Pariutumisen haasteet nykypäivänä ja sen vaikutukset

[taski]

Eiks nää geneettiset voittajat ole tinderissä myös, vai tarviiks ne erikseen hakea baarista?

Kyllä niitä sielläkin on. Ainakin ollut silloin joskus 4-5v sitten kun olen viimeks tinderöinyt.

 

[Civis Bonus]

Opiskelin oikiksessa pienellä paikkakunnalla. Viisaimmat arvaavat varmaan, että jäljelle jää kolme vaihtoehtoa. Miehenä olen sellainen parimetrinen, urheilullinen ja kielitaitoinen. Toisaalta olin noihin aikoihin todella ujo ja kiinnostunut ryyppäämisen sijaan politiikasta, filosofiasta ja taloudesta.

Olin aina pitänyt itseäni rumana koulukiusaamisen takia, mutta tuossa paikassa ihmettelin yhtäkkiä sitä nuorten tyttöjen antamaa huomiota. Ryhmätöissä ihan riideltiin kuka pääsee ryhmääni ja sai olla kanssani eniten samaa mieltä. Yliopiston käytävillä nuoret blondit raiskasivat minua katseellaan. Ruokalassa vastapäiseen pöytään tupsahti aina joskus joku tummaverikkö vaihtari, joka kävi ostamassa kioskista mehujään vain sitä yhtä katsetta varten. Varsinkin vaihtarien osalta vaalea siilitukkani ilmeisesti vetosi heihin suunnattomasti. Meno alkoi olla jo todella härskiä ja joskus jopa häiritsevää. Yritin keskittyä satojen sivujen tenttialueisiin ja kaipasin vain omaa rauhaa ja omia ajatuksiani päivisin syödessäni ruokalassa. Ujona, mutta puheliaana introverttinä oli vaikea keskittyä jopa opiskeluun yleisemmälläkin tasolla. Yliopiston kirjastolla jos vieressä oli vapaa loosi, niin eipä mennyt aikaakaan kun siihen tupsahti taas joku hepsankeikka huokailemaan ja lähtemään kahvilaa kohti aina ”samaan aikaan”.

Ensimmäiset pari kuukautta huomio hiveli itsetuntoani. Kaikki pelimerkit jäätävän pelailun ja panohurjastelun aloittamiselle olivat käsissäni. Nuoruudessa en viihtynyt kotibileissä kuin kuskina, joten voisi luulla että nyt teki mieli ottaa ”omat takaisin”.

Vaan eipä tehnytkään. Asetelma kääntyikin täysin päälaelleen. Minua alkoi ärsyttämään nämä pakkelinaamaiset ja pinnalliset bimbot, tekoripsineen ja rakennekynsineen. Seuranhaku oli täysin haasteetonta. Mitään älyllistä efforttia ei tarvittu. Naisia oli yliopistolla kolminkertainen määrä miehiin verrattuna. Monet olivat kaukaa muuttaneita, ”kotipaikkakunnan kahleista vapautuneita” ja yksinäisiä. Se todellakin näkyi.

Kiinnostus kaksikymppisiin naisiin lopahti täysin myös yliopiston ulkopuolella. Ensimmäinen todellinen parisuhteeni oli jo samana syksynä, vielä 22-vuotiaana, 43-vuotiaan ja hieman lihavan ja jopa melko ruman naistoimitusjohtajan kanssa. Hän kaipasi älykästä keskusteluseuraa, kavaljeerin ravintolaan ja teatteriin. Sellaisen joka osasi puhua yhteiskunnallisista ja kultturelleista aiheista liikekumppaniensa kanssa, joista hän ei paljoa itse ymmärtänyt. Hän oli koko elämänsä elänyt tässä tuppukylässä ja oli menestynyt yrityselämässä ihan ammattikoulupohjalta.

Parisuhteen dynamiikka oli todella mielenkiintoinen. En halunnut ottaa naiselta rahaa tai mitään rahanarvoista aineellista, vaikka hän sitä tavallaan tarjosikin. En toisaalta voinut opintotuella mitenkään elää tuollaista elämää. Niinpä sovimme, että maksan ravintolaillallisista sen pelkän ruoan hinnan kaupassa ja hän korvaa loput maksaen tavallaan elämyksestä minunkin puolestani. En ikinä itse ehdottanut mitään teatteri-iltaa tai ravintolaillallista, vaan se oli vain ja ainoastaan hänen tehtävänsä. Suostuin jos opinnoilta ehdin.

Alkuvaiheessa oli hieman vaikeaa kiihottua fyysisesti rumasta ja vähän läskistä keski-ikäisestä naisesta. Parin viinilasin jälkeen homma yleensä helpotti. Eipä mennyt aikaakaan, kun ei tarvittu edes sitä viiniä. Naisen itsevarmuus ja määrätietoisuus oli erittäin kiihottavaa nuorelle pojalle, vaikka ulkomuoto hieman närästikin. Seksi oli aivan loistavaa ja tämä toimitusjohtaja olisikin halunnut sitä joka ilta. Kieltäydyin kohteliaasti suunnilleen joka toinen kerta. Hän ei ollut siitä moksiskaan, vaan ymmärsi raskaan opiskelutaakan ja rientojen verot. Totesi vain joka kerta, että mikäli pieni huulihölkkä auttaa keskittymään vielä tenttiinlukuihin näin iltaisin, niin myös sellainen on tarjolla ja vielä jossain nätissä yöasussa. Mikä nainen! Vau! Hän todellakin arvosti ja osasi pitää miestä hyvänä. Se oli todella kiihottavaa ja paikkasi kaikki muut puutteet.

Jos taas sänkyhommissa tämä toimitusjohtaja oli se dominantimpi osapuoli, niin sosiaalisesti hän ei halunnut lainkaan myötäilevää miestä. Hän halusi, että sanon hänelle vastaan, kieltäydyn asioista jos mieli tekee, vaadin läsnäoloa ja kerron päiväni kulusta ja fiiliksistäni kyselemättä liikaa häneltä itseltään. Hän kyllä kanssa kertoi asioistaan, mutta harvemmin. Tuolloin kuuntelin mielelläni. Älyllistä haastetta tämä nainen tarjosi yllin kyllin. Väittelimme paljon henkilöstöjohtamisesta ja työntekijän asemasta työyhteisössä. Itse väitin aina vastaan ja puolustin työntekijää, kun tämä nainen taas otti kannaksi yrittäjänäkökulman. Väittelyt olivat kiivainakin aivan ihania ja johtivat aina välillä täysin spontaaniin seksiin.

Jotain tämän naisen henkisestä kypsyydestä kertoi se, että hän kantoi runsaasti huolta siitä, että nuori mies pääsisi toteuttamaan itseään myös omanikäisten opiskelijatyttöjen kanssa. Nautin tavallaan tilanteesta, enkä heti kertonut, että eivät ne ole siellä minun ykköstähtäimenä, vaikkakaan eivät olleet niin vanhatkaan naiset. Kolmikymppiset ja hyvin säilyneet lapsettomat kiinnostivat minua eniten.

Annoin joskus myös Tinder-profiilini tämän naisen käsiin. Jumalauta sitä mätsien määrää! Miehenä ei todellakaan tajua mikä eri asia ja lähestymiskulma vetoaa eri naistyyppiin. Hän valkkasi minulle usein ulkonäöltään aika geneerisiä 20-25 v. blondeja. Sellaisia helppoja, yksinkertaisia ja turvallisia, joista ajatteli minun kiinnostuvan vain yhtä yötä varten. Joka toinen perjantai oli joku blondi katsottu ja lämmitelty. Minun piti vain lukea viestiketju ja mennä paikanpäälle tämän toimitusjohtajan stailaamana. Silmä ei sinänsä pettänyt, koska mitään syvällisempää niistä ei kehkeytynyt.

Kun toimin hänen kavaljeerinaan firmansa pikkujouluissa. Hän jopa yritti minua muutamalle omanikäiselleni nätille blondille viikonlopuksi. Yhden kanssa vietinkin kiihkeän yön. Toimitusjohtajanainen jopa hymyili ja iski minulle silmää, kun lähdin hänen nuoren työntekijän kanssa pikkujouluista. Asetelma oli erittäin kiihottava ja jännittävä. Ehkä hän ajatteli, että tämä on ainoa keino pitää minusta kiinni mahdollisimman pitkään. Tavallaan näkökulma oli totta.

Tarinaa tästä 20-vuoden ikäeron suhteesta eivät tiedä edes läheisimmät ystäväni vielä tänäkään päivänä. Jäimme kerran ”kiinni” opiskelukavereilleni, kun olin ajamassa naisen uudella Bemarilla ravintolasta häntä kotiin. Selitin yliopistolla, että sain töitä henkilökohtaisena avustajana ja että naisella oli selkämurtuma. Sanoin kantavani kasseja ja sellaista Läheisemmät ystäväni kyllä varmasti arvasivat, koska myös keskustelunaiheeni olivat aika keski-ikäiseen makuun parikymppiseksi. Osa hymyili virnistäen arvaten tarinan todellisen laidan, kun kuuli uudesta ”työnantajastani”

Naisella itsellään ei ollut lainkaan ajokorttia, joten toimin myös hänen ”hovikuljettajanaan”. Laatuauton tyylikkyys ja ajotuntuma kävivät palkasta tästä kuskaamisesta. Kävimme yhdessä muutaman kerran isommassa kaupungissa muutaman sadan kilometrin päässä, teatterissa. Nainen tykkäsi ottaa muutaman lasin viiniä esityksen väliajalla ja minä taas tykkäsin ajaa hienolla autolla. En silti koskaan pyytänyt autoa lainaan, vaikka hän sitä tarjosikin. Kiitollisuudenvelka ei sopinut parisuhteeseen ja minun ylpeys ei olisi antanut myöden.

Olen nykyään vuosia myöhemmin runsaasti kauniimman ja omanikäiseni naisen kanssa yhdessä. Silti muistelen kaiholla tuota reilua vuotta, mitä yhteiseloamme kesti tämän ruman johtajanaisen kanssa. Lopulta epätavallisen suhteen kaatoi eräs kolmikymppinen esiintyvä taiteilija, jonka kehonkieli, treenattu kroppa ja tyylikkyys vetivät minut väkisin puoleensa. Lihava ja ruma keski-ikäinen nainen ei enää millään sytyttänyt, enkä voinut asialle mitään, vaikka olisin voinut jäädä siihen vaikka loppuopiskelujen ajaksi. Parisuhdeympäristö oli todella lämmin ja viihtyisä, minkä menettäminen harmitti.

Missään parisuhteessa en ole muuten sen jälkeen ollut niin onnellinen. Tarinan opetus on ehkä siinä, että naiseus on kuitenkin paljon muutakin kuin ulkonäkö. Miehen pitää päästä tavallaan katsomaan naistaan joko ylös- tai alaspäin, mutta tietty samankaltaisuus ja samanarvoisuus harvoin toimii. Määrätietoinen 30-40 v. nainen vetää valtavasti puoleensa itseään nuorempia miehiä. Ei tarvitse olla edes mikään toimitusjohtaja. Pelkkä tätimäinen auktoriteetti vetoaa jo moniin ;-)

 

[Erkki_erikeepperi]

Opiskelin oikiksessa pienellä paikkakunnalla. Viisaimmat arvaavat varmaan, että jäljelle jää kolme vaihtoehtoa. Miehenä olen sellainen parimetrinen, urheilullinen ja kielitaitoinen. Toisaalta olin noihin aikoihin todella ujo ja kiinnostunut ryyppäämisen sijaan politiikasta, filosofiasta ja taloudesta.

