Tällainen ei ole lainkaan harvinaista. Raha polttaa taskun pohjalla monesta syystä. On yllättävän paljon ihmisiä, jotka paitsi pysyvät köyhinä vaikka tienaisivatkin kohtuullisesti ja tykkäävät tuhlata, myös tekevät sen jotenkin pakonomaisesti, vähän samoin elkein kuin ongelmapelaajat toimivat. Nimellisesti he ovat sitä mieltä, että kyseessä on jonkinlainen vaatimattomuus eivätkä he tavoittele varakkuutta tai eivät ymmärrä rahan päälle tai "raha ei tee onnelliseksi" tai mitä nyt milloinkin sepitettä. Oikeasti kuitenkin taustalta löytyy pakkomielle rahaan. Sitä voi sitten itseterapoida tuhlaamalla, koska "nyt ollaan lomalla", "tää raha on jo budjetoitu käytettäväksi" tai "nyt ei jaksa". Voi ajatella, että "nyt sitä on niin nautitaan, ei sitä kuitenkaan yleensä ole" tai perustoimintatapana voi olla jotain muuta itseään toteuttavaa ennustetta. Yksi alitajuinen motiivi on se, että käyttämällä rahaa voi muka näyttää, että sitä on. Näin tekee pakko-oireissaan ja näyttämisen tarpeessaan moni
vaatimaton tavallinen ihminen, joka samaan aikaan on katkera kaikkia vähänkin itseään varakkaampia kohtaan. Ironisesti tällöin tietysti ylläpidetään sitä tilannetta, ettei sitä ole koskaan ollut, ei ole nyt eikä tule jatkossakaan olemaan. Jakomielisesti rahaa ei siis ole, koska näytetään muille että sitä on. Tämä on ihan loogista jossain rinnakkaistodellisuudessa.
Moni juttu johtaa siihen, että rahaa
ei jää käteen laskujen ja menojen jälkeen. Mikä sitten on pakollista? Eiköhän pakollista ole kaikki, mikä toistuu ja toistuu päivästä ja kuukaudesta toiseen, vaikka sitä rahanpaskaa olisi kiva olla vähän varallakin.