Pahus, tämä on päässyt jäämään. Pitäisi varmaan vaihtaa öljyt ensimmäistä kertaa sisäänajettuun kompressoriin, jonka valmistusvuosi on muistaakseni 1989. Kerron sitten minkä näköistä tavaraa sieltä tuli ja paljonko sitä oli jäljellä.Öljyt vaihdetaan kerran 5-10 vuoteen jos ei ihan joka päivä kompressoida
Vanha viesti jo, mutta laitettakoon tiedoksi kuitenkin:
www.motonet.fi
Vanha viesti jo, mutta laitettakoon tiedoksi kuitenkin:
Stanley Siltek SXCMS1350VE paineilmakompressori pystymalli 50 l | Motonet Oy
Öljytön Stanley Siltek SXCMS1350VE -paineilmakompressori on miellyttävän hiljainen käyttää eikä sotke paikkoja. Se sopii hyvin esimerkiksi rengastöihin...
Tuo on tosin 50 litran malli, mutta pystymallisena se vie tilaa kuitenkin aika vähän eikä noita 59 dB laitteita ole kauheasti tarjolla (varsinkaan alle 200 egen hintaan). Painoakin tuolla on vain 27 kiloa, mikä on vain 10 kg enemmän kuin saman valmistajan hiljaisella 6 litran kompuralla.
Toivoisin kuitenkin että olisi testattu malli, jossa desibelit pitävät edes suunnilleen kutinsa. Toistolla tehoa tällä videolla. Menee jo pienillä paineilla lähelle 70 desibeliä, suurilla paineilla enemmän kuin 70, jopa yli 75dB(A)Vanha viesti jo, mutta laitettakoon tiedoksi kuitenkin:
Stanley Siltek SXCMS1350VE paineilmakompressori pystymalli 50 l | Motonet Oy
Öljytön Stanley Siltek SXCMS1350VE -paineilmakompressori on miellyttävän hiljainen käyttää eikä sotke paikkoja. Se sopii hyvin esimerkiksi rengastöihin...
Tuo on tosin 50 litran malli, mutta pystymallisena se vie tilaa kuitenkin aika vähän eikä noita 59 dB laitteita ole kauheasti tarjolla (varsinkaan alle 200 egen hintaan). Painoakin tuolla on vain 27 kiloa, mikä on vain 10 kg enemmän kuin saman valmistajan hiljaisella 6 litran kompuralla.
Hieman harmaata emulsioitunutta paskaahan se oli, aika kankeaa käsipumpulla imaista mutta öljyn näköistä vielä. Kaikesta päätellen öljy oli joko tehtaan jäljiltä tai ensivaihdosta. Kone on ollut isäni käytössä uudesta ja hän ei myönnä tehneensä muuta kuin joskus ilmanputsarin tarkastuksia ja hajonneiden osien vaihtoa.
Noin puolitoista litraa uutta meni tarkastuslasin puoliväliin täyttäen - ohjeellista täyttömäärää en wanhasta käyttöohjevihkosta edes löytänyt. Käytin ihan 10W30 moottoriöljyä jota ohjekirjakin suosittelee ympärivuotiseen käyttöön viileässä tilassa. Imemällä vaihdoin koska tyhjennystulppa oli niin mulkussa paikassa että tavara valuisi telinettä ja pytyn kylkeä pitkin. Tarttis melkein tyhjennysletku asentaa pakko-oireiden vähentämiseksi jos tuota meinaa nyt alkaa vaihtaa vaikka joka toinen vuosi.Tämä rupesi itseänikin kiinnostamaan, kun hyvin satunnaisella käytöllä ja vielä satunnaisemmalla ylläpidolla olleen kompressorin painesäiliö on alkanut osoittaa korroosio-oireita. Onko kovinkin tavallista, että käy näin:
Hengenvaara on varmaan olemassa mutta ehkä sittenkin epätodennäköinen, vaatii huonoa tuuria. Eipä silti, joku amputoitu käsi tai jalka voisi sekin käydä kevyesti harmittamaan. "Onnea, säästit sitten satasen..."