Olin aina pitänyt itseäni rumana koulukiusaamisen takia, mutta tuossa paikassa ihmettelin yhtäkkiä sitä nuorten tyttöjen antamaa huomiota. Ryhmätöissä ihan riideltiin kuka pääsee ryhmääni ja sai olla kanssani eniten samaa mieltä. Yliopiston käytävillä nuoret blondit raiskasivat minua katseellaan. Ruokalassa vastapäiseen pöytään tupsahti aina joskus joku tummaverikkö vaihtari, joka kävi ostamassa kioskista mehujään vain sitä yhtä katsetta varten. Varsinkin vaihtarien osalta vaalea siilitukkani ilmeisesti vetosi heihin suunnattomasti. Meno alkoi olla jo todella härskiä ja joskus jopa häiritsevää. Yritin keskittyä satojen sivujen tenttialueisiin ja kaipasin vain omaa rauhaa ja omia ajatuksiani päivisin syödessäni ruokalassa. Ujona, mutta puheliaana introverttinä oli vaikea keskittyä jopa opiskeluun yleisemmälläkin tasolla. Yliopiston kirjastolla jos vieressä oli vapaa loosi, niin eipä mennyt aikaakaan kun siihen tupsahti taas joku hepsankeikka huokailemaan ja lähtemään kahvilaa kohti aina ”samaan aikaan”.

Ensimmäiset pari kuukautta huomio hiveli itsetuntoani. Kaikki pelimerkit jäätävän pelailun ja panohurjastelun aloittamiselle olivat käsissäni. Nuoruudessa en viihtynyt kotibileissä kuin kuskina, joten voisi luulla että nyt teki mieli ottaa ”omat takaisin”.

Vaan eipä tehnytkään. Asetelma kääntyikin täysin päälaelleen. Minua alkoi ärsyttämään nämä pakkelinaamaiset ja pinnalliset bimbot, tekoripsineen ja rakennekynsineen. Seuranhaku oli täysin haasteetonta. Mitään älyllistä efforttia ei tarvittu. Naisia oli yliopistolla kolminkertainen määrä miehiin verrattuna. Monet olivat kaukaa muuttaneita, ”kotipaikkakunnan kahleista vapautuneita” ja yksinäisiä. Se todellakin näkyi.

Kiinnostus kaksikymppisiin naisiin lopahti täysin myös yliopiston ulkopuolella. Ensimmäinen todellinen parisuhteeni oli jo samana syksynä, vielä 22-vuotiaana, 43-vuotiaan ja hieman lihavan ja jopa melko ruman naistoimitusjohtajan kanssa. Hän kaipasi älykästä keskusteluseuraa, kavaljeerin ravintolaan ja teatteriin. Sellaisen joka osasi puhua yhteiskunnallisista ja kultturelleista aiheista liikekumppaniensa kanssa, joista hän ei paljoa itse ymmärtänyt. Hän oli koko elämänsä elänyt tässä tuppukylässä ja oli menestynyt yrityselämässä ihan ammattikoulupohjalta.

Parisuhteen dynamiikka oli todella mielenkiintoinen. En halunnut ottaa naiselta rahaa tai mitään rahanarvoista aineellista, vaikka hän sitä tavallaan tarjosikin. En toisaalta voinut opintotuella mitenkään elää tuollaista elämää. Niinpä sovimme, että maksan ravintolaillallisista sen pelkän ruoan hinnan kaupassa ja hän korvaa loput maksaen tavallaan elämyksestä minunkin puolestani. En ikinä itse ehdottanut mitään teatteri-iltaa tai ravintolaillallista, vaan se oli vain ja ainoastaan hänen tehtävänsä. Suostuin jos opinnoilta ehdin.

Alkuvaiheessa oli hieman vaikeaa kiihottua fyysisesti rumasta ja vähän läskistä keski-ikäisestä naisesta. Parin viinilasin jälkeen homma yleensä helpotti. Eipä mennyt aikaakaan, kun ei tarvittu edes sitä viiniä. Naisen itsevarmuus ja määrätietoisuus oli erittäin kiihottavaa nuorelle pojalle, vaikka ulkomuoto hieman närästikin. Seksi oli aivan loistavaa ja tämä toimitusjohtaja olisikin halunnut sitä joka ilta. Kieltäydyin kohteliaasti suunnilleen joka toinen kerta. Hän ei ollut siitä moksiskaan, vaan ymmärsi raskaan opiskelutaakan ja rientojen verot. Totesi vain joka kerta, että mikäli pieni huulihölkkä auttaa keskittymään vielä tenttiinlukuihin näin iltaisin, niin myös sellainen on tarjolla ja vielä jossain nätissä yöasussa. Mikä nainen! Vau! Hän todellakin arvosti ja osasi pitää miestä hyvänä. Se oli todella kiihottavaa ja paikkasi kaikki muut puutteet.

Jos taas sänkyhommissa tämä toimitusjohtaja oli se dominantimpi osapuoli, niin sosiaalisesti hän ei halunnut lainkaan myötäilevää miestä. Hän halusi, että sanon hänelle vastaan, kieltäydyn asioista jos mieli tekee, vaadin läsnäoloa ja kerron päiväni kulusta ja fiiliksistäni kyselemättä liikaa häneltä itseltään. Hän kyllä kanssa kertoi asioistaan, mutta harvemmin. Tuolloin kuuntelin mielelläni. Älyllistä haastetta tämä nainen tarjosi yllin kyllin. Väittelimme paljon henkilöstöjohtamisesta ja työntekijän asemasta työyhteisössä. Itse väitin aina vastaan ja puolustin työntekijää, kun tämä nainen taas otti kannaksi yrittäjänäkökulman. Väittelyt olivat kiivainakin aivan ihania ja johtivat aina välillä täysin spontaaniin seksiin.

Jotain tämän naisen henkisestä kypsyydestä kertoi se, että hän kantoi runsaasti huolta siitä, että nuori mies pääsisi toteuttamaan itseään myös omanikäisten opiskelijatyttöjen kanssa. Nautin tavallaan tilanteesta, enkä heti kertonut, että eivät ne ole siellä minun ykköstähtäimenä, vaikkakaan eivät olleet niin vanhatkaan naiset. Kolmikymppiset ja hyvin säilyneet lapsettomat kiinnostivat minua eniten.

Annoin joskus myös Tinder-profiilini tämän naisen käsiin. Jumalauta sitä mätsien määrää! Miehenä ei todellakaan tajua mikä eri asia ja lähestymiskulma vetoaa eri naistyyppiin. Hän valkkasi minulle usein ulkonäöltään aika geneerisiä 20-25 v. blondeja. Sellaisia helppoja, yksinkertaisia ja turvallisia, joista ajatteli minun kiinnostuvan vain yhtä yötä varten. Joka toinen perjantai oli joku blondi katsottu ja lämmitelty. Minun piti vain lukea viestiketju ja mennä paikanpäälle tämän toimitusjohtajan stailaamana. Silmä ei sinänsä pettänyt, koska mitään syvällisempää niistä ei kehkeytynyt.

Kun toimin hänen kavaljeerinaan firmansa pikkujouluissa. Hän jopa yritti minua muutamalle omanikäiselleni nätille blondille viikonlopuksi. Yhden kanssa vietinkin kiihkeän yön. Toimitusjohtajanainen jopa hymyili ja iski minulle silmää, kun lähdin hänen nuoren työntekijän kanssa pikkujouluista. Asetelma oli erittäin kiihottava ja jännittävä. Ehkä hän ajatteli, että tämä on ainoa keino pitää minusta kiinni mahdollisimman pitkään. Tavallaan näkökulma oli totta.

Tarinaa tästä 20-vuoden ikäeron suhteesta eivät tiedä edes läheisimmät ystäväni vielä tänäkään päivänä. Jäimme kerran ”kiinni” opiskelukavereilleni, kun olin ajamassa naisen uudella Bemarilla ravintolasta häntä kotiin. Selitin yliopistolla, että sain töitä henkilökohtaisena avustajana ja että naisella oli selkämurtuma. Sanoin kantavani kasseja ja sellaista Läheisemmät ystäväni kyllä varmasti arvasivat, koska myös keskustelunaiheeni olivat aika keski-ikäiseen makuun parikymppiseksi. Osa hymyili virnistäen arvaten tarinan todellisen laidan, kun kuuli uudesta ”työnantajastani”

Naisella itsellään ei ollut lainkaan ajokorttia, joten toimin myös hänen ”hovikuljettajanaan”. Laatuauton tyylikkyys ja ajotuntuma kävivät palkasta tästä kuskaamisesta. Kävimme yhdessä muutaman kerran isommassa kaupungissa muutaman sadan kilometrin päässä, teatterissa. Nainen tykkäsi ottaa muutaman lasin viiniä esityksen väliajalla ja minä taas tykkäsin ajaa hienolla autolla. En silti koskaan pyytänyt autoa lainaan, vaikka hän sitä tarjosikin. Kiitollisuudenvelka ei sopinut parisuhteeseen ja minun ylpeys ei olisi antanut myöden.

Olen nykyään vuosia myöhemmin runsaasti kauniimman ja omanikäiseni naisen kanssa yhdessä. Silti muistelen kaiholla tuota reilua vuotta, mitä yhteiseloamme kesti tämän ruman johtajanaisen kanssa. Lopulta epätavallisen suhteen kaatoi eräs kolmikymppinen esiintyvä taiteilija, jonka kehonkieli, treenattu kroppa ja tyylikkyys vetivät minut väkisin puoleensa. Lihava ja ruma keski-ikäinen nainen ei enää millään sytyttänyt, enkä voinut asialle mitään, vaikka olisin voinut jäädä siihen vaikka loppuopiskelujen ajaksi.

Missään parisuhteessa en ole muuten sen jälkeen ollut niin onnellinen. Tarinan opetus on ehkä siinä, että naiseus on kuitenkin paljon muutakin kuin ulkonäkö. Miehen pitää päästä tavallaan katsomaan naistaan joko ylös- tai alaspäin, mutta tietty samankaltaisuus ja samanarvoisuus harvoin toimii. Määrätietoinen 30-40 v. nainen vetää valtavasti puoleensa itseään nuorempia miehiä. Ei tarvitse olla edes mikään toimitusjohtaja. Pelkkä tätimäinen auktoriteetti vetoaa jo moniin ;-)

Mikäs siinä, mutta aika harvinaistahan toi kumminkin taitaa olla, että mies syttyy 20 vuotta vanhemmasta naisesta, jos vaihtoehtojakin olisi... Etenkin jos naisen ulkonäkö on so-so.

Toki nuorena poikana voi ajatella, että vanhempi nainen on hyvä "kouluttamaan" ja antaa aikuisen naisen kyydit yms., mikä voi tietysti pitää paikkaansakin.

