Palkkakeskustelu

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja H0rna
  • Aloitettu Aloitettu
Voi tulla yllätyksenä, että peli on about menetetty jo tossa vaiheessa. Kyllä se kasvatuksellinen työ tehdään paljon aikaisemmin ja keinot vaikuttaa johonkin teiniin on aika lähellä nollaa.

Varmaankin itselläni vähän väärä sanavalinta. Sanotaanko näin että painotus kasvatuksessa on toisella osapuolela, toki molemmat siihen osallistuvat. En tiedä ajatteliko joku tosiaan että isä on 100% pois kuvioista tässä käyttämässäni esimerkissä. Ei tietenkään, vaan totta kai molemmat osallistuvat siihen lapsen kasvatukseen ettei siitä ihan mitään yhteiskuntakelvotonta hylkiötä kasva. Mutta pääpaino miehellä perheen elättämisessä ja täten myös äiti selvästi enemmän läsnä lapsen elämässä kun mies painaa duunia.

On selvää että varmasti isäsuhde tästä saattaa kärsiä - tai olla kärsimättä.
 
Viimeksi muokattu:
Mulla on toistakymmentä alaista, jotka pääosin dippainssejä. Palkat koko porukalla 5-6te/kk
Kaikki kokeneita ja valmistumisesta on kymmeniä vuosia. Tosta ylemmäs ei kyllä helpolla pääse ilman esimiesasemaa, eikä sekään palkkaa kuuhun nosta…
Kuuluuko tohon kaikki bonareit ym myöten?

Oma palkka 96.6k€ bonareiden kanssa, ilman esimiesasemaa enkä ole varmasti ees tiimin parhaiten tienaava alainen. Pomolla 130-140k verokoneen mukaan ja dirikoilla 200k.

Helsingissä toki
 
Varmaankin itselläni vähän väärä sanavalinta. Sanotaanko näin että painotus kasvatuksessa on toisella osapuolela, toki molemmat siihen osallistuvat. En tiedä ajatteliko joku tosiaan että isä on 100% pois kuvioista tässä käyttämässäni esimerkissä. Ei tietenkään, vaan totta kai molemmat osallistuvat siihen lapsen kasvatukseen ettei siitä ihan mitään yhteiskuntakelvotonta hylkiötä kasva. Mutta pääpaino miehellä perheen elättämisessä ja täten myös äiti selvästi enemmän läsnä lapsen elämässä kun mies painaa duunia.

On selvää että varmasti isäsuhde tästä saattaa kärsiä - tai olla kärsimättä.
Joo tuosta edellisestä viestistä sain hieman erillaisen kuvan.
Tuommoinen 60/40, 80/20 tai miten vaan ”ei tasan” vanhemmuus on toki monelle ihan normi arkea. Monesti jos toinen vanhempi on esimerkiksi yrittäjä, niin voi vaatia todella paljon aikaa, vaikka käteen ei jäisikään 100k vuodessa.
 
Toisaalta perus amk-inssinä pääsee jo 4500 €/kk tienoille. Tai vaikka putkimiehenä, jos tekee tarpeeksi keikkaa.

Itsekin perus amk-inssinä tienaan reilu 4700€/kk, n. 5300€/kk jos vuosibonukset lasketaan kuukausipalkkaan mukaan. Vaati tosin manageripositioon siirtymisen, vaikkei esimiesvastuita olekaan. Kokisin, että kasvuvaraa löytyy vielä tulevaisuudessa.

Ensi vuonna kokonaisansiot kärsii jonkin verran kun olen 5kk vanhempainvapailla, mutta se on sellaista. Saa vaimo puolestaan elättää perhettä hetken aikaa.
 
Kuuluuko tohon kaikki bonareit ym myöten?

Oma palkka 96.6k€ bonareiden kanssa, ilman esimiesasemaa enkä ole varmasti ees tiimin parhaiten tienaava alainen. Pomolla 130-140k verokoneen mukaan ja dirikoilla 200k.

Helsingissä toki
Arvaan, että teet asiakaslaskutettavaa työtä? Isoissa konsulttilafkoissa noi sun mainitsemat toteutuu ainakin. Itsekin aikanaan managerina ollut yhdessä.
 
Päivän Hesarissa jotain tulokäppyröitä niin siitä voi päätellä että suurimmalla osalla tulohuiput ikävälillä 30-50. Ja niinhän se on että työnantajatkin hakevat 30-45 vuotiasta 10-vuoden kokemuksella. Ainakin näin lama-aikana kun on valinnanvaraa.
 
Itsekin perus amk-inssinä tienaan reilu 4700€/kk, n. 5300€/kk jos vuosibonukset lasketaan kuukausipalkkaan mukaan. Vaati tosin manageripositioon siirtymisen, vaikkei esimiesvastuita olekaan. Kokisin, että kasvuvaraa löytyy vielä tulevaisuudessa.

Ensi vuonna kokonaisansiot kärsii jonkin verran kun olen 5kk vanhempainvapailla, mutta se on sellaista. Saa vaimo puolestaan elättää perhettä hetken aikaa.
Täällä kans IT-alan amk-inssi ja 5600€/kk peruspalkka tällä hetkellä, ensi vuonna rapia 5800€/kk.
 
Mitäs mieltä ihmiset on siitä, että mikä on palkan ja duunin sellainen ns. sweet spot? Toki tämä on hyvin henkilökohtaista ja riippuu paljon ihmisestä, mutta itse olen tässä toistakymmentä vuotta ollut töissä ja kaikkea nähnyt, niin huomannut että eniten saa kiksejä vaativista asiantuntijahommista jossa kuitenkin palkka on jotain 5000€ - 6000€ välillä. Managerina sain reippaasti enemmän, muten kuten moni muukin on todennut ettei tämä aikuisten päiväkerhon pyörittäminen ole mitään kauhean hienoa saatika muuta kuin +100% stressiä ja venyviä päiviä, niin ei se vaan omalla kohdalla ole hyödyllistä. Tuossa hyvänä asiantuntijana pääsee kuitenkin mielenkiintoisiin juttuihin, pääsee käymään ympäri maailmaa ja silti sinulla on vapaa-aikaa ja oikeita lomia olemassa. Jää enemmän aikaa perheelle, kun jälkikasvukaan ei ole vielä täysi-ikäistä, niin ottaa ilon irti siitä.

Ongelmana vaan on Suomi. Täällä ei oikein koville palkoille pääsee asiantuntijahommissa. Juttelin Saksassa asuvan kolleegan kanssa joka tekee käytännössä samoja hommia mitä itsekin ja liksa on siellä liki tuplat. Tämä taas puolestaan enemmänkin konkretisoi sitä, että lapset pitää lähettää ulkomaille kun ovat työelämässä, eikä antaa jäädä tänne....
 
Mitäs mieltä ihmiset on siitä, että mikä on palkan ja duunin sellainen ns. sweet spot? Toki tämä on hyvin henkilökohtaista ja riippuu paljon ihmisestä, mutta itse olen tässä toistakymmentä vuotta ollut töissä ja kaikkea nähnyt, niin huomannut että eniten saa kiksejä vaativista asiantuntijahommista jossa kuitenkin palkka on jotain 5000€ - 6000€ välillä. Managerina sain reippaasti enemmän, muten kuten moni muukin on todennut ettei tämä aikuisten päiväkerhon pyörittäminen ole mitään kauhean hienoa saatika muuta kuin +100% stressiä ja venyviä päiviä, niin ei se vaan omalla kohdalla ole hyödyllistä. Tuossa hyvänä asiantuntijana pääsee kuitenkin mielenkiintoisiin juttuihin, pääsee käymään ympäri maailmaa ja silti sinulla on vapaa-aikaa ja oikeita lomia olemassa. Jää enemmän aikaa perheelle, kun jälkikasvukaan ei ole vielä täysi-ikäistä, niin ottaa ilon irti siitä.

Ongelmana vaan on Suomi. Täällä ei oikein koville palkoille pääsee asiantuntijahommissa. Juttelin Saksassa asuvan kolleegan kanssa joka tekee käytännössä samoja hommia mitä itsekin ja liksa on siellä liki tuplat. Tämä taas puolestaan enemmänkin konkretisoi sitä, että lapset pitää lähettää ulkomaille kun ovat työelämässä, eikä antaa jäädä tänne....
Riippuu monesta asiasta, mutta en mä allekirjoita tota manageriroolin stressiä ja venyviä päiviä. Itse managerina vedän aika hyvin itseohjautuvaa tiimiä ja ei tämä mitenkään stressaavaa ole. Ei kyllä aina kovin mielenkiintoista, kun vertaa asiantuntijarooliin. Enkä mä saa kauheasti enemmän palkkkaa kuin tiimin parhaiten palkatut seniorit. Peruspalkka nyt 7t€/kk luokkaa ja päälle max 20% vuosibonarit.

Aika helpolla tän palkan saa, mutta tästä ylöspäin on kyllä kiven takana ilman työpaikan ja roolin vaihtoa.
 
Mitäs mieltä ihmiset on siitä, että mikä on palkan ja duunin sellainen ns. sweet spot? Toki tämä on hyvin henkilökohtaista ja riippuu paljon ihmisestä, mutta itse olen tässä toistakymmentä vuotta ollut töissä ja kaikkea nähnyt, niin huomannut että eniten saa kiksejä vaativista asiantuntijahommista jossa kuitenkin palkka on jotain 5000€ - 6000€ välillä. Managerina sain reippaasti enemmän, muten kuten moni muukin on todennut ettei tämä aikuisten päiväkerhon pyörittäminen ole mitään kauhean hienoa saatika muuta kuin +100% stressiä ja venyviä päiviä, niin ei se vaan omalla kohdalla ole hyödyllistä. Tuossa hyvänä asiantuntijana pääsee kuitenkin mielenkiintoisiin juttuihin, pääsee käymään ympäri maailmaa ja silti sinulla on vapaa-aikaa ja oikeita lomia olemassa. Jää enemmän aikaa perheelle, kun jälkikasvukaan ei ole vielä täysi-ikäistä, niin ottaa ilon irti siitä.

Ongelmana vaan on Suomi. Täällä ei oikein koville palkoille pääsee asiantuntijahommissa. Juttelin Saksassa asuvan kolleegan kanssa joka tekee käytännössä samoja hommia mitä itsekin ja liksa on siellä liki tuplat. Tämä taas puolestaan enemmänkin konkretisoi sitä, että lapset pitää lähettää ulkomaille kun ovat työelämässä, eikä antaa jäädä tänne....
Mielenkiintoisimmat duunit ovat olleet nuorena suunnittelijana (asiantuntija), jolloin pääsi sopivassa suhteessa päättämään itse tuotteesta ja kontaktoimaan alihankintakuvioita. Paras työyhteisö on kuitenkin tullut vastaan myöhemmällä iällä projektinvetäjänä, jossa koko hankeporukka oli "ängetty" samaan tilaan ja kaikki olivat muutaman askeleen päässä toisistaan. Oli jotenkin todella maagista olla mukana tuossa tekemisessä, kun koko porukka oli täysillä mukana. No sekin ilo sitten katkesi YT-neuvottelujen myötä. Mukaan mahtuu myös todella huonot vuodet projektinvetämisestä "vanhoillisessa" firmassa, jossa pikkumanagereja oli enemmän kuin tekijöitä ja ongelmat paikattiin aina palkkaamalla uusi manageri. Osaamaton esihenkilöstö / johto, joka ei myöskään uskaltanut tehdä päätöksiä tai kuunnella palautetta teki työstä kaikilta osin tuskaa. Nyt uusimmassa positiossa alku on ollut lupaava ja työyhteisö vaikuttaa timanttiselta. Projektinvetäjänä tuntuu, että pääsee myös oikeasti mukaan mielenkiintoisiin keskusteluihin sekä yhteistyökumppanirajapintoihin kontaktoitumaan.

Omasta mielestä työ voi siis olla mielekästä ja kiinnostavaa hyvin eri tavoin. Itse työ voi saada tämän aikaan tai sitten se on työyhteisö, joka tekee saa aikaan saman fiiliksen. Ideaalitilanteessa toki nämä molemmat asiat napsahtaa kohdilleen, mutta tämä vaatii usein vähän tuuriakin mukaan. Se on kuitenkin selvää, että paska manageri / johto pilaa helposti hyvänkin työyhteisön tai kiinnostavan työn.

Parhaimmat palkat (ostovoimallisesti) on tehty "nuorena" suunnittellijana ulkomailla. Nyt ollaan lähellä sitä tai jopa yli pelkästään brutossa mitattuna, mutta verottaja vie niin suuren osan, ettei ostovoima pääse samaan. Palkka on kuitenkin itsellä huono motivaation mittari. Kunhan palkka on suht oikealla hehtaarilla niin moni muu asia on töissä paljon tärkeämpi kriteeri kuin se palkka.
 
Täällä kans IT-alan amk-inssi ja 5600€/kk peruspalkka tällä hetkellä, ensi vuonna rapia 5800€/kk.
IT-hommissa en ole ollut. Ympäristö- ja energiatekniikan insinööri koulutukseltani, mutta tuotantolousinssien töitä käytännössä tehnyt valmistavassa teollisuudessa ja energiateollisuudessa koko urani. Yhtä softaprojektia tuli tosin myös vedettyä osana isompaa kokonaisuutta yhdessä vaiheessa.
 
Mitäs mieltä ihmiset on siitä, että mikä on palkan ja duunin sellainen ns. sweet spot?
Uran alussa palkan nostaminen oli tärkeää kun se oli lähtöönsä huono. Jossain kohtaa tärkeimmäksi asiaksi muodostui mielekkäiden asioiden tekeminen tyyppien kanssa joilta voi oppia. Oli myös testattu erilaiset positiot(asiantuntija, manageri, konsultti, pientä firmaa, isoa firmaa,...) niin tiesi mistä tykkää ja mistä ei. Mielenkiintoisia juttuja jaksoi tehdä enemmän kuin "Oon vain töissä täällä" asenteella. Kova työnteko mielenkiintoisten asioiden parissa johti sivuosumana palkan rakentointiin siinä kohtaa kun ei enää juossut palkan perässä. Vastaus mun perspektiivistä, sweet spot on, että saa tehdä itselle mielekkäitä asioita mielekkäässä ympäristössä jolloin jaksaa tehdä extraakin. Toivottavasti tämä näkyy myös sitten kompensaatiossa kun on näytetty että tulosta syntyy.
 
2014 - 2350 e/kk (harjoittelija)
2015 - 2500 e/kk (DI-työ)
2016 - 3157 e/kk (brutto 35,5k) (DI valmistuminen kesällä, vakkarisopimus)
2017 - 3192 e/kk (brutto 41,5k)
2018 - 3442 e/kk (brutto 45,0k)
2019 - 3732 e/kk (brutto 46,7k)
2020 - 3781 e/kk (brutto 48,3k)
2021 - 4081 e/kk (brutto 40,7k) Osa-aikaisena lähes koko vuoden.
2022 - 4118 e/kk (brutto 46,9k) Puolet vuodesta osa-aikaisena
2023 - 5000 e/kk (brutto-ennuste 62k)

Iso konepajakonserni. Työ pääasiassa teollisen prosessin mallinnusta ja mallinnustyökalujen kehittämistä. Ei yön yli reissaamista tai ylitöitä.

Sain muualta työtarjouksen ja sen voimin vihdoin kunnon korotus nykyiseen pestiin.

2024 - 5065 e/kk (brutto 68,2k)
2025 - 5167 e/kk (brutto 72,7k)

Parit yt:t takana ja reilu tusina lomautuspäiviä viime talvena. Uutta vastuuta viritelty ensi vuodeksi. Josko sen myötä saisi perusteltua muutakin kuin yleiskorotusta..
 
Mitäs mieltä ihmiset on siitä, että mikä on palkan ja duunin sellainen ns. sweet spot? Toki tämä on hyvin henkilökohtaista ja riippuu paljon ihmisestä, mutta itse olen tässä toistakymmentä vuotta ollut töissä ja kaikkea nähnyt, niin huomannut että eniten saa kiksejä vaativista asiantuntijahommista jossa kuitenkin palkka on jotain 5000€ - 6000€ välillä. Managerina sain reippaasti enemmän, muten kuten moni muukin on todennut ettei tämä aikuisten päiväkerhon pyörittäminen ole mitään kauhean hienoa saatika muuta kuin +100% stressiä ja venyviä päiviä, niin ei se vaan omalla kohdalla ole hyödyllistä. Tuossa hyvänä asiantuntijana pääsee kuitenkin mielenkiintoisiin juttuihin, pääsee käymään ympäri maailmaa ja silti sinulla on vapaa-aikaa ja oikeita lomia olemassa. Jää enemmän aikaa perheelle, kun jälkikasvukaan ei ole vielä täysi-ikäistä, niin ottaa ilon irti siitä.

Ongelmana vaan on Suomi. Täällä ei oikein koville palkoille pääsee asiantuntijahommissa. Juttelin Saksassa asuvan kolleegan kanssa joka tekee käytännössä samoja hommia mitä itsekin ja liksa on siellä liki tuplat. Tämä taas puolestaan enemmänkin konkretisoi sitä, että lapset pitää lähettää ulkomaille kun ovat työelämässä, eikä antaa jäädä tänne....
Ainakin mulla tuo vaihtelee. Ainahan sitä kaipaa lisää rahaa, ja samaa. Aikaan palkankorotuksen jälkeen tuntuu hetken hyvältä.

Kun mä sain edellisen kerran asuntolainan maksettua tuntui hetken, että pärjäisi vähemmälläkin. Sitten ostettiin uus kämppä ja taas tuntui, että palkkaa voisi olla enemmänkin.

Kesällä tiimistä vähennettiin muutama henkilö ja sen myötä työkuorma muuttunut ihan järjettömäksi. Työ ei siis sinällään ole muuttunut merkittävästi. En miettis hetkeäkään jos löytyisi mielenkiintoinen positio toiselta työnantajalta tonnin pienemmällä palkalla.

Mä olen jotenkin koko ajan ajatellut palkan olevan huono, kun ei ole oikeastaan kehittynyt 7v aikana (huomioiden inflaation). Täältä kun lukee pitäisi varmaan olla tyytyväinen. Tuotehallinnossa 7500€/kk ja päälle max 20% vuosiansioista bonuksina (viimeksi reilut 12%). Tuohon on tullut vielä keskimäärin 15k€/v erinäisiä pitkän tähtäimen insentiivejä (ennemmin 45k€ 3v välein).

Eli vaikka palkka olisi kai sitten hyvä, jossakin vaiheessa sen varmaan väkisin kokee huonoksi kun elintaso väkisin nousee.
 
Eli vaikka palkka olisi kai sitten hyvä, jossakin vaiheessa sen varmaan väkisin kokee huonoksi kun elintaso väkisin nousee.
Sanoisin, että ihmisluonne on luontaisesti aina tyytymätön "parantuneeseen" tilanteeseen eli on kyltymätön, vaikka kuinka olisi hyvät oltavat ellei tietoisesti pyri muuttamaan omaa ajatusmalliaan siihen suuntaan, että joskus "vähempi voi olla parempi". Itsellä elämänlaatu parani huomattavasti tämän ymmärtämisen jälkeen.

uXjiHCM87n3PC8mJOlhVvgdjZcJPYNFgtBoooSA-BNE.png
 
No näinhän se tietysti on. Tekniikkafooruminen jäsenille tämän tietysti luulisi olevan selvää, kuinka pitkään kestää euforia uuden lelun ostamisesta? :)
 
Laitetaan nyt sitten viimein omakin alan vaihto ja palkkamuutos tänne:

2006 - 2016. Lähihoitaja. ~2100-2400e/kk riippuen yövuorojen määrästä. Opiskelin töiden ohessa sairaanhoitajaksi.
2017 - 2019. Sairaanhoitaja Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoidossa. 2500e/kk. Vitutuskäyrän noustessa aloitin töiden ohessa opiskelun AMK:ssa tieto- ja viestintätekniikan insinööriksi.
2019 - 2020. Sairaanhoitaja koulupsyykkarina. 2500e/kk. Päivätyö, johon minua pyydettiin/suositeltiin. Korona pisti kuviot sekaisin ja työt loppui. Hain TE-toimiston ja paikallisen konsultointiyrityksen järjestämään työvoimapoliittiseen koodikoulutukseen, jonka aikana valmistuin samalla insinööriksi vuoden etuajassa hyvin paperein.
2021 - 2022. Softahommien trainee 2600e/kk, jonka jälkeen vakituisena 2800e/kk. 100% etätyö.
2022 -> Headhunter bongasi minut Linkedinin kautta ja paikka vaihtui. SW Engineer, 4000e/kk. 99% etätyö.

(Alaa) vaihtamalla paranee. Enää ei vituta aamulla aloittaa töitä, kun ne tuntuu lähinnä harrastukselta.
Päivitetäämpä nyt tätäkin aikoinaan laittamaani listaa:

2006 - 2016. Lähihoitaja. ~2100-2400e/kk riippuen yövuorojen määrästä. Opiskelin töiden ohessa sairaanhoitajaksi.

2017 - 2019. Sairaanhoitaja Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoidossa. 2500e/kk. Vitutuskäyrän noustessa aloitin
töiden ohessa opiskelun AMK:ssa tieto- ja viestintätekniikan insinööriksi.

2019 - 2020. Sairaanhoitaja koulupsyykkarina. 2500e/kk. Päivätyö, johon minua pyydettiin/suositeltiin. Korona pisti kuviot sekaisin ja työt loppui. Hain TE-toimiston ja paikallisen konsultointiyrityksen järjestämään työvoimapoliittiseen koodikoulutukseen, jonka aikana valmistuin samalla insinööriksi vuoden etuajassa hyvin paperein.

2021 - 2022. Softahommien trainee 2600e/kk, jonka jälkeen vakituisena 2800e/kk. 100% etätyö.

2022 -> Headhunter bongasi minut Linkedinin kautta ja paikka vaihtui. SW Engineer, 4000e/kk. 99% etätyö.

2024 Sama firma ja titteli, palkka noussut 4650 euroon.

2025 Sama firma ja titteli, palkka noussut hieman yli 5000 euroon. Fullstack softakehitystä ja mukaan tullut NVIDIA:n Omniverseä, 3D hommaa yms.

Nyt kun katselee taaksepäin hoitoalan 2500e/kk palkkaa, niin onhan tuo alanvaihto kyllä ollut parhaita tekemiäni päätöksiä. Kun hoitaa hommansa aktiivisesti ja hyvin, niin nousua tapahtuu nykyisessäkin firmassa.

Toki firmaa vaihtamalla saisi tuohon vielä melko varmasti tonninkin lisää, mutta en oikein ole valmis tinkimään etätyöstä ja melko vapaasta ja monipuolisesta työnkuvasta.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
295 181
Viestejä
5 042 509
Jäsenet
80 849
Uusin jäsen
Turboman

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom