Kolmekymppiset Antti ja Viivi Rintanen ovat hankkineet lähes sata sijoitusasuntoa vain muutamassa vuodessa. Nyt he paljastavat, kuinka miljoonien asuntosijoitussalkku on syntynyt keskellä perhe-elämän paineita.
www.hs.fi
Ihan mielenkiintoinen tuo lääkäripariskunnan sijoituskeissi, mutta tuo artikkeli ei kovin yksityiskohtaisesti asiaa kerro, joten ihan varma ei voi olla, onko kyse pelkästään omista hyvistä sijoitustaidoista ja tietysti lääkäripariskunnan muikeista palkoista. Palkat vetävät varmasti osakeyhtiön kautta niin säästää tuloverotuksessa. Mutta ei silti ihan turhalta pariskunnalta vaikuta. Viisi lasta ja nainen ei lannistunut, vaikka lääkiksen ovet aukesivat vasta viidennellä hakukerralla.
Referaatti artikkelista:
- Tapasivat ensi kertaa parikymppisinä. Tällöin ei vielä romanssia syntynyt. Mies opiskeli tässä kohtaa DI:ksi. Valmistui ilmeisesti hiljattain.
- Perheenäiti ennen lähtötilannetta kahden lapsen yksinhuoltaja
- Lähtötilanne 40 000 EUR opintolainaa ja 30 000 EUR kulutusluottoa
- Jossakin vaiheessa mies opiskeli jo lääkäriksi ja urheili, nainen luki lääkiksen kokeisiin
- Kun mies valmistui lääkäriksi, ostivat ensiasuntonsa Espoosta
- Lainattiin naisen sairaanhoitajasisarelta 10 000 EUR ja aloitettiin asuntosijoittaminen. Maksettiin kuulemma laina ihan hyvällä korolla takaisin.
- Rahalla ostettiin joltakin kuolinpesältä asunto joka remontoitiin ja laitettiin vuokralle.
- Sitten ostettiin toinen ja kolmas asunto samalla kaavalla
- Kahden vuoden kuluttua oli jo kahdeksan asuntoa
- Tuon jälkeen kahdeksan asuntoa kasvoi vuodessa 93 asuntoon
- Pankkeja kuulemma kilpailutettiin ahkerasti
- Porista oli kiikarissa kokonaisen taloyhtiön osto ja vasta neljäs pankki suostui rahoittamaan
- Porissa omistavat nyt kolme hirsitaloa, joissa yhteensä 20 asuntoa
- Kolmen vuoden sisään pankkia vaihdettu kaksi kertaa
- Suurimmat kokonaisuudet hankittu huutokaupoilla tai konkurssipesistä
- Savonlinnasta ostettiin rivitalo 24 000 eurolla, vaikka vain puolet asunnoista oli vuokrattu. Tuotto siitä huolimatta hyvä, koska menot suhteessa tuottoihin alhaisia (toim. huom. oma arvaus, suoralla sähköllä lämpiävä rivari, joten ei epävarmaa vanhaa lämmönjakojärjestelmää ylläpidettävänä)
- Kyseinen rivitalo arvioitettiin kiinteistönvälittäjän toimesta 145 000 euron arvoiseksi ja artikkeli antaa ymmärtää että tuo kelpasi pankillekin vakuusarvoksi.
- Seuraavaksi huutokaupalla Uudestakaupungista 24 asunnon kokonaisuus 1,1 miljoonalla. Pankille kelpasi vakuusarvoksi välittäjän antama arvio 1,9 miljoonaa. Mies kerrotun mukaan äkkäsi huutokauppakohteen vasta tuntia ennen huutokaupan sulkeutumista, joten aika rohkea veto ostaa.
- Hyvän vakuusarvon takia saivat lainaa koko ostohinnalle ja maksettavaksi jäi vain 40 000 EUR varainsiirtovero
- Seuraavaksi ostettiin joltakin vanhemmalta sijoittajapariskunnalta 13 asuntoa. Pankki suostui rahoittamaan 80 % ja loput 20 % maksoivat osamaksulla myyjille viiden vuoden maksuajalla. Taas maksettavaksi vain varainsiirtovero
- Tuottoa kertyy nyt kuulemma noin 200 000 EUR/vuosi
- Lainaa nyt noin neljä miljoonaa, josta osa heidän oman 400-neliöisen talonsa rakentamiseen otettu
- Lainoissa kiinteät korot. Tässä kohtaa selvästi pystytty pitämään pää kylmänä, eikä ole sokaistuttu negatiivisesta euriborista. Marginaaliin sidotulla korolla voisi nyt hiukan huimata.
- Vuokraustoiminta ja muu hallinto ulkoistettu
Jos tästä nyt pitää johtopäätös tehdä niin valittu strategiaksi sijoittaa pienempiin kaupunkeihin ja pyritty löytämään sieltä ne alihinnoitellut helmet, jotka kuitenkin sijaitsevat sellaisella paikalla että vuokra-asunnoille on varmasti kysyntää. Jossainhan sitä on kuitenkin asuttava ja varmasti moni kavahtaa osakehuoneiston ostamista pikkupaikkakunnalta peläten sitä että se jää käsiin jos itse muuttaakin pois. Tästä sitten tämä pariskunta löytänyt markkinaraon.
Ainoa mikä itseä ihmetyttää jutussa on, että pankki on suostunut arvottamaan asunnot hankintahintaan nähden noinkin arvokkaiksi ja että tuon kovempaa kilpailua asunnoisat ei ole tullut. Luulisi jokaisesta kaupungista kuitenkin löytyvän vähintään yksi Jorma Nieminen (Finnfoamin perustaja, joka omistaa puoli Saloa) joka tuollaiset hyvät kohteet paikallistuntemuksellaan napsisi itselleen.