Mun elämäni ehkä parasta seksiä on ollut juuri tuonikäisen naisen kanssa, tosin olin itsekin yli 40v.. Yleensä olen "harrastanut" paljon nuorempia naisia. Mutta kyllä vanhemmatkin voi hyviä olla. Varmasti olisin tykännyt tuosta naisesta paljon nuoremmallakin iällä. Tosin tässä tullaan sitten siihen, että mulla ei nyt ollut "ihan" noin paljon valinnanvaraa kuin sulla, eikä useimmilla muillakaan miehillä ole, joten kovin paljon ei ole varaa "valkkaillakaan" kun suurin piirtein jonkinlainen kohdalle sattuu.

 

[Civis Bonus]

Mikäs siinä, mutta aika harvinaistahan toi kumminkin taitaa olla, että mies syttyy 20 vuotta vanhemmasta naisesta, jos vaihtoehtojakin olisi... Etenkin jos naisen ulkonäkö on so-so.

Toki nuorena poikana voi ajatella, että vanhempi nainen on hyvä "kouluttamaan" ja antaa aikuisen naisen kyydit yms., mikä voi tietysti pitää paikkaansakin.

Mun elämäni ehkä parasta seksiä on ollut juuri tuonikäisen naisen kanssa, tosin olin itsekin yli 40v.. Yleensä olen "harrastanut" paljon nuorempia naisia. Mutta kyllä vanhemmatkin voi hyviä olla. Varmasti olisin tykännyt tuosta naisesta paljon nuoremmallakin iällä. Tosin tässä tullaan sitten siihen, että mulla ei nyt ollut "ihan" noin paljon valinnanvaraa kuin sulla, eikä useimmilla muillakaan miehillä ole, joten kovin paljon ei ole varaa "valkkaillakaan" kun suurin piirtein jonkinlainen kohdalle sattuu.

Lähdin siihen aluksi tavallaan siksi, että luulin olevani ruma. Silti tavallaan se tapa miten tämä toimitusjohtajanainen ymmärsi olevansa tekemisissä ujon ja omiin ajatuksiinsa helposti uppoutuvan ihmisen kanssa, joka joutuu vielä opiskelemaan paljon, oli aivan uskomaton. Missään parisuhteessa ei ole ollut noin helppoa sen jälkeen. Tenttiin kun luin ja keskityin, niin se kunnioitti täydellisesti sitä omaa tilaa ja antoi minulle sen henkisen kuplan. Jos ruoka oli valmista, niin suurin osa naisista kiljuu tyyliin ”syömään!”. Se ymmärsi sanomattakin, miten tykkään kun minut irrottaa siitä kirjasta lempeästi. Ei ajatus katkea kuin seinään samalla tavalla. Lähestyi ja hieroi vähän hartioita ja sitten kuiskasi korvaan, ”kulta ruoka olisi valmista”. Tässä oli jotain suurta. Tavallaan sellainen tilannekohtainen tunneäly ja välittämisen osoittaminen koko ajan. Kaikesta aisti, että se nautti joka päivästä ja hetkestä yhdessä. Se myös tehtiin selväksi arjessa pienin teoin. Kuuntelin kuulokkeista aina politiikkaradiota ennen nukkumaanmenoa ja nukahdin ne päässä. Joka ikinen yö, ennen kuin se itse nukahti, nosti se toisen kuulokkeen ja kuiskasi sinne korvaan lempeällä äänellä ”kulta kiitos tästä päivästä ja ihana, että olet mun elämässä”. Tässä oli jotain todella suurta.

Eihän sitä silloin nuoruudessa tavallaan koskaan tullut edes kiinnitettyä huomiota, että naisten katseet ei olleetkaan pelkkää uuden ihmisen katselua, vaan että niillä pyrittiin viestimään kiinnostusta. En koskaan älynnyt sitä, koska luulin että naiset katsovat kaikkia miehiä niin. Olin todella kokematon tuolla osa-alueella.

Välillä tuntuu tavallaan raskaalta olla komea, niin helvetin tyhmältä kuin se kuulostaakin. Työympäristössä siitä on pelkkää haittaa. Ämmät nyökyttelee kilpaa, kun pitäisi oikeasti olla eri mieltä, jotta asiat kehittyvät. Kenenkään naisen kanssa ei voi käydä kahdestaan pelkästään lounaalla, tai alkaa heti supattelu ja siltä aletaan pimittämään työn kannalta tärkeää tietoa toisten naisten toimesta.

Varsinkin nyt kun laihduttamisen jälkeen paino on pudonnut taas ihannemittoihin, niin naisilta tulee huomiota liiaksikin. Ei pysty rauhassa keskittyä treffeillä treffikumppaniin, kun muut ämmät pyrkii häiritsemään koko ajan. Tyhjässä ravintolassa ängetään vastakkaiseen pöytään pelailemaan silmäpeliä ja muutenkin pyritään häiritsemään myös sitä naista, tönimällä tuolia sen selkään tahallaan yms. Mikä vittu näitä ämmiä oikein vaivaa? Mitä vittua se niiltä on pois jos toinen ämmä on treffeillä? Tätä en tajua koskaan. Ei miehet noin käyttäydy toisiaan kohtaan.

Tinder on muuten aivan saatanan raastava ympäristö, jos tarkoituksena olisi etsiä sitä äitiä tuleville lapsille. Baareissa kun en käy, enkä työpaikalta ketään vokottele, niin siihen se sitten jääkin. Aivan paska alusta tuohon hommaan. 90% täysiä vajakkeja, jotka hakevat hyväksyntää sen kauneusleikkauskierteen jälkeen. Ne on niin romuna itsensä kanssa ja Tinderissä on niin väärennetyt kuvat, ettei ämmää edes tunnista treffeillä. Profiilikuvassa näkyy joku missi, mutta vastassa onkin joku Jessica Alves.

Ne varmaan ajattelee, että kiltti mies ei uskalla sanoa ei. Sen taas sanon joka kerta. Mitään parisuhdetta ei voi aloittaa kusetuksella.

 

[Örbelböm]

.Missään parisuhteessa en ole muuten sen jälkeen ollut niin onnellinen. Tarinan opetus on ehkä siinä, että naiseus on kuitenkin paljon muutakin kuin ulkonäkö. Miehen pitää päästä tavallaan katsomaan naistaan joko ylös- tai alaspäin, mutta tietty samankaltaisuus ja samanarvoisuus harvoin toimii. Määrätietoinen 30-40 v. nainen vetää valtavasti puoleensa itseään nuorempia miehiä. Ei tarvitse olla edes mikään toimitusjohtaja. Pelkkä tätimäinen auktoriteetti vetoaa jo moniin ;-)

Itseäni vanhemmat naiset ei oo kiinnostanut sen jälkeen kun 30v täytin, ei sytytä yhtään. Toisaalta tuo sun logiikka ylipäätään ei mun mielestä päde - petihommissa minä määrään tahdin ( = katson alaspäin), muija tekee isompaa tliä (= katson ylöspäin) ja samankaltaisuus johtaa toimivaan seksiin ja molempia kiinnostaviin investointeihin. Samanarvoisuus elinehto järkevälle parisuhteelle, korostetusti jos lapsia.

Ja paska puhetta tuossa ylläolevassa viestissä voivottelu komeudesta - komeat pärjää aina, ei kävis mielessäkään alkaa tekemään siitä muuta kuin positiivista asiaa joka antaa pelivaraa moneen tilanteeseen.

Jos oot 1:1 jonku kuuluisan komistuksen kanssa niin nuo treffihäiriköt melkein uskottavia, muutoin menee vainoharhaisuuden tai paskapuheen piikkiin, väittäisin.

 

[Erkki_erikeepperi]

Eihän sitä silloin nuoruudessa tavallaan koskaan tullut edes kiinnitettyä huomiota, että naisten katseet ei olleetkaan pelkkää uuden ihmisen katselua, vaan että niillä pyrittiin viestimään kiinnostusta. En koskaan älynnyt sitä, koska luulin että naiset katsovat kaikkia miehiä niin. Olin todella kokematon tuolla osa-alueella.

Asiaan toki on voinut vaikuttaa sekin, että olet opiskellut reippaasti naisvoittoisessa ympäristössä... Ei siellä naisille niitä "katselun kohteita" siis ihan mielin määrin ole ilmeisesti ollut. Luultavasti olisit saanut liikkua paljon vapaammin jossain Teknillisen korkeakoulun tms. käytävillä.

 

[Civis Bonus]

Itseäni vanhemmat naiset ei oo kiinnostanut sen jälkeen kun 30v täytin, ei sytytä yhtään. Toisaalta tuo sun logiikka ylipäätään ei mun mielestä päde - petihommissa minä määrään tahdin ( = katson alaspäin), muija tekee isompaa tliä (= katson ylöspäin) ja samankaltaisuus johtaa toimivaan seksiin ja molempia kiinnostaviin investointeihin. Samanarvoisuus elinehto järkevälle parisuhteelle, korostetusti jos lapsia.

Ja paska puhetta tuossa ylläolevassa viestissä voivottelu komeudesta - komeat pärjää aina, ei kävis mielessäkään alkaa tekemään siitä muuta kuin positiivista asiaa joka antaa pelivaraa moneen tilanteeseen.

Jos oot 1:1 jonku kuuluisan komistuksen kanssa niin nuo treffihäiriköt melkein uskottavia, muutoin menee vainoharhaisuuden tai paskapuheen piikkiin, väittäisin.

Pärjää ja pärjää. Ei sitä kukaan kiistä, että tietynlaista luxus-narinaahan se on. Se on silti se fiilis, joka itsellä on.

En katsonut sitä naista ylöspäin rahan takia, vaan tunneälyn ja elämänkokemuksen.

Mitä siihen ulkonäköön tulee, niin olen 30 v. blondi siilitukkainen Alec Baldwin ja pituutta se pari metriä. Alatko nyt ymmärtää?

 

[Örbelböm]

Pärjää ja pärjää. Ei sitä kukaan kiistä, että tietynlaista luxus-narinaahan se on.

En katsonut sitä naista ylöspäin rahan takia, vaan tunneälyn ja elämänkokemuksen.

Mitä siihen ulkonäköön tulee, niin olen 30 v. blondi siilitukkainen Alec Baldwin ja pituutta se pari metriä. Alatko nyt ymmärtää?

Luxus-narina = turhaa pätemistä.

Mun pointti oli siinä, että parisuhteessa tulee olla asioita joissa molemmat katsovat toisiaan ylös- ja alaspäin (=täydentämistä), samankaltaisuutta ja samanarvoisuutta.

2m pitkä Alec Baldwin look-a-like ei takuulla aiheuta yllä kuvattua häirintää. Korkeintaan aamuyöstä jossain räkälässä tai taksijonossa överikännisiltä 50v rouvilta.

 

[Civis Bonus]

Asiaan toki on voinut vaikuttaa sekin, että olet opiskellut reippaasti naisvoittoisessa ympäristössä... Ei siellä naisille niitä "katselun kohteita" siis ihan mielin määrin ole ilmeisesti ollut. Luultavasti olisit saanut liikkua paljon vapaammin jossain Teknillisen korkeakoulun tms. käytävillä.

Oli muuten ihan hauska käydä siellä Otaniemessäkin lukemassa aina joskus, kun pk-seudulle olin muuttanut. Ei pelkästään sen Subin takia. Olipahan ruokalassakin tekniikasta kiinnostunutta keskusteluseuraa ;-)

 

[Civis Bonus]

2m pitkä Alec Baldwin look-a-like ei takuulla aiheuta yllä kuvattua häirintää. Korkeintaan aamuyöstä jossain räkälässä tai taksijonossa överikännisiltä 50v rouvilta.

Mummotunnelista selviäisin tuskin hengissä ulos asti.

Ihan lievää kateutta nyt ilmassa. Tavallaan turhaan. Peli käy aika tylsäksi tästä vinkkelistä. 29 v. entinen miss-Suomi perintöprinsessa on saanut pakit multa. Jos juttuja ei kestä varttia, niin niitä ei vaan kestä. Ei siellä ”huipulla” ne ämmät todellakaan sen älykkäämmiksi muutu. Se kuuluisa Sari Sairaanhoitaja ei todellakaan ole huono valinta. Ne näkee työssään elämää ja kuolemaa. Se tuo sellaista tiettyä perspektiiviä elämään. Jalat pysyy tiukasti siellä maassa, mutta ne osaa kuitenkin arvostaa nuoruuttaan ja terveyttään innostumalla elämän kaikista iloista.

 

[Örbelböm]

Mummotunnelista selviäisin tuskin hengissä ulos asti.

Ihan lievää kateutta nyt ilmassa. Tavallaan turhaan. Peli käy aika tylsäksi tästä vinkkelistä. 29 v. entinen miss-Suomi perintöprinsessa on saanut pakit multa. Jos juttuja ei kestä varttia, niin niitä ei vaan kestä. Ei siellä ”huipulla” ne ämmät todellakaan sen älykkäämmiksi muutu. Se kuuluisa Sari Sairaanhoitaja ei todellakaan ole huono valinta. Ne näkee työssään elämää ja kuolemaa. Se tuo sellaista tiettyä perspektiiviä elämään. Jalat pysyy tiukasti siellä maassa.

Sun iässä kävin kuorimassa kermat silloisesta kulttuurielitiistä ja pakkeja silloinkin annoin enemmän entä hyväksyin treffipyyntöjä. Samanhenkistä väkeä ja jutustelu aina mielenkiintoista vaan kaikkeen ei aika riittänyt. Hellustelin ihan Miss Suomen kanssa, Seiskasta voit kaivaa ihan kuvaa siitä ajasta ( vajaa 2m, silloin pitkä tukka ja Jason Momoa look-a-like).

Kaikesta tästä huolimatta en ole kertaakaan tullut treffeillä häirityksi - en itsestäni tai treffiseurasta johtuvista syistä (paitsi taksijonossa pariin otteeseen). Joitakin nimmareita fanit (naispuoliset…) treffiseuralta pyytäneet, mutta sun kuvailema häirintä on oikeasti korvien välissä.

 

[Erkki_erikeepperi]

Mitä tästä opimme? Kannattaa olla 2 metriä pitkä.

Itselläni on pituutta sen verran neutraalisti, ettei siitä ole haittaa, mutta ei mitään poikkeuksellista hyötyäkään. Eli kuusi jalkaa juuri ja juuri. Se täyttää useimpien naisten vähimmäisvaatimukset, mutta ei sillä kuuhun mennä... Mitenkään ei joukosta erotu, ei negatiivisessa eikä positiivisessa mielessä siinä suhteessa. Pitää käyttää muita keinoja erottumiseen.

 

[Dr. Who]

Mitä tästä opimme? Kannattaa olla 2 metriä pitkä.

Itselläni on pituutta sen verran neutraalisti, ettei siitä ole haittaa, mutta ei mitään poikkeuksellista hyötyäkään. Eli kuusi jalkaa juuri ja juuri. Se täyttää useimpien naisten vähimmäisvaatimukset, mutta ei sillä kuuhun mennä... Mitenkään ei joukosta erotu, ei negatiivisessa eikä positiivisessa mielessä siinä suhteessa. Pitää käyttää muita keinoja erottumiseen.

Jos joku nainen alkoi mulle jotain minimi mittoja tms listaamaan niin sai kenkää välittömästi

Kaikista paras tunne oli kyllä se kun palautti sen naisen maanpäälle ettei hänkään ole se ainoa nainen minulle, 9/10 kenelle annoin pakit idioottien listojen tai käytöksen takia otti jotain muuta kautta yhteyttä ja toivoi että voitaisiin tavata vielä, estolistalle korkeintaan pääsi.

 

[Civis Bonus]

Sun iässä kävin kuorimassa kermat silloisesta kulttuurielitiistä ja pakkeja silloinkin annoin enemmän entä hyväksyin treffipyyntöjä. Samanhenkistä väkeä ja jutustelu aina mielenkiintoista vaan kaikkeen ei aika riittänyt. Hellustelin ihan Miss Suomen kanssa, Seiskasta voit kaivaa ihan kuvaa siitä ajasta ( vajaa 2m, silloin pitkä tukka ja Jason Momoa look-a-like).

Kaikesta tästä huolimatta en ole kertaakaan tullut treffeillä häirityksi - en itsestäni tai treffiseurasta johtuvista syistä (paitsi taksijonossa pariin otteeseen). Joitakin nimmareita fanit (naispuoliset…) treffiseuralta pyytäneet, mutta sun kuvailema häirintä on oikeasti korvien välissä.

Korvien välissä. Jaa…

En siis todellakaan väittänyt, että sitä häirintää olisi edes yleensä. Aina joskus kyllä. Kolmikymppinen treffikumppani, niin se on ne kaksikymppiset nuoremmat ämmät, joilta palaa se käpy.

Tällaista kilpailuasetelmaa oli jo yliopistoaikoina. Suhdeluku mies- ja naisopiskelijoiden välillä oli 30/70. Parisuhteesta kiinnostuneiden osalta taas 10/90. Todella harva mies etsi parisuhdetta tollaisesta ympäristöstä ja ymmärrettävistä syistä. Naiset taas koittivat sitouttaa niitä vähäisiä parisuhteista kiinnostuneita miehiä kaikin mahdollisin keinoin. Näihin keinoihin kuului seksi, keskusteluseura 24/7, prujujen tarjoaminen, kokkaaminen tai jopa jääkiekkohanskojen korjaaminen ompelemalla. Palvelu todellakin pelasi niille, jotka sitä halusi käyttää hyväksi.

Lähes kaikki kaksikymppiset naiset todellakin vihasi niitä muutamia kauniita kolmikymppisiä naisopiskelijoita. Eikä mikään ihme. Naisvaltaisessa opiskelijayhteisössä ne keräsi nimenomaan nuorempien miesten huomiota. ”Rannalle jäämisen kokemus” on varmaan monella ollut kova, vaikkei se välttämättä liittynyt mitenkään suoraan niihin vanhempiin naisopiskelijoihin. Yleinen taso ja ulkonäkö ei vaan riittänyt.

 

[Civis Bonus]

Mitä tästä opimme? Kannattaa olla 2 metriä pitkä.

Itselläni on pituutta sen verran neutraalisti, ettei siitä ole haittaa, mutta ei mitään poikkeuksellista hyötyäkään. Eli kuusi jalkaa juuri ja juuri. Se täyttää useimpien naisten vähimmäisvaatimukset, mutta ei sillä kuuhun mennä... Mitenkään ei joukosta erotu, ei negatiivisessa eikä positiivisessa mielessä siinä suhteessa. Pitää käyttää muita keinoja erottumiseen.

Olihan se tavallaan hauskaa kun opiskelijabileissä en tahtonut paljoakaan juoda tai riehua, niin loppupeleissä se oli ne rumat ämmät kun tuli viereen juttelemaan ja halusi tarjota juomia. Kauniimmat tyytyivät katselemaan. Otin yleensä yhden juoman vastaan, juttelin mukavia sen puoli tuntia kiitokseksi ja tarjosin toisen takaisin. Sitten totesin, että sori täytyy mennä kun en harrasta yhden yön juttuja. Osa ymmärsi rivien välistä. Suurin osa ei.

Joo ja ei. Huonojakin puoliakin on sitten paljon. Ei saa olla liian laiha tai muuten et löydä housuja enää mistään. Pienemmät korealaiset ja japanilaiset autot ei käy. Aivot muistavat pituutesi ovenkarmien kohdalla, mutta auta armias kun onkin kengät jalassa. Sitten kolisee…

 

[Väsähtänyt]

Olihan se tavallaan hauskaa kun opiskelijabileissä en tahtonut paljoakaan juoda tai riehua, niin loppupeleissä se oli ne rumat ämmät kun tuli viereen juttelemaan ja halusi tarjota juomia. Kauniimmat tyytyivät katselemaan. Otin yleensä yhden juoman vastaan, juttelin mukavia sen puoli tuntia kiitokseksi ja tarjosin toisen takaisin. Sitten totesin, että sori täytyy mennä kun en harrasta yhden yön juttuja. Osa ymmärsi rivien välistä. Suurin osa ei.

Joo ja ei. Huonojakin puoliakin on sitten paljon. Ei saa olla liian laiha tai muuten et löydä housuja enää mistään. Pienemmät korealaiset ja japanilaiset autot ei käy. Aivot muistavat pituutesi ovenkarmien kohdalla, mutta auta armias kun onkin kengät jalassa. Sitten kolisee…

Ootko nyt ihan varma ettet liioittele nais suosiotasi? Kuitenkin loppujen lopuksi päädyt aina rumien ja vanhojen naisten kanssa seurustelemaan?
Flirttiähän ei lasketa, mitä tulee naisiin. Vain parisuhteet (perheen perustaminen) lasketaan, tällöin voit realistisesti sanoa että olet löytänyt tasoisesi naisen. Jos ei noi hyvännäköiset ole sulla tähän lähteneet, niin ne on sun tason yläpuolella.

 

[Civis Bonus]

Ootko nyt ihan varma ettet liioittele nais suosiotasi? Kuitenkin loppujen lopuksi päädyt aina rumien ja vanhojen naisten kanssa seurustelemaan?
Flirttiähän ei lasketa, mitä tulee naisiin. Vain parisuhteet (perheen perustaminen) lasketaan, tällöin voit realistisesti sanoa että olet löytänyt tasoisesi naisen. Jos ei noi hyvännäköiset ole sulla tähän lähteneet, niin ne on sun tason yläpuolella.

Niinhän me kaikki päädytään. Tottakai ympäristökin vaikuttaa siihen, että suosio on tuotu noin selvästi esille. No enpä tiedä oliko ne tason yläpuolella. Ei ne juomia tarjonneet, mutta piti aina väkisin änkeä samaan ryhmätyöhön ja sitten livauttaa jossain vaiheessa rivien välistä, että siellä ruokalassa olis tänään jotain sellaista ruokaa mistä voisin tykätä ;-D

 

[Erkki_erikeepperi]

Olihan se tavallaan hauskaa kun opiskelijabileissä en tahtonut paljoakaan juoda tai riehua, niin loppupeleissä se oli ne rumat ämmät kun tuli viereen juttelemaan ja halusi tarjota juomia. Kauniimmat tyytyivät katselemaan. Otin yleensä yhden juoman vastaan, juttelin mukavia sen puoli tuntia kiitokseksi ja tarjosin toisen takaisin. Sitten totesin, että sori täytyy mennä kun en harrasta yhden yön juttuja. Osa ymmärsi rivien välistä. Suurin osa ei.

Joo ja ei. Huonojakin puoliakin on sitten paljon. Ei saa olla liian laiha tai muuten et löydä housuja enää mistään. Pienemmät korealaiset ja japanilaiset autot ei käy. Aivot muistavat pituutesi ovenkarmien kohdalla, mutta auta armias kun onkin kengät jalassa. Sitten kolisee…

Joo en mä edes haluaisi olla mikään parimetrinen, olisi elämä hankalampaa käytännön kannalta, mutta olisihan se naisjuttujen kannalta hyödyllistä. Tai siis auttaisi saamaan naisia. Käytännöllisyys voi siinäkin olla vähän niin ja näin, jos se nainen on esimerkiksi alle 160-senttinen...

 

[Taneli-]

Flirttiähän ei lasketa, mitä tulee naisiin. Vain parisuhteet (perheen perustaminen) lasketaan, tällöin voit realistisesti sanoa että olet löytänyt tasoisesi naisen. Jos ei noi hyvännäköiset ole sulla tähän lähteneet, niin ne on sun tason yläpuolella.

Flirttiä ei tietysti lasketa, se voi olla ja monesti onkin ihan molemminpuolista hupia ja mielen parannusta. Sitä voi helposti harrastaa vaikka olisi parisuhteessa tai naimisissakin.

Mutta tuo että mistä pitäisi laskea se "oma taso" tai "parisuhdemarkkinoiden laatu" on mielenkiintoinen kysymys.
Se että on harrastanut seksiä usean kanssa ei minusta sitä tarkoita (oli sitten mies tai nainen) puhutaan sitten monista kymmenistä tai sadoista+. Toki sekin jotain kertoo jos ihan rehellisesti voi sanoa ettei edes muista määrää koska niitä on niin paljon. ja kasa tauteja on ollut mutta yleensä saanut hoidettua..

Toisaalta se että kieltäytyy seksistä eikä halua harrastaa niitä yhden illan juttuja on minusta jopa ihan järkevää ellei nyt halua moista ja etsii pidempiaikaista suhdetta = miksi sitten päätyä sänkyyn jonkun kanssa josta TIETÄÄ ettei halua sitä suhdetta?

Eli jos on etsinyt pitkäaikaisia suhteita ja mielellään sellaisessa ollut voidaanko laskea että henkilö jolla on ollut vaikkapa vähintään 6kk suhteita miten monta on sitten "hyvä" vai "huono" laatuinen parisuhdemarkkinoilla?

Pitäisikö laskea omaa ikää ja poistaa siitä ensin vaikka 20 vuotta vai kuinka monta? (Itse en esim. "ihan oikeasti" laske seurusteluksi sitä että 5 vuotiaana pussaili ja "seurusteli" yhden toisen tarhassa olevan tytön kanssa kun lähes ainoa asia mitä muistaa on toisen etunimi)

Toiseksi onko sitten "parempi" vai "huonompi" parisuhdemarkkinoilla jos ne suhteet ovat kestäneet useita vuosia ja niitä on vähemmän vai parempi jos ne vaikka rimaa hipoen ovat olleet (ainakin omassa mielessä) "jopa" kuukauden pitkiä ja sitten loppuneet, mutta niitä olisi huomattavasti enemmän?

Eli miten pitkä pitäisi parisuhteen olla että se laskettaisiin tähän laskukaavaan? Se että mahdollisesti kännissä on jotain polkaissut tuskin on "parisuhde".
Onko pelkkä kesto se mikä määrää? Jos kyseessä on vaikkapa etäsuhde?
Pitäisikö sitä asua yhdessä ja suunnitella sitä yhteisen kämpän ostamista että se suhde lasketaan?

Eli olisiko joku 6kk + sitten parempi vai onko esim. henkilö joka on aloittanut seurustelun 17-18 vuotiaana ja päätynyt naimisiin, sitten eronnut 50v ikäisenä (eli ollut sen yhden henkilön kanssa 33 vuotta hankkien muutaman lapsenkin, hoitaen asuntolainan ja pari asuntoa) ylintä kermaa ja parasta A-ryhmää seurustelukumppania miettiessä vai olisiko parempi jos olisi kuitenkin se 50 vuotias mikä on samoihin aikoihin aloittanut sen seurustelun ja tässä 33 vuoden aikana sitten ehtinyt olla suhteessa 60 naisen kanssa jokaisen useamman kuukauden ja hankkinut sen saman määrän tai ehkä enempikin lapsia?

Samaa voi toki myös kysyä käänteisesti naisesta. Mikä tekisi hänestä paremman? Vain yksi mies vai se 60 miestä ja sama 33 vuotta "seurustelua", aloittanut sen 17v iässä...

 

[Civis Bonus]

Joo en mä edes haluaisi olla mikään parimetrinen, olisi elämä hankalampaa käytännön kannalta, mutta olisihan se naisjuttujen kannalta hyödyllistä. Tai siis auttaisi saamaan naisia. Käytännöllisyys voi siinäkin olla vähän niin ja näin, jos se nainen on esimerkiksi alle 160-senttinen...

Niinpä. Sohva ei käy. Saa olla korkea ruokapöytä…

 

[Joku_242]

Niinhän me kaikki päädytään. Tottakai ympäristökin vaikuttaa siihen, että suosio on tuotu noin selvästi esille. No enpä tiedä oliko ne tason yläpuolella. Ei ne juomia tarjonneet, mutta piti aina väkisin änkeä samaan ryhmätyöhön ja sitten livauttaa jossain vaiheessa rivien välistä, että siellä ruokalassa olis tänään jotain sellaista ruokaa mistä voisin tykätä ;-D

Oli mielenkiintoista lukea sun kokemuksista. Ympäristö todella vaikuttaa, ja paljon. Omat kokemukset oli että lukiossa naiset/tytöt suhtautuivat melko positiivisesti, luultavasti ulkonäön takia kun olin silloin vähän ujo, eikä varsinkaan lukion alussa tytöt oikein vielä paljoa kiinnostaneet. Opiskelemaan lähteminen miesvaltaiselle alalle oli kuitenkin tässä asiassa kuin märkä rätti naamalle. Naiset olivat todella väistelevän tai vaivaantuneen oloisia, ja tuli lähinnä tunne että mitä noille voi edes sanoa. Hyvä jos edes suostuivat vastaamaan, jos niille puhui. Ei todellakaan voinut olla vaan oma itsensä, ja näytti siltä että hommassa oli kyse pääasiassa supliikki- ja viettelytaidoista, usein jopa manipulatiivisista sellaisista. Myös esim. Tinder vaikuttaa olevan paikkana ihan samaa kategoriaa, jossa miehet ovat pelkkää karjaa.

Toisaalta muualla on ollut välillä jopa hämmentäviä tai vaivaannuttavia tilanteita. Ehkä eniten wtf oli se, kun kaverin (sinänsä ihan hyvän näköinen) tyttöystävä rupesi selvästi iskemään...

 

[Civis Bonus]

Flirttiä ei tietysti lasketa, se voi olla ja monesti onkin ihan molemminpuolista hupia ja mielen parannusta. Sitä voi helposti harrastaa vaikka olisi parisuhteessa tai naimisissakin.

Mutta tuo että mistä pitäisi laskea se "oma taso" tai "parisuhdemarkkinoiden laatu" on mielenkiintoinen kysymys.
Se että on harrastanut seksiä usean kanssa ei minusta sitä tarkoita (oli sitten mies tai nainen) puhutaan sitten monista kymmenistä tai sadoista+. Toki sekin jotain kertoo jos ihan rehellisesti voi sanoa ettei edes muista määrää koska niitä on niin paljon. ja kasa tauteja on ollut mutta yleensä saanut hoidettua..

Toisaalta se että kieltäytyy seksistä eikä halua harrastaa niitä yhden illan juttuja on minusta jopa ihan järkevää ellei nyt halua moista ja etsii pidempiaikaista suhdetta = miksi sitten päätyä sänkyyn jonkun kanssa josta TIETÄÄ ettei halua sitä suhdetta?

Eli jos on etsinyt pitkäaikaisia suhteita ja mielellään sellaisessa ollut voidaanko laskea että henkilö jolla on ollut vaikkapa vähintään 6kk suhteita miten monta on sitten "hyvä" vai "huono" laatuinen parisuhdemarkkinoilla?

Pitäisikö laskea omaa ikää ja poistaa siitä ensin vaikka 20 vuotta vai kuinka monta? (Itse en esim. "ihan oikeasti" laske seurusteluksi sitä että 5 vuotiaana pussaili ja "seurusteli" yhden toisen tarhassa olevan tytön kanssa kun lähes ainoa asia mitä muistaa on toisen etunimi)

Toiseksi onko sitten "parempi" vai "huonompi" parisuhdemarkkinoilla jos ne suhteet ovat kestäneet useita vuosia ja niitä on vähemmän vai parempi jos ne vaikka rimaa hipoen ovat olleet (ainakin omassa mielessä) "jopa" kuukauden pitkiä ja sitten loppuneet, mutta niitä olisi huomattavasti enemmän?

Eli miten pitkä pitäisi parisuhteen olla että se laskettaisiin tähän laskukaavaan? Se että mahdollisesti kännissä on jotain polkaissut tuskin on "parisuhde".
Onko pelkkä kesto se mikä määrää? Jos kyseessä on vaikkapa etäsuhde?
Pitäisikö sitä asua yhdessä ja suunnitella sitä yhteisen kämpän ostamista että se suhde lasketaan?

Eli olisiko joku 6kk + sitten parempi vai onko esim. henkilö joka on aloittanut seurustelun 17-18 vuotiaana ja päätynyt naimisiin, sitten eronnut 50v ikäisenä (eli ollut sen yhden henkilön kanssa 33 vuotta hankkien muutaman lapsenkin, hoitaen asuntolainan ja pari asuntoa) ylintä kermaa ja parasta A-ryhmää seurustelukumppania miettiessä vai olisiko parempi jos olisi kuitenkin se 50 vuotias mikä on samoihin aikoihin aloittanut sen seurustelun ja tässä 33 vuoden aikana sitten ehtinyt olla suhteessa 60 naisen kanssa jokaisen useamman kuukauden ja hankkinut sen saman määrän tai ehkä enempikin lapsia?

Samaa voi toki myös kysyä käänteisesti naisesta. Mikä tekisi hänestä paremman? Vain yksi mies vai se 60 miestä ja sama 33 vuotta "seurustelua", aloittanut sen 17v iässä...

30 v. naisella on ainakin parempi, että olisi takana vähintään 1-2 pidempää parisuhdetta. Niillä kauniilla joilla ei ole yhtään, on lähes aina pääkopassa joku paha vika.

 

[dataaja95]

Mummotunnelista selviäisin tuskin hengissä ulos asti.

Ihan lievää kateutta nyt ilmassa. Tavallaan turhaan. Peli käy aika tylsäksi tästä vinkkelistä. 29 v. entinen miss-Suomi perintöprinsessa on saanut pakit multa. Jos juttuja ei kestä varttia, niin niitä ei vaan kestä. Ei siellä ”huipulla” ne ämmät todellakaan sen älykkäämmiksi muutu. Se kuuluisa Sari Sairaanhoitaja ei todellakaan ole huono valinta. Ne näkee työssään elämää ja kuolemaa. Se tuo sellaista tiettyä perspektiiviä elämään. Jalat pysyy tiukasti siellä maassa.

Vaikutat harvinaisen järkevältä kaverilta. Kuulostat hieman meikäläiseltä siinä suhteessa, että haet parisuhteeseen keskustelukykyistä ja älyllisesti haastavaa ihmistä jonkatyyppisiä henkilöitä myös itsekin arvostan. Oletko nyt suhteessa, jossa pystyt käymään älyllistä keskustelua ja pystytte arvostamaan toisianne. TOisaalta veikkaan preferenssisi olevan mielummin yksin kuin paskassa suhteessa.

 

[TommiZeliard]

Luxus-narina = turhaa pätemistä.

Mun pointti oli siinä, että parisuhteessa tulee olla asioita joissa molemmat katsovat toisiaan ylös- ja alaspäin (=täydentämistä), samankaltaisuutta ja samanarvoisuutta.

2m pitkä Alec Baldwin look-a-like ei takuulla aiheuta yllä kuvattua häirintää. Korkeintaan aamuyöstä jossain räkälässä tai taksijonossa överikännisiltä 50v rouvilta.

Häirinnästä en tiedä, mutta takuulla harvinaisuus, jos on oikiksessa opiskeleva parimetrinen 30 v Alec Baldwin (kuvassa oikea Alec 30-vuotiaana leffassa Gansterin Heila). En osaa sanoa tuoko blondi siilitukka siihen enää lisää. Ehkä se olisi kuin nuori Marco Bjurström Alecin kasvonpiirteillä?

Joka tapauksessa kyseessä on pienellä paikkakunnalla erittäin paljon huomiota herättävä yhdistelmä.

 

[Civis Bonus]

Oli mielenkiintoista lukea sun kokemuksista. Ympäristö todella vaikuttaa, ja paljon. Omat kokemukset oli että lukiossa naiset/tytöt suhtautuivat melko positiivisesti, luultavasti ulkonäön takia kun olin silloin vähän ujo, eikä varsinkaan lukion alussa tytöt oikein vielä paljoa kiinnostaneet. Opiskelemaan lähteminen miesvaltaiselle alalle oli kuitenkin tässä asiassa kuin märkä rätti naamalle. Naiset olivat todella väistelevän tai vaivaantuneen oloisia, ja tuli lähinnä tunne että mitä noille voi edes sanoa. Hyvä jos edes suostuivat vastaamaan, jos niille puhui. Ei todellakaan voinut olla vaan oma itsensä, ja näytti siltä että hommassa oli kyse pääasiassa supliikki- ja viettelytaidoista, usein jopa manipulatiivisista sellaisista. Myös esim. Tinder vaikuttaa olevan paikkana ihan samaa kategoriaa, jossa miehet ovat pelkkää karjaa.

Toisaalta muualla on ollut välillä jopa hämmentäviä tai vaivaannuttavia tilanteita. Ehkä eniten wtf oli se, kun kaverin (sinänsä ihan hyvän näköinen) tyttöystävä rupesi selvästi iskemään...

Näin on käynyt muuten minullekin. Kaveri on sellainen kynäniska nyhverö ja tyttöystävä taas aika laiha, kolhokasvoinen, mutta urheileva ja reipas. Istuttiin iltaa kaverin kanssa sohvalla ja katsottiin Netflixia. Kaveri istui kulmassa huoneen nurkassa. Minä taas istuin huoneen keskellä sohvassa, josta oli näkymä vessan käytävälle.

Emäntä ymmärsi tilanteen ja pyyhkäisi alasti käytävää pitkin vessaan, ottaen samalla hymyilevän katsekontaktin minuun. Aivan vitun outo ja kuumottava tilanne. Häkellyin aivan täysin. Kaveri istuu siinä vieressä koko ajan, tajuamatta mitään tai sitten se tajusi, muttei näyttänyt mitään. Mistään hinnasta en haluaisi sitä ystävyyttä tuhota, enkä ole siitä naisesta muutenkaan kiinnostunut.

 

[poskiholisti]

Onko Muron legendaarinen "Tavoiteilluin poikamies" herännyt henkiin vai mitäs ihmettä täällä tapahtuu

 

[Civis Bonus]

Vaikutat harvinaisen järkevältä kaverilta. Kuulostat hieman meikäläiseltä siinä suhteessa, että haet parisuhteeseen keskustelukykyistä ja älyllisesti haastavaa ihmistä jonkatyyppisiä henkilöitä myös itsekin arvostan. Oletko nyt suhteessa, jossa pystyt käymään älyllistä keskustelua ja pystytte arvostamaan toisianne. TOisaalta veikkaan preferenssisi olevan mielummin yksin kuin paskassa suhteessa.

Kiitos. En ole. Lasten äidiksi kelpaa ehkä sitten kuitenkin parhaiten sellainen Sari Sairaanhoitaja tai Oili Opettaja, joka ei tee omastakaan elämästään liian monimutkaista.

Armeijan pällitesteistä sain älykkyydestä 5/9, mutta johtajaominaisuuksista 5/6. En ole siis mikään nero, mutta ihmissuhteet, ihmistieteet ja kielet on aina olleet lähellä sydäntä. Työelämässäkin kun olen, niin tulee vielä luettua moneltakin alalta väitöskirjoja ja artikkeleita ihan iltalukemisena. Kiva katsella myös aidan toiselle puolelle, josko ruoho olisi siellä vihreämpää.

Se johtajavietti elää siellä vahvana. On eräänlainen vakuutus, että se nainen ei ymmärrä kaikkea mitä puhun. Se pitää parisuhteen dynamiikan pystyssä ja emännän selvästi halukkaammalla tuulella myös tulevaisuudessa.

Mikään ei toimi treffeilläkään niin hyvin näihin sairaanhoitajiin, kuin pieni selostus unionin sisämarkkinoiden toimintaperiaatteista tai kestävyysvajeen taittamisesta 2030-lukuun mennessä. Sillä ei saa kutsua yöksi kämpille, mutta seuraaville treffeille kylläkin ;-D

 

[petepeluri]

Joo en mä edes haluaisi olla mikään parimetrinen, olisi elämä hankalampaa käytännön kannalta, mutta olisihan se naisjuttujen kannalta hyödyllistä. Tai siis auttaisi saamaan naisia. Käytännöllisyys voi siinäkin olla vähän niin ja näin, jos se nainen on esimerkiksi alle 160-senttinen...

Jos on komea pelimies naisia saa vaikka olisi keskimääräistä lyhyempi.

 

[Civis Bonus]

Onko Muron legendaarinen "Tavoiteilluin poikamies" herännyt henkiin vai mitäs ihmettä täällä tapahtuu

Tavoitelluin ukkomies. Mies joka ei koskaan olisi edes halunnut aloittaa pelailua, mutta vaativan ja vaikean luonteensa takia jokainen ämmä on ollut aivan hermorauniona parin vuoden jälkeen. Paitsi tällaiset 40 v toimitusjohtajat, joiden itsetunto hyväksyy sen vääjäämättömän tosiasian jo päivästä yksi lähtien.

Pahinta ei ole raivota. En edes raivoa koskaan. Selvästi pahempaa on rauhallisesti ja hymyillen argumentoida sille naiselle, miksi se on väärässä. Ne vasta-argumentit siltä loppuu muutamassa minuutissa. Seuraavan yön se tuijottaa kattoon ja jossain vaiheessa kysyy, että miksi valitsin hänet kun olisin saanut älykkäämmänkin.

Sillä tavalla minussa elää sadisti, että en kerro asian oikeaa laitaa. Sanon vaikka, että etsin vakaata ihmistä, joka oli hyvä pyörittämään arkea. Ruoan taso paranee kyllä heti

 

[Väsähtänyt]

Flirttiä ei tietysti lasketa, se voi olla ja monesti onkin ihan molemminpuolista hupia ja mielen parannusta. Sitä voi helposti harrastaa vaikka olisi parisuhteessa tai naimisissakin.

Mutta tuo että mistä pitäisi laskea se "oma taso" tai "parisuhdemarkkinoiden laatu" on mielenkiintoinen kysymys.
Se että on harrastanut seksiä usean kanssa ei minusta sitä tarkoita (oli sitten mies tai nainen) puhutaan sitten monista kymmenistä tai sadoista+. Toki sekin jotain kertoo jos ihan rehellisesti voi sanoa ettei edes muista määrää koska niitä on niin paljon. ja kasa tauteja on ollut mutta yleensä saanut hoidettua..

Toisaalta se että kieltäytyy seksistä eikä halua harrastaa niitä yhden illan juttuja on minusta jopa ihan järkevää ellei nyt halua moista ja etsii pidempiaikaista suhdetta = miksi sitten päätyä sänkyyn jonkun kanssa josta TIETÄÄ ettei halua sitä suhdetta?

Eli jos on etsinyt pitkäaikaisia suhteita ja mielellään sellaisessa ollut voidaanko laskea että henkilö jolla on ollut vaikkapa vähintään 6kk suhteita miten monta on sitten "hyvä" vai "huono" laatuinen parisuhdemarkkinoilla?

Pitäisikö laskea omaa ikää ja poistaa siitä ensin vaikka 20 vuotta vai kuinka monta? (Itse en esim. "ihan oikeasti" laske seurusteluksi sitä että 5 vuotiaana pussaili ja "seurusteli" yhden toisen tarhassa olevan tytön kanssa kun lähes ainoa asia mitä muistaa on toisen etunimi)

Toiseksi onko sitten "parempi" vai "huonompi" parisuhdemarkkinoilla jos ne suhteet ovat kestäneet useita vuosia ja niitä on vähemmän vai parempi jos ne vaikka rimaa hipoen ovat olleet (ainakin omassa mielessä) "jopa" kuukauden pitkiä ja sitten loppuneet, mutta niitä olisi huomattavasti enemmän?

Eli miten pitkä pitäisi parisuhteen olla että se laskettaisiin tähän laskukaavaan? Se että mahdollisesti kännissä on jotain polkaissut tuskin on "parisuhde".
Onko pelkkä kesto se mikä määrää? Jos kyseessä on vaikkapa etäsuhde?
Pitäisikö sitä asua yhdessä ja suunnitella sitä yhteisen kämpän ostamista että se suhde lasketaan?

Eli olisiko joku 6kk + sitten parempi vai onko esim. henkilö joka on aloittanut seurustelun 17-18 vuotiaana ja päätynyt naimisiin, sitten eronnut 50v ikäisenä (eli ollut sen yhden henkilön kanssa 33 vuotta hankkien muutaman lapsenkin, hoitaen asuntolainan ja pari asuntoa) ylintä kermaa ja parasta A-ryhmää seurustelukumppania miettiessä vai olisiko parempi jos olisi kuitenkin se 50 vuotias mikä on samoihin aikoihin aloittanut sen seurustelun ja tässä 33 vuoden aikana sitten ehtinyt olla suhteessa 60 naisen kanssa jokaisen useamman kuukauden ja hankkinut sen saman määrän tai ehkä enempikin lapsia?

Samaa voi toki myös kysyä käänteisesti naisesta. Mikä tekisi hänestä paremman? Vain yksi mies vai se 60 miestä ja sama 33 vuotta "seurustelua", aloittanut sen 17v iässä...

tasoasia on yksinkertainen.
kukin saa puolisokseen omaa tasoaan vastaavan.
eli ukko saa sellasen akan mitä tasoa itse on.

ei sitä lasketa sinänsä mitenkään, vaan ihan vaan se, että kun pitää puoliso saada, niin hankitaan se paras mitä saadaan. paras mitä saadaan = se joka ei anna pakkeja, ja joka lyhyen kokemusperäisyyden kautta on paras minkä voi saada.
kai tästäkin saa vaikeata jos järki ei pysy matkassa mukana.

 

[Väsähtänyt]

Oli mielenkiintoista lukea sun kokemuksista. Ympäristö todella vaikuttaa, ja paljon. Omat kokemukset oli että lukiossa naiset/tytöt suhtautuivat melko positiivisesti, luultavasti ulkonäön takia kun olin silloin vähän ujo, eikä varsinkaan lukion alussa tytöt oikein vielä paljoa kiinnostaneet. Opiskelemaan lähteminen miesvaltaiselle alalle oli kuitenkin tässä asiassa kuin märkä rätti naamalle. Naiset olivat todella väistelevän tai vaivaantuneen oloisia, ja tuli lähinnä tunne että mitä noille voi edes sanoa. Hyvä jos edes suostuivat vastaamaan, jos niille puhui. Ei todellakaan voinut olla vaan oma itsensä, ja näytti siltä että hommassa oli kyse pääasiassa supliikki- ja viettelytaidoista, usein jopa manipulatiivisista sellaisista. Myös esim. Tinder vaikuttaa olevan paikkana ihan samaa kategoriaa, jossa miehet ovat pelkkää karjaa.

Toisaalta muualla on ollut välillä jopa hämmentäviä tai vaivaannuttavia tilanteita. Ehkä eniten wtf oli se, kun kaverin (sinänsä ihan hyvän näköinen) tyttöystävä rupesi selvästi iskemään...

Laske rimaa niin voit olla oma itsesi.

 

[Joku_242]

Laske rimaa niin voit olla oma itsesi.

Mikä pointti siinä olisi, kun ei ne selvästi riman alle menevät kiinnosta pätkääkään?

 

[Väsähtänyt]

Mikä pointti siinä olisi, kun ei ne selvästi riman alle menevät kiinnosta pätkääkään?

Semmonen pointti, että et saa muuta.
Sun on laskelmoitava uudelleen se, että mihin kohdistat elämässä mielenkiintosi,
naisten kanssa se ei onnistu.

 

[Joku_242]

Semmonen pointti, että et saa muuta.
Sun on laskelmoitava uudelleen se, että mihin kohdistat elämässä mielenkiintosi,
naisten kanssa se ei onnistu.

No jos en muuta saa, niin parempi olla ilman kuin kelpuuttaa hatullinen paskaa.

 

[Civis Bonus]

Häirinnästä en tiedä, mutta takuulla harvinaisuus, jos on oikiksessa opiskeleva parimetrinen 30 v Alec Baldwin (kuvassa oikea Alec 30-vuotiaana leffassa Gansterin Heila). En osaa sanoa tuoko blondi siilitukka siihen enää lisää. Ehkä se olisi kuin nuori Marco Bjurström Alecin kasvonpiirteillä?

Joka tapauksessa kyseessä on pienellä paikkakunnalla erittäin paljon huomiota herättävä yhdistelmä.

Marcollakin on tuossa hieman liian lyhyt siilitukka ;D Mutta joo. Ehkä joka kolmas nainen on maininnut tuon nuoren Alecin.

Toisaalta pitäisi lopettaa se narina ja tyytyä kohtaloonsa, että naiset on kiinnostuneita. Nimittäin ne takavetoiset sitten. Ei saatana Se peli on sitten vielä suorempaa. En vihaa homoja yleensä, mutta kyllä ne ravintolassa seuraan väkisin tunkevat nostaa karvat pystyyn. Joskus ängetään jopa tavallaan ämmän eteen sosiaalisesti ja yritetään viedä naiselta se huomio. Sitä en hyväksy ollenkaan ja hinuri lähtee kyllä nopeasti. Siinä mielessä vihaan homoja.

 

[Civis Bonus]

No jos en muuta saa, niin parempi olla ilman kuin kelpuuttaa hatullinen paskaa.

Lue toi tarinani tosta läskistä. Alussa mentiin valot kiinni, mutta lopulta piti oikein pyytää valoja päälle. Akka oli reilusti alle oman tason. Reilusti. Silti jos annat kuukauden pari aikaa sille suhteelle kehittyä, niin lopputulos voi hyvinkin olla jackpot tai sitten ei. Mitä sä siinä olet hävinnyt? Et mitään. Taas yksi kokemus lisää.

Näyttelijänlahjoja kehiin vaan. Lopulta niitä ei välttämättä enää tarvita.

 

[Väsähtänyt]

No jos en muuta saa, niin parempi olla ilman kuin kelpuuttaa hatullinen paskaa.

ei ole parempi olla ilman.
ihminen on "ohjelmoitu" niin, että se tarvitsee naisen,
ja tarvitset naisen muutenkin perheen perustamiseen ja lasten tekoon, et seksinautintoihin.

muuten susta tulee sellainen vihainen tech bbs kirjottelija joka käyttää parhaat vuotensa ...hatulliseen paskaan.
sen sijaan voisit olla itsenäinen aikuinen joka valjastaa omat lahjansa elämän muilla alueilla käyttöön, ja nauttii lahjojen hedelmistä.

 

[dataaja95]

ei ole parempi olla ilman.
ihminen on "ohjelmoitu" niin, että se tarvitsee naisen,
ja tarvitset naisen muutenkin perheen perustamiseen ja lasten tekoon, et seksinautintoihin.

muuten susta tulee sellainen vihainen tech bbs kirjottelija joka käyttää parhaat vuotensa ...hatulliseen paskaan.
sen sijaan voisit olla itsenäinen aikuinen joka valjastaa omat lahjansa elämän muilla alueilla käyttöön, ja nauttii lahjojen hedelmistä.

Et ilmeisesti ymmärrä, että kaikkia ei perheen perustaminen kiinnosta ja jokainen parisuhde on hieman omanlaisensa. Jotkut eivät muuta yhteen, jotkut eivät tee lapsia, tätä listaa voisi jatkaa loputtomiin, mutta varmasti ymmärrät pointin, jos sinä haluat lapsia ja perinteisen perheen, niin hieno juttu, mutta älä pakota tätä samaa muille.

 

[Pöllömies]

Jos on komea pelimies naisia saa vaikka olisi keskimääräistä lyhyempi.

Vastaavasti jos ei ole erityisen komeapiirteinen eikä pelimies luonteeltaan, niin ei siitä parinmetrin varresta juuri hyötyä ole naisten "pyörittämisessä". Tämä ihan näin omasta kokemuksesta, vaikka pitkään parisuhteeseen olenkin päätynyt. Nuorempana oli kyllä yritystä "elvistellä" vähän enemmänkin naisten parissa, mutta heikoksi jäi saalis yli 190 senttiselle Pöllömiehelle.

Minä näen asian niin, että parisuhteeseen päätyminen ei ole edes jotakuinkin tasapainoiselle miehelle vaikeaa, mutta se naisista nautiskelu kevyemmin sitoumuksin voi kyllä olla erittäin vaikeaa, ettei oma genetiikka suosi naisten primitiivisten viettien aktivointia.

 

[Baldrick]

ei ole parempi olla ilman.
ihminen on "ohjelmoitu" niin, että se tarvitsee naisen,
ja tarvitset naisen muutenkin perheen perustamiseen ja lasten tekoon, et seksinautintoihin.

muuten susta tulee sellainen vihainen tech bbs kirjottelija joka käyttää parhaat vuotensa ...hatulliseen paskaan.
sen sijaan voisit olla itsenäinen aikuinen joka valjastaa omat lahjansa elämän muilla alueilla käyttöön, ja nauttii lahjojen hedelmistä.

Ihan puhdasta kakkaa. Ihminen on evoluution osalta ohjelmoitu elämään pienissä yhteisöissä ja nussimaan kaikkia fiilispohjalta eikä sitoutumaan mihinkään kahden ihmisen perheeseen.

 

[Joku_242]

ja tarvitset naisen muutenkin perheen perustamiseen ja lasten tekoon, et seksinautintoihin.

Suoraan sanottuna ei kiinnosta paskaakaan, vaikka kuin "tarvis".

ei ole parempi olla ilman.
ihminen on "ohjelmoitu" niin, että se tarvitsee naisen,

muuten susta tulee sellainen vihainen tech bbs kirjottelija joka käyttää parhaat vuotensa ...hatulliseen paskaan.
sen sijaan voisit olla itsenäinen aikuinen joka valjastaa omat lahjansa elämän muilla alueilla käyttöön, ja nauttii lahjojen hedelmistä.

No sittenpä tulee. Ei muutenkaan tunnu olevan ihan niin kovaa sukupuoliviettiä kuin osalla muista on, niin ei senkään takia jaksa lähteä kilpailuun mukaan niin tosissaan kuin se huonossa ympäristössä vaatisi.

Lue toi tarinani tosta läskistä. Alussa mentiin valot kiinni, mutta lopulta piti oikein pyytää valoja päälle. Akka oli reilusti alle oman tason. Reilusti. Silti jos annat kuukauden pari aikaa sille suhteelle kehittyä, niin lopputulos voi hyvinkin olla jackpot tai sitten ei. Mitä sä siinä olet hävinnyt? Et mitään. Taas yksi kokemus lisää.

Näyttelijänlahjoja kehiin vaan. Lopulta niitä ei välttämättä enää tarvita.

Tai sitten ihan vaan yrittää etsiä tuttavuuksia paremmasta ympäristöstä? Kun suoraan sanottuna kokemuksien perusteella se taitaa olla vikana. En nyt näe mitään erityistä syytä ruveta pakottaan itseäni suhteeseen, joka ei kiinnosta pätkääkään.

 

[Sally_Spectra]

Ihan puhdasta kakkaa. Ihminen on evoluution osalta ohjelmoitu elämään pienissä yhteisöissä ja nussimaan kaikkia fiilispohjalta eikä sitoutumaan mihinkään kahden ihmisen perheeseen.

Jos evoluutiolla tarkoitat jotain historiallisia toimintamalleja niin niihin kuuluin myös naisten ryöstäminen, naisten raiskaus ja toisten miesten murhaaminen. Tyttölapsetkin raiskattiin paksuiksi jo varhain. Tietty luolassa tai savannilla asuttiin myös.

 

[Civis Bonus]

Oli mielenkiintoista lukea sun kokemuksista. Ympäristö todella vaikuttaa, ja paljon. Omat kokemukset oli että lukiossa naiset/tytöt suhtautuivat melko positiivisesti, luultavasti ulkonäön takia kun olin silloin vähän ujo, eikä varsinkaan lukion alussa tytöt oikein vielä paljoa kiinnostaneet. Opiskelemaan lähteminen miesvaltaiselle alalle oli kuitenkin tässä asiassa kuin märkä rätti naamalle. Naiset olivat todella väistelevän tai vaivaantuneen oloisia, ja tuli lähinnä tunne että mitä noille voi edes sanoa. Hyvä jos edes suostuivat vastaamaan, jos niille puhui. Ei todellakaan voinut olla vaan oma itsensä, ja näytti siltä että hommassa oli kyse pääasiassa supliikki- ja viettelytaidoista, usein jopa manipulatiivisista sellaisista. Myös esim. Tinder vaikuttaa olevan paikkana ihan samaa kategoriaa, jossa miehet ovat pelkkää karjaa.

Toisaalta muualla on ollut välillä jopa hämmentäviä tai vaivaannuttavia tilanteita. Ehkä eniten wtf oli se, kun kaverin (sinänsä ihan hyvän näköinen) tyttöystävä rupesi selvästi iskemään...

Tietynlainen mystiikka vetoaa naisiin. Sen opin tuossa naisvaltaisessa yhteisössä. Iskevä ja jopa pistävä katse suoraan silmiin. Sitten vaan alat selittämään jostain ammattiisi liittyvästä sellaisesta mistä se ämmä ei ymmärrä mitään, maskuliinisen rauhallisella ja sopivan matalalla äänellä, hyvin sanojen loput artikuloiden. Artikulaatio on se kaiken a ja o.

Huulten pureskelu ja himokas katse tulee heti. Vähän kun vielä jatkat, niin se pudottaa sen kenkänsä siellä pöydän alla ja alkaa silittää säärtäsi.

 

[Taneli-]

Tietynlainen mystiikka vetoaa naisiin. Sen opin tuossa naisvaltaisessa yhteisössä. Iskevä ja jopa pistävä katse suoraan silmiin. Sitten vaan alat selittämään jostain ammattiisi liittyvästä sellaisesta mistä se ämmä ei ymmärrä mitään, maskuliinisen rauhallisella ja sopivan matalalla äänellä, hyvin sanojen loput artikuloiden. Artikulaatio on se kaiken a ja o.

Huulten pureskelu ja himokas katse tulee heti. Vähän kun vielä jatkat, niin se pudottaa sen kenkänsä siellä pöydän alla ja alkaa silittää säärtäsi.

Meinaat että kun esim. Santeri ihan kylmästi vaan tuijottaisi silmiin ja kertoisi noin 50 sekunnin sisään tämän saman infon naiselle niin se olisi jo täysin kuumana? Alustaisi vaikka pikkutuhmasti "Seksiviikko eli keskiviikko ja tälläisen videon tein työkseni"...

 

[Centteri]

Tietynlainen mystiikka vetoaa naisiin. Sen opin tuossa naisvaltaisessa yhteisössä. Iskevä ja jopa pistävä katse suoraan silmiin. Sitten vaan alat selittämään jostain ammattiisi liittyvästä sellaisesta mistä se ämmä ei ymmärrä mitään, maskuliinisen rauhallisella ja sopivan matalalla äänellä, hyvin sanojen loput artikuloiden. Artikulaatio on se kaiken a ja o.

Huulten pureskelu ja himokas katse tulee heti. Vähän kun vielä jatkat, niin se pudottaa sen kenkänsä siellä pöydän alla ja alkaa silittää säärtäsi.

Aivan varmasti. Tämä satuilu voisi olla me naiset- lehden kesäromaanista.

 

[Erkki_erikeepperi]

Oli mielenkiintoista lukea sun kokemuksista. Ympäristö todella vaikuttaa, ja paljon. Omat kokemukset oli että lukiossa naiset/tytöt suhtautuivat melko positiivisesti, luultavasti ulkonäön takia kun olin silloin vähän ujo, eikä varsinkaan lukion alussa tytöt oikein vielä paljoa kiinnostaneet. Opiskelemaan lähteminen miesvaltaiselle alalle oli kuitenkin tässä asiassa kuin märkä rätti naamalle. Naiset olivat todella väistelevän tai vaivaantuneen oloisia, ja tuli lähinnä tunne että mitä noille voi edes sanoa. Hyvä jos edes suostuivat vastaamaan, jos niille puhui. Ei todellakaan voinut olla vaan oma itsensä, ja näytti siltä että hommassa oli kyse pääasiassa supliikki- ja viettelytaidoista, usein jopa manipulatiivisista sellaisista. Myös esim. Tinder vaikuttaa olevan paikkana ihan samaa kategoriaa, jossa miehet ovat pelkkää karjaa.

Toisaalta muualla on ollut välillä jopa hämmentäviä tai vaivaannuttavia tilanteita. Ehkä eniten wtf oli se, kun kaverin (sinänsä ihan hyvän näköinen) tyttöystävä rupesi selvästi iskemään...

Sukupuolijakaumalla on erittäin suuri merkitys näihin pariutumisleikkeihin, ja vaikkei tämä rakettitiedettä olekaan vaan puhdasta ala-asteen algebraa, niin silti tämän ymmärtämisessä tuntuu olevan suuria ongelmia ihan yhteiskunnan tasollakin.

Lukiossa on enemmän tyttöjä kuin poikia, joten luonnollisesti meininki on letkeämpää kuin jossain teknisessä laitoksessa, Tinderissä tai yhteiskunnassa ylipäätään.

Voisin kuvitella, että jossain Venäjän syrjäseuduillakin alkaa meininki olla aika letkeää kun suuri osa nuorista miehistä on yht' äkkiä "kadonnut" kuin pieru saharaan... Osa tilapäisesti ja osa pysyvästi. Mikäs siellä olisi miehenä ollessa siinä mielessä, ei olisi varmaan naisseurasta puutetta.

Suomen osalta valitettavasti jakauma on mennyt yhä huonompaan suuntaan, ja koko yhteiskunnan tasolla meininki on epäterve. Tämä voi heijastua yhteiskuntaan monen monituisina ongelmina, joita harva osaa yhdistää tähän juurisyyhyn.

Mutta siis jos olet nuori teinipoika, niin kannattaa kyllä miettiä näitä oppilaitosjuttuja tästäkin näkökulmasta. Nuoruus eletään vain kerran ja näillä valinnoilla on suuri merkitys. Vaikka eihän se enää nykyaikana sama ole kuin ennen, koska talentin taso on huonontunut dramaattisesti. Esimerkiksi humanistinaisiin liittyy nykyään tietty stereotyyppinen ulkonäkö, ja aika usein se stereotypia paikkaansa pitää. Ei todellakaan mitään missejä ole. On suorastaan dragikoomisen huvittavaa kun joskus kerran vuodessa olen esimerkiksi Joensuussa käynyt (ihan muilla asioilla). Maantien liittymästä kun lähtee kaupunkia kohti, niin jo vain stereotypia lyö silmille hyvin pian kadulla kävelevän ihmisen muodossa, ja pian näkyy jossain jo toinen. Sukupuolijakaumassa ei ole mitään vikaa, onhan siellä paljon opiskelijanaisia, mutta "painojakauma" on sitten jotain ihan muuta. Se kaupunki on ylipäätään todella läski. Ihan silmiinpistävän läski verrattuna etelän kaupunkeihin, jotka nekin on läskejä, mutta ei nyt sentään noin...

 

[Joku_242]

Tietynlainen mystiikka vetoaa naisiin. Sen opin tuossa naisvaltaisessa yhteisössä. Iskevä ja jopa pistävä katse suoraan silmiin. Sitten vaan alat selittämään jostain ammattiisi liittyvästä sellaisesta mistä se ämmä ei ymmärrä mitään, maskuliinisen rauhallisella ja sopivan matalalla äänellä, hyvin sanojen loput artikuloiden. Artikulaatio on se kaiken a ja o.

Huulten pureskelu ja himokas katse tulee heti. Vähän kun vielä jatkat, niin se pudottaa sen kenkänsä siellä pöydän alla ja alkaa silittää säärtäsi.

Heh, hieman samankaltaisen vaikutelman oon saanut itsekin. Tosiaan tärkeintä on ottaa rennosti, eikä stressata liikoja.

Suomen osalta valitettavasti jakauma on mennyt yhä huonompaan suuntaan, ja koko yhteiskunnan tasolla meininki on epäterve. Tämä voi heijastua yhteiskuntaan monen monituisina ongelmina, joita harva osaa yhdistää tähän juurisyyhyn.

Mitä meinaat tällä? Ei kai sukupuolijakauma ole miksikään muuttunut, ainakaan muuttotappiokuntien ulkopuolella.

Esimerkiksi humanistinaisiin liittyy nykyään tietty stereotyyppinen ulkonäkö, ja aika usein se stereotypia paikkaansa pitää. Ei todellakaan mitään missejä ole. On suorastaan dragikoomisen huvittavaa kun joskus kerran vuodessa olen esimerkiksi Joensuussa käynyt (ihan muilla asioilla). Maantien liittymästä kun lähtee kaupunkia kohti, niin jo vain stereotypia lyö silmille hyvin pian kadulla kävelevän ihmisen muodossa, ja pian näkyy jossain jo toinen. Sukupuolijakaumassa ei ole mitään vikaa, mutta "painojakauma" on sitten jotain ihan muuta. Se kaupunki on ylipäätään todella läski. Ihan silmiinpistävän läski verrattuna etelän kaupunkeihin, jotka nekin on läskejä, mutta ei nyt sentään noin...

En ole Joensuussa käynyt, mutta ei täällä etelässä humanistinaisilla painoindeksijakauma ole näyttänyt juurikaan poikkeavan muusta väestöstä.

 

[Erkki_erikeepperi]

Mitä meinaat tällä? Ei kai sukupuolijakauma ole miksikään muuttunut, ainakaan muuttotappiokuntien ulkopuolella.

Kyllä se on muuttunut etenkin 2015 jälkeen. Sattuneesta syystä.

Alueelliset vaihtelut on toki suuria, mutta tilanne ei ole erityisen hyvä juuri missään. Turkukin tunnettiin aiemmin opiskelijanaisten kaupunkina, mutta nyt kun statistiikkoja katsoo, niin selvästi huonompaan on mennyt ja nimenomaan 2015 jälkeen. Maahanmuutto on yksi asia, mutta tässä voi vaikuttaa lisäksi sekin, että Turussa on lisätty teknisten alojen opetusta ja Uudessakaupungissa on palkattu paljon väkeä (=miehiä) autotehtaaseen.

 

[Joku_242]

Kyllä se on muuttunut etenkin 2015 jälkeen. Sattuneesta syystä.

Mikä tämä sattunut syy siis on? En nyt oikein saa kiinni.

EDIT: Jos meinaat maahanmuuttoa, mahtaako tuo olla niin relevantti tekijä tässä?

 

[Baldrick]

Jos evoluutiolla tarkoitat jotain historiallisia toimintamalleja niin niihin kuuluin myös naisten ryöstäminen, naisten raiskaus ja toisten miesten murhaaminen. Tyttölapsetkin raiskattiin paksuiksi jo varhain. Tietty luolassa tai savannilla asuttiin myös.

En vaan sitä, että avioliitto on keksitty juttu jota on luonnottomasti ylläpidetty kuolemanrangaistuksen uhalla kiihkouskovaisissa yhteiskunnissa pieni pätkä historiaa.