Palkkakeskustelu

[Huimeli]

Riippuu toki omista piireistä. Myös minulle, jonka kaveri piiri aika pitkälti duunareita ja lisäksi jokunen opettaja, niin 5k€/kk on aika kova palkka.

 

[Ed!]

Vai että ökypalkka.

Palkkauksen tasohan (yllättäen..) on todella paljon paikkariippuvaista. Eikä niitä selkeästi paremmin maksavia alueita lopulta ole kauheasti, uusimaa ja sitten kaupungeista ehkä Turku, Tampere ja Oulu.
Eikä noista keskuksista tarvitse kauhean kauas lähteä kun suomalainen mediaanikin on työn takana.

Kannattaa käydä joskus jalkautumassa vaikka koillis-suomessa ja tutustua paikalliseen palkkatasoon

 

[dropadrop]

Tommoset veroasteet on ihan epärelevantteja suurimmalle osalle ihmisistä niin nyt kuin tulevaisuudessakin, niin kannatusta totta kai riittää niiden palkkaluokkien verojen pitämiseen korkeana.

Se on kumma miten käytännössä kaikilta löytyy ymmärrystä sille miten tärkeä hyvinvointiyhteiskunta on, mutta samaan aikaan ymmärrys sille että muiden pitäisi maksaa se.

Olis hyvä tehdä tutkimus jossa selvitettäisiin mitä ihmiset pitää niin hyvänä palkkana ettei verotuksesta saisi valittaa, ja miten se suhtautuisi heidän omaan palkkaansa. Todennäköisesti aika monen desiilin kohdalla keskiarvo olisi suunnilleen samalla etäisyydellä omasta palkasta, tyyliin 75% enemmän… Tai ainakin olisi ollut ennen tätä showta.

 

[David ":DA" Imodium]

Se on kumma miten käytännössä kaikilta löytyy ymmärrystä sille miten tärkeä hyvinvointiyhteiskunta on, mutta samaan aikaan ymmärrys sille että muiden pitäisi maksaa se.

Olis hyvä tehdä tutkimus jossa selvitettäisiin mitä ihmiset pitää niin hyvänä palkkana ettei verotuksesta saisi valittaa, ja miten se suhtautuisi heidän omaan palkkaansa. Todennäköisesti aika monen desiilin kohdalla keskiarvo olisi suunnilleen samalla etäisyydellä omasta palkasta, tyyliin 75% enemmän… Tai ainakin olisi ollut ennen tätä showta.

Hyvä testi on mustikoiden kerääminen. Ne on hyviä, ja niitä on kiva poimia, mutta näytä mulle se kaveri jota ei vituta kun joku vie ne kädestä.

Ainoastaan lapset voi niin tehdä, mutta he eivät saa toimeentulotukea joten se on hieman hyväksyttävämpää.

 

[3dfx]

Se on kumma miten käytännössä kaikilta löytyy ymmärrystä sille miten tärkeä hyvinvointiyhteiskunta on, mutta samaan aikaan ymmärrys sille että muiden pitäisi maksaa se.

Olis hyvä tehdä tutkimus jossa selvitettäisiin mitä ihmiset pitää niin hyvänä palkkana ettei verotuksesta saisi valittaa, ja miten se suhtautuisi heidän omaan palkkaansa. Todennäköisesti aika monen desiilin kohdalla keskiarvo olisi suunnilleen samalla etäisyydellä omasta palkasta, tyyliin 75% enemmän… Tai ainakin olisi ollut ennen tätä showta.

Käytännössä se vaan tuntuu menevän noin, että jokaisella ryhmällä on erilaisia oikeutuksia miksi juuri heidän pitäisi saada enemmän ja miksi juuri muilta pitäisi saada pois jotain, joko veroilla tai tukien tms. leikkauksilla. Niistä sitten käydään se keskustelu minkä ryhmän oikeutus millostenkin on se paras oikeutus.

Samalla voisi tehdä myös sellaisenkin selvityksen mikä ihmisten mielestä ylipäätään on sellainen palkka, mistä ei enää saisi valittaa. Pakko myöntää, että itselläni aika kuuroille korville menee valitukset jos jollain on joku 3000+ euron bruttopalkka ja valitus siitä kuinka huonosti on tältä osin asiat. Tuntuu että veroista valittaminen ja palkasta valittaminen on aika samanlainen ilmiö, ehkä hyvätuloisilla se painottuu sinne veroista valittamiseen kun bruttopalkan ja nettopalkan ero on suuri ja bruttopalkka hyvä, ja huonotuloisille palkasta valittamiseen kun brutto- ja nettopalkan eri ei niin kovinkaan iso ole, mutta bruttopalkka on pieni.

 

[Makis]

Minä olen iloinen veronmaksaja. Tienaan mielestäni ihan hyvin, joten verojakin tulee jonkun verran maksettua. Mutta heikommista pitää pitää huolta, sellainen maa joka niin ei tee ei ole elämisen arvoinen.

 

[3dfx]

Hyvä testi on mustikoiden kerääminen. Ne on hyviä, ja niitä on kiva poimia, mutta näytä mulle se kaveri jota ei vituta kun joku vie ne kädestä.

Tämähän on lattiaportaassa se oikeutus rikkaiden/hyvätuloisten korkealle verotukselle. Kun me täällä olemme pienellä palkalla ja kovalla työllä ne omaisuudet ja voitot tehneet, niin ei ne noille hyvätuloisille kuulu jotka ei tuota mitään ja syö vaan viinereitä konttorissa. Taas hyvätuloisten keskuudessa homma kääntyy niin että me olemme kovalla työllä tämän ansainnut ja nyt verottaja vie minulta näin paljon työni tuloksista.

 

[jak]

Hämmentävää, että palkansaajista löytyy vielä ymmärrystä älyttömille marginaaliveroprosenteille.

tämän takia itse vaihdan aina lomarahat vapaiksi, kaksinkertainen hyöty ison marginaaliverotuksen takia pienelläkin palkalla

 

[David ":DA" Imodium]

Tämähän on lattiaportaassa se oikeutus rikkaiden/hyvätuloisten korkealle verotukselle. Kun me täällä olemme pienellä palkalla ja kovalla työllä ne omaisuudet ja voitot tehneet, niin ei ne noille hyvätuloisille kuulu jotka ei tuota mitään ja syö vaan viinereitä konttorissa. Taas hyvätuloisten keskuudessa homma kääntyy niin että me olemme kovalla työllä tämän ansainnut ja nyt verottaja vie minulta näin paljon työni tuloksista.

Olet asian ytimessä ja näin on meidän yhteiskuntakin asian omaksunut.

Kompromissi on mielestäni ihan ok, mutta enemmän saisi palkita heitä, jotka asian eteen tekevät työtä. Aloittaisin ne talkoot varhaiskasvatuksesta ja sosiaalialalta.

Viinerit on ysärin läppä. Nykyään tarjoilut on kortilla lähes joka virastossa ja yhteen sellaiseen lakkasin menemästä, koska niiden tarjonnasta poistuneet täytetyt sämpylät oli ainoa syy mennä. Mitään ei yhteiskunta siinä menettänyt. Minä menetin sämpylän.

 

[3dfx]

Viinerit on ysärin läppä. Nykyään tarjoilut on kortilla lähes joka virastossa ja yhteen sellaiseen lakkasin menemästä, koska niiden täytetyt sämpylät oli ainoa syy mennä. Mitään ei yhteiskunta siinä menettänyt. Minä menetin sämpylän.

Ne viinerilegendat kulkee tehdasympäristöissä sukupolvelta toiselle perimätietona, vaikka kukaan ole koskaan yhdessäkään viineritilaisuudessa käynyt ikinä pl. jonkun isopappa 70 luvulla sdp:n kokouksessa

 

[Makis]

Kyllä niitä tarjoillaan kun on asiakkaita käymässä ja taatusti ei pomot jätä syömättä säästöjen takia.

Mutta kyllähän pomotason palkat on lähteneet monin paikoin ihan lapasesta. Jos vuosipalkka alkaa olla miljoonan-kaksi pk-yrityksen tj:llä niin minusta se on jo aika paljon. Ja isoilla pomoilla ei oikeasti ole edes oikeaa vastuuta, jos menee huonosti, niin saa kultaisen kädenpuristuksen ja kohta on taas hommissa jossain. Kun on kerran siihen hissiin päässyt, saa aika monta kertaa mokata että tiputetaan kyydistä. Bonuskäytännötkin on sellaisia, että pomotaso saattaa saada satakertaiset bonukset jo valmiiksi huomattavasti kovemman palkan päälle. Jos vertaa niihin asiantuntijoihin jotka ne tuotteet oikeasti tekee, niin miten tuo on reilua?

 

[finWeazel]

Kyllä niitä tarjoillaan kun on asiakkaita käymässä ja taatusti ei pomot jätä syömättä säästöjen takia.

Mutta kyllähän pomotason palkat on lähteneet monin paikoin ihan lapasesta. Jos vuosipalkka alkaa olla miljoonan-kaksi pk-yrityksen tj:llä niin minusta se on jo aika paljon. Ja isoilla pomoilla ei oikeasti ole edes oikeaa vastuuta, jos menee huonosti, niin saa kultaisen kädenpuristuksen ja kohta on taas hommissa jossain. Kun on kerran siihen hissiin päässyt, saa aika monta kertaa mokata että tiputetaan kyydistä. Bonuskäytännötkin on sellaisia, että pomotaso saattaa saada satakertaiset bonukset jo valmiiksi huomattavasti kovemman palkan päälle. Jos vertaa niihin asiantuntijoihin jotka ne tuotteet oikeasti tekee, niin miten tuo on reilua?

Yksityisellä puolella pelihenki on noudattaa omistajien tahtoa. Omistajat häviävät jos maksavat liikaa oli se sitten pomo tai työläiset. Yksityinen firma voi helposti mennä konkurssiin toisin kuin julkinen puoli.

Julkinen puoli ja verorahojen käyttäminen on sitten ihan toinen asia,... Omilla rahoilla imho. saa tehdä mitä haluaa, yhteisillä rahoilla pelatessa taas ei.

 

[3dfx]

Yksityisellä puolella pelihenki on noudattaa omistajien tahtoa. Omistajat häviävät jos maksavat liikaa oli se sitten pomo tai työläiset. Yksityinen firma voi helposti mennä konkurssiin toisin kuin julkinen puoli.

Julkinen puoli ja verorahojen käyttäminen on sitten ihan toinen asia,... Omilla rahoilla imho. saa tehdä mitä haluaa, yhteisillä rahoilla pelatessa taas ei.

Nykysin vaan kun on tämä "hieno" new public management- doktriini julkisella puolella, joten ne yksityisen puolen ehkä epäterveetkin tavat valuu julkiselle. Esimerkiksi nyt vaikka satakunnan hyvinvointialueen johtajan Kirsi Varhilan palkka oli jotain 14 000 euroa kuukaudessa. Vaikea uskoa, että hänen työpanoksensa olisi hirveesti parempi mitä jonkun normipalkkasen ekonomin tai vastaavan.

E: jotenkin uskallan väittää, että suomessa on ehkä muutama yritysjohtaja, jotka ton palkkansa on ansainnut. Sitte on näitä Jari Latvanen- tason toimijoita, mitkä jollain käsittämättömällä tavalla (korruptio?) löytää uuden työn paskottuaan edellisessä firmassa kaikki asiat, oleellisimpana markkina-arvoa. Esim. HKScanissa ei tainnu oikeen mikään onnistua hänen aikanaan, ja Stockmanillakaan ei oikein suju.

 

[finWeazel]

Nykysin vaan kun on tämä "hieno" new public management- doktriini julkisella puolella, joten ne yksityisen puolen ehkä epäterveetkin tavat valuu julkiselle. Esimerkiksi nyt vaikka satakunnan hyvinvointialueen johtajan Kirsi Varhilan palkka oli jotain 14 000 euroa kuukaudessa. Vaikea uskoa, että hänen työpanoksensa olisi hirveesti parempi mitä jonkun normipalkkasen ekonomin tai vastaavan.

E: jotenkin uskallan väittää, että suomessa on ehkä muutama yritysjohtaja, jotka ton palkkansa on ansainnut. Sitte on näitä Jari Latvanen- tason toimijoita, mitkä jollain käsittämättömällä tavalla (korruptio?) löytää uuden työn paskottuaan edellisessä firmassa kaikki asiat, oleellisimpana markkina-arvoa. Esim. HKScanissa ei tainnu oikeen mikään onnistua hänen aikanaan, ja Stockmanillakaan ei oikein suju.

Edelleen sanoisin, että yksityisellä puolella omistajat ts. yrityksen hallitus säätää omilla rahoillansa kompensaatiopaketit. Saavat tehdä mitä huvittaa, viime kädessä vaikka ajaa yrityksen konkurssiin. Olisi melko sosialismia/kommunismia lähteä ulkoapäin sääteleen esim. valtion taholta mitä eri yksityisessä(valtio ei omistajana) omistuksessa olevien firmojen johtajat saavat palkkaa. Perustan finweazel konsulttipalvelut ja petteri orpo tulee kertomaan mitä saan itselleni maksaa palkkaa firman tuloksesta. Ei näin. Tai hypoteettinen laki säätelee, että yrityksen CEO ei saa saada kuin 10ke/kk palkkaa niin siinähän katsotaan miten yksityiset yritykset suomesta katoavat ja virossa taputetaan rasvaisia käsiä yhteen.

Julkinen puoli ihan oma asiansa kun siellä pitäisi ajaa yhteistä ei omaa etua ja käytetään yhteisiä rahoja(verot, lainat). Ei myöskään ole konkurssipelko huonosti asiat tehtäessä mitenkään usein eteen tuleva asia.

 

[3dfx]

Edelleen sanoisin, että yksityisellä puolella omistajat ts. yrityksen hallitus säätää omilla rahoillansa kompensaatiopaketit. Saavat tehdä mitä huvittaa, viime kädessä vaikka ajaa yrityksen konkurssiin. Olisi melko sosialismia/kommunismia lähteä ulkoapäin sääteleen esim. valtion taholta mitä eri yksityisessä(valtio ei omistajana) omistuksessa olevien firmojen johtajat saavat palkkaa. Perustan finweazel konsulttipalvelut ja petteri orpo tulee kertomaan mitä saan itselleni maksaa palkkaa firman tuloksesta. Ei näin. Tai hypoteettinen laki säätelee, että yrityksen CEO ei saa saada kuin 10ke/kk palkkaa niin siinähän katsotaan miten yksityiset yritykset suomesta katoavat ja virossa taputetaan rasvaisia käsiä yhteen.

Julkinen puoli ihan oma asiansa kun siellä pitäisi ajaa yhteistä ei omaa etua ja käytetään yhteisiä rahoja(verot, lainat). Ei myöskään ole konkurssipelko huonosti asiat tehtäessä mitenkään usein eteen tuleva asia.

En minäkään oikein siihen lähtisi ainakaan ihan tältä istumalta, että asetettaisiin jotain palkkakattoja. Enemmänkin pitäisi saada tavalla tai toisella parempaa omistajuutta, missä nuo kiertopalkinnot blokattaisiin pois ja nostettaisiin kyvykkäämpiä tilalle. Minusta vaan huono omistajuus ja huono johtajuus alkaa olemaan jo aika ilmeinen suomen yrityskentän (ja suomenkin) ongelma monessakin suuruusluokassa, eikä siitä oikein tunnu keskustelua julkisuudessa olevan. Usein mennään sen "omistajat saa olla sellasia kun on ja palkata sellaisia johtajia kun haluaa"- taakse pakoon keskustelua, että voisi vaatia enemmän ja sanktioida johtoa enemmän epäonnistumisesta. Kuten myös palkita onnistumisesta. Silloinhan suuri palkka on oikeutettu. Eniten närää tuntuu aiheuttavan ne kultaset käden puristukset luokkaa "tuhoa firma ja omistajien varallisuus, saa 1-2 miljoonaa palkkioksi"

Latvalan nostin esiin yhtenä hyvänä tapauksena miten suomessa tuo tuntuu toimivan kun HK:n aikana tuon herran edesottamuksia seurasin. Täysin epäonnistuneesta tehdashankkeesta ja osakkeen arvon tippumisesta 3€=>1€ sai joku 1,6 miljoonaa jos nyt oikein muistan kun hallitus halusi hänet erottaa.

 

[finWeazel]

En minäkään oikein siihen lähtisi ainakaan ihan tältä istumalta, että asetettaisiin jotain palkkakattoja. Enemmänkin pitäisi saada tavalla tai toisella parempaa omistajuutta, missä nuo kiertopalkinnot blokattaisiin pois ja nostettaisiin kyvykkäämpiä tilalle. Minusta vaan huono omistajuus ja huono johtajuus alkaa olemaan jo aika ilmeinen suomen yrityskentän (ja suomenkin) ongelma monessakin suuruusluokassa, eikä siitä oikein tunnu keskustelua julkisuudessa olevan. Usein mennään sen "omistajat saa olla sellasia kun on ja palkata sellaisia johtajia kun haluaa"- taakse pakoon keskustelua, että voisi vaatia enemmän ja sanktioida johtoa enemmän epäonnistumisesta. Kuten myös palkita onnistumisesta. Silloinhan suuri palkka on oikeutettu. Eniten närää tuntuu aiheuttavan ne kultaset käden puristukset luokkaa "tuhoa firma ja omistajien varallisuus, saa 1-2 miljoonaa palkkioksi"

Latvalan nostin esiin yhtenä hyvänä tapauksena miten suomessa tuo tuntuu toimivan kun HK:n aikana tuon herran edesottamuksia seurasin. Täysin epäonnistuneesta tehdashankkeesta ja osakkeen arvon tippumisesta 3€=>1€ sai joku 1,6 miljoonaa jos nyt oikein muistan kun hallitus halusi hänet erottaa.

Mä en näe oikein muita vaihtoehtoja valtion taholta yksityiselle puolelle kuin insentiivien asettamisen niin että yritysten kannattaa kasvaa voitollisesti. Toki voidaan myös erilaisella säätelyllä ja verotuksella siirtää rahat valtiolle. Miljoonan palkasta menee aikas paljon veroja ja veroluonteisia maksuja sekä työnantajan puolelta että palkasta.

Julkiselle puolelle yksi lääke olisi pienemmät peruspalkat ja objektiivisesti mitattavat tuloskannustimet jotka perustuvat yhteisen hyvän lisäämiseen. Julkisella puolella ei taida kovinkaan paljon olla tulospalkkausta

 

[3dfx]

Mä en näe oikein muita vaihtoehtoja valtion taholta yksityiselle puolelle kuin insentiivien asettamisen niin että yritysten kannattaa kasvaa voitollisesti. Toki voidaan myös erilaisella säätelyllä ja verotuksella siirtää rahat valtiolle. Miljoonan palkasta menee aikas paljon veroja ja veroluonteisia maksuja sekä työnantajan puolelta että palkasta.

Kyllä niitä insentiivejä jo tälläkin hetkellä on ja niitä on koko ajan lisätty vaikka viimisen 20 vuoden aikana verotuksen puolelta, mutta minulla on jotenkin sellanen ajatus että kyse on jostain korruptiosta, nepotismista tms. syvemmästä ongelmasta. Suomi on pieni maa, isoja yrityksiä verrattaen vähän ja piirit on pienet, toisin kuin jossain isommassa maassa. Kuitenkin kauppakorkeakouluista valmistuu väkeä vuosittain aika paljon, suhteutettuna siis siihen että samat ihmiset tuntuu tuloksellisuudesta riippumatta pyörivän noissa huipputehtävissä.

Julkiselle puolelle yksi lääke olisi pienemmät peruspalkat ja objektiivisesti mitattavat tuloskannustimet jotka perustuvat yhteisen hyvän lisäämiseen. Julkisella puolella ei taida kovinkaan paljon olla tulospalkkausta

Julkiselle puolelle on yritetty tuoda varmaan 90- luvulta lähtien tulospalkkauksia kaikenlaisten liikelaitostusten ja vastaavien myötä, mutta minusta ne ei ole kovinkaan hyvin toimineet. Ongelmaksi muotoutuu se, että mikä valitaan instrumentiksi jonkun asian havaitsemiseen ja mittaamiseen. Uusin vähän epäsuora esimerkki on Sote- alueiden rahoitus, josta haluttiin sote-alueiden välille tarveperustainen rahanjako valtion päättämästä kokonaisrahoituksesta, eikä vain joku könttäsumma mikä nyt jaetaan päätösperäisesti, sotealueiden verotusoikeus eli taloudellinen "itsenäisyys", tai puhtaasti kustannusperustainen, missä vaan kaikki maksetaan verovaroista. Instrumenttina on diagnoosien määrät sotealueen palveluiden kuormitukselle. You'll get what you measure, ja diagnoosien määrät räjähti. Instrumentti siis oli huono ja rahoitusmalli epäonnistunut, kun diagnoosien määrästä tuli itsetarkoitus.

Samantyyppisiä ongelmia on koko julkinen sektori täynnä, eli miten mitata jonkun toiminnon tehokkuutta kun suoria mittareita ei ole, ja miten estää instrumentin muuttumista itsetarkoitukseksi. Posti on ehkä hyvä esimerkki myös miten peruspalveluksi ajateltavan toiminnon laatu voi romahtaa kun liikelaitostuksen jälkeen mittarina toimii voitto. En tiedä kovinkaan montaa ihmistä, joiden mielestä postin palvelutaso, hinnoittelu tai juuri mikään asia olisi parantunut. Jotkut toki on esim. pakettiautomaatit on käteviä.

Toki nämä ongelmat ei ole vain julkisella sektorilla, jotenkin veikkaan että non-profit- järjestöihin ei myöskään ole kovinkaan hyviä mittareita käytettäväksi tehokkuuden ja todellisen vaikutuksellisuuden mittaamiseen.

Yksityisellä sektorilla tulospalkkio on helppo, kun se voidaan sitoa yrityksen markkina-arvon kehitykseen tai voittoihin jollei markkina-arvosta ole tietoa, sillä aikavälillä kun halutaan. Tuollaisia yksinkertaisia mittareita, jotka ovat myös toiminnan itsetarkoitus ei julkisella tai non-profit puolella ole helposti löydettävissä. Tämän vuoksi olen alkanut aika paljon vastustamaan tuota nk. new public management- mallia, missä julkiselle yritetään suorasti tai epäsuorasti kopioida yksityisellä sektorilla toimivia malleja. Lapioon nojailu jonkun valtion viraston haalarit päällä on ehkä vähentynyt, mutta toisaalta monen palvelun laatukin on heikentynyt ja kustannukset yleisesti nousseet. Valtio on pystynyt mminusta myös ennen pitämään sillä "leipä pitkä mutta kapea"- tyyppisellä palkkauksella henkilöstökulut aisoissa. Jos ajatellaan, että odotusarvoisesti halutaan sama palkka saman tason hommista yksityisellä ja julkisella, mutta yksityisellä riski on korkeampi ja siten palkkakin, niin valtio on kyllä heikentämällä irtisanomisturvaa (viroista työtehtäviksi muuttaminen) ja lyhytkestoisten määräaikaissopimusten ketjuttamisella kussut omiin nilkkoihinsa kun riskitaso on noussut ja siten myös palkkavaatimukset. Muutenhan kannattaa mennä odotusarvoisesti paremmin maksavalle yksityiselle jos valtiolla on huono palkka ja korkea riski. Virkamiestyö kuitenkin on kuitenkin lisääntynyt (piti sitä sitten hyvänä tai huonona asiana), eikä taida olla viitteitä vähenemisestä eli niitä työntekijöitä työpanoksineen kuitenkin jatkuvasti tarvitaan.

Tämä nyt vähän rönsyili, mutta liittyy toki jollain tavalla palkkaukseen löyhästi.

 

[finWeazel]

Tuollaisia yksinkertaisia mittareita, jotka ovat myös toiminnan itsetarkoitus ei julkisella tai non-profit puolella ole helposti löydettävissä

Helppo insentiivi julkiselle, jos saadaan tehtyä halvemmalla laatua laskematta bonari. Esim. sote-alueiden määrän puolittaminen ja byrokratian vähentäminen == megabonarit. Jos tehdään vakavia itsestäänselviä virheita kuten nollakorkoisten lainojen vaihtaminen vaihtuvakorkoisiin tai fortum-uniper niin kenkää ja korvausvastuuta... Ei paljon pollaa rasittanut kun ei tarvinut omalla riskillä/rahalla pelata ja ei varmaan edes työpaikka lähtenyt alta. Toisin olisi yksityisellä puolella. Semmonen metaa vastaava year of efficiency olisi paikallaan julkiselle.

Vois myös olla sellaista ettei missään nimessä julkisen palkat voi kasvaa nopeammin kuin yksityisen puolen palkat. Ylipäänsä palkat voisi sitoa jossain määrin budjetin yli/alijäämäisyyteen. Huonot ajat, huonommat palkat, motivaatio maksimi pitää budjetti ylijäämäisenä. Ei yksityisellä puolellakaan optio-ohjelmat/... tuota kun firma tekee tappiota ja kurssi syöksyy.

Julkinen palkkasumma kasvaa- mutta yksityinen kantaa vastuun | Uusi Suomi Puheenvuoro

Palkkasummien ero repesi julkisen ja yksityisen sektorin välillä – Ekonomisti: Tästä se johtuu | Kauppalehti Tämä ero – lähes 11 prosenttiyksikköä – konkretisoi sen…

puheenvuoro.uusisuomi.fi

 

[Nomber]

Hämmentävää, että palkansaajista löytyy vielä ymmärrystä älyttömille marginaaliveroprosenteille.

Sen lisäksi että 60 marginaali prosentti on epäreilu työntekijälle on se mielestäni tyhmä myös verottajalle. Jos marginaali prosentti olisi 0 niin veroja tulisi 0€ ja jos se olisi 100% niin silloinkin oletettavasti 0€ ja tuottavin prosenttimäärä löytyy tuosta väliltä. Jotenkin vaan vaikea uskoa että 60% on se luku joka tuottaa suurimman verokertymän euromääräisesti.

Kyllä tuolla prosentilla moni vaihtaa lomarahat vapaaksi ja jättää kaikenlaiset ylimääräiset asiat vaan tekemättä mistä saisi lisää palkkaa.

 

[Herrahuu]

Niin, pääseehän sillä jo varmaan toiseksi korkeimpaan ellei korkeimpaan tulodesiiliin. Sitä voi toki naureskella, mutta jos miettii vaikka siitä näkökulmasta mitä täälläkin ihmeteltiin, että miten perus palkansaajalla riittää kannatusta johonkin jättipalkkojen korkeisiin marginaaliveroasteisiin niin alkaa tuokin aukeamaan. Tommoset veroasteet on ihan epärelevantteja suurimmalle osalle ihmisistä niin nyt kuin tulevaisuudessakin, niin kannatusta totta kai riittää niiden palkkaluokkien verojen pitämiseen korkeana.

Omat vanhemmat tienaa n. 3000e/kk bruttona, vaikka molemmat ovat olleet yli 30 vuotta työelämässä poislukien vanhempainvapaat. Meininki on melko karua tavallisen tallaajan näkökulmassa, varsinkin kun otetaan huomioon, että joutuvat tekemään kolmivuorotöitä, pitämään autoa ja kasvattamaan lapsia näillä tuloilla.

 

[Makis]

Yksityisellä puolella pelihenki on noudattaa omistajien tahtoa. Omistajat häviävät jos maksavat liikaa oli se sitten pomo tai työläiset. Yksityinen firma voi helposti mennä konkurssiin toisin kuin julkinen puoli.

Julkinen puoli ja verorahojen käyttäminen on sitten ihan toinen asia,... Omilla rahoilla imho. saa tehdä mitä haluaa, yhteisillä rahoilla pelatessa taas ei.

Tämä olettaa aika monta juttua, kuten että "omistaja" pörssiyhtiössä on joku rationaalinen toimija, joka tekee aina optimaalisia päätöksiä. Ylimmän johdon palkkiojärjestelmästä päättää lopulta joku pieni porukka, joka varsinkin Suomessa usein tuntee toimitusjohtajan, piirit on niin pienet. Tämä pieni piiri on hallitus, tai osa hallituksesta. Ja hallitusjäsenten omakin etu saattaa olla nostaa ylimmän johdon palkkioita yleisesti.

Tietysti on myös uskoteltu, että vain maksamalla hirmupalkkoja saadaan hyviä managereita. Kumman harva näistä meikäläisistä huippujohtajista on kelvannut ulkomaille kuitenkaan.

 

[Makis]

Kyllä tuolla prosentilla moni vaihtaa lomarahat vapaaksi ja jättää kaikenlaiset ylimääräiset asiat vaan tekemättä mistä saisi lisää palkkaa.

Suurimmalla osalla ei ole mahdollista vaihtaa lomarahoja. Se on ihan työnantajasta kiinni, saako vaihtaa.

 

[Honzo]

Kyllä niitä tarjoillaan kun on asiakkaita käymässä ja taatusti ei pomot jätä syömättä säästöjen takia.

Mutta kyllähän pomotason palkat on lähteneet monin paikoin ihan lapasesta. Jos vuosipalkka alkaa olla miljoonan-kaksi pk-yrityksen tj:llä niin minusta se on jo aika paljon. Ja isoilla pomoilla ei oikeasti ole edes oikeaa vastuuta, jos menee huonosti, niin saa kultaisen kädenpuristuksen ja kohta on taas hommissa jossain. Kun on kerran siihen hissiin päässyt, saa aika monta kertaa mokata että tiputetaan kyydistä. Bonuskäytännötkin on sellaisia, että pomotaso saattaa saada satakertaiset bonukset jo valmiiksi huomattavasti kovemman palkan päälle. Jos vertaa niihin asiantuntijoihin jotka ne tuotteet oikeasti tekee, niin miten tuo on reilua?

Ja missähän pk-yrityksessä on miljoonapalkat? Suomessa on paljon pörssiyrityksiäkin, joissa ei edes toimarilla ole kovin kummoiset palkat.

Pk-yritys – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Euroopan unionin määritelmän mukaan pk-yritykset jaetaan kolmeen luokkaan:

1. Mikroyrityksiin, joissa on alle 10 työntekijää ja jonka liikevaihto on alle 2 miljoonaa euroa.
2. Pieniin yrityksiin, joissa on alle 50 työntekijää ja jonka liikevaihto on alle 10 miljoonaa euroa.
3. Keskikokoisiin yrityksiin, joissa on alle 250 työntekijää ja jonka liikevaihto on alle 50 miljoonaa euroa.

Nopeasti kaiveltuna Suomessa pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien palkan mediaani vuonna 2023 oli 337t€/v. Tulospalkkioiden kanssa 394t€/v ja kaikkien kannusteiden kanssa 416t€/v.

Executive remuneration in Finland continues to emphasize sustainability

Reward Agency’s 10th annual report of publicly listed companies executive and board remuneration has now been published. Once again we have analysed the Finnish remuneration policies and reports…

www.rewardagency.fi

Ja alle 50m€ yhtiöissä TJ mediaani 215t€/v

Aika kaukana miljoonista...

 

[Makis]

Helppo insentiivi julkiselle, jos saadaan tehtyä halvemmalla laatua laskematta bonari. Esim. sote-alueiden määrän puolittaminen ja byrokratian vähentäminen == megabonarit. Jos tehdään vakavia itsestäänselviä virheita kuten nollakorkoisten lainojen vaihtaminen vaihtuvakorkoisiin tai fortum-uniper niin kenkää ja korvausvastuuta...

Sote-alueiden puolittaminen on poliittinen päätös, eli kenelle ajattelit bonarit maksaa, hallitukselle?

Miten arvioit laatua? Miten huomioit esimerkiksi väestön ikääntymisen, mikä väistämättä nostaa kuluja, mutta on pirun epäreilu bonusjärjestelmään kuuluville?

Jos tuollaisista virheistä aletaan jakelemaan potkuja ja korvauksia, niin jatkossa saattaa olla vähän vaikea saada ketään töihin. Kaikki kun ei ole selvännäkijöitä.

 

[thinknad]

Palkan myötä kohoavassa ja suuressa veroprosentissa ei harmita läheskään niin paljon se itse korkea veroprosentti, vaan se, mihin ne väkisin viedyt rahat laitetaan.

Tavallaan ymmärränkin sen, kun moni sanoo ettei heitä haittaa maksaa korkeita veroja koska sillä saadaan X tai Y asia yhteiskunnallisesti. Itselleni tuon pilaa verorahojen käyttö kaikenlaiseen korruptiopuuhasteluun, se että en henkilökohtaisesti käytä juuri mitään yhteiskunnan varoilla tuotettuja palveluita sekä sitten verorahojen käyttö muihin sellaisiin asioihin, mihin en itse laittaisi senttiäkään.

 

[Makis]

Ja missähän pk-yrityksessä on miljoonapalkat? Suomessa on paljon pörssiyrityksiäkin, joissa ei edes toimarilla ole kovin kummoiset palkat.

Pk-yritys – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Euroopan unionin määritelmän mukaan pk-yritykset jaetaan kolmeen luokkaan:

1. Mikroyrityksiin, joissa on alle 10 työntekijää ja jonka liikevaihto on alle 2 miljoonaa euroa.
2. Pieniin yrityksiin, joissa on alle 50 työntekijää ja jonka liikevaihto on alle 10 miljoonaa euroa.
3. Keskikokoisiin yrityksiin, joissa on alle 250 työntekijää ja jonka liikevaihto on alle 50 miljoonaa euroa.

Nopeasti kaiveltuna Suomessa pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien palkan mediaani vuonna 2023 oli 337t€/v. Tulospalkkioiden kanssa 394t€/v ja kaikkien kannusteiden kanssa 416t€/v.

Executive remuneration in Finland continues to emphasize sustainability

Reward Agency’s 10th annual report of publicly listed companies executive and board remuneration has now been published. Once again we have analysed the Finnish remuneration policies and reports…

www.rewardagency.fi

Ja alle 50m€ yhtiöissä TJ mediaani 215t€/v

Aika kaukana miljoonista...

Palkka sisältää myös bonukset ja optiot. Esimerkiksi oman firmani edellinen tj sai sai parin vuoden keikasta lähemmäs pari miljoonaa. Minä sain samaan aikaan muutaman satasen bonuksia. Nykyisen palkkiojärjestelmä on samaa luokkaa.

Mediaani ei kovin paljon yläpäästä kerro.

 

[Makis]

en henkilökohtaisesti käytä juuri mitään yhteiskunnan varoilla tuotettuja palveluita sekä sitten verorahojen käyttö muihin sellaisiin asioihin, mihin en itse laittaisi senttiäkään.

Isoimmat menoerät on sote ja koulutus. Te- ja koulutuspuolta olet varmasti käyttänyt elämäsi aikana aika isolla rahasummalla, ja varsinkin jälkimmäinen on meille jokaiselle tulevaisuuden kannalta hyvä vaikka ei enää suoraan hyödyttäisikään. Infraan menee paljon rahaa. Sitten on sellaisia palveluita, joita en käytä mutta tykkään että valtio tarjoaa, kuten turvallisuuden (poliisi ja armeija).

 

[Honzo]

Palkka sisältää myös bonukset ja optiot. Esimerkiksi oman firmani edellinen tj sai sai parin vuoden keikasta lähemmäs pari miljoonaa. Minä sain samaan aikaan muutaman satasen bonuksia. Nykyisen palkkiojärjestelmä on samaa luokkaa.

Mediaani ei kovin paljon yläpäästä kerro.

Ei tietenkään kerro. Eiköhän se tulospalkkio makseta ihan firman tuloksesta. Pienikin firma voi tehdä paljon tulosta. Ja kyllä se omistaja saa ihan itse päättäö miten tulos jaetaan.

Alkuperäinen väite oli:

Mutta kyllähän pomotason palkat on lähteneet monin paikoin ihan lapasesta. Jos vuosipalkka alkaa olla miljoonan-kaksi pk-yrityksen tj:llä niin minusta se on jo aika paljon.

Tottakai näitä on, koska joillain yrityksillä menee tosi hyvin. Vaan ei se mitään yleisempää lapasesta lähtemistä ole. Kyllä ne TJ:t pk-yrityksissä, jotka miljoonia tienaa on luokkaa promilleja koko pk-yrityskannasta.

 

[Makis]

Ja kyllä se omistaja saa ihan itse päättäö miten tulos jaetaan.

Kannattaa nyt ihan oikeasti hiffata, että "omistaja" ei ole mikään yksittäinen entiteetti pörssiyhtiöissä, tuollaiset päätökset tehdään hallituksessa, jonka jäsenillä ei välttämättä kovin isoa osuutta firmasta ole, jos ollenkaan,

Tottakai näitä on, koska joillain yrityksillä menee tosi hyvin. Vaan ei se mitään yleisempää lapasesta lähtemistä ole. Kyllä ne TJ:t pk-yrityksissä, jotka miljoonia tienaa on luokkaa promilleja koko pk-yrityskannasta.

Ei tuo ole mikään kausaliteetti, että firmalla täytyy mennä tosi hyvin, koska johtajalle maksetaan kovat palkkiot. Esimerkiksi palkkiot sidotaan usein pörssikurssiin, ja se ei mitenkään automaattisesti korreloi esimerkiksi tuloksen kanssa.

Mutta käsi ylös virheen merkiksi: näköjään pk-yrityksen koko on vedetty noinkin alas, eli 250 henkeen tai alle. Mutta siihen lasketaan sitten myös kaikki alle 10 hengenkin yritykset, eli ei nyt varsinaisesti ole mitään järkeä jotain mediaania tutkia.