Pariutumisen haasteet nykypäivänä ja sen vaikutukset

[Derzu]

Hesarissa ihan hyvä juttu (maksumuurin takana), jossa sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa esittelee kaksi ilmiötä, jotka ovat nykypäivänä parisuhteen löytämisen esteenä. Ensimmäinen on näennäinen vapaus valita, ja toinen on nykyihmisen halu kontrolloida kaikkea. Alla muutama lainaus jutusta.

Vapaus valita – siinäpä sanapari, joka kiteyttää 2000-luvun hengen.

Luulisi, että tuo vapaus tekisi meistä autuaita. Tosiasiassa näyttää käyneen päinvastoin.

Kenties eniten kipuilemme parinvalinnan suhteen. Löydänkö kumppania vai jäänkö yksin? Tai, jopa pahempaa: tyydynkö liian vähään? Teinkö sittenkään oikean valinnan?

Tämä juttu paljastaa kaksi ilmiötä, jotka usein tulevat onnellisen parisuhteen tielle.

Ensimmäinen niistä liittyy yksilön rooliin, joka on länsimaissa entisestään korostunut. Sen tunnistaa todeksi sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa.

Ennen tarjolla oli valmis, kansanosat läpäisevä elämänkaava. Vanhemmat valitsivat lapselleen puolison. Naiset hoitivat kodin, miehet toivat rahaa pöytään.

Hiljalleen kaavoihin on alettu suhtautua halveksien. Yksilön on tehtävä valintansa ja kuunneltava niissä sydäntään tarkoin.

”Näennäinen vapaus paineista lienee kaikista suurin paineiden aiheuttaja”, Hallamaa toteaa.

Yksilökeskeisessä kulttuurissa omat rajat ja tarpeet trendaavat, kompromissit eivät niinkään, osoittaa myös kansallinen arvotutkimus.

Nuoria ajavat entistä enemmän mielihyvä, suoriutuminen ja päämääriensä edistäminen, sosiaalipsykologi ja vanhempi yliopistonlehtori Liisa Myyry kertoo.

Toisten huomioiminen ja yhteisöllisyys ovat auttamatta paitsiossa. Tällöin on entistä helpompi ghostata kädenlämpöinen deittikumppani ja keskittyä itseensä, Myyry pohtii.

Potentiaalista kumppania arvioidaankin yhä useammilla kriteereillä, Hallamaa miettii.

Orastavan tapailun saattavat näivettää yhtä hyvin väärät arvot, harrastukset tai taloudelliset seikat. Joskus yksi outo lausahdus tai ruma paita voi riittää kirkuvaksi punalipuksi.

Se ei ole ihme: meitähän kannustetaan kaikista suunnista olemaan kranttuja, ettei myöhemmin ala kaduttaa.

Samalla parisuhteelta kysytään Hallamaan sanoin ”luovaa hulluutta”, alusta saakka kipunoivaa kemiaa. Se ohittaa sopivuuden paperilla ja käytännön kiemurat.

Toisin sanoen parisuhteisiin ladotaan varsin ristiriitaisia odotuksia.

Myös toinen ilmiö vaikeuttaa parinvalintaa. Kyse on nykyihmisen halusta kontrolloida kaikkea.

Moni pyrkii optimoimaan arjen osa-alueet unesta syömiseen, syömisestä urheiluun ja urheilusta ihmissuhteisiin, kuten deittailuun.

Tärkeää on, että asiat menevät suunnitelmien mukaan. Että ne on ennakoitavissa älykellon tarkkuudella.

Parisuhteita ja perheitä koskee kuitenkin yksi sääntö: niitä ei voi ikinä täysin hallita. Eritoten lapsi, miksei rakkauskin, aiheuttaa ”elämänmittaisen kaaoksen”, Hallamaa muistuttaa.

Professori näkee parisuhteiden muodostamisessa yhtymäkohtia siihen, miten ihmiset reagoivat koronaan ja Venäjän hyökkäyssotaan. Arvaamattomuus ahdistaa, mikä on tyystin ymmärrettävää, Hallamaa korostaa.

”Janoamme asioita, jotka eivät aiheuta turvattomuutta ja epäjärjestystä. Eikä siinä mitään pahaa ole.”

Nurinkurista on, ettemme löydä rakkautta, ellemme pane itseämme likoon. Riskialttiiksi, heikoille jäille.

Oleellista Hallamaasta on, ettei parisuhdehuolia ulkoistettaisi intiimiksi ja henkilökohtaiseksi kipupisteeksi.

Se, etteivät nykynuoret löydä toimivia parisuhteita, on yksilön ohella yhteiskunnan ongelma. Parisuhdepulmat ovat yksi aikamme kuvista, kuten lisääntyneet mielenterveysongelmat, Hallamaa painottaa.

Mielenterveyskriisiäkään ei ratkaista sillä, että koko kansa passitetaan terapiaan. Terapia ei ole ihmelääke, ja sen kasvanut rooli sivuuttaa yksioikoisuudessaan yhteiskunnan merkityksen.

Mutta yhteiskunnalla on merkitystä, niin kuin on siihenkin, miksi parinvalinta sakkaa. Ilman ympäröivän yhteiskunnan paineita tuskin janoaisimme yksilökeskeisyyden ja kontrollin perään.

”Tämä taso puuttuu pariutumiskeskustelusta usein kokonaan, mihin toivoisin muutosta”, Hallamaa päättää.

Jutun voi tietysti lukea monenlaisten silmälasien ja arvostusten läpi. Siinä voi nähdä varovaista kritiikkiä trad-parisuhteista luopumiselle ja äärettömälle valinnanvapaudelle, jossa keskeiseksi tavoitteeksi nousee yksilön egoististen kriteerien täyttyminen. Hyvä nosto oli myös tuo ristiriita, joka tulee siitä että pitäisi sitten kuitenkin olla sitä kipinöivää kemiaa, jonka löytyminen ei useinkaan pelaa yksiin niiden minäkeskeisten tavoitteiden kanssa. Ja sitten tuo kontrolloinnin tarve - joka sekin minusta liittyy pohjimmiltaan yksilökeskeiseen ajatteluun, jossa elämästä tehdään jonkinlainen henkilökohtainen suoritus. Individualistisessa suoritusyhteiskunnassa yksilö on täysin omillaan, mikä aiheuttaa turvattomuuden tunteen jota sitten yritetään kompensoida maksimaalisella kontrollilla.

Jotenkin jutussa kiteytyy se, kuinka nimenomaan nuoret naiset tuntuvat olevan jotenkin ihan totaalisesti hukassa tämän koko kuvion kanssa.

Miehille taas yleisesti ottaen tuntuisi riittävän paljon realistisempi lähtökohta parisuhteilulle, mutta he joutuvat kuitenkin tuskailemaan yrittäessään täyttää kaikki naisten vaatimukset ja palloillessaan jatkuvassa hylkäämisflipperissä. Mahdoton yhtälö johtaa sitten miestenkin puolelta oireiluun ja epäterveisiin eskapismin muotoihin (vetäytyminen pelien ja pornon pariin, incel-naisviha, pelimieskulttuuri). Ja jotkut miehet hyödyntävät sekavaa tilannetta niin, että "kuluttavat" näitä poukkoilevia naisia lyhyissä suhteissa seksin perässä, koska eivät itse edes hae mitään sen enempää.

Sinänsä rohkaisevaa, että nyt asiantuntijatkin alkavat nostaa esiin, että pariutuminen on myös yhteiskunnan ratkaistava ongelma eikä vain yksilöiden pulma.

 

[3dfx]

Mun mielestäni kontrolloinnin tarve tulee enemmänkin jaksamisesta. Jos ei meinaa jaksaa edes oman arkensa läpi ja sen vuoksi kaikki pitää "rutiinisoida", niin hankalaa siihen on ottaa ketään sotkemaan ilman hermoromahdusta.

 

[draco76]

Valinnanvapaus tuo vastuun. Nyt valinnoista voi syyttää vain itseään. Kuinka paljon se lisää ahdistusta? Joillekin vanha malli, jossa kirkko tai muu auktoriteetti saneli miten toimia, sopi hyvin.

Nykyisellä vapaudella on monia hyviä puolia, ihmisten tulisi oppia toimimaan sen kanssa. Kuinka yhteiskunta voisi auttaa näitä? Suurin esimerkki tulee Yhdysvalloista esimerkiksi tv-sarjoista ja elokuvista. Minulle tämä nykyinen vapaus on sopinut hyvin. Lapsetkin tuntuvat olevan tyytyväisiä, kun ei ole tarvinnut lapsia alkaa tekemään nuorena taikka vakiintua.

 

[Taneli-]

Nykyisellä vapaudella on monia hyviä puolia, ihmisten tulisi oppia toimimaan sen kanssa.

Totta, kyllähän nykyisin on sitten jo täysin erilaisia formaatteja tarjolla mitkä teoriassa sitten tarjoavat ratkaisun tähänkin.

Jos vain haluaa heittäytyä, itse en lähtisi. Esim. Ensitreffit alttarilla missä sananmukaisesti mennään naimisiin ja silloin tavataan se (muiden valitsema) puoliso ensimmäistä kertaa...

Tai sitten erilaiset naked attraction tyyppiset missä valitaan se pari tai tutustutaan pariin molemmat alasti, mahdollisesti kaksin saarella tai täysin pimeässä tms.

Monesti näissäkin on se ongelma että eivät ne kestä sitten arkea, eli homma toimii kun kummankaan osapuolen ei tarvitse tehdä mitään tai niin pitkään kuin ollaan siellä suljetussa tilanteessa mutta kun tulee arkea ja pitäisi itsekin tehdä jotain homma lopahtaa.

Ihmisten pitäisi oppia ensinnäkin oppimaan eroittamaan ihastuminen ja rakastuminen toisistaan. Osa tavoittelee sitä ihastumisen tunnetta jatkuvasti ja vaihtaa parisuhdetta kuin sukkaa viimeistään kun ensimmäinen riita tulee suhteeseen. Jotkut taas tekevät ehkä kovastikin töitä siihen saakka että saavat sen parisuhteen alkamaan minkä jälkeen aika nopeasti lopettavat yrittämisen ja ehkä myös sen teeskentelemisen jolloin tietysti homma menee pieleen hyvin nopeasti (eivätkä he tajua syytä, kun ovat oppineet elokuvista ja muista että kun se ensi suudelma tai virallinen seurustelu alkaa homma on paketissa vaikka se oikeasti vasta tavallaan alkaakin siitä ja suhdetta pitäisi ylläpitää läpi elämän)

 

[Cereal killah]

Tai sitten erilaiset naked attraction tyyppiset missä valitaan se pari tai tutustutaan pariin molemmat alasti, mahdollisesti kaksin saarella tai täysin pimeässä tms.

Monesti näissäkin on se ongelma että eivät ne kestä sitten arkea, eli homma toimii kun kummankaan osapuolen ei tarvitse tehdä mitään tai niin pitkään kuin ollaan siellä suljetussa tilanteessa mutta kun tulee arkea ja pitäisi itsekin tehdä jotain homma lopahtaa.

Noissa naked attraction- jaksoissa muuten ei kukaan koskaan pariudu. Olen noita ihan riittävästi katsellut suomi/UK ja jopa-vitun-Norja-versiona ja se on tavallaan huvittavaa miten ne yleensä vain johtaa vaivaantuneisiin (tylsyyden takia) treffeihin vaatteet päällä. Jotkut harrastavat seksiä ja jatkavat siitä eteenpäin hyvissä väleissä "kavereina". Toisaalta harva noihin menee pariutumaan vaan lähinnä esittelemään hyvännäköistä kroppaansa tai "voimaantumaan" (lol).

Se suomen "ensitreffit alttarilla" sarja on oikeastaan kuuluisa siitä miten osaamattomia ne julkkispapit sun muut (tai ketkä siellä tuotantotiimissä tekevätkään noita päätöksiä) ovat muodostamaan pareja. Siten tulee pareja joissa tyyliin laitetaan naimisiin jokin umpitylsä junttiamismies jonkun fiksun ja persoonallisen naisen kanssa. Ne, ehkä siitä saa viihdettä mutta yleensä tuo sarja taitaa olla liian vaivaannuttava että sitä pystyisi katsomaan.

 

[Joku_242]

Hesarissa ihan hyvä juttu (maksumuurin takana), jossa sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa esittelee kaksi ilmiötä, jotka ovat nykypäivänä parisuhteen löytämisen esteenä. Ensimmäinen on näennäinen vapaus valita, ja toinen on nykyihmisen halu kontrolloida kaikkea. Alla muutama lainaus jutusta.





Jutun voi tietysti lukea monenlaisten silmälasien ja arvostusten läpi. Siinä voi nähdä varovaista kritiikkiä trad-parisuhteista luopumiselle ja äärettömälle valinnanvapaudelle, jossa keskeiseksi tavoitteeksi nousee yksilön egoististen kriteerien täyttyminen. Hyvä nosto oli myös tuo ristiriita, joka tulee siitä että pitäisi sitten kuitenkin olla sitä kipinöivää kemiaa, jonka löytyminen ei useinkaan pelaa yksiin niiden minäkeskeisten tavoitteiden kanssa. Ja sitten tuo kontrolloinnin tarve - joka sekin minusta liittyy pohjimmiltaan yksilökeskeiseen ajatteluun, jossa elämästä tehdään jonkinlainen henkilökohtainen suoritus. Individualistisessa suoritusyhteiskunnassa yksilö on täysin omillaan, mikä aiheuttaa turvattomuuden tunteen jota sitten yritetään kompensoida maksimaalisella kontrollilla.

Jotenkin jutussa kiteytyy se, kuinka nimenomaan nuoret naiset tuntuvat olevan jotenkin ihan totaalisesti hukassa tämän koko kuvion kanssa.

Miehille taas yleisesti ottaen tuntuisi riittävän paljon realistisempi lähtökohta parisuhteilulle, mutta he joutuvat kuitenkin tuskailemaan yrittäessään täyttää kaikki naisten vaatimukset ja palloillessaan jatkuvassa hylkäämisflipperissä. Mahdoton yhtälö johtaa sitten miestenkin puolelta oireiluun ja epäterveisiin eskapismin muotoihin (vetäytyminen pelien ja pornon pariin, incel-naisviha, pelimieskulttuuri). Ja jotkut miehet hyödyntävät sekavaa tilannetta niin, että "kuluttavat" näitä poukkoilevia naisia lyhyissä suhteissa seksin perässä, koska eivät itse edes hae mitään sen enempää.

Sinänsä rohkaisevaa, että nyt asiantuntijatkin alkavat nostaa esiin, että pariutuminen on myös yhteiskunnan ratkaistava ongelma eikä vain yksilöiden pulma.

Joo, oikeastaan kaikki nuo jutussa kuvaillut asiat taitavat olla naisille tyypillisempiä käyttäytymismalleja kuin miehille. Semmoinen kontrollifriikkeily taitaa tosiaan olla naisilla selvästi yleisempää kuin miehillä, jotka ovat huomattavasti valmiimpia "menemään virran mukana" ja katsomaan mihin se johtaa. Puhumattakaan siitä, kuinka täälläkin on kuullut että kuinka miehet ei ymmärrä "syvää henkistä yhteyttä" tai sitä harvinaista herkkua kun kerrankin joku on samalla aaltopituudella, mitä se sitten tarkoittaakaan...

 

[No Future]

Hesarissa ihan hyvä juttu (maksumuurin takana), jossa sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa esittelee kaksi ilmiötä, jotka ovat nykypäivänä parisuhteen löytämisen esteenä. Ensimmäinen on näennäinen vapaus valita, ja toinen on nykyihmisen halu kontrolloida kaikkea. Alla muutama lainaus jutusta.







Jotenkin jutussa kiteytyy se, kuinka nimenomaan nuoret naiset tuntuvat olevan jotenkin ihan totaalisesti hukassa tämän koko kuvion kanssa.

Miehille taas yleisesti ottaen tuntuisi riittävän paljon realistisempi lähtökohta parisuhteilulle, mutta he joutuvat kuitenkin tuskailemaan yrittäessään täyttää kaikki naisten vaatimukset ja palloillessaan jatkuvassa hylkäämisflipperissä. Mahdoton yhtälö johtaa sitten miestenkin puolelta oireiluun ja epäterveisiin eskapismin muotoihin (vetäytyminen pelien ja pornon pariin, incel-naisviha, pelimieskulttuuri). Ja jotkut miehet hyödyntävät sekavaa tilannetta niin, että "kuluttavat" näitä poukkoilevia naisia lyhyissä suhteissa seksin perässä, koska eivät itse edes hae mitään sen enempää.

Toihan on ihan sun omaa keksintöä, koska jutussa ei mainita miehiä/naisia tai poikia/tyttöjä kuin yhdessä kohtaa:

"Ennen tarjolla oli valmis, kansanosat läpäisevä elämänkaava. Vanhemmat valitsivat lapselleen puolison. Naiset hoitivat kodin, miehet toivat rahaa pöytään."

 

[Joku_242]

Toihan on ihan sun omaa keksintöä, koska jutussa ei mainita miehiä/naisia tai poikia/tyttöjä kuin yhdessä kohtaa:

"Ennen tarjolla oli valmis, kansanosat läpäisevä elämänkaava. Vanhemmat valitsivat lapselleen puolison. Naiset hoitivat kodin, miehet toivat rahaa pöytään."

Nii-in, jostain kumman syystä sitä ei haluta sanoa ääneen... miksiköhän? Musta on kyllä vaikea uskoa, että tuossa artikkelissa kuvatut asiat olisi ainakaan samassa määrin miesten kuin naisten ongelmia.

 

[gramma]

Nii-in, jostain kumman syystä sitä ei haluta sanoa ääneen... miksiköhän? Musta on kyllä vaikea uskoa, että tuossa artikkelissa kuvatut asiat olisi ainakaan samassa määrin miesten kuin naisten ongelmia.

Eiköhän ne ole molempien ongelmia, kun kerran pariutumisesta puhutaan. Mun ongelma on sun ongelma jne.

 

[Derzu]

Toihan on ihan sun omaa keksintöä, koska jutussa ei mainita miehiä/naisia tai poikia/tyttöjä kuin yhdessä kohtaa:

No ilman muuta on. Viestin loppuosa oli oma tulkintani ja analyysini aiheesta, ja yleistävä sellainen. Kuten kirjoitin:

Jutun voi tietysti lukea monenlaisten silmälasien ja arvostusten läpi.

Jostain syystä itse yhdistän jutussa kuvatun kipuilun ja ristiriidat enemmän nuoriin naisiin kuin nuoriin miehiin tai vanhempiin miehiin ja naisiin. Perustuen ihan vain omaan elämänkokemukseen, mediassa oleviin esiintuloihin ja siihen kuuluisaan mutuun. Eri mieltä saa olla.

Edit: On tähän tulkintaani kuitenkin sellainen faktaperuste, että tuota valinnan vapautta parisuhteissa on viimeisen sadan vuoden aikana tullut suhteellisesti huomattavasti enemmän naisille kuin miehille.

 

[Joku_242]

Eiköhän ne ole molempien ongelmia, kun kerran pariutumisesta puhutaan. Mun ongelma on sun ongelma jne.

No jos saivartelemaan ruvetaan, niin toki naiset epäsuorasti tekee omista ongelmistaan nirsoilun kautta myös miesten ongelman. Mutta ymmärrät varmaan pointin?

 

[gramma]

No jos saivartelemaan ruvetaan, niin toki naiset epäsuorasti tekee omista ongelmistaan nirsoilun kautta myös miesten ongelman. Mutta ymmärrät varmaan pointin?

Ymmärrän kyllä.

Tää on varmaan osa sitä samaa hyvinvointiyhteiskunnan paradoksia, missä mitä tasa-arvoisempia ollaan, sen enemmän työmarkkinat segregoituu naisten (hoitoala) ja miesten (tekniikka) aloihin. Biologiaan/evoluutioon pohjautuvat taipumukset/piirteet tulee näkyvämmäksi mitä enemmän on vapautta. Toista se oli silloin kun ei itse päässyt valitsemaan kumppania.

Nirsous on meihin sisäänrakennettu. Sori siitä.

 

[Derzu]

Tää on varmaan osa sitä samaa hyvinvointiyhteiskunnan paradoksia, missä mitä tasa-arvoisempia ollaan, sen enemmän työmarkkinat segregoituu naisten (hoitoala) ja miesten (tekniikka) aloihin. Biologiaan/evoluutioon pohjautuvat taipumukset/piirteet tulee näkyvämmäksi mitä enemmän on vapautta. Toista se oli silloin kun ei itse päässyt valitsemaan kumppania.

Nirsous on meihin sisäänrakennettu. Sori siitä.

Kyllä, ja mielenkiintoiseksihan homma menee, kun todennäköisesti vapaus johtaa samaan aikaan myös miesten evolutiivis-biologisten lisääntymistaipusten vahvistumiseen...

 

[draco76]

Kyllä, ja mielenkiintoiseksihan homma menee, kun todennäköisesti vapaus johtaa samaan aikaan myös miesten evolutiivis-biologisten lisääntymistaipusten vahvistumiseen...

Mitä nämä taipumukset ovat ihmismiesten kohdalla? Nythän miehet käyttävät vapaata seksiä paljon, ei enää tarvitse odottaa avioliittoa.

 

[Derzu]

Mitä nämä taipumukset ovat ihmismiesten kohdalla? Nythän miehet käyttävät vapaata seksiä paljon, ei enää tarvitse odottaa avioliittoa.

No siis just tuota, mitä jo nähdäänkin, eli parittelujen ja kumppanien määrän maksimointia.

Sivilisaatiot ovat historiassa pyrkineet suitsimaan tätä eli sitouttamaan miehet paikalleen (esim. antamalla palan maata viljeltäväksi, tai vakaan hyväpalkkaisen työpaikan) ja saamaan heidät panostamaan saman kumppanin kanssa tehtyjen lasten hoivan maksimointiin. Tämä on monella tavalla stabiloinut yhteiskuntia.

Mielenkiintoista nähdä, johtaako nyt tapahtuva käänteinen kehitys yhteiskuntien destabilisaatioon. Vapaus seksi-/parisuhteissa yhdistettynä kattavaan sosiaaliturvaan johtaa nähdäkseni siihen, että naiset valikoivat entistä nirsommin, ja puolestaan ne miehet, jotka tulevat naisten valikoimiksi, sitoutuvat heikommin yhteen kumppaniin. Ja naistenkin sitoutuminen vähenee (itsenäinen toimeentulo, sosiaaliturva, vapauden tuottama tunne että parempaan on helppo vaihtaa).

 

[Pete88]

Tätä ketjua hetken lukeneena täytyy todeta, että internetin varhaisempina vuosina ns. treffisivustot olivat nähdäkseni parempia kuin nykypäivän tarjonta, vaikka myönnän toki olevani aivan ulkona näistä nykypäivän vaihtoehdoista ja ajatus liittyy vain näihin kirjoituksiin täällä ja uutisartikkeleiden tarjontaan. Mutta ennen tosiaan oli mahdollista luoda jonkinlainen profiili ja siihen vähän kertoa itsestään ja toiveistaan. Kyllähän nuo saattoi jättää pitkälti kirjoittamatta, mutta sellaisella profiililla ei yleensä pitkälle päästy. Koko homman hyvä puoli oli kuitenkin se, että pelin henki oli selvä, eli sieltä suurin osa etsi puolisoa itselleen, ei tarvinnut siis arvalla liikkua livenä jossain ja toivoa, että joku sopiva sattuisi kohdalle. Lisäksi jos nyt itseään yhtään tunsi ja mitä toivoi toiselta, niin hyvien profiilien kautta pystyi olemaan samanhenkisiin ihmisiin yhteyksissä. Homma oli selkeää ja suht suoraviivaista. Mutta tosiaan tässä elettiin vielä aikaa ennen somea/älypuhelimia.

 

[gramma]

No siis just tuota, mitä jo nähdäänkin, eli parittelujen ja kumppanien määrän maksimointia.

Sivilisaatiot ovat historiassa pyrkineet suitsimaan tätä eli sitouttamaan miehet paikalleen (esim. antamalla palan maata viljeltäväksi, tai vakaan hyväpalkkaisen työpaikan) ja saamaan heidät panostamaan saman kumppanin kanssa tehtyjen lasten hoivan maksimointiin. Tämä on monella tavalla stabiloinut yhteiskuntia.

Mielenkiintoista nähdä, johtaako nyt tapahtuva käänteinen kehitys yhteiskuntien destabilisaatioon. Vapaus seksi-/parisuhteissa yhdistettynä kattavaan sosiaaliturvaan johtaa nähdäkseni siihen, että naiset valikoivat entistä nirsommin, ja puolestaan ne miehet, jotka tulevat naisten valikoimiksi, sitoutuvat heikommin yhteen kumppaniin. Ja naistenkin sitoutuminen vähenee (itsenäinen toimeentulo, sosiaaliturva, vapauden tuottama tunne että parempaan on helppo vaihtaa).

Näin, Ja se mikä oikeestaan mahdollistaa ja samalla sotkee kaiken on ehkäisy (ja abortti). Ei sitä ihan kauheesti ennen mietitty et haluaako niitä lapsia vai ei, ja koska olis sopiva aika, ja kenen kanssa, kun niitä vaan tuli, halusit tai et.

edit väärinkäsitysten välttämiseksi, kannatan tuhatprosenttisesti sekä ehkäisyä että aborttia.

 

[Joku_242]

Näin, Ja se mikä oikeestaan mahdollistaa ja samalla sotkee kaiken on ehkäisy (ja abortti). Ei sitä ihan kauheesti ennen mietitty et haluaako niitä lapsia vai ei, ja koska olis sopiva aika, ja kenen kanssa, kun niitä vaan tuli, halusit tai et.

edit väärinkäsitysten välttämiseksi, kannatan tuhatprosenttisesti sekä ehkäisyä että aborttia.

Eli mennäänkö tässä siihen, että koko korttitalo leviää ennen pitkään kasaan jos naiset eivät tietoisesti ala toimimaan valitsijan luontoaan (eli tunteitaan) vastaan?

 

[gramma]

Eli mennäänkö tässä siihen, että koko korttitalo leviää ennen pitkään kasaan jos naiset eivät tietoisesti ala toimimaan valitsijan luontoaan (eli tunteitaan) vastaan?

Niin, mun täytyy kyllä tälleen naisena ihan kokemuksesta sanoa, että sitä "valitsijan luontoa" vastaan toimiminen on (ainakin mulle) ihan mahdotonta. Voi toki olla, et se on joillekin yksilöille helpompaa.

 

[Ihmemies MacGyver]

Niin, persoonia on niin laidasta laitaan, kaikki ei sovi yhteen, ja nykyään on ok olla sinkku, eli puuttuu se ympäristön paine avioitua ettei jää vanhaksipiiaksi. Ja media rummuttaa ulkonäköä ja rahaakin pitäisi olla, joten harva haluaa tyytyä, mikä ihan OK sekin, mutta sitten nää pitää rimaa aivan liian korkealla, ehkä joskus jopa liiankin kauan ja sitten oikeasti vanhenee ja kun parasta ennen päiväys on takana niin äkkiä ne markkinat on ohi.

Itse olen aika tavallisen perusruma introvertti, stereotypinen hylkiö, mutta rahaa aika hyvin (eikös meillä kaikilla IT äijillä täällä ole pinkka kunnossa). Mutta en tosiaan lähde rahalla kosiskelemaan, koska silloin on riski että kumppani on vain rahan takia. Rahan rakastaminen ei ole parisuhteen tarkoitus.

 

[draco76]

Eli mennäänkö tässä siihen, että koko korttitalo leviää ennen pitkään kasaan jos naiset eivät tietoisesti ala toimimaan valitsijan luontoaan (eli tunteitaan) vastaan?

Naisilla on enemmän passiivista valitsemista, miehillä aktiivista valitsemista. Jos ei oteta tänne järjestettyjä avioliittoja, niin valinta pysyy.

Suurin osa taitaa olla ennemmin ilman, kuin kelpuuttaisi kenet tahansa. Suhteen löytymiselle suurin este lienee se, ettei uskalleta lähestyä kiinnostuksen kohteita.

 

[Joku_242]

Naisilla on enemmän passiivista valitsemista, miehillä aktiivista valitsemista. Jos ei oteta tänne järjestettyjä avioliittoja, niin valinta pysyy.

Suurin osa taitaa olla ennemmin ilman, kuin kelpuuttaisi kenet tahansa. Suhteen löytymiselle suurin este lienee se, ettei uskalleta lähestyä kiinnostuksen kohteita.

Ehkä teknisesti ottaen näin, mutta kun katselee ympärilleen niin isolla osalla miehistä ei kummoisia standardeja näytä olevan, mitä en kanssa oikein ymmärrä. Naiset taas on hyvinkin valikoivia, ja yhdessä nämä käytännössä johtaa siihen, että miehet on ansaitsijoita ja naiset valitsijoita.

 

[Taneli-]

Tämä artikkeli oli sarjassamme tyhmät ihmiset (ketjussa siis) mutta jotenkin tuli tämäkin ketju mieleen. Eli totta, en itsekään ole tälläistä käytöstä nähnyt mutta eipä sitä kampanjaa aloiteta jos sitä ongelmaa ei ihan oikeasti olisi:

Puuiloon ei ole molopäillä asiaa

Puuilo pyrkii puuttumaan törkykäytökseen kovin keinoin, eikä ”molopäitä” kaivata liikkeisiin.

www.iltalehti.fi

"
Kamalimmat kokemukset ovat sisältäneet seksuaalista häirintää, tavaroiden heittelemistä, hiuksista vetämistä ja uhkailua.

– Se nimittely on ihan hirveää. Huoritellaan, huudetaan ja uhkaillaan. Ei ole ollenkaan harvinaista, että uhkaillaan, että ”kun lähdet työvuorosta, niin mä odotan sua ulkona” tai ”et ehkä pääse tänään turvallisesti kotiin”.

Nuoret naiset joutuvat Kulmalan mukaan kokemaan eniten häirintää. On runsaasti tilanteita, joissa esimerkiksi heidän takamustaan läpsitään tai rintoja tuijotetaan.

– Oli tällainen tilanne, missä nuori nainen oli palvellut asiakasta. Sitten hän kysynyt, että tarvitseeko hän vielä jotain, niin miesasiakas oli sanonut: ”joo, voitko kävellä ympäri tätä myymälää, niin voin katsoa sun ihanaa persettä”
"

Joku voi tietysti kysyä miten tämä liittyy ketjun aiheeseen? Siten että jos naiset (ja miksei miehetkin) työssään jo joutuvat kokemaan moista siitä tulee helposti "normi" jonka mukaan toimitaan / oletaan että moni toimii ja sitten kynnys seurustelulle / toisen tapaamiselle varmasti kasvaa. Lisäksi se fakta minkä moni (myös itse helposti) sivuuttaa on se että yleisesti naiset ovat heikompia kuin miehet. Joten se oma ensireaktio "mitä vittua? Vetäisin homoa turpiin" ei oikein toimi naisella, vaikka tämä kuinka tajuaa että mies ei saisi toimia noin.

Toki naiset ovat myös tottuneempia (en sano että näin pitäisi silti tapahtua) siihen että joku täysin random tulee ja kouraisee perseestä / rinnoista ja esittää rivoja ehdotuksia vitsiksi naamioituna. Kun jos asiat olisivat toisinpäin ja joku 30-60 vuotias nainen tulisi nuoren miehen (kesätyöntekijä eli jopa 15-17v) luokse esittelemään kysymyksiä "haluatko vittua" tai kourisi perseestä, hivelisi rintakehää asia olisi varmaan myöskin tapetilla aika nopeasti ja lisäksi voisi aiheuttaa pahoinpitelyitä ja muuta...

 

[Pete88]

Tämä artikkeli oli sarjassamme tyhmät ihmiset (ketjussa siis) mutta jotenkin tuli tämäkin ketju mieleen. Eli totta, en itsekään ole tälläistä käytöstä nähnyt mutta eipä sitä kampanjaa aloiteta jos sitä ongelmaa ei ihan oikeasti olisi:

Puuiloon ei ole molopäillä asiaa

Puuilo pyrkii puuttumaan törkykäytökseen kovin keinoin, eikä ”molopäitä” kaivata liikkeisiin.

www.iltalehti.fi

"
Kamalimmat kokemukset ovat sisältäneet seksuaalista häirintää, tavaroiden heittelemistä, hiuksista vetämistä ja uhkailua.

– Se nimittely on ihan hirveää. Huoritellaan, huudetaan ja uhkaillaan. Ei ole ollenkaan harvinaista, että uhkaillaan, että ”kun lähdet työvuorosta, niin mä odotan sua ulkona” tai ”et ehkä pääse tänään turvallisesti kotiin”.

Nuoret naiset joutuvat Kulmalan mukaan kokemaan eniten häirintää. On runsaasti tilanteita, joissa esimerkiksi heidän takamustaan läpsitään tai rintoja tuijotetaan.

– Oli tällainen tilanne, missä nuori nainen oli palvellut asiakasta. Sitten hän kysynyt, että tarvitseeko hän vielä jotain, niin miesasiakas oli sanonut: ”joo, voitko kävellä ympäri tätä myymälää, niin voin katsoa sun ihanaa persettä”
"

Joku voi tietysti kysyä miten tämä liittyy ketjun aiheeseen? Siten että jos naiset (ja miksei miehetkin) työssään jo joutuvat kokemaan moista siitä tulee helposti "normi" jonka mukaan toimitaan / oletaan että moni toimii ja sitten kynnys seurustelulle / toisen tapaamiselle varmasti kasvaa. Lisäksi se fakta minkä moni (myös itse helposti) sivuuttaa on se että yleisesti naiset ovat heikompia kuin miehet. Joten se oma ensireaktio "mitä vittua? Vetäisin homoa turpiin" ei oikein toimi naisella, vaikka tämä kuinka tajuaa että mies ei saisi toimia noin.

Toki naiset ovat myös tottuneempia (en sano että näin pitäisi silti tapahtua) siihen että joku täysin random tulee ja kouraisee perseestä / rinnoista ja esittää rivoja ehdotuksia vitsiksi naamioituna. Kun jos asiat olisivat toisinpäin ja joku 30-60 vuotias nainen tulisi nuoren miehen (kesätyöntekijä eli jopa 15-17v) luokse esittelemään kysymyksiä "haluatko vittua" tai kourisi perseestä, hivelisi rintakehää asia olisi varmaan myöskin tapetilla aika nopeasti ja lisäksi voisi aiheuttaa pahoinpitelyitä ja muuta...

Suurin typeryys tässä on se, että moisella käyttäytymisellä ei saa ketään koskaan ikinä. Moisen törkykäytöksen silmien läpi saattaisi ehkä katsoa joku vaan siinä tapauksessa, että kyseessä on joku multimiljonääri, mutta silloinkin on melkoinen karhunpalvelus, jos joku suostuu tuollaiseen myllyyn.

 

[Joku_242]

Suurin typeryys tässä on se, että moisella käyttäytymisellä ei saa ketään koskaan ikinä. Moisen törkykäytöksen silmien läpi saattaisi ehkä katsoa joku vaan siinä tapauksessa, että kyseessä on joku multimiljonääri, mutta silloinkin on melkoinen karhunpalvelus, jos joku suostuu tuollaiseen myllyyn.

Mahtaakohan nuo perseilijät edes vakavissaan odottaa saavuttavansa sillä mitään? Eihän sillä tosiaan seuraa saa.

 

[wanderer_]

Mahtaakohan nuo perseilijät edes vakavissaan odottaa saavuttavansa sillä mitään? Eihän sillä tosiaan seuraa saa.

Luulen että tarkoitus on nöyryyttää kohdetta.

 

[allunteri]

Mahtaakohan nuo perseilijät edes vakavissaan odottaa saavuttavansa sillä mitään? Eihän sillä tosiaan seuraa saa.

Varmaan saavat jotain kiksejä kun kokevat, että he voivat alistaa/nöyryyttää nuoria naisia. En ihmettelisi jos ihmisillä jotka tuota tekevät olisi jotain päässä vialla, kun varmasti tietävät tekevänsä väärin. Vähän samaan tapaan kuin "normaalit" ihmiset ei voisi kuvitellakaan tekevänsä henkirikosta missään tilanteessa, mutta silti löytyy rikollisia jotka noita ovat valmiina tekemään. Tai sitten ovat vaan täysiä kusipäitä, joille ei ole koskaan tullut seurauksia perseilystään ja siksi jatkavat samaa rataa.

Tuskin tulevat mitään tuomiota samaan, toisaalta tuskimpa nuo mistään pikku sakoista ja sormen heristelystä lopettaisivat perseilyä muutenkaan. Se ehkä saattaisi tepsiä, jos ahdistelun kohteeksi joutuneen naisen isä/veli/joku muu käy vetämässä ahdistelijaa pataan, muttei ole oikein mahdollista nykyaikana.

 

[draco76]

Tuskin tulevat mitään tuomiota samaan, toisaalta tuskimpa nuo mistään pikku sakoista ja sormen heristelystä lopettaisivat perseilyä muutenkaan. Se ehkä saattaisi tepsiä, jos ahdistelun kohteeksi joutuneen naisen isä/veli/joku muu käy vetämässä ahdistelijaa pataan, muttei ole oikein mahdollista nykyaikana.

Ahdistelu taisi olla kuitenkin ennen yleisempää, vaikka tuo turpaanveto oli mahdollista. Sormen heristely on tainnut kuitenkin tepsiä osaan, mutta pahimmat jatkaa, ellei kaveritkin tuomitse tekoja rankasti. Tuolle käytökselle taitaa löytyä puolustelijoita somesta taikka muualta netistä, vaikka tuomitsijoita on enemmän.

 

[namlepo]

Mä en nyt hirveesti pistäs vetoja sen puolesta ettei tuollaiset perseilijät naista saisi. Taitaa olla päinvastoin.

 

[Kheldaur]

Dikkeli-pikkien lähettelystä on kokemusta "paljonkin". Jokakerralla jo keskustelu viestintäalustalla on ollut rohkeaa molemmin puolin ja tästä kuvien lähettelyä ennen tai jälkeen on tullut kuvia takaisin tai jopa fyysistä kanssakäymistä. Ihan tuikikuntemattomille, tai sellaisille joiden kanssa viestittelyssä jo ei olisi molemminpuolinen seksuaalinen alavire, en ole niitä lähetellyt. Mukavaa puuhaa kun molemmat ovat samalla fiiliksellä liikenteessä.
Tuntemattomille en suosittele lähettelemään yhtikäs mitään. Ja tutuillekin hyvin varovaisesti, vaikka vastapuolella rasvaiset jutut olisivatkin.

 

[Joku_242]

Ahdistelu taisi olla kuitenkin ennen yleisempää, vaikka tuo turpaanveto oli mahdollista. Sormen heristely on tainnut kuitenkin tepsiä osaan, mutta pahimmat jatkaa, ellei kaveritkin tuomitse tekoja rankasti. Tuolle käytökselle taitaa löytyä puolustelijoita somesta taikka muualta netistä, vaikka tuomitsijoita on enemmän.

Jossain Hesarin uutisessa taisi olla väite, että se olisi lisääntynyt viime vuosina, mutta en nyt muista missä se oli.

Mutta onko tuo puolustelu netissä yleistä oikeasti paskalle käytökselle, vai vaan jollekin ihan muulle? Usein tuollaista käytöstä on kuvattu aika epämääräisesti, ja naisten vihjailevista jutuista ja yleisestä käytöksestä on ollut todella helppo saada kuva, että yksinkertaisesti liian matalan sosiaalisen statuksen mies on lähestynyt tai jotain vastaavaa.

Mä en nyt hirveesti pistäs vetoja sen puolesta ettei tuollaiset perseilijät naista saisi. Taitaa olla päinvastoin.

Niinhän se taitaa olla, että semmoiset kovat karjut vetoaa yllättävän moniin naisiin. Esim. on ollut tutkimuksia että pimeän triadin piirteet on naisista kuumia, ja niihinhän usein liittyy kyky vedellä oikeista naruista ja tehdä vaikutus. Nämä myös ovat usein yllättävän hyviä peittämään perseilynsä, joten veikkaisin että isolla osalla on tämmöisiä piirteitä.

Paremminkin ehkä niin päin ettei sovi VAIKUTTAA reppanalta, esim. olemalla liian epävarman/nörtin oloinen vaikka oikeasti asiat olisikin varsin hyvin. Semmoinen vakuuttava esiintyminen on kuitenkin ihan erillinen asia kuin vaikkapa elämänhallinta.

 

[zaneislandd]

Tottakai tuotakin naisten häirintää varmasti tapahtuu. Ärsyttää vaan someaikana, että "yksikin kommentti on liikaa". Eli syömishäiriöt puhkeaa, kun "yksi tyyppi sanoi lihavaksi" tai ollaan kiusattuja, kun yksi anonyymi tyyppi lähettää uhkauksia. Tai että olisi yleinen ilmiö, että ahdistellaan/kopeloidaan ym julkisesti työpaikoilla asiakaspalvelutehtävissä. Väitän, että promille pilaa tässäkin loppujen maineen. Toki sitten samaan hengenvetoon, kyllä siitä voisi sakon heittää opetuksena, jos nyt jossain Puuilon hyllyjen välissä tissejä tai persettä tarkoituksella kouraisee. Mutta ilmiön yleisyysdestä ja miesten kollektiivisesta vastuusta en ole näissä samaa mieltä.

 

[Taneli-]

Jos miettii asiaa vain omien näköhavaintojen perusteella sitä ei oikeastaan ns. ikinä tapahdu tai hyvin ja äärimmäisen harvoin. Eli jos kesällä nainen kulkee jonkun puiston lävitse missä istuu paljon humalassa olevia miehiä voi perään tulla viheltelyä tai huutelua. Tai jos viikonlopun aikana (vaikka aamustakin) kulkee bussilla voi joku humalainen mies kaivaa munansa esille ja esitellä niitä jopa koulutytöille.

Mutta kolikon toisena puolena sitten oikeasti jokainen naispuoleinen henkilö jolle on asiasta puhunut ja kysellyt on kokenut paitsi sitä yleisintä (eli "joku on katsonut / tuijottanut") mihin aivan 100% varmasti itsekin helposti voisi kuvitella sortuneen vähintään jos katsoo sosiaalisen median irvailuja aiheesta. Mutta myös kourimista, huutelua, viheltelyä, seuraamista, suoraa ehdottelua, huorittelua ja väkisin mankumista kun ei tahdota uskoa että EI tarkoittaa ei.

Eli jos ei itse tee tuollaista eikä kaveripiirikään sitä ei näe ja varmaan suurin osa miehistä on sitä mieltä että jos moista näkisi niin tietysti menisi väliin ja pitää sitten jotain "Persujen kansanedustaja Timo Vornanen iski teinejä ja alkoi ammuskelemaan" tapauksia täysin pöyristyttävinä yksittäisinä tapauksina koska eihän nyt joku 54v voi yrittää väkisin iskeä ja pyrkiä teinien (alle 20v) tyttöjen seuraan varsinkin jos näillä on vielä poikaystävät paikalla ja alkaa sitten ammuskelemaan pistoolilla koska "tunsi olonsa uhatuksi"...

Mutta oikeasti tuo on todella yleistä koska ei muuten käytännössä aivan jokainen nainen olisi jossain määrin tuollaista kokenut. Ei sitä tarvitse päästä tilanteen niin pahaksi että jokainen nainen on vähintään kerran raiskattu. Sekin on jo todella paha tilanne jos täysin tuntemattomat ovat kourineet ja seuranneet ties millä aikeilla.

 

[Poppamies]

Jonkin aikaa seurannut "tinderonpaskapeli" -tiliä IG:ssa ja tässä muutama ajatus.

1. Äijät tekee huumorilla tai äärimmäisen härskejä profiileja. Näitä ei voi ottaa tosissaan. Näin voidaan suojautua pettymyksiltä, koska HEI läppä vaan, en kai mä nyt tosissaan. Koska muuten tuntuisi pahalta, että mä en kelpaa jos yrittää tosissaan ja laittaa itsensä aidosti peliin.
2. Koulussa, työelämässä, urheilussa ja muilla elämänalueella painotetaan sinnikkyyttä. Tämä ei vain oikein toimi pokaamisessa jos et osaa lukea peliä. Ei tarkoittaa myös hetken kuluttua ei. Naiset joutuvat kiusalliseen asemaan kun hienovarainen ei (millä yritetään pelastaa molempien kasvot) ei mene perille ja sitten pitää lopuksi sanoa jo todella suoraan. Tästä pitää luonnollisesti vetää hirveät kilarit, koska suuttumisella saadaan peitettyä pettymystä, torjutuksi tulemisen / riittämättömyyden tunnetta ja siitä seuraavaa masennusta. Hauskempaa olla vihainen kuin masentunut.
3. Ghostaaminen: katso edellinen
4. Vallan tunnetta haalitaan itsekkäillä ei toivotuilla tempuilla, kuten dickpickit, perseestä kouraisut baarissa, törkeä puheet jne. Ei osata muuta, ja jälleen kerran, höhö, läppä vaan! Se on varmaan lesbo kun "ei kunnon mies kelpaa..."
5. Prinssi löytää prinsessan aina jossain tarinassa. Näinpä myös minä menen kokeilemaan jotain todella outoa foorumia (etymologia) ja kenenkään ei pitäisi yllättyä kun homma ei toimi. Kyllä joo, joku komee kaveri saa naisen vaikka hautajaisista. En suosittele koittamaan. Käytä järkeä.
6. Ankara turhautuminen kun mitään ei saa aikaiseksi ja sitten vedetään homma läskiksi. Ihan sama mitä teen tai mitä pfofiilissa on koska 0=0. Se mikä hämmentää on, että miksi sitten jatkaa jollain perseilyllä. Ehkä se helpottaa pään sisällä, että "ei ole luovuttanut", koska siitä voisi taas masentua.

Näistä huokuu aivan ensimmäisenä HEIKKO ITSETUNTO. Ei voida olla omana itsenä vaan tehdään omasta profiilista "karikatyyri" ja sen taakse voi mennä piiloon, niin ei satu niin lujaa. En ollu tosissani, se oli toi mun vitsi profiili, heh heh. (ja salaa toivotaan niin pirusti että siihen susipaskaan profiiliin joku silti jollain jumalan ihmeellä tykästyisi).

Kaikki me tunnetaan tapauksia missä seuraa on kuitenkin saatu sen ensimmäisen hienovaraisen tojunnan jälkeen. Mutta niissä keississä mitä itse tiedän, ei ole ajauduttu sihen maaniseen vonkaamiseen, vaan asia on edennyt ~fiksusti.

Pelaa sellaista peliä mihin sulla on rahkeita, niin elämä on helpompaa. Ja kuten täällä on varmaan 100 kertaa sanottu, paranna omia mahdollisuuksia niillä ilmeisillä toimenpiteillä.

Vittu ugh.

Spoileri: avautuminen

Mikä vittu merkittävää osaa miehiä vaivaa?