- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 8 573
Onhan noita isoja marketteja vaikka kuinka paljon kävelymatkan päässä?
TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)
Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.
Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.
Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.
Walmart on 2.5km päässä. Punttisali missä käyn on walmartia vastapäätä. Teen niin että käyn salilla ja siitä kotimatkalla kauppareissu tarpeen mukaan. Jos pitäisi sniiduilla niin onnistuisi molemmat jutut helposti fillarilla tai jos haluaisi keventää niin sähköfillari, skootteri tms.Kävellen käyt Wallmartissa? Suomessakin alkaa olla tilanne, että isot marketit(halpa ruoka) ovat isojen teiden varsilla kaukana asuinlähiöistä, sekä lisäksi olematon julkinen liikenne. Alepat ja muut pikkumarketit ovat sitten lähellä, mutta aivan eri hinnat siellä. Proteiinijauhe ei minusta ole vähän prosessoitua. Automarketit ja Airfryer eivät ole oikeasti köyhän saavutettavissa ihan nuin vain pl. Onnenkantamoinen, että sattuu asumaan kävelymatkan päässä, tai sossun maksusitoumus Airfryeriin. Se köyhyys voi tuntua itseaiheutetulta, jos omat eväät elämään on olleet kohdillaan pienestä pitäen.
Niinno, elämässä sattuu kaikenlaista ja tällaiset skenaariot on vähän niin kuin yksi niistä isoista syistä, miksi ylipäätään säästetään. Tai hankitaan vakuutuksia tai yleisesti mietitään asioita elämässä vähän ensi viikkoa pidemmällekin ja varaudutaan mahdollisuuksien mukaan. Esimerkiksi pienten lapsien vanhempien pitäisi ihan oikeasti vaikkapa asuntoa ostaessaan miettiä, että onko meillä oikeasti varaa tähän asuntoon myös erilaisissa tulevaisuudenskenaarioissa, kuten esim. jos vaikka toinen vanhemmista jää työttömäksi, sairastuu vakavasti tai pahimmillaan kuolee, sen sijaan että vetää maksimilainat ja YOLO. Ei toki koske pelkästään vanhempia tai lapsiperheitä, saati pelkkiä asuntoja, vaan ihan yleisesti kaikkia elämän hankintoja ja muita kulutusvalintoja. Menot pitää sovittaa tuloihin ja vielä jättää puskuriakin, niin epikseltä kuin se saattakin tuntua varsinkin silloin jos ne tulot on pienet.Tiesittekö muuten, että Suomessa vakavasti sairastumisen (syövät, stroket) yhteydessä Kela korvaa työantajalle työntekijän palkan 35 päivän ajalta ja sen jälkeen korvaus pienenee kolmasosalla. Virkasuhteissa palkkakorvausta maksetaan 60 päivää jonka jälkeen korvaus pienenee. Kokonaisaika korvauksille on 300 päivää ja sen jälkeen, jos ei voi palata töihin, niin putoaa perustoimeentulolle koska palkkaa ei enää tarvitse maksaa. Työnantaja voi myös irtisanoa, jos katsoo että ei tosta enää kalua tule. Toimeentulotukea saadakseen pitää sitten myydä kaikkea ja käyttää säästöjä ennen kuin tukea myönnetään. Viimeistään tässä vaiheessa moni kova kundi saattaa ajatella eri tavalla "sossupummeista" kuin aikaisemmin.
Niin totta vitussa toimeentulotuella eläviltä edellytetään sitä, että realisoidaan muuta omaisuutta ensin. Ihan samaa edellytetään kaikilta muiltakin, tai ainakin pitäisi edellyttää. Jos on rahat loppu, eikä välttämättömyyksiin ole enää rahaa, niin sitten yksi tavoista selviytyä tilanteesta on realisoida ei-välttämättömyyksiä tai käyttää säästöjä.Toimeentulotukea saadakseen pitää sitten myydä kaikkea ja käyttää säästöjä ennen kuin tukea myönnetään.
En.Voisitko lopettaa alatyylisten sanojen käytön.
Niinno, sådant är livet, c'est la vie, shit happens ja muut latteudet. Kaikkea sattuu ja varmasti se tuntuu helvetin epäreilulta omalle kohdalle napsahtaessaan, mutta en nyt oikein näe tässä miten homma voisi mitenkään muutenkaan toimia. Kerran saavutettu elintaso pitää lailla taata nyt ja iänkaikkisesti tulevaisuuteen, kävi mitä kävi?Ei tuo mikään suuri vääryys ole, mutta aika nopeasti säästöt kuluvat jos elämäntapa ei muutu radikaalisti.
Ehkä sun kannattaisi joskus lukea viestit ajatuksella ennen kuin ripuloit näitä tulkintojasi.Täydellinen empatian puute johtuu yleensä persoonallisuushäiriöstä. Tätähän henkilö itse ei näe tai pysty käsittelemään, mutta tuommoiset ei työttömällä saa olla lemmikkiä tai syöpään kannattaisi taloudellisesti varautua etukäteen huutelut voisi kenties johtua tuommoisesta.
Kukaan ei edelleenkään ole sanonut, etteikö työttömällä saisi olla lemmikkejä tai muita ylellisyyskuluja. Lähinnä pointtina on se, että ne ylimääräiset kulut pitää itse olla valmis karsimaan omasta muusta kulutuksesta, sen sijaan että on kämmen ojossa vaatimassa, että käytännössä muut ihmiset maksavat hänen lemmikinpitonsa. Ja ihanko oikeasti olet täällä diagnosoimassa ihmisiä persoonallisuushäiriöisiksi niinkin psykopaattisesta ajatuksesta, että ihan kaikkien kannattaisi yrittää jotenkin varautua elämässä potentiaalisesti tapahtuviin ikävämpiinkin asioihin? Yhteiskunta tulee jo nyt aivan helvetisti vastaan monessa asiassa (ja hyvä niin), mutta näköjään aina pitäisi vaan löytyä lisää, lisää ja lisää, eikä ihmisiltä itseltään saa ikinä missään tilanteessa vaatia pienintäkään vastuuta omista valinnoistaan.Täydellinen empatian puute johtuu yleensä persoonallisuushäiriöstä. Tätähän henkilö itse ei näe tai pysty käsittelemään, mutta tuommoiset ei työttömällä saa olla lemmikkiä tai syöpään kannattaisi taloudellisesti varautua etukäteen huutelut voisi kenties johtua tuommoisesta.
Hänhän on jo yhteiskunnan tuettava, miten asia muuttuu yhtään mihinkään? Muuten kuin että sairaus tottakai entisestään kurjistaa tilannetta.Ihan mielenkiinnosta, miten vaikka pitkäaikaistyötön varautuu potentiaaliseen syöpään?
No ensimmäinen askel voisi olla, että yrittää lakata olemasta työtön. Tiedän, todella psykopaattinen ajatus jälleen kerran.Ihan mielenkiinnosta, miten vaikka pitkäaikaistyötön varautuu potentiaaliseen syöpään?
Tässä nyt meni vähän ohitse, että missä vaiheessa tässä oltiin polkemassa työttömän ihmisarvoa?No en minä täällä ketään rupea diagnosoimaan, kuten sanoin sitä ei persoonallisuushäiriöinen itsekään voi tajuta. Fakta on kuitenki et tilastollisessa valossa niitäkin tällä forumilla kirjoittelee varmasti ja empatian puute on yleinen nimittäjä näille. Sitä voi itse kukin omalla kohdallaan miettiä pystyykö asettamaan itsensä jonkun toisen heikkoon asemaan vai ei.
Kysytään sitten näin onko työttömän ihmisarvo sama kuin työssäkäyvän?
Eiköhän tässä ole se lähtökohtana, että sinä kannatat maailmankuvaa, jossa ihminen voi ulkoistaa mahdollisimman pitkälle vastuunsa omasta elämästään yhteiskunnalle ja muille ihmisille, kun taas minä ja moni muu lähestyy omaakin elämäänsä siitä lähtökohdasta, että ihminen ensisijaisesti ottaa vastuun itse omasta elämästään, ja yhteiskunta toimii aivan viimeisenä turvaverkkona sillä tasolla, että katto on pään päällä eikä nälkään kuolla.No en minä täällä ketään rupea diagnosoimaan, kuten sanoin sitä ei persoonallisuushäiriöinen itsekään voi tajuta. Fakta on kuitenki et tilastollisessa valossa niitäkin tällä forumilla kirjoittelee varmasti ja empatian puute on yleinen nimittäjä näille. Sitä voi itse kukin omalla kohdallaan miettiä pystyykö asettamaan itsensä jonkun toisen heikkoon asemaan vai ei.
Kysytään sitten näin onko työttömän ihmisarvo sama kuin työssäkäyvän?
Yllättäen et vastannut kysymykseen. Mites luokitteletko tämmöisen tarinan 1) radikaali ratkaisijaksi vai 2) iltalehtiköyhäksi:Eiköhän tässä ole se lähtökohtana, että sinä kannatat maailmankuvaa, jossa ihminen voi ulkoistaa mahdollisimman pitkälle vastuunsa omasta elämästään yhteiskunnalle ja muille ihmisille, kun taas minä ja moni muu lähestyy omaakin elämäänsä siitä lähtökohdasta, että ihminen ensisijaisesti ottaa vastuun itse omasta elämästään, ja yhteiskunta toimii aivan viimeisenä turvaverkkona sillä tasolla, että katto on pään päällä eikä nälkään kuolla.
Jos oma maailmankuva on enimmäkseen ensiki mainitun kaltainen, niin tottahan tuolloin jälkimmäinen maailmankuva kuulostaa varmaankin aivan hirviömäiseltä.
Samalla sitten jälkimmäistä arvomaailmaa edustava pakkaa saamaan niskakarvansa pystyyn, kun elämän kurjuutta tulee kitisemään silmin nähden sellainen henkilö, joka ei oikeasti edes yritä tehdä tilanteelleen mitään, vaan odottaa sääliä ja ratkaisuja kaikilta muilta paitsi itseltään. Se on vastuunkannon edellyttämistä, ei empatian puutetta.
Suomessa on ainakin kahdenlaisia köyhiä:
1) Sellaisia, jotka ovat omaa syyttään paskassa tilanteessa, elävät realiteettien mukaan ja oikeasti pyrkivät tekemään asioilleen jotain, jopa radikaalejakin ratkaisuja. Jos paska osuu tuulettimeen, niin kuulun itse tähän porukkaan. Jos rahaa ei tule, muutan vaikka kimppakämppään, optimoin menoni muutoin ja vaihdan jopa ruokavaliotani. Jos työtä ei ole tarjolla, sitten vaikka muutan paikkakuntaa (olen tehnyt) tai maata tai opiskelen uuden ammatin (toinen ammattikin löytyy). Kimppakämpässä olen asunut ja ruokavaliokin on elänyt elintason mukaan. Missään vaiheessa ei ole tullut mieleen mennä vaatimaan muilta lisää minulle.
2) Sitten on iltapäivälehtiköyhiä, jotka kerjäävät sääliä ja huomiota, mutta eivät ole valmiita laittamaan tikkua ristiin tilanteensa eteen. Kulutus pysyy samana tilanteesta riippumatta ja energia kulutetaan sen itkemiseen, miten epäreilua kaikki on, vaikkei mitään ole yritettykään. Nämä köyhät ovat samaa porukkaa kuin täällä: r/ChoosingBeggars
Ne menot optimoituu automaattisesti siinä vaiheessa kun sitä rahaa ei ole käytössä kun se määrä x mitä tulee tukien muodossa.Yllättäen et vastannut kysymykseen. Mites luokitteletko tämmöisen tarinan 1) radikaali ratkaisijaksi vai 2) iltalehtiköyhäksi:
Noin parikymppinen nainen, jolla on asiat suht hyvin. Hänellä on kavereita, hän opiskelee ja harrastaa teatteria. Kunnes sitten jossain kohtaa hän huomaa itsellään olevan lyhytaikaisia pelkotiloja, nämä oireet menevät pahemmaksi, kunnes tulee lopullinen romahdus ja hänet toimitetaan pakkohoitoon psykoosin takia. Tästä alkaa vuosien sairaalakierre ja kovien psykoosilääkkeiden takia jopa aamuisin herääminen tuottaa isoja haasteita. Opiskelut jäävät kesken, elämänhalu laskee ja harrastukset jäävät myös pois. Onhan tuossa helppo sanoa et muuta kimppakämppää ja heitellä jotain sinuna menisin töihin meemejä. Helppoa varmasti alkaa myös menoja optimoimaan tuollaisessa tilanteessa, ehkä se kissa helpottaa vähän itsetuhoisten ajatusten kanssa jaksamisessa.
Pystytkö asettamaan itsesi hetkeksi aikaa tämän naisen asemaan?
Enkä koita sanoa, että yhteiskunnan tulisi antaa hänelle rajattomat resurssit ongelmiensa hoitoon, niin ei tarvi keskustelua siirtää sillä sivuun. Uskon, että jokainen on vastuussa omasta elämästään, mutta näen myös että kyseisen tarinan nainen ei ole syypää omalle työttömyydellensä.
Aka. "mahdollisuuksien tasa-arvo". Sitten on ihmisiä, jotka aidosti kannattavat ns. "lopputulosten tasa-arvoa", ymmärtämättä yhtään miten epäinhimillisen ja suorastaan hirviömäisen valtiorakenteen se vaatisi.Yhteiskunta ei kuitenkaan voi kaikkeen vaikuttaa. Esimerkiksi varmasti hyvätuloiset / korkeasti koulutetut tarjoavat keskimäärin lapsilleen paremmat lähtökohdat tulevaisuuteen eri syiden vuoksi. Mutta yhteiskunnan näkövinkkelistä kaikki saavat kuitenkin päiväkodin, terveydenhuollon, koulutuksen, sosiaaliturvan yms. Kaikkea yhteiskunta ei kuitenkaan voi taata, ja iso osa siitä menestymisestä on omasta itsestään kiinni, vaikka kaikilla ei siihenkään ole samanlaista mahdollisuutta omien ominaisuuksien vuoksi.
Eli et suoraan diagnosoi, kunhan vähän vaan vihjaat, että vähän taitaa kuitenkin jotain vikaa olla päässä kun hirviömäisesti vaatii ihmisiltä edes vähän toimijuutta omassa elämässään.No en minä täällä ketään rupea diagnosoimaan, kuten sanoin sitä ei persoonallisuushäiriöinen itsekään voi tajuta.
Mitähän tilastoja ja faktoja nämä mahtavat olla? Pystyn kyllä itseni aivan helposti asettamaan heikompaan asemaan, olenhan itsekin ollut hyvinkin vähävarainen kohtuullisen ison pätkän aikuiselämästäni. Pidän myös itseäni ihan kohtuullisen empaattisena ihmisenä.Fakta on kuitenki et tilastollisessa valossa niitäkin tällä forumilla kirjoittelee varmasti ja empatian puute on yleinen nimittäjä näille. Sitä voi itse kukin omalla kohdallaan miettiä pystyykö asettamaan itsensä jonkun toisen heikkoon asemaan vai ei.
Määrittele ensin ihmisarvo, niin sitten voidaan keskustella. Mutta jos puhutaan yleisistä ihmisoikeuksista ja sen sellaisista, niin tottakai.Kysytään sitten näin onko työttömän ihmisarvo sama kuin työssäkäyvän?
Niinno, tästä päästään siihen, että jos ihmiseltä itseltään ei voida odottaa mitään vastuuta omasta elämästään eikä se selvästikään suju, niin pitäisikö valtion yksinkertaisesti ottaa pysyvästi "huostaan" kyseinen henkilö ja laittaa johonkin laitokseen, jossa elämänhallinta tulee ulkopuolelta, kerran sitä ei itseltä löydy? Ihan vaan omaksi (ja joissakin tapauksessa muidenkin) parhaaksi? Noin muutenkin tuo sinun esimerkkitapauksesi henkilö ei kuulosta työkykyiseltä, joten hänen ei myöskään pitäisi silloin olla työttömyyskorvauksen piirissä, koska siihen liittyy velvoite ottaa vastaan tarjottuja töitä, eli implisiittisesti on oltava työkykyinen.Yllättäen et vastannut kysymykseen. Mites luokitteletko tämmöisen tarinan 1) radikaali ratkaisijaksi vai 2) iltalehtiköyhäksi:
Noin parikymppinen nainen, jolla on asiat suht hyvin. Hänellä on kavereita, hän opiskelee ja harrastaa teatteria. Kunnes sitten jossain kohtaa hän huomaa itsellään olevan lyhytaikaisia pelkotiloja, nämä oireet menevät pahemmaksi, kunnes tulee lopullinen romahdus ja hänet toimitetaan pakkohoitoon psykoosin takia. Tästä alkaa vuosien sairaalakierre ja kovien psykoosilääkkeiden takia jopa aamuisin herääminen tuottaa isoja haasteita. Opiskelut jäävät kesken, elämänhalu laskee ja harrastukset jäävät myös pois. Onhan tuossa helppo sanoa et muuta kimppakämppää ja heitellä jotain sinuna menisin töihin meemejä. Helppoa varmasti alkaa myös menoja optimoimaan tuollaisessa tilanteessa, ehkä se kissa helpottaa vähän itsetuhoisten ajatusten kanssa jaksamisessa.
Pystytkö asettamaan itsesi hetkeksi aikaa tämän naisen asemaan?
Enkä koita sanoa, että yhteiskunnan tulisi antaa hänelle rajattomat resurssit ongelmiensa hoitoon, niin ei tarvi keskustelua siirtää sillä sivuun. Uskon, että jokainen on vastuussa omasta elämästään, mutta näen myös että kyseisen tarinan nainen ei ole syypää omalle työttömyydellensä.
Mielestäni viestissäni ei:Ne menot optimoituu automaattisesti siinä vaiheessa kun sitä rahaa ei ole käytössä kun se määrä x mitä tulee tukien muodossa.
Tukien avulla ei ole tarkoitus elää täysin samanlailla kun työssäkäyvän. Ne tuet on tarkoitettu että pysyy katto pään päällä ja safkat. (tosin jotkut pienituloiset elävät vielä pienemmällä käteen jäävällä määrällä kuin tukia saavat)
Kukaan ei väitä että se tiputus tukien varaan työstä tms olisi helppoa. Sillä kuitenkin on pärjättävä.
Yritin ehkä lukea liikaa rivien välistä. Sori. Ei niin hyvä päivä ja yritin silti jotain rakentavaa kirjottaa.Mielestäni viestissäni ei:
- Väitetty että käyttörahaa on enemmän kun tukia työttömälle
- Väitetty että työttömän tulisi elää samalla tavalla kuin työssäkäyvän
- Väitetty että toimeentulotuki olisi pääasiallisesti tarkoitettu muuhun kuin asumiseen ja ruokaa
- Väitetty että tiputus tukien varaan työstä on helppoa
- Väitetty että oman tilanteen kanssa ei pidä pärjätä.
En ole varma lainasitko väärän viestin vai vastasiko viestiini sitä lukematta tai koitatko vain sotkea keskustelua.
Vähän nyt epäilen luetko sinäkään minun viestejä (ainakaan loppuun saakka)?Enkä koita sanoa, että yhteiskunnan tulisi antaa hänelle rajattomat resurssit ongelmiensa hoitoon, niin ei tarvi keskustelua siirtää sillä sivuun
Silti loppuviimein tilanne on aina kuitenkin se, että johonkin se raja pitää vetää. Sanotaan, että kissa tai muu lemmikki hyväksytäänkin "välttämättömiin" menoihin. No entäs kaksi kissaa? Mitä jos ratsastaminen on jonkun MT-kuntoutujan ainoa valonpilkku elämässä, pitäisikö valtion kustantaa hänelle heppa ja maneesiaikaa?
Luen ja olen aika spesifisti vastanut eri kohtiinkin niistä, mutta kovin hankalaa on keskustelu kun sinä lähdet aina johonkin uuteen tangenttiin, etkä koskaan vastaa jo aikaisemmin esillä olleisiin asioihin.Vähän nyt epäilen luetko sinäkään minun viestejä (ainakaan loppuun saakka)?
Kannattaa huomata, että alkuperäinen postaaja käytti sanaa ainakin, mikä tarkoittaa että ryhmiä on toki enemmän kuin pelkästään nuo kaksi. Jos tämä sinun teatterikorkeakouluesimerkkisi henkilö menee omalla naamallaan tekemään juttua lehtiin, jossa ruikuttaa rahan puutetta merkkivaatteissa ja lippulaivapuhelin kourassa, hän on kategoriaa 2. Muussa tapauksessa enemmän kategoriaa 1, vaikka todellisuudessa varmaan jotain muuta.Voit myös ystävällisesti vastata kuuluuko kyseinen nainen nyt sitten ryhmään 1 vai 2? ja pystytkö empaattisena ihmisenä laittamaan itsesi hetkeksi hänen asemaan.
Tarkoitatko kysymystä siitä, onko työttömän ihmisarvo sama kuin työssä käyvän? Totta kai on. Onko sinun argumentointikykysi todella näin lapsellisella tasolla? En ole lukenut sinulta vielä yhtäkään kommenttia, jossa perustelisit näkemyksiäsi mitenkään järkevästi. Olen tähän mennessä nähnyt käytännössä vain sellaista tunnepohjaista kauhistelua ja satumaailman fantasiointia, ettei niissä ole mitään tosielämän tarttumapintaa.Yllättäen et vastannut kysymykseen. Mites luokitteletko tämmöisen tarinan 1) radikaali ratkaisijaksi vai 2) iltalehtiköyhäksi:
Noin parikymppinen nainen, jolla on asiat suht hyvin. Hänellä on kavereita, hän opiskelee ja harrastaa teatteria. Kunnes sitten jossain kohtaa hän huomaa itsellään olevan lyhytaikaisia pelkotiloja, nämä oireet menevät pahemmaksi, kunnes tulee lopullinen romahdus ja hänet toimitetaan pakkohoitoon psykoosin takia. Tästä alkaa vuosien sairaalakierre ja kovien psykoosilääkkeiden takia jopa aamuisin herääminen tuottaa isoja haasteita. Opiskelut jäävät kesken, elämänhalu laskee ja harrastukset jäävät myös pois. Onhan tuossa helppo sanoa et muuta kimppakämppää ja heitellä jotain sinuna menisin töihin meemejä. Helppoa varmasti alkaa myös menoja optimoimaan tuollaisessa tilanteessa, ehkä se kissa helpottaa vähän itsetuhoisten ajatusten kanssa jaksamisessa.
Pystytkö asettamaan itsesi hetkeksi aikaa tämän naisen asemaan?
Enkä koita sanoa, että yhteiskunnan tulisi antaa hänelle rajattomat resurssit ongelmiensa hoitoon, niin ei tarvi keskustelua siirtää sillä sivuun. Uskon, että jokainen on vastuussa omasta elämästään, mutta näen myös että kyseisen tarinan nainen ei ole syypää omalle työttömyydellensä.
Et vastaa yhteenkään kysymykseen, mitä sulta kysytään ja vastaavasti haukut muut keskustelijat rinkirunkkaajiksi, koska ihmettelevät naisen rahankäyttöä?Sinä voit sanoa lapselliseksi, epäloogiseksi, järjettömäksi ja ties miksi.
Tarina ei ollut muuten keksitty vaan perustuu tosielämään ja hienostihan se sopii aiheesen: Onko köyhyys oma vika Suomessa.
Sanoin myös, että uskon kaikkien vastaavan omasta elämästään, mutta se ei automaattisesti tarkoita köyhyyden Suomessa olevan oma vika. Joskus voi olla ja joskus taas ei. Uskon myös ihmisarvon olevan kaikille sama. Myös niille ketkä käyttävät toimeentulotuen "väärin" En tiedä mihin omaan kysymykseeni olen jättänyt nyt vastaamatta.
Ilmeisesti tämän ketjun ainoa pointti on vain kauhistella työttömiä, jotka uusimman iPhonen ja rakennekynsien kanssa, sekä miljoonan lemmikin ympäröimänä valittavat toimeentulotuen määrästä. Mun puolesta voitte jatkaa sitä rinkirunkkua ja alaspäin katsomista.
Todella hienosti osasit muuten asettua tämän kyseisen naisen asemaan. Ainut iloa tuottava asia pois elämästä ja edunvalvontaan.
Sinua lainatakseni: "Yllättäen et vastannut kysymykseeni".Sinä voit sanoa lapselliseksi, epäloogiseksi, järjettömäksi ja ties miksi.
Tarina ei ollut muuten keksitty vaan perustuu tosielämään ja hienostihan se sopii aiheesen: Onko köyhyys oma vika Suomessa.
Sanoin myös, että uskon kaikkien vastaavan omasta elämästään, mutta se ei automaattisesti tarkoita köyhyyden Suomessa olevan oma vika. Joskus voi olla ja joskus taas ei. Uskon myös ihmisarvon olevan kaikille sama. Myös niille ketkä käyttävät toimeentulotuen "väärin" En tiedä mihin omaan kysymykseeni olen jättänyt nyt vastaamatta.
Ilmeisesti tämän ketjun ainoa pointti on vain kauhistella työttömiä, jotka uusimman iPhonen ja rakennekynsien kanssa, sekä miljoonan lemmikin ympäröimänä valittavat toimeentulotuen määrästä. Mun puolesta voitte jatkaa sitä rinkirunkkua ja alaspäin katsomista.
Todella hienosti osasit muuten asettua tämän kyseisen naisen asemaan. Ainut iloa tuottava asia pois elämästä ja edunvalvontaan.
Jos minä sen saisin päättää niin 600€ Haluatko että vastaan vielä johonkin?Et vastaa yhteenkään kysymykseen, mitä sulta kysytään ja vastaavasti haukut muut keskustelijat rinkirunkkaajiksi, koska ihmettelevät naisen rahankäyttöä?
Voisitko vastata, että kuinka paljon toimeentulolla elävän ihmisen pitäisi saada valtiolta tukea/rahaa? Vuokran ja muun pakollisten kulujen jälkeen?
Toimivia mt-palveluita, sekä hoitoa ja terapiaa myös pakkohoitojaksojen ulkopuolella.Sinua lainatakseni: "Yllättäen et vastannut kysymykseeni".
Kerro nyt, herra hyväntekijä, miten tuon naisen tilanteessa yhteiskunta voi reagoida oikeaoppisesti niin, että se olisi sinun mielestäsi oikein. Tätä me kaikki odotamme sinulta jokaiseen näihin esimerkkeihisi, joihin et ole itse antanut yhtään mitään vastauksia mutta odotat muilta kuitenkin ratkaisuja.
Kukaan ei ole täällä eri mieltä kanssasi mistään tuosta.Toimivia mt-palveluita, sekä hoitoa ja terapiaa myös pakkohoitojaksojen ulkopuolella.
Esimerkki oli lähinnä siihen et kaikkia työttömiä ei yksinkertaisesti voida jakaa radikaaliratkaisijoihin tai iltalehti-köyhiin vaan siin on helvetin iso harmaa alue välissä. Jäikö jokin vielä epäselväksi?
Olisin voinut tehdä kuten kaverit, että auto vaihtuu kuin sukat ja tallissa on teslan suv tms. Pointti oli excelöidä omat menot ja miettiä mistä omalle kohdalle isoimmat säästöt tulevat. Ei ne isot tulot vaan isot menot,... Helppo on saada kaikki menemään oli tulot sitten pienet tai isot.Säästin 300k kun en ostanut ferraria
Todellisuudessa on helpompi säästää ruoassa satasia/tonneja vuodessa ilman että elämisen laatu laskee mitenkään.
Kyllä toimeentulotukeen kuuluu sähkö ja kotivakuutus. Kuntosalista en tiedä.Kun vasta huomasin tämän Suvi-uutisen niin aikamoinen kerma*erse joka ei ole köyhyyttä nähnytkään.
Pari huomiota jutun lukeneena;
- kela maksaa sähkölaskun, kotivakuutuksen ja kuntosalin? Miten *itussa moinen on onnistunut?
- kulutusluottojen lyhentäminen mainitaan muttei sitä miten nämä ovat tulleet? (mainitut tv-taso ja sänky?)
Nollatuloisenakin eläneenä ihmettelen miten on voinut saada sähkölaskun, kotivakuutuksen ja kuntosalinkin kelan toimesta? Koskei oikeasti nollatuloisille nykyisin makseta edes lääkkeitä tai lääkärikäyntejäkään - kokemuksella. (en ollut riittävän ruskettunut) Monet joutuvat ihan tosissaan valitsemaan joskos syövät, käyvät lääkärissä tai ostavat lääkkeensä, eikä tämä ole vitsi. Ruokakin on kallistunut heittämällä 25-50% viimeisen vuoden-parin aikana vaikka "viralliset" tiedot muuta väittävätkin.
Leipää, pastaa jne. ei ole pakko syödä. En ole varmaan yli vuoteen ostanut leipää syötäväksi.Ottakaa huomioon, että me ei tiedetä mahdollisista allergeeneistä, mm. suolisto-ongelmat ovat hyvin yleisiä Suomessa (länsimaissa) ja näistä johtuvat ruokavalio muutokset voivat nostaa kauppakuitin hintaa huomattavasti.
edit: Tulee esimerkiksi pienelle leipäpaketillekin hintaa, jos ei perus vehnäleipiä voi syödä.
Pointti nyt oli, että erityisruokavaliota noudattavien ruokakustannukset on lähes poikkeuksetta suuremmat, esimerkiksi keliakialiiton tekemän hintaselvityksen mukaan gluteeniton ruokavalio aiheutti ylimääräisiä kustannuksia 62€/kk. Vähemmän kysyntää, monimutkaisemmat valmistustavat, korkeammat raaka-ainekustannukset=kovempi hinta.Leipää, pastaa jne. ei ole pakko syödä. En ole varmaan yli vuoteen ostanut leipää syötäväksi.
Mun pointti oli excelöidä menot ja miettiä mihin rahansa kuluttaa. On pakollisia ja ei niin pakollisia menoja. Jokainen tekee sitten omat valintansa ja elää niiden kanssa. Erikoisruokavalio ei liene tarkoita sitä etteikö kauppamenoja ja muita menoja voisi kriittisesti tarkastella ja päättää mistä karsii ja mistä ei karsi?Pointti nyt oli, että erityisruokavaliota noudattavien ruokakustannukset on lähes poikkeuksetta suuremmat, esimerkiksi keliakialiiton tekemän hintaselvityksen mukaan gluteeniton ruokavalio aiheutti ylimääräisiä kustannuksia 62€/kk. Vähemmän kysyntää, monimutkaisemmat valmistustavat, korkeammat raaka-ainekustannukset=kovempi hinta.
Edit: tuo nyt oli yksi esimerkki, toki eurosummaista vaihtelua on sairauksien ja ruokavalioiden välillä
Joo, mutta kun tässä oli kyse kuukausittaisesta ruokakuluista ja niihin vaikuttavista syistä, esimerkiksi keliakiaa sairastavan on noudatettava erityisruokavaliota ja keliakialiitto on vertaillut yli 150 elintarvikkeen hintaa yli 150 kaupassa ja todennut, että gluteeniton ruokavalio maksaa moninkertaisesti enemmän kuin tavallinen ruokavalio. Eli ruokakuluja ei ole järkevää vertailla summamutikassa keskenään, kun ei tiedetä taustoja.Mun pointti oli excelöidä menot ja miettiä mihin rahansa kuluttaa. On pakollisia ja ei niin pakollisia menoja. Jokainen tekee sitten omat valintansa ja elää niiden kanssa. Erikoisruokavalio ei liene tarkoita sitä etteikö kauppamenoja ja muita menoja voisi kriittisesti tarkastella ja päättää mistä karsii ja mistä ei karsi?
Ketjun aihe on köyhyys ja onko se oma valinta. Rahat riittävät paremmin, jos ne kuluttaa fiksusti. Jos haluaa optimoida excelöi mihin rahat menevät. Harva on järjestänyt kulutuksensa niin ettei ole mitään optimoitavaa.Joo, mutta kun tässä oli kyse kuukausittaisesta ruokakuluista ja niihin vaikuttavista syistä, esimerkiksi keliakiaa sairastavan on noudatettava erityisruokavaliota ja keliakialiitto on vertaillut yli 150 elintarvikkeen hintaa yli 150 kaupassa ja todennut, että gluteeniton ruokavalio maksaa moninkertaisesti enemmän kuin tavallinen ruokavalio. Eli ruokakuluja ei ole järkevää vertailla summamutikassa keskenään, kun ei tiedetä taustoja.
Ei se nyt niin paljon kalliimmaksi tule. Itse vedän vähähiilihydraattista ruokavaliota, joka on tällöin myös gluteeniton. Eipä se nyt pankkia riko, kun miettii, mitä syö. Eikä se varsinkaan ole moninkertaisesti kalliimpaa. Tietysti sitten, jos lähtee erikseen ostelemaan erikoistuotteita, niin sitten saa kyllä maksaa itsensä kipeäksi. Mutta sekin on sitten ihan oma valinta. Gluteenittomuus ei siis itsessään tee ruokavaliosta hirvittävän kallista. Jonkin verran kalliimpaa kyllä, mutta ei se ketään köyhänä pidä.Joo, mutta kun tässä oli kyse kuukausittaisesta ruokakuluista ja niihin vaikuttavista syistä, esimerkiksi keliakiaa sairastavan on noudatettava erityisruokavaliota ja keliakialiitto on vertaillut yli 150 elintarvikkeen hintaa yli 150 kaupassa ja todennut, että gluteeniton ruokavalio maksaa moninkertaisesti enemmän kuin tavallinen ruokavalio. Eli ruokakuluja ei ole järkevää vertailla summamutikassa keskenään, kun ei tiedetä taustoja.
Jos leipä maistuu niin antaa mennä vaan. Leipä on kuitua ja hiilaria siinä missä kaurapuurokin. Sillä erolla tietty, että kaurassa ei ole gluteiinia. Hiilarin ja kuidun lähteet voi valita oman maun mukaan.@finWeazel Mitäs muuta täytyy tehdä ruoaksi tuolla hieman ylempänä mainitun lisäksi jos haluaa eroon leivästä ja pastasta? Syön joka päivä n. 4 palaa leipää.
Oliko tässä nyt aiheena köyhyys ja ravinnontarpeen tyydyttäminen kudostuhojen välttämiseksi vai se, että mikä on mahdollisimman terveellinen, monipuolinen ja kiva tapa ruokailla?Laita sinä esimerkki sitten miten 7€ syöt kolme kertaa päivässä ravintosuositusten mukaisesti...
Uhriutumalla ei tietenkään pääse mihinkään. Ainakin mun pointti on koko ajan ollut, että ne jotka jaksavat tutkia omaa tekemistä ja optimoida ja pyrkiä eteenpäin tulevat olemaan voittajien joukossa. Ne jotka odottavat ratkaisua ulkoapäin niin on ihan herran kädessä ja tuurissa miten käy.Laita sinä esimerkki sitten miten 7€ syöt kolme kertaa päivässä ravintosuositusten mukaisesti...
Ei kai tässä suoranaisesti paha mieli ole, mutta jos on varaa käyttää 400 € ruokaan kuussa niin onko silloin köyhä? Vaikka meidänkin perheessä molemmat aikuiset käy töissä ja treenaa tavoitteellisesti niin silti ei syödä noin kalliisti.Kyllähän sitä voi syödä vaikka taloyhtiön biojätettä, eikä maksa mitