymälässä, joissa teki melkoisia stuntteja pelihyllyjen ylitse ja välillä kävi roikkumassa katossakin

Itse en pystynyt sietämään Puhaa MoonTV:llä, en sitten millään. Siksi jäi Pelaaja aikanaan testaamatta kokonaan, kun muistikuvat Puhasta eivät houkutelleet. Stakula sen sijaan oli varsin kelvollinen ilmestys MoonTV:n puolella. Remedy pestin jälkeen Puhaa olen sentäs jo oppinut sietämään, eikä tarvitse sulkea videota, kun mies avaa suunsa.

 

[Flou]

Hyvä pointti ja oon täysin samaa mieltä tuosta podcast jutusta, harmi koska peliaiheisia casteja on suomessa ihan muutama, osittain sama ongelma pätee myös muihinkin ja laatu vaihtelee.

Olen näitä lehtiä lueskellut aikanaan ja jossain kohdassa sen huomasi miten pelimekaanikoiden, käsikirjoituksen laadun ym. arvosteluihin mukaan ottaminen siirtyi sivualalle ja nykyään pelit saa automaattisesti sen vähintään 7/10 kunhan sieltä löytyy joku nenärengas mafiaa miellyttävä aihepiiri + ostetut arvostelut jotka ovat olleet näiden perinteisten pelimedioiden ongelma jo melko pitkään (pätee myös ulkolaisiin pelimedioihin).

Vanhankoulukunnan huijauskirjat, gameguidet ja muut tämän kaltaiset ovat käytännössä kuolleet joka on melkoisen harminlista. Asiaan vaikuttaa varmaan aika paljonkin myös se miten vanhat taiturit ovat siirtyneet muihin hommiin eikä lehdet täyty heidän tarinoistaan enää. Journalistit ei taida nykyään osata pelata, eikä analysoida syvemmin peliä, eivätkä he keskimäärin enää ole niin autistisesti peliskenessä mukana kuin mitä ennen oltiin.

Mulle kans näitä samoja sieniä.

Olisikohan kuitenkin syy 7/10 arvosteluille se, että pelejä julkaistaan ihan vitunmoinen kasa joka kuukausi ja näin ollen ei ole mitään syytä laittaa printtilehteen ihan sysipaskoista peleistä arvosteluita viemään melko kallis arvoista palstatilaa. Ostettuja arvosteluita toki löydät, kun menet etenkin jenkkisivustoille lukemaan arvosteluita, mutta eipä ole näitä tullut vastaan esim. Pelit lehdessä (Pelaajaa en ole lukenut, jotkut nettijulkaisut Suomessa toki saattavat valua tähän lokerikkoon).

Huijauskirjat, gameguidet ja muut ovat siirtyneet kaikki nettiin. Ei niitä ole mitään järkeä julkaista enää paperilehdessä, kun google on ystävä. Jos ei Internet jo aiemmin tappanut näiden merkitystä printtimediassa, viimeistään YouTube ja loputtomat tubettajat läpipeluuvideoineen teki sen.

 

[myrskyviitta]

Mulle kans näitä samoja sieniä.

Olisikohan kuitenkin syy 7/10 arvosteluille se, että pelejä julkaistaan ihan vitunmoinen kasa joka kuukausi ja näin ollen ei ole mitään syytä laittaa printtilehteen ihan sysipaskoista peleistä arvosteluita viemään melko kallis arvoista palstatilaa. Ostettuja arvosteluita toki löydät, kun menet etenkin jenkkisivustoille lukemaan arvosteluita, mutta eipä ole näitä tullut vastaan esim. Pelit lehdessä (Pelaajaa en ole lukenut, jotkut nettijulkaisut Suomessa toki saattavat valua tähän lokerikkoon).

Huijauskirjat, gameguidet ja muut ovat siirtyneet kaikki nettiin. Ei niitä ole mitään järkeä julkaista enää paperilehdessä, kun google on ystävä. Jos ei Internet jo aiemmin tappanut näiden merkitystä printtimediassa, viimeistään YouTube ja loputtomat tubettajat läpipeluuvideoineen teki sen.

Näistä asioista vämmäys on aika hemmetin turhaa touhua. Juu jollekkin fanipojalle voi olla lehti kova juttu koska nostalgia, joku vakikirjoittelija jota fanittaa tai jos ihan vain tykkää lueskella fyysisessä muodossa pelien pintaraapaisuja. Tämä on täysin ok jos näin tykkää tehdä. Itselleni ei kuitenkaan siellä lehdessä ole mitään mitä en saisi selville minuutin tai parin videon katselulla.

Sitten kun luullaan että ne omat sienet on parempia kuin toisen sienet, niin ollaan pahasti pielessä. Esim millä logiikalla on parempi pelien guidet katsoa netistä mutta arvostelut pitää katsoa lehdestä? Helpommin saat pelistä selville ne pääpiirteiset asiat pelkästään videota tai jopa kuvakaappausta katsomalla jonka pohjilta voit päätellä olisiko se itselle sopiva peli. Kun taas sellainen pienimpiinkin yksityiskohtiin menevä opas siitä suosikkipelistä olisi paljon tähteellisempi omistaa fyysisenä. Vai kuinka monta eri arvostelua porukan pitää lukea, missä kerrotaan eri tavoin miten kolmannen persoonan toimintapelissä heilutellaan miekkaa tai uusimmassa call of dutyssä liipasinta painamalla pyssystä lentää paukku tjsp?

Tiedän että maksetut arvostelut eli käytännössä mainokset koskee enemmän somevaikuttajia sekä suurempia medioita kuten IGN. En sano että nämä pelilehdet olisivat täynnä maksettuja arvosteluja, mutten kuitenkaan mene takuuseen siitä etteikö jotain mainossettejä mukamas ikinä olisi harrastettu näissä pelilehtösissä.

Olisikohan kuitenkin syy 7/10 arvosteluille se, ei ole mitään syytä laittaa printtilehteen ihan sysipaskoista peleistä arvosteluita viemään melko kallis arvoista palstatilaa.

En usko, ei pidä paikkaansa. Jos haluat jankata arvosanoista niin jo pelkästään parin pelilehden sisällysluettelon katsomalla näkyi miten palstatilaa haaskataan omasta mielestä paskoille peleille jotka ansaitsisi korkeintaan pökälemerkinnän eikä yhtään pistettä.

 

[Mason]

Se että sinä et tykkää pelistä ei tarkoita etteikö siitä vois joku toinen tykätä ja toisinpäin. Aika harva edes haluaa umpisurkeita pelejä pelata.

Melkosta kiemurtelua tuo maksetut peliarvostelut homma. Yhtään maksettua peliarvostelua en usko Pelitissä tai Pelaajassa olleen + melko törkeää edes moisesta korruptiosta toimittajia syyttää.

Guidet on tietoa ja sitä löytää netistä hitosti paremmin eli nopeammin kuin painetusta tekstistä. Tuo hakupuoli on se juttu, miksi guidet on lähinnä enää vain netissä.

Arvostelut on muutakin kuin ostosuositus itselle. Ne on osa pelikulttuuria itselle. Siksi haluan ne itse lukea lehdestä.

 

[Flou]

Näistä asioista vämmäys on aika hemmetin turhaa touhua. Juu jollekkin fanipojalle voi olla lehti kova juttu koska nostalgia, joku vakikirjoittelija jota fanittaa tai jos ihan vain tykkää lueskella fyysisessä muodossa pelien pintaraapaisuja. Tämä on täysin ok jos näin tykkää tehdä. Itselleni ei kuitenkaan siellä lehdessä ole mitään mitä en saisi selville minuutin tai parin videon katselulla.

Sitten kun luullaan että ne omat sienet on parempia kuin toisen sienet, niin ollaan pahasti pielessä. Esim millä logiikalla on parempi pelien guidet katsoa netistä mutta arvostelut pitää katsoa lehdestä? Helpommin saat pelistä selville ne pääpiirteiset asiat pelkästään videota tai jopa kuvakaappausta katsomalla jonka pohjilta voit päätellä olisiko se itselle sopiva peli. Kun taas sellainen pienimpiinkin yksityiskohtiin menevä opas siitä suosikkipelistä olisi paljon tähteellisempi omistaa fyysisenä. Vai kuinka monta eri arvostelua porukan pitää lukea, missä kerrotaan eri tavoin miten kolmannen persoonan toimintapelissä heilutellaan miekkaa tai uusimmassa call of dutyssä liipasinta painamalla pyssystä lentää paukku tjsp?

Tiedän että maksetut arvostelut eli käytännössä mainokset koskee enemmän somevaikuttajia sekä suurempia medioita kuten IGN. En sano että nämä pelilehdet olisivat täynnä maksettuja arvosteluja, mutten kuitenkaan mene takuuseen siitä etteikö jotain mainossettejä mukamas ikinä olisi harrastettu näissä pelilehtösissä.

En usko, ei pidä paikkaansa. Jos haluat jankata arvosanoista niin jo pelkästään parin pelilehden sisällysluettelon katsomalla näkyi miten palstatilaa haaskataan omasta mielestä paskoille peleille jotka ansaitsisi korkeintaan pökälemerkinnän eikä yhtään pistettä.

Itse ainakin mieluusti tuen printtimediaa edes hieman. Sen lisäksi, kun lukee tiettyä lehteä, voi myös odottaa tiettyä tasoa ja laatua arvosteluilta sekä artikkeleilta. Ei tarvitse olla fani, mutta kyllähän, jos on vaikka lukenut kuvitteellisen Olli Oravan arvosteluita lehdestä 5-10v, osaa sen arvostelun perusteella aika paljon päätellä onko peli sellainen minkä parissa itse viihtyy.

Pidempi guide, eli tuo sinun yksityiskohtainen opas on jo kirjan kokoinen nykyään, niitähän julkaistaan kyllä, jos juuri sellaisia haluaa lukea. Lehteen niitä vaan ei ole mitään järkeä painaa, kun ne jäävät pintaraapaisuksi ja tieto on luultavasti paljon helpommin löydettävissä netistä yhdellä haulla. Siinä missä lehti voi olla, vaikka eri lokaatiossa kuin pelaaja itse (konsolit kulkee helposti mukana, saati sitten Steam Deckit ja vastaavat).

Guidejen sisältö ei myöskään juuri muutu, vaikka kirjoittaja vaihtuu. Se sama ydinsisältö niissä on joka tapauksessa. Tietyt esineet löydät tietyistä paikoista, tietyt buildit toimii miten ne nyt ikinä toimivatkaan. Videokuvalla on myös paljon helpompi näyttää pomotaisteluiden taktiikoita kuin purkaa sitä sanallisesti ja kuvia käyttäen. Sama homma kaikkien piilotettujen aarteiden ja puzzlejen kanssa. Lehdessä vievät tolkuttoman tilan, mutta videomuodossa se on muutamasta minuutista kymmeneen.

Arvostelut sen sijaan ovat aina arvostelijan henkilökohtaisia näkemyksiä ja kokemuksia arvostellusta pelistä. Siinä missä minä luultavasti annan Call of Dutylle sen 70/100 arvosanan, koska nettipelinä se ei kiinnosta ja yksinpeli on nopeasti juostu lävitte, joku toinen varmasti näkee nuo ominaisuudet 90/100 pisteen arvoiseksi ja kumpainenkin pyrkii perustelemaan lopputuloksensa itse arvostelutekstissä. Tokihan noin yleisesti ottaen jonkun Call of Dutyn ostaessa tietää jo mitä saa, niitä julkaistuja pelejä on onneksi hitosti enemmän. Jos luen, vaikka Eurogamer sivustoa, eivät he välttämättä arvostele kaikkia minua kiinnostavia pelejä. Sama homma Pelit lehden kanssa. Yhdistelemällä eri lähteitä saa kattavamman kokonaisuuden ja myös erilaisia huomioita sekä näkökulmia arvostelluista peleistä.

Mainossettejä on ollut ihan jokaisessa lehdessä ja nettijulkaisussa previkoitten muodossa. Nuo matkareissut Lontooseen/minnelie testaamaan peliä ovat onneksi viime aikoina selvästi vähentyneet ainakin Pelit lehdessä. Peliä saa pelata hyvin rajatusti, tekijät ovat hioneet kerrottavat asiat hyvin tarkkaan ja välttävät vastaamista kysymyksiin. Aika vähän noista saa irti ja sama tieto löytyy jokaisesta isommasta nettijulkaisusta (tosin ehkä vähemmällä kriitikillä, koska kutsut loppuvat).

Niin, sinun mielestäsi paskoille peleille. Arvostelijoita taitaa Pelit lehdessä olla päälle 20 nykyään. Tuohon mahtuu varmaan melkoinen määrä pelimakuja ja eri genrejen ystäviä. Laitappa keskittymishäiriöinen teini pelaamaan jotain hc sukellusvenesimua, varmasti näkyy myös arvosanassa moinen. Genren ystävän käsissä ja silmin arvostelu on taas ihan eri laatua ja merkityksellinen. Jos ei ymmärrä noinkin yksinkertaista asiaa, että kaikki arvostelut eivät voi olla juuri sinulle kuratoituja lehdessä, joka tavoittaa kuitenkin kymmeniä tuhansia ihmisiä, on ehkä vain parempi seurata sitä yhtä ja samaa tubettajaa, jolla on juuri sinulle sopiva pelimaku.

 

[myrskyviitta]

Niin, sinun mielestäsi paskoille peleille.

Entäs sitten? Eikö nimenomaan jokainen tee päätökset sen suhteen mitä ostaa että kuinka kiintoisaksi sen sisällön kokee?

Pidempi guide, eli tuo sinun yksityiskohtainen opas on jo kirjan kokoinen nykyään, niitähän julkaistaan kyllä, jos juuri sellaisia haluaa lukea.

Pointtina lähinnä se että jos jotain fyysistä peleihin liittyvää haluaisi katsella olisi se mielummin jotain guideihin päin suuntaavaa eikä puhtaita arvosteluja. Nykyään tosin valtaosaan peleihin on tehty sellaisetkin helpotukset että pelaavat itse itseään halutessaan. Suomenkielellä ei taida kovin montaa vaihtoehtoa nykyisin olla mikäli haluaa kuvan kaltaista vastaavaa luettavaa vuonna 2025.

 

[Mason]

Entäs sitten? Eikö nimenomaan jokainen tee päätökset sen suhteen mitä ostaa että kuinka kiintoisaksi sen sisällön kokee?

Pointtina lähinnä se että jos jotain fyysistä peleihin liittyvää haluaisi katsella olisi se mielummin jotain guideihin päin suuntaavaa eikä puhtaita arvosteluja. Nykyään tosin valtaosaan peleihin on tehty sellaisetkin helpotukset että pelaavat itse itseään halutessaan. Suomenkielellä ei taida kovin montaa vaihtoehtoa nykyisin olla mikäli haluaa kuvan kaltaista vastaavaa luettavaa vuonna 2025.

Ei pelilehdissä koskaan puhtaasti pelkkiä arvosteluja ole. Juttuja noin muutenkin pelikulttuurin ympäriltä.

Tykkään kyllä itsekin guideja lueskella silloin tällöin, kiva fiilistellä pelin tapahtumia tuota kautta.

Alkuperäinen väitteesihän meni näin:
"Olen näitä lehtiä lueskellut aikanaan ja jossain kohdassa sen huomasi miten pelimekaanikoiden, käsikirjoituksen laadun ym. arvosteluihin mukaan ottaminen siirtyi sivualalle ja nykyään pelit saa automaattisesti sen vähintään 7/10 kunhan sieltä löytyy joku nenärengas mafiaa miellyttävä aihepiiri + ostetut arvostelut jotka ovat olleet näiden perinteisten pelimedioiden ongelma jo melko pitkään (pätee myös ulkolaisiin pelimedioihin)."

Väität tuossa, että pelit saavat pisteitä joko aihepiirin tai sen mukaan, paljonko rahaa on arvostelijalle julkaisijan puolesta annettu.

 

[pomk]

Väität tuossa, että pelit saavat pisteitä joko aihepiirin tai sen mukaan, paljonko rahaa on arvostelijalle julkaisijan puolesta annettu.

Ja vielä spesifisti että olisi olemassa kotimaisen pelimedioiden ostettuja arvosteluita.

 

[Retale]

Pelaajaa ei ole paljoa tullut luettua, mutta Pelitistä ei nyt ainakaan ole ikinä tullut kuvaa, että yhtään arvostelua olisi koskaan maksettu. Olihan siellä legendaarinen Red Dead Redemptionin arvostelu: 86 ja munaton sankari. Siitäkin nousi hirveä mekkala foorumilla, kun ei ymmärretty loistavaa peliä

 

[The Nameless One]

Pelaajaa ei ole paljoa tullut luettua, mutta Pelitistä ei nyt ainakaan ole ikinä tullut kuvaa, että yhtään arvostelua olisi koskaan maksettu. Olihan siellä legendaarinen Red Dead Redemptionin arvostelu: 86 ja munaton sankari. Siitäkin nousi hirveä mekkala foorumilla, kun ei ymmärretty loistavaa peliä

Jossain myös kertoivat kun eivät olleet saaneet kutsua testata peliä kun olivat tunnetusti lahjomattomia arvostelujen suhteen

 

[Jumi]

Suomi on niin pieni markkina ettei ole edes mahdollisuutta ostaa arvostelua miljoonien arvoisesta pelistä.

Pelitti on jäänyt mieleen NNirvin mukaisesta filosofiasta. Siellä myös naisia arvosteltiin, ja se oli kaikkea mitä tuleva woke vastusti. Jotkut kuvittelevat Woken vieläkin tasa-arvoksi tai yleiseksi hyväksi. Pelitti oli nimenomaan kovasti erossa kulttuurisodan älyttömimmistä jutuista. Muistelen lämmöllä Honkosta.

Pelaaja:lla taas oli vähän eri meininki. Asiat kopioitiin USA:sta ja siinä tuli hyvät ja huonot asiat matkassa. Viihdyttävä suurimmaksi osaksi, mutta voi vittu kuinka typeriä juttuja joskus!
KEKSITTY OLKIUKKO OSAKSI:
-"Tässä tämä pizza, siinä on vähän paskaa mutta mutta syö tuosta niin on hyvä."
-"Eikö tätä sais ilman paskaa?"
-"Ei ku katoppa ku ei kukaan muukaan. Sen kuuluu olla tässä, ja siinä lukee Disney! Eikö ole hyvä."

Jouduin silti lopettamaan tuon pelien-viimeisen-linnakkeen tilauksen aikoinaan ehkä 2017, kun forumin meininki alkoi menemään liian matalan resoluution ajatteluun. Varovainen arvio, ettei se ole muuttunut mihinkään. Isoin ongelma sisäänpäin kääntyvyys ja tyhmyys, vaikka olisi mikä ammatti oikeassa elämässä.

Arvostelu Afrikan Tähdestä seuravaan lehteen? Pieni analyysi Helsingin Yliopiston tohtoriin/heppuun joka kuvittelee sen olevan sortoa? Ehkä kirjoitetun median nousun aloittaa Pelit?

 

[Retale]

Suomi on niin pieni markkina ettei ole edes mahdollisuutta ostaa arvostelua miljoonien arvoisesta pelistä.

Pelitti on jäänyt mieleen NNirvin mukaisesta filosofiasta. Siellä myös naisia arvosteltiin, ja se oli kaikkea mitä tuleva woke vastusti. Jotkut kuvittelevat Woken vieläkin tasa-arvoksi tai yleiseksi hyväksi. Pelitti oli nimenomaan kovasti erossa kulttuurisodan älyttömimmistä jutuista. Muistelen lämmöllä Honkosta.

Pelaaja:lla taas oli vähän eri meininki. Asiat kopioitiin USA:sta ja siinä tuli hyvät ja huonot asiat matkassa. Viihdyttävä suurimmaksi osaksi, mutta voi vittu kuinka typeriä juttuja joskus!
KEKSITTY OLKIUKKO OSAKSI:
-"Tässä tämä pizza, siinä on vähän paskaa mutta mutta syö tuosta niin on hyvä."
-"Eikö tätä sais ilman paskaa?"
-"Ei ku katoppa ku ei kukaan muukaan. Sen kuuluu olla tässä, ja siinä lukee Disney! Eikö ole hyvä."

Jouduin silti lopettamaan tuon pelien-viimeisen-linnakkeen tilauksen aikoinaan ehkä 2017, kun forumin meininki alkoi menemään liian matalan resoluution ajatteluun. Varovainen arvio, ettei se ole muuttunut mihinkään. Isoin ongelma sisäänpäin kääntyvyys ja tyhmyys, vaikka olisi mikä ammatti oikeassa elämässä.

Arvostelu Afrikan Tähdestä seuravaan lehteen? Pieni analyysi Helsingin Yliopiston tohtoriin/heppuun joka kuvittelee sen olevan sortoa? Ehkä kirjoitetun median nousun aloittaa Pelit?

 

[Bigfoot007]

Melkosta kiemurtelua tuo maksetut peliarvostelut homma. Yhtään maksettua peliarvostelua en usko Pelitissä tai Pelaajassa olleen + melko törkeää edes moisesta korruptiosta toimittajia syyttää.

Suomipelit saivat poikkeuksetta korkeita pisteitä, osa aiheellisesti mutta suurin osa reippaasti yläkanttiin. Mieleeni on jäänyt erityisesti Muukalaisten yö, Rampage Puzzle Attack, Flatout 1, Wreckfest, Shadowgrounds, Trinet ja Max Payne 2. Huomattavasti parempaa kolmosta sen sijaan haukuttiin, koska ei ollut suomalaisten tekemä. Umpipaskaa Elfmaniaa eivät kehdanneet edes arvostella
Muistelen myös Toptronicsin maahantuomien pelien saaneen aina korkeita pisteitä, vaikka suurin osa tarjonnasta oli keskinkertaista sontaa. Lehdellä oli jonkinlainen symbioosi muutaman maahantuojan kanssa jo 90 luvun alkupuolelta lähtien.

 

[Mason]

Suomipelit saivat poikkeuksetta korkeita pisteitä, osa aiheellisesti mutta suurin osa reippaasti yläkanttiin. Mieleeni on jäänyt erityisesti Muukalaisten yö, Rampage Puzzle Attack, Flatout 1, Wreckfest, Shadowgrounds, Trinet ja Max Payne 2. Huomattavasti parempaa kolmosta sen sijaan haukuttiin, koska ei ollut suomalaisten tekemä. Umpipaskaa Elfmaniaa eivät kehdanneet edes arvostella
Muistelen myös Toptronicsin maahantuomien pelien saaneen aina korkeita pisteitä, vaikka suurin osa tarjonnasta oli keskinkertaista sontaa. Lehdellä oli jonkinlainen symbioosi muutaman maahantuojan kanssa jo 90 luvun alkupuolelta lähtien.

Suomibonuksesta en oo ite koskaan ollut samaa mieltä, käsittääkseni aika linjassa ne on olleet muidenkin medioidenkin kanssa? Voin toki olla tässä väärässä, kotiinpäin vetäminen voi olla aika tiedostamatontakin.

 

[Mason]

Suomi on niin pieni markkina ettei ole edes mahdollisuutta ostaa arvostelua miljoonien arvoisesta pelistä.

Pelitti on jäänyt mieleen NNirvin mukaisesta filosofiasta. Siellä myös naisia arvosteltiin, ja se oli kaikkea mitä tuleva woke vastusti. Jotkut kuvittelevat Woken vieläkin tasa-arvoksi tai yleiseksi hyväksi. Pelitti oli nimenomaan kovasti erossa kulttuurisodan älyttömimmistä jutuista. Muistelen lämmöllä Honkosta.

Pelaaja:lla taas oli vähän eri meininki. Asiat kopioitiin USA:sta ja siinä tuli hyvät ja huonot asiat matkassa. Viihdyttävä suurimmaksi osaksi, mutta voi vittu kuinka typeriä juttuja joskus!
KEKSITTY OLKIUKKO OSAKSI:
-"Tässä tämä pizza, siinä on vähän paskaa mutta mutta syö tuosta niin on hyvä."
-"Eikö tätä sais ilman paskaa?"
-"Ei ku katoppa ku ei kukaan muukaan. Sen kuuluu olla tässä, ja siinä lukee Disney! Eikö ole hyvä."

Jouduin silti lopettamaan tuon pelien-viimeisen-linnakkeen tilauksen aikoinaan ehkä 2017, kun forumin meininki alkoi menemään liian matalan resoluution ajatteluun. Varovainen arvio, ettei se ole muuttunut mihinkään. Isoin ongelma sisäänpäin kääntyvyys ja tyhmyys, vaikka olisi mikä ammatti oikeassa elämässä.

Arvostelu Afrikan Tähdestä seuravaan lehteen? Pieni analyysi Helsingin Yliopiston tohtoriin/heppuun joka kuvittelee sen olevan sortoa? Ehkä kirjoitetun median nousun aloittaa Pelit?

Pelitin foorumilla on poikkeuksellisen älykästä tekstiä, vaikka ikävä kyllä tietynlainen sisäänpäin kääntyneisyys ja moderoinnin olemattomuus välillä aiheuttavat aika ikäviä juttuja. Onneksi sekä siellä että täällä ignore toimii.

 

[Bigfoot007]

Suomibonuksesta en oo ite koskaan ollut samaa mieltä, käsittääkseni aika linjassa ne on olleet muidenkin medioidenkin kanssa? Voin toki olla tässä väärässä, kotiinpäin vetäminen voi olla aika tiedostamatontakin.

Tuossa on mielestä räikeimmät esimerkit suomipeleille annetuista ylisuurista arvosanoista
Muukalaisten Yö (Alien Incident) sai 92 / 100 pistettä Pelit Lehdessä mutta kansainvälinen lehdistö jakoi tälle pääosin 50 - 75 / 100 pisteitä (Liian vanha pelki Megacriticciin)
Shadowgrounds sai 90 / 100 pistettä Pelit Lehdessä mutta Megacritic on annettu pisteitä 71 / 100 jos mitätöidään keskiarvosta Suomilehtien arvostelut
Flatout 1 sai 89 / 100 pistettä Pelit Lehdessä mutta Megacritic on annettu pisteitä 71 / 100
Trine 3 sai 84 / 100 pistettä Pelit Lehdessä mutta Megacritic on annettu pisteitä 65 / 100 jos mitätöidään keskiarvosta Suomilehtien arvostelut
Transworld Snowboarding sai 87 / 100 pistettä Pelit Lehdessä mutta Megacritic on annettu pisteitä 74 / 100

 

[finWeazel]

Jos joku hyvä muisto jää niin pelaajan joulukalenterijutut olivat useasti hauskoja. Viime jouluksi julkaisivat longplay versiot missä kaikki kalenterit yhdeltä vuodelta peräkkäin. Kyllä on vuodet vanhentaneet porukkaa,..

 

[The Nameless One]

Tuossa on mielestä räikeimmät esimerkit suomipeleille annetuista ylisuurista arvosanoista
Muukalaisten Yö (Alien Incident) sai 92 / 100 pistettä Pelit Lehdessä mutta kansainvälinen lehdistö jakoi tälle pääosin 50 - 75 / 100 pisteitä (Liian vanha pelki Megacriticciin)
Shadowgrounds sai 90 / 100 pistettä Pelit Lehdessä mutta Megacritic on annettu pisteitä 71 / 100 jos mitätöidään keskiarvosta Suomilehtien arvostelut
Flatout 1 sai 89 / 100 pistettä Pelit Lehdessä mutta Megacritic on annettu pisteitä 71 / 100
Trine 3 sai 84 / 100 pistettä Pelit Lehdessä mutta Megacritic on annettu pisteitä 65 / 100 jos mitätöidään keskiarvosta Suomilehtien arvostelut
Transworld Snowboarding sai 87 / 100 pistettä Pelit Lehdessä mutta Megacritic on annettu pisteitä 74 / 100

Kaikissa arvosteluissa oli useampi joka antoi myös parempia arvosteluja kuin Pelit

 

[Pizzan ystävä]

Muukalaisten Yö (Alien Incident) sai 92 / 100 pistettä Pelit Lehdessä mutta kansainvälinen lehdistö jakoi tälle pääosin 50 - 75 / 100 pisteitä

Muihin en ota kantaa, koska evvk ralli- ja urheilupelit, mutta kenties tässä seikkailupelissä on vain "sitä jotain", joka iskee kanssasuomalaiseen eri tavalla. Tai sitten arvostelijan, kuka sitten olikaan, hermoon tuo peli vain kolahti, siinä missä em. Honkalalle kolisivat kaikki umpitylsät ja itseääntoistavat tusinaräiskinnät.

 

[Bigfoot007]

Kaikissa arvosteluissa oli useampi joka antoi myös parempia arvosteluja kuin Pelit

Totta kai löytyy, sisältäen myös julkaisijan maksamia arvosteluja Listaamani pelit ovat yleisesti tunnustettu heikoiksi tai enintään keskinkertaisiksi räpellyksiksi, joille Pelit lehti antaa poikkeuksetta ylistävän arvion aivan selkeästi Suomi-lasit päässä. Sitten ne oikeasti laadukkaat Suomi pelit mm. Death Rally ja Alan Fake saavat samantasoisen arvion, joten yritä siinä erottaa sitten kultakimpaletta kalkkunasta Kaikista huonoimmat suomipelit jätetään arvostelematta, leikitään vaikka että posti hukkasi arvostelukappaleen tai peli ei pyörinyt Laaksosen Celeronilla

 

[Bigfoot007]

Muihin en ota kantaa, koska evvk ralli- ja urheilupelit, mutta kenties tässä seikkailupelissä on vain "sitä jotain", joka iskee kanssasuomalaiseen eri tavalla. Tai sitten arvostelijan, kuka sitten olikaan, hermoon tuo peli vain kolahti, siinä missä em. Honkalalle kolisivat kaikki umpitylsät ja itseääntoistavat tusinaräiskinnät.

90 luvun loppupuolella kaikki isot julkaisut päätyivät poikkeuksetta Hiko Hirvin mankeliin tylytettäväksi, ja muille peliarvostelijoille jaettiin jämät. mm. tusinaräiskinnät eivät kiinnostaneet suurta ja mahtavaa pelikriitikkoa, joten ne päätyivät poikkeuksetta Honkalan käsittelyyn. Vuosituhannen vaihteessa suuren pelikriitikon arvostelut olivat monesti väkinäisiä, ja ennakkoasenne oli erittäin elitistinen. Kauas oltiin tultu 90 luvun alun tai Mikrobitin oikeasti laadukkaista ja viihdyttävistä arvosteluista, joissa herra tuntui olevan erittäin hyvin kartalla scenestä ja kritiikki oli varsin terävää.
Tulee mieleen yksi toinen peliarvostelija taisi olla J Turunen, jonka huumori muistutti Paulin pelivideoiden ja Kummelin risteytystä. Skidinä ei löytynyt persoonallista tietokonetta katon alta, joten seurasin enemmän konsoli- ja kolikkopeli käännösten arvosteluja, joihin edellä mainittu herra oli erikoistunut. Lehdestä löytyi myös legendaarinen Konsolaatikko palsta, jota taisi ylläpitää Jukka O Kauppinen, jonka pärstä oli kuvakäsitelty pesukarhu-Marion vartaloon

 

[Sampsa]

Omakohtaiseen 25 vuoden kokemukseen perustuen lähtökohtaisesti en usko yhdenkään suomalaisen vakavasti otettavan median julkaisseen arvostelua, jonka sisältö tai lopputulos olisi valmistajan toimesta maksettu. Suomi on yksinkertaisesti niin pieni markkina ja maksettava korvaus olisi todennäköisesti niin merkityksetön isossa kuvassa ja pitkässä juoksussa, ettei tälläinen toiminta olisi yksinkertaisesti järkevää kummankaan osapuolen toimesta.

 

[Juhanator]

Eikö Tekniikan maailmaakin joskus kauan aikaa sitten syytelty moisesta? Hatara muistikuva tosin, olisiko liittyneet rengas- vai autotesteihin....ellei sitten testituloksista närkästyneiden pulinaa vain, sitä varmaan piisaa. Mutta kuten Sampsa sanoi, Suomen kokoiset markkinat ei tuollaisia teorioita tai huhuja oikein tue. Joku "kotiinpäin" veto korkeintaan, jos suomalaisia tuotteita tms.

 

[Raikku]

Kukaanhan ei voinut TM:nkään osalta todistaa noita väitteitä mitenkään.

 

[Juhanator]

Kukaanhan ei voinut TM:nkään osalta todistaa noita väitteitä mitenkään.

No tämähän se pointtini olikin, lukijasta ja närkästyksen tasosta riippuen näitä voi aina löytyä, kuuluu asiaan. Muistelisin itsekin että mitään näyttöjä ei esitelty.
Etenkin nykyään lukija/katselijakunta sen verran valveutunutta, että hyvin poikkeava arvostelu kyllä nostetaan esille, vertaillen muihin. Vaikea siinä mitään mitään "roskaa" yksin hehkuttaa, herättämättä negatiivista huomiota

 

[perato]

Ikuisena pc-pelaajana printtimedia kuoli kun Suomen PC-gamer loppui ja vaihtui PCzoneksi joka sekin kuoli hetkessä. Pcgamereissa oli kova tuo CD-levy jossa mukana demoja ja vanhojen pelien täysversioita. Peliplaneetta ja V2 tarjosi arvostelut johonki 2010 asti ja sen koommin en oo peliarvosteluita juuri lukenut tai kattonut vaikka pelejä tulee suurkulutettua.

Aina yllätyn joka kerta ku nään että näitä vieläki julkastaan. Ekan kerran yllätyin intissä 2008 ku tupakaveri selasi Pelittiä, viimeisen kerran ku tätä luin. Pelit-lehti tuntui itelle aina semmoselta sekametelisopalta kun konsolit ja Pc-pelit sekaisin, Pelaajaa en ole tainnut koskaan avatakkaan sattuneesta syystä.

 

[De Frank]

Pelaaja oli vasemmalle kallellaan, hyvä että loppui. Ihan hyvillä mielin annan tilauksen jatkua kun en ole saanut aikaiseksi lopettaa tilausta

Lopetin itse jo reilusti ylikymmenen vuotta sitten lopulta samasta syystä mikropiltinkin jota alusta asti olin tilannut, kyllähän siinä taso laski rajusti jo lexcorpelan jälkeen kun tuli uusi päätoimittaja mutta tilasin lähinnä kannatuksen vuoksi.

Välillä ostanut jonkun irtonumeron pelit tai mb:tä vain pettyäkseni, huonommaksi on mennyt jos joku ei näe vikaa niin se johtuu vain ignorantismista

 

[Flou]

Tuossa on mielestä räikeimmät esimerkit suomipeleille annetuista ylisuurista arvosanoista
Muukalaisten Yö (Alien Incident) sai 92 / 100 pistettä Pelit Lehdessä mutta kansainvälinen lehdistö jakoi tälle pääosin 50 - 75 / 100 pisteitä (Liian vanha pelki Megacriticciin)
Shadowgrounds sai 90 / 100 pistettä Pelit Lehdessä mutta Megacritic on annettu pisteitä 71 / 100 jos mitätöidään keskiarvosta Suomilehtien arvostelut
Flatout 1 sai 89 / 100 pistettä Pelit Lehdessä mutta Megacritic on annettu pisteitä 71 / 100
Trine 3 sai 84 / 100 pistettä Pelit Lehdessä mutta Megacritic on annettu pisteitä 65 / 100 jos mitätöidään keskiarvosta Suomilehtien arvostelut
Transworld Snowboarding sai 87 / 100 pistettä Pelit Lehdessä mutta Megacritic on annettu pisteitä 74 / 100

Omaan makuun Shadowgroundsilla on liikaa pisteitä, mutta toki vaikea miettiä, että mikä pelien taso oli tuona ajankohtana, kun olen itse pelannut pelin läpi vuosia julkaisun jälkeen. Oliko peli edes normaalihintainen julkaisussa vai muistanko väärin, että lähtöhinta oli selvästi halvempi kuin täyshintaisen pelin?

Trine 3:sta olen samaa mieltä, siinä on ekstraa pisteissä, mutta itse petyin (kuten moni muu) siihen uuteen 3D:hen. Muut arvostelut mielestäni taas osuvat ihan kohdilleen pisteiden osalta. Alien Incidentin huumori/kirjoitus ainakin osui itselläni ihan nappiin silloin joskus. Flatout 1 oli ihan hemmetin hauska autopeli. Toki aina voi viilata pisteen tai pari pois ja onhan tuo pisteskaala selvästi tullut alaspäin niistä vuosituhannen vaihteen ja sitä aiempien vuosien skaalasta. Aika harvassa on nykyään pelit, jotka saavat päälle 90 pistettä.

Suomalaiselle lehdelle on varmasti hankala paikka arvostella niitä harvoja kotimaisia merkittäviä pelejä. Voi olla, että muistan väärin, mutta näin ovat ihan lehdessä todenneet joskus. Ala on kuitenkin pieni ja varmasti alalla olevat haluavat tukea ja auttaa muita alalla olevia ja männävuosina tämä vielä korostui, kun pelifirmoja oli ihan muutama hassu.

Mutta näitä vastaavia esimerkkejä voisi kaivaa myös ulkomaalaisista peleistä:

Alpha Protocol sai hyvän 80/100 arvostelun (arvosana ulkomuistista, mutta kasilla alkoi) ja positiivisen tekstin, kuten melkein kaikkialla muuallakin Euroopassa. Hypätään rapakon toiselle puolen ja peli lytättiin ihan pystyyn. Osa arvostelijoista ei selvästi tajunneet mitä peliä edes pelaavat, saati olisivat huomanneet niitä asioita mitkä peli teki sen verta hyvin, että kukaan ei ole vielä tähän päivään asti onnistunut tekemään samaa ja osa firmoista taas kopioi suoraan mekaanikkoja peliinsä ja sitten se olikin mullistavaa.

 

[Restoni]

Muukalaisten yö iski aikoinaan ihan siinä missä Fate of atlantis tai Apinasaarikin. Sen puoleen pisteet mielestäni aika linjassa.

Ja eiköhän jokainen arvostelu ole maksettu, ainakin toivottavasti.

 

[NotaR]

Toivotaan, että Pelit (ja TM jne.) saavat edes käypäisen korvauksen e-kirjaston digilehdistä, palvelussahan luettavissa ilmaiseksi vuoden ajan ko. lehdet ja monta muutakin... jopa Seiska nyt

 

[GGoljatti]

Toivotaan, että Pelit (ja TM jne.) saavat edes käypäisen korvauksen e-kirjaston digilehdistä, palvelussahan luettavissa ilmaiseksi vuoden ajan ko. lehdet ja monta muutakin... jopa Seiska nyt

Kyllä sieltä tulee jokaisesta lukukerrasta korvaus.

 

[Rupert]

Muukalaisten Yö (Alien Incident) sai 92 / 100 pistettä Pelit Lehdessä mutta kansainvälinen lehdistö jakoi tälle pääosin 50 - 75 / 100 pisteitä (Liian vanha pelki Megacriticciin)

Itse olin about 11-12 vuotias kun pelasin Muukalaisten Yön. Tykkäsin tuolloin paljon seikkailupeleistä, mutta monissa tuli vastaan kielitaito, koska englanti ei vielä tuolloin kovin hyvin taipunut. Tykkäsin kovasti ja peli tuli aikoinaan ostettua Pelitin arvostelun ja kielen vuoksi.

 

[vuorinen]

Oli aika helppo ja tuli pelattua läpi nopeasti. En muista paljonko maksoi, mutta ei ehkä tullut rahoille vastinetta.

 

[Sampsa]

Muukalaisten yö iski aikoinaan ihan siinä missä Fate of atlantis tai Apinasaarikin. Sen puoleen pisteet mielestäni aika linjassa.

Ja eiköhän jokainen arvostelu ole maksettu, ainakin toivottavasti.

En tiedä viittasitko minun viestiin maksetulla, jos oli niin sinulta jäi pois "valmistajan toimesta".

 

[Restoni]

En tiedä viittasitko minun viestiin maksetulla, jos oli niin sinulta jäi pois "valmistajan toimesta".

En viitannut sinuun, yleisesti vain humoristisesti kommentoin puheita maksetuista arvosteluista.

Toinen vastaava mitä joutunut kuulemaan aika usein on väitteet maksetusta tuomarista kun harrastesäbää ja -futista on tullut pelattua ja tuomaroitua. Ja oikeassa olivat, jokainen tuomarointini oli maksettu, en olisi ilmaiseksi tehnyt. Huumoria.

=D

 

[Bigfoot007]

Julkaisijoiden maksamat peliarvostelut eivät olleet aivan tavattomia edes Suomalian tasavallassa. Muististani hiipii ensimmäisenä mieleen Suomen PC-Gamer, joka oli täynnä poskettomia hypetysjuttuja, sekä Virallinen Playstation lehti, joka antoi täydet pisteet mm. umpisurkealle Star Wars Episode 1 toimintaseikkailulle sekä jokaiselle Tomb Raiderille, joista sarjan loppupuoli oli laadullisesti aivan hirveää, myös pelin kehittäjien mukaan. Edellä mainitut lehdet sisälsivät toki pääosin käännösmateriaalia. 2000 luvun alkupuolella oli myös jokin pelimedia (Tilt, Peliplaneetta, Gamereactor?) joka hehkutti poikkeuksetta kaikkea Elektronisten taiteilijoiden tai EA Sportsin tuotoksia mm. jokavuotiset Fifa, NHL, Madden tai The Sims jatko osat ja spinoffit, Need for Speed tai Mitali hanuriin (Medal of Honor) sarjat tuotokset, joista suurin osa oli keskinkertaista huttua. Ostetun arvostelun tunnisti poskettoman hehkutuksen ohella myös siitä, että se oli kansijuttu, arvostelu julkaistiin reippaasti ennen muita medioita ja sen sivumäärä oli huomattava täynnä promokuvista koottua materiaalia, oikeaa pelikuvaa ei ollut juurikaan näytillä. Peliarvostelut käytännössä työstettiin julkaisijan järjestämässä "koirankopissa", jossa peli piti selata läpi illan aikana, ja tuupata arvostelu tarkistettavaksi viikon sisällä. Pelit tai Pelaaja lehdessä näistä tilaisuuksista kieltäydyttiin kohteliaasti, vaikkakin ensin mainittu veti Suomipelien arvosteluissa aina kotiinpäin. Ulkomaisista pelimedioista Edge taisi olla ainoa täysin lahjomaton julkaisu.

 

[The Nameless One]

Julkaisijoiden maksamat peliarvostelut eivät olleet aivan tavattomia edes Suomalian tasavallassa. Muististani hiipii ensimmäisenä mieleen Suomen PC-Gamer, joka oli täynnä poskettomia hypetysjuttuja, sekä Virallinen Playstation lehti, joka antoi täydet pisteet mm. umpisurkealle Star Wars Episode 1 toimintaseikkailulle sekä jokaiselle Tomb Raiderille, joista sarjan loppupuoli oli laadullisesti aivan hirveää, myös pelin kehittäjien mukaan. Edellä mainitut lehdet sisälsivät toki pääosin käännösmateriaalia. 2000 luvun alkupuolella oli myös jokin pelimedia (Tilt, Peliplaneetta, Gamereactor?) joka hehkutti poikkeuksetta kaikkea Elektronisten taiteilijoiden tai EA Sportsin tuotoksia mm. jokavuotiset Fifa, NHL, Madden tai The Sims jatko osat ja spinoffit, Need for Speed tai Mitali hanuriin (Medal of Honor) sarjat tuotokset, joista suurin osa oli keskinkertaista huttua. Ostetun arvostelun tunnisti poskettoman hehkutuksen ohella myös siitä, että se oli kansijuttu, arvostelu julkaistiin reippaasti ennen muita medioita ja sen sivumäärä oli huomattava täynnä promokuvista koottua materiaalia, oikeaa pelikuvaa ei ollut juurikaan näytillä. Peliarvostelut käytännössä työstettiin julkaisijan järjestämässä "koirankopissa", jossa peli piti selata läpi illan aikana, ja tuupata arvostelu tarkistettavaksi viikon sisällä. Pelit tai Pelaaja lehdessä näistä tilaisuuksista kieltäydyttiin kohteliaasti, vaikkakin ensin mainittu veti Suomipelien arvosteluissa aina kotiinpäin. Ulkomaisista pelimedioista Edge taisi olla ainoa täysin lahjomaton julkaisu.

Silloin ei tullutkaan peliä kuten nykyään liukuhihnalta melkeen koko ajan ja laatukin nykyään on niin paljon parempi

 

[Bigfoot007]

Silloin ei tullutkaan peliä kuten nykyään liukuhihnalta melkeen koko ajan ja laatukin nykyään on niin paljon parempi

Vai että sellaista? Nykyaikana laadunvalvonta on aivan olematonta, jos minulta kysytään. Steam ja konsolien nettikaupat ovat täynnä Shovelwarea ja jopa suoranaisia viruksia ja vakoiluohjelmia. Sitten uudet AAA-luokan pelit julkaistaan 1000 GB kiintolevytilaa haaskaavina bugikasoina, jotka ovat saastutettu mikromaksuilla ja tunkemalla varsinaista pelisisältöä ylimääräisen maksumuurin taakse.

 

[The Nameless One]

Vai että sellaista? Nykyaikana laadunvalvonta on aivan olematonta, jos minulta kysytään. Steam ja konsolien nettikaupat ovat täynnä Shovelwarea ja jopa suoranaisia viruksia ja vakoiluohjelmia. Sitten uudet AAA-luokan pelit julkaistaan 1000 GB kiintolevytilaa haaskaavina bugikasoina, jotka ovat saastutettu mikromaksuilla ja tunkemalla varsinaista pelisisältöä ylimääräisen maksumuurin taakse.

Kyllä niitä oikeasti hyviä peliä tulee nykyään paljon useammin vuodessa kuin vuonna 2000-2010 tuli
Edit : jätän tämän tähän kun kyse on lehdistä kyse kumminkin

 

[3dfx]

Pelaajaa luin varmaan 10-15 vuotta, ja oli minusta parempi kuin pelit. Harmi että näinpäin. Pelaaja lehden tilaus loppui siihen kun ei videopelit enää juurikaan kiinnostaneet ja juuri mitään kiinnostavaa ei mielestäni tullut. En tiedä muuttuko pelit tylsäksi vai "kasvoinko" itse ulos noiden kohderyhmästä.

 

[maajussi]

Omaan makuun Shadowgroundsilla on liikaa pisteitä, mutta toki vaikea miettiä, että mikä pelien taso oli tuona ajankohtana, kun olen itse pelannut pelin läpi vuosia julkaisun jälkeen. Oliko peli edes normaalihintainen julkaisussa vai muistanko väärin, että lähtöhinta oli selvästi halvempi kuin täyshintaisen pelin?

Trine 3:sta olen samaa mieltä, siinä on ekstraa pisteissä, mutta itse petyin (kuten moni muu) siihen uuteen 3D:hen. Muut arvostelut mielestäni taas osuvat ihan kohdilleen pisteiden osalta. Alien Incidentin huumori/kirjoitus ainakin osui itselläni ihan nappiin silloin joskus. Flatout 1 oli ihan hemmetin hauska autopeli. Toki aina voi viilata pisteen tai pari pois ja onhan tuo pisteskaala selvästi tullut alaspäin niistä vuosituhannen vaihteen ja sitä aiempien vuosien skaalasta. Aika harvassa on nykyään pelit, jotka saavat päälle 90 pistettä.

Suomalaiselle lehdelle on varmasti hankala paikka arvostella niitä harvoja kotimaisia merkittäviä pelejä. Voi olla, että muistan väärin, mutta näin ovat ihan lehdessä todenneet joskus. Ala on kuitenkin pieni ja varmasti alalla olevat haluavat tukea ja auttaa muita alalla olevia ja männävuosina tämä vielä korostui, kun pelifirmoja oli ihan muutama hassu.

Mutta näitä vastaavia esimerkkejä voisi kaivaa myös ulkomaalaisista peleistä:

Alpha Protocol sai hyvän 80/100 arvostelun (arvosana ulkomuistista, mutta kasilla alkoi) ja positiivisen tekstin, kuten melkein kaikkialla muuallakin Euroopassa. Hypätään rapakon toiselle puolen ja peli lytättiin ihan pystyyn. Osa arvostelijoista ei selvästi tajunneet mitä peliä edes pelaavat, saati olisivat huomanneet niitä asioita mitkä peli teki sen verta hyvin, että kukaan ei ole vielä tähän päivään asti onnistunut tekemään samaa ja osa firmoista taas kopioi suoraan mekaanikkoja peliinsä ja sitten se olikin mullistavaa.

En osaa ottaa kyseisiin peleihin kantaa ja niiden arvosanoihin kun en muistaakseni ole pelannut noista yhtäkään. Tai joo Max Paynee toki ja sen arvosanat kyllä mielestäni kohdallaan niin ykkösessä kuin kakkosessakin.

Mutta näin kommenttina sanoisin että kyllähän Pelit lehdessä itsekin kirjoittajat joskus jälkeenpäin myöntäneet, että alkuperäinen arvosana mennyt väärin. Ja kyseisessä suomipelien tapauksessa en usko hetkeekään mihinkään salaliittoon tai etukäteen maksamisiin tai suunnitteluihin liian hyvästä arvosanasta. Itselläni tulee ensimmäisenä mieleen että varsinkin 90- ja 00-luvulla pelipiirit oli pienemmät kuin nykyisin ja toimittajat/arvostelijat tuntee tai tietää väkisinkin pelintekijöitä henkilökohtaisesti jolloin myös arvostelussa on väkisinkin kynnys, että harva kirjoittaja silloin kehtaa täysin
rehellistä ja objektiivista arvosanaa antaa jolloin 70 pisteen pelille tulee helposti antaneeksi vaikka just sen 80 pistettä. Samaten kotiinpäin veto suomipeliä arvosteltaessa on myös mahdollista ja toimittaja/arvostelija ei välttämättä itse edes tiedosta koko juttuu ja siksikin suomipelit saa vähän extraa.

Ja eihän tämä ole mikään suomen ongelma yksistään, kyllähän 90-luvulla pelien ja printtilehtien "kulta-aikaan" brittilehdet oli tunnettuja sikäläisten pelien ylistämisistä ja omien brittipelistudioiden kehuista. Joissain sikäläisissä lehdissähän tämä oli niin räikeää ettei niihin juttuihin edes uskaltanut luottaa.

 

[Intta83]

En ole tilannut pelaaja lehteä enkä pelit lehteä aikoihin,mutta uudistus on minusta vähäsen huono sillä osin et molemmat oli alun pitäen pc lehtiä eli pc pelejä,konsolit tuli sit pelaaja lehdelle ja pelit lehdelle myöhemmin.Korjatakaaa jos olen väärässä.

 

[3dfx]

Sellanen tuli nimenomaan Pelit- lehdestä mieleen, että mielestäni painottivat liikaa grafiikoita. Moni mielestäni huonokin peli sai liian hyviä pisteitä, koska plussaa oli "upeat grafiikat". Luonnollisesti en osaa nimetä yhtäkään kun aikaa 15 tms. vuotta mutta tälläinen bias on jäänyt mieleen.

 

[Intta83]

Sellanen tuli nimenomaan Pelit- lehdestä mieleen, että mielestäni painottivat liikaa grafiikoita. Moni mielestäni huonokin peli sai liian hyviä pisteitä, koska plussaa oli "upeat grafiikat". Luonnollisesti en osaa nimetä yhtäkään kun aikaa 15 tms. vuotta mutta tälläinen bias on jäänyt mieleen.

Joo mä muistan kanssa.

 

[Bigfoot007]

Vanhaan hyvään aikaan jokaisesta talosta löytyi tasavallan tietokone, joiden omistajia alkuperäinen C= lehti palveli varsin mallikkaasti. Lehti korvautui 90 luvun alkupuolella Pelit lehdeksi, jonka taso ei päässyt lähellekään legendaarista edeltäjäänsä. Suurin tasonlasku tapahtui tosiaan vuosituhannen vaihteessa, jolloin otettiin konsolit mukaan ja lehteä yritettiin tehdä miellyttämään suuria massoja samaan tapaan kuten uudistunut Mikrobitti tai umpisurkea Kompuutteri kaikille. Konsolien vanavedessä tuotiin myös mm. elokuva- ja DVD arvosteluja, roolipelejä, kännyköitä, lifestyle sontaa Moon TV hengessä ja pikkulapsille suunnattua materiaalia. Samanlaista oheismateriaalia löytyi jo Peliasema lehdestä, joka fuusioitiin uuteen "koko kansan" Pelit lehteen.

Pelaaja lehti keskittyi alusta lähtien ensisijaisesti konsoli- ja Puucee peleihin mutta lipsahti välillä myös Animen ja Nipponikulttuurin puolelle mutta alkuperäisestä aiheesta ei karattu millään mittarilla yhtä kauaksi kuin uudistuneessa Pelit lehdessä.

 

[The Nameless One]

Joo mä muistan kanssa.

Ilmeisesti tämä arvostelu ?

Spoileri: Arvostelu

www.ea.com/crysis

Crysis on turkkilaissyntyisten Yerlin veljesten lahja PC-pelaamiselle. Näin uljasta räiskintäpeliä ei ole ennen nähty.

Ylimaallisen kaunis Crysis on liian hyvää ollakseen totta, sillä sen konevaatimukset eivät ole tästä maailmasta. Kun kokoonpanoksi suositellaan 2,2 gigahertsin Intel Core 2 Duo -prosessorilla, kahden gigatavun muistilla ja GeForce 8800 GTS/640 -tasoisella näytönohjaimella varustettua rassia, niin vähempikin panee epäilemään pelintekijöiden ja tietokonevalmistajien salaliittoa.

Jos riittävän tykki kone löytyy – tai sellaisen on valmis Crysiksen takia ostamaan – taivaan portit ovat auki. Kaikilla graafisilla herkuilla Crysis on takuulla mieleenpainuva pelikokemus!

Ihmemiehenä viidakossa

Crysis käynnistyy Yhdysvaltojen ja Pohjois-Korean yhteenottona Etelä-Kiinanmeren saarella, mutta muuttuu pian molempien eloonjäämiskamppailuksi tropiikissa heränneitä avaruusolentoja vastaan. Amerikkalaiset vastaavat ulkoavaruuden asukkien huipputekniikkaan omallaan. Ihmiskunnan viimeinen toivo on nanomuskelipukuun puettu valiosotilas. Hurjan näköinen puku muodostaa ikään kuin ylimääräiset teknolihakset hauraan ihmiskehon päälle.

Nanomuskelipuvulla on neljä käyttötilaa, joista yksi on aina aktiivisena. Panssarimoodissa puku parantaa kestävyyttä, mutta myös jähmettää sankarin liikkeitä. Nopeusmoodissa sankari venyy gepardimaisiin juoksupyrähdyksiin ja lataa aseet vauhdikkaasti. Voimatilassa jokainen nyrkinisku on tappava ja sotilaan ponnistusvoima saa sellaiset mittasuhteet, että muurinkin yli loikkaa tuosta vain. Kupletin täydentää naamiointimoodi, joka muuttaa nanosotilaan käytännöllisesti katsoen näkymättömäksi.

Puvun energiavarat rajoittavat yli-inhimillistä toimintaa. Esimerkiksi panssaritilassa haavoittumattomuutta kestää vain niin kauan kuin akuissa riittää virtaa. Vaikka energia palautuu nopeasti, nanomuskelipuku ei ole tekosyy luopua taktisesta ajattelusta saati terveestä järjestä. Nurkkaan ajettuna nanomies on kuollut mies.

Pelaaminen on paljon tyydyttävämpää, kun panssarimoodissa jyräämisen sijaan hyödyntää nanomuskelipuvun hienostuneempia ominaisuuksia. On esimerkiksi hauskaa spurtata nopeusmoodissa konekivääripesäkkeen ohitse ja pamauttaa yllätetty kk-mies nanovahvistetulla luuvitosella hengiltä. Vihollisia on kivaa hämmentää perääntymällä rynnäköstä ja koukkaamalla näkymättömänä sivustaan. Koukkaamista mokomat penteleet harrastavat itsekin.

Nanomuskelipuvulla kikkailua täydennetään kustomoitavalla asearsenaalilla. Aseisiin voi vaihtaa lennosta erilaisia ammustyyppejä, tähtäimiä, kranaatinheittimiä, laserosoittimia ja muita herkkuja. Ihastuin rynnäkkökiväärien vaihtotähtäimiin: aseen luonne muuttuu tyystin, kun pikkukiikarin vaihtaa lähitaistelussa ketterään refleksiivitähtäimeen.

Vapaus tai kuolema

Crysis mallintaa Kravun kääntöpiirin ennen näkemättömällä tavalla. Jyrkästi kumpuileva viidakko jatkuu silmänkantamattomiin. Vain liian sankat viholliskeskittymät ja korkeimmat jyrkänteet asettavat esteitä etenemiselle, muuten luonnossa voi temmeltää lähes täydellisessä vapaudessa. Neliökilometrien kokoiselta tehtäväalueelta ei sentään voi poistua, sillä ulkorajan ylitettyään päähenkilöä käsketään kääntymään takaisin. Illuusio liikkumisen vapaudesta on silti enemmän kuin riittävä.

Viidakon yksityiskohtaisuus hätkähdyttää, mutta niin hätkähdyttää myös tuho, jota ympäristölle voi aiheuttaa. Palmut ja pensaat katkeavat tulituksesta ja heppoiset viidakkomökit räjäyttää tuosta vain taivaan tuuliin. Paksuimmille puunrungoille nanosotilas ei voi tehdä mitään, mikä kieltämättä tuntui ärsyttävältä. Vastaavaan tuhoutumattomuuteen törmää myös puisia mökinrähjiä jykevämmissä rakennuksissa.

Crysis tunnelmoi oivallisesti vuorokaudenaikojen vaihtumisella. Siirtymä ilmaiskuin tuetusta pikkutuntien viidakkorynnäköstä punahehkuiseen aamuruskoon oli kuin suoraan Michael Bayn testosteronia huokuvasta toimintaelokuvasta.

Tämäntapaisessa silmänkarkissa on kuitenkin sama vika kuin oikeassa karkissa: liiasta karkista tulee masu kipeäksi. Huojuvat palmut ja vitivalkoiset rantahietikot edustavat esteettisessä mielessä lähinnä kornien matkailu- ja limuviinamainosten kuvastoa. Crysiksen grafiikka on ohjelmointiteknisessä mielessä hienoa, mutta omaperäisyyttä siitä ei löydä hakemallakaan. Se vähä, mitä Crysiksen muukalaisista ehdin nähdä, ei erityisemmin vakuuttanut.

Eipä silti, ilman grafiikkaakin Crysiksen perusteet ovat enemmän kuin kunnossa. Tehtävätavoitteita voi olla monta, mutta suoritustapa ja -järjestys on vapaa. Kun tavoitteet ovat puolentoista tunnin tetsaamisen ja kallionjyrkänteillä suunnistamisen jälkeen täytetty, olo on kumman vapautunut. Putkijuoksujen päälle nautittuna Crysis on makeaa, makeaa nektaria. Hörps!

Crysiksen moninpeli on luokkaa ältsin monimutkainen. Vastustajan tukikohdan räjäyttämiseen tähtäävä ajoneuvotehtaiden ja muiden tärkeiden rakennelmien valtaaminen vetoaa varmasti sellaisiin pelaajiin, joille yhteinen päämäärä on tärkeämpi kuin tunne omista vaikutusmahdollisuuksista.

Crysis

Se alkuperäinen sosiaalinen media jo vuodesta 1993.

www.pelit.fi

 

[Juhanator]

"Eipä silti, ilman grafiikkaakin Crysiksen perusteet ovat enemmän kuin kunnossa."

Kyllähän tuossa muistettiin mainita että grafiikoiden lisäksi on siellä peliäkin seassa. Grafiikoiden hehkutus ei ole ihme sillä olihan tuo jotain ennennäkemätöntä, mikseipä siitä sitten puhuttaisi arvostelussakin, tavallista enemmän? Ja Crysis säilyikin puheissa kauan. Tuli tuo aikoinaan pelattua itsekin läpi. Jatko-osat ei enää sitten samanlaista elämystä aiheuttaneet.

Mielestäni ihan kelpo arvostelu, ainakin allekirjoittanut sai pelistä samanlaisia ajatuksia läpipeluun ohessa.