Tavallinen teräs ruostuu märkänä ihan riippumatta pöntön laadusta. Halpis ei välttämättä ole kallista huonompi. Laatupönttö voi olla paremmin optimoitu ja lujempaa terästä ->kevyempi ja ohuempi. Ongelma ei välttämättä ole loiskuva vesi, vaan kosteana pysyvä möhnä tankin pohjalla, jota ei saa edes kuivatettua. Paikallisesti ohentunut teräs voi olla "repäisynauha", kun repeäminen pääsee alkuun. Repeämä on pohjassa, joten pönttö lähtee johonkin yläsuuntaan. Em. videon pönttö on kyllä haljennut terveestäkin teräksestä hauraan näköisesti, eikä sitä pitäisi tapantua.
Halpikset alkoivat yleistyä joskus 90-luvulla ja itse kompressori on kevyessä käytössä hyvinkin kestävä. On hyvin mahdollista, että näissä alkaa pönttö olla pumppua paremmin marinoitunut.
Tämä on tietysti ilmeistä. Viittasin edellä erilaisilla olosuhteilla siihen veden kertymisen määrään, joka saattaa myös liittyä möhnän määrään. Osansa lienee myös imuilman puhtaudella, johon vaikuttaa sekä ympäristö että suodatus.
Näin on. Ajatuksena oli lähinnä koko tuotteen laatu ja repeytymisen todennäköisyys. Toki materiaalipaksuudella lienee oleellinen osa materiaalin ominaisuuksien ohessa, ja varmaankin ratkaiseva, suorastaan repäisevä, vaikutus voi olla sillä, miten laitteen kokoonpano on suunniteltu ja toteutettu eli miten pahaan paikkaan ja millä tavalla on hitsailtu.
Oliko painelaitteilla jokin pakollinen tarkastus 10 vuoden välein?
Eli "10 bar"-painesäiliöissä 300 litraa on merkittävä hallinnollinen raja. Ilmankos myynnissä näkyy 200-270 litran kompuroita mutta ei juurikaan 350 litran.Painelaitteen rekisteröinti | Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)
Painelaitteen omistajan tai haltijan pitää rekisteröidä merkittävää vaaraa aiheuttavat painelaitteet Tukesin ylläpitämään painelaiterekisteriin.tukes.fi
"
Esimerkiksi seuraavat painelaitteet pitää rekisteröidä:
-paineilmasäiliöt, paine x tilavuus yli 3 000 bar x litraa
...
"
Nykyistä spekseiltään vastaava kompressori superhalpiksena K-Raudassa 1200 €. Olisi muutakin ostettavaa. Enpä kuitenkaan taida alkaa ihan jokaista maatilan välttämätöntä ja valitettavan vähän käytettävää perustyökalua alkaa heittää ehjänä romuun vain, koska se sattuu olemaan jo yli 10 vuotta vanha. Käytännössä en ole juuri nyt tekemässä täyshylkyä varmuuden vuoksi vaikka laite on 34 vuotta vanha, ja olen näin varovaisena lähinnä vainoharhainen poikkeusyksilö kun mietin jotain turvallisuutta.
Jos kyse on tonnin kompurasta eikä satasen kompurasta, niin kannattaa tietenkin panostaa enemmän kunnon selvittämiseen. Onko tankin päässä tulppaa, josta saisi tuupattua kymppejä maksavan endoskoopin sisään? Sehän riittäisi, että pystyisi jotenkin toteamaan, että merkittävää sisäistä korroosiota ei ole.Nykyistä spekseiltään vastaava kompressori superhalpiksena K-Raudassa 1200 €. Olisi muutakin ostettavaa. Enpä kuitenkaan taida alkaa ihan jokaista maatilan välttämätöntä ja valitettavan vähän käytettävää perustyökalua alkaa heittää ehjänä romuun vain, koska se sattuu olemaan jo yli 10 vuotta vanha. Käytännössä en ole juuri nyt tekemässä täyshylkyä varmuuden vuoksi vaikka laite on 34 vuotta vanha, ja olen näin varovaisena lähinnä vainoharhainen poikkeusyksilö kun mietin jotain turvallisuutta.
Tämä on jo vuoden projektilistalla, kunhan syksymmällä olisi aikaa. Ehjänä turvallisesti avaaminen on mahdollinen ongelma. Päätytulppaan kierretty venttiili on melko varmasti lähdössä ihan kivasti, mutta itse päätytulpasta en voi tietää.
Koskapa Tukes ei ole ottanut asiaan mitään virallista kantaa, "alkavat vuotamaan" lienee käytännössä esiintyvä vikaantumistapa ja "räjähtää riekaleiksi" periaatteessa mahdollinen mutta käytännössä harvinainen.
www.puuilo.fi
www.motonet.fi
Paineilman ominaisuuksiin kuuluu se että se tulee ulos sieltä missä on heikoin paikka, käytännössä siis aivan mistä tahansa. Varoventtiili on yleensä se paikka jos laitteet menee ylipaineelle, se että säiliö räjähtää on käsittääkseni melkein mahdotonta standardien johdosta.
Tätä tukee kaikki muukin saatavilla oleva näyttö, kuten ettei kunnon räjähdyksistä jatkuvasti uutisoida. Niitä ei myöskään ole välillisesti tuttavapiirissä/kaverintyökavereissa jne kuten esimerkiksi lyijyakun käsiinsä räjäyttäneitä. Puolestaan se, että säiliö alkoi paskuuttaan vuotaa ja kompura heitettiin romuun, on suunnilleen yhtä dramaattista kuin porakoneen sulaminen eli siitä ei juuri tarinaa leviä.
Eikä niissä kerrota, miten kovasti säiliötä on kolhittu pickupin lavalta pudottaessa, tai miten todennäköisesti säiliö räjähtikin ylipaineesta. Onhan se perin mahdollista että painekytkin temppuili vaikka se jälkeenpäin jäänteitä tutkien näyttäisi vielä toimivan, ja että varoventtiili oli juuttunut kun sitä ei oltu koskaan testattu.
Nämä irvokkaat yksityiskohdat ovat aina tavallaan lohdullisia kun miettii työturvallisuutta ja riskejä. Yleensähän pätee se, ettei vahingot itsestään tapahdu vaan jonkin verran pitää nähdä vaivaa. Kun nyt muistelen pieniä telomisia ja isomman pipin läheltä piti -tilanteita, niin jokseenkin kaikissa on tullut tehtyä ensin jotain tyhmää, mitä ei tekisi jos toimisi koulutuksensa mukaan ja täysillä valoilla.
Millainen näiden "hiljaisten" kompuroiden äänitaso oikeasti on verrattuna perinteisiin? 60 dB luokkaa olevissa "äänitasoissa" näyttää olevan kyse jollain etäisyydellä (10 m?) mitatusta äänenpainetasosta (sound pressure level), Lp(A) mutta perinteisen tekniikan 90+ dB lukemissa on kyse äänentehotasosta (sound power level), Lwa, joka mittaa koneen lähettämän äänen kokonaistehoa. Verrataan siis omenoita appelsiineihin, jolloin suorassa vertailussa ei ole järkeä.
www.bauhaus.fi
Tosi hyvä valinta.Näistä mitään ymmärtämättä meneekö paljon pieleen tällä vehkeellä? Vai löytyyko samasta hintaluokasta jotain parempaa? Autotalliin satunnaiseen renkaiden täyttöön yms.
Kompressori Herkules Pro-Line Siltek TB 50V
Herkules Pro-Line -kompressori Siltek TB 50V on tehokas, öljytön 2-sylinterinen kompressori. Muihin kompressoreihin verrattuna sille on ominaista huomattavasti alhaisempi melutaso, vain 59 dB. Laitteessa on tilaa säästävä 50 litran painesäiliö, iso ja helposti luettava painemittari sekä vakaat...
Kovassa aktiivikäytössä olevasta isommasta 2-300l säiliöstä tulee kyllä litrakaupalla (10-20?) vettä aina kun joskus muistaa tyhjentää (joitakin kertoja vuodessa). Pienistä tai pienellä käytöllä olevista ei yleensä paljon mitään tule, parhailla kesäkeleillä niistäkin voi saada litran/pari tiristeltyä ulos. Eli kyllä suomessakin sinne pönttöön helposti on mahdollista saada vettä kertymään vuosien saatossa, jos sitä pohjatulppaa ei koskaan aukaise vaikka ei ihan amerikkaa kelit täällä olekaan.
Tämä rupesi itseänikin kiinnostamaan, kun hyvin satunnaisella käytöllä ja vielä satunnaisemmalla ylläpidolla olleen kompressorin painesäiliö on alkanut osoittaa korroosio-oireita. Onko kovinkin tavallista, että käy näin:
- vai alkaako säiliö vain vuotamaan
Tässä omakohtainen kokemus noin seitsemän vuotta käytössä olleesta geneerisestä öljyttömästä Kiina kompurasta. Tuo messinkinen korkki repesi omia aikojaan kierteestään ja ampui osan paineella kipsilevyseinän sisään. Löytyi seinän sisältä villoista. Onneksi a) ketään ei ollut kohdalla b) varakalsarit oli lähettyvillä. Lieko valuvika tai kiristetty tehtaalla liikaa, mutta tiettyä kunnioitusta näitä pömpeleitä kohtaan kannattaa olla.
Riippuu mitä sillä kompuralla on tarkoitus ajaa. Yleistäen säiliön koko on tärkeämpi kuin tuotto, vaikka molempia tietysti tarvitaan. Isommalla säiliöllä voi ajaa nälkäisiäkin koneita jos välillä pitää huilia ja antaa säiliön täyttyä, pienempi säiliö vaatisi vastaavasti niin ison kompuran, että ei sellaisia käytännössä olekaan (etenkään kuluttajahintaluokassa). Aika suuri osa työkaluista vaatii litroja sen verran paljon, että ei salkkukokoluokan kompura riitä edes välttävästi tai tilapäisesti. Pikkusencot on ihan oivia pelejä, mutta ne on lähinnä keikkakäyttöön naulaimille ja vastaavaan.
Kompuran tuottama max. paine on erittäin tärkeä asia huomioida ilmamääriä laskettaessa. Samoin työkalun vaatima minimi työpaine. Kirjoitin tästä aikaisemmin työkalut-threadiin, mutta laitan tännekin.
| Tilavuus | Työpaine | Max paine | Käytössä bar | Käytössä l |
| 24 | 6 | 10 | 4 | 96 |
| 50 | 6 | 8 | 2 | 100 |
Maksimipaineistahan tuolla aikaisemmin ei kirjoiteltu, vaan litratuotosta ja säiliön tilavuudesta. Isommalla paineella säiliöön kyllä mahtuu enemmän litroja, siinä olet ihan oikeassa. Paljon litroja kuluttavalla laitteella ei kuitenkaan maksimipaineilla ole mitään merkitsevää merkitystä pienen säiliön kanssa. Jos on nälkäinen laite, sanotaan nyt vaikka 1" pulttimopo, jos on pieni säiliö ja vaikka 30bar kykenevä kompura, ikinä ei sinne 30bar asti päästä kun ei sinne ikinä ehditä. Kompuran/säiliön kovemmasta maksimipaineesta on hyötyä pienen säiliön kanssa hyvin lyhytaikaisessa käytössä, esim naulaimen kanssa jossa kompuralla on aikaa pikkuhiljaa puksuttaa sitä painetta kovemmaksi säiliöön, ennen seuraavaa laukausta.
Viestini tarkoitus oli tuoda esille, että ilmaa on käytössä työkalun käyttövoimaksi joku tietty määrä, joka riippuu säiliön tilavuudesta ja paineesta sekä käytettävästä työkalusta. Pelkkä säiliön tilavuus tai tuotto ei vielä riitä kuvaamaan, kuinka paljon kompura pystyy tarjomaan ilmaa työkalun käyttöön. Laskemalla käytössä olevan ilmamäärän litroina, voi paremmin vertailla erikokoisilla säiliöillä ja paineilla varustettuja kompuroita. Tuotto on tietysti tärkeä, ettei työskentelyyn tule turhia katkoja ilman loppuessa.
Totta kirjoitat, kaikki ei kuitenkaan osaa tai halua laskea ja loppujenlopuksi maksimipaineet kuitenkin ovat hyvin lähellä keskenään kaikilla normaaleilla kuluttajalaitteilla, ~8-10bar, keskivertoharrastajalle monipuolisessa työkalukäytössä helpompi muistisääntö onkin, että mahdollisimman paljon litratilavuutta säiliöön, koska yleisemmät autotallityökalut kuitenkin paljon ilmaa tarvitsevat ja niitä tyypillisesti käytetään ilman paineenalenninta (pulttikoneet, vinku, hiomakoneet, taltta, hiekkapuhallus).
Ja toisaalta nämäkin arvot ovat kauempana toisistaan kuin äkkinäinen uskoisi. Jos vaikka halutaan regulaattorista aina noin 6 bar ja säiliön kestävyyden takia yläpaine on rajoitettu 8 bar vs. 10 bar, on ero suoraan laskennallisesti kaksinkertainen ja häviöitä huomioiden reilusti yli kaksinkertainen. Mutta tästähän on jo puhuttukin, en muista oliko tässä vai toisessa ketjussa. E: äh, mainitsihan @Grizzle tuossa edellä, että työkalut-ketjussa kirjoitti.
Itse en toki näin tee, koska mutterimopossakin on ilmoitettu maksimipaine jota noudatan, puhdistuspuhalluksissa tulee lähinnä vahinkoa jos joka paikkaan päästää täysillä jne.
Tässä olisi myytinmurtajille keikka, testata kuinka paljon ja kuinka kovalla paineella esimerkiksi mutterimopoa pitäisi ajaa, että sen kestoikä notkahtaa. Ei nimittäin ihan helpolla tapahdu.Usein kuluttajakäytössä toki ei edes käytetä paineensäädintä tai siis sellainen on olemassa ja se on joko rikki tai muuten vaan ruuvattu tappiin asti eikä koskettu enää ikinä sen jälkeen, koska enemmän on enemmän.
Oho. En ole minäkään kuullut hajoamisista, mutta toisaalta aika monessa verstaassa on pitkiä letkukeloja jne. Kuten edellä selvitätkin.
Voipi olla että olen joskus ruuvannut rekkulaa vähän isommalle.
Kuitenkaan en mitään kovin brutaalin kokoisia muttereita yleensä availe ja järeämmät hommat vaativat kuitenkin muuta suostuttelua lämpötilaerolla, väkivallalla ja leikaten. Ehkä ja tietysti maajussin näkemys paineilmaa vain melko pienellä karalla käyttäen ja hylsyjäkin halkaisseena ei vastaa sitä, mitä oikeissa raskaskonepajoissa tehdään.Joo, tämähän on selkeästi havaittavissa. Isoa ilmamäärää käyttävän työkalun kanssa letkun paksuus ja pituus on jo aistinvaraisesti merkittävä. TIetysti rekkula säädetään siten, että paineenalenemaa perussäädössä vs. virtauksen aikana arvioidaan välilihatuntumalla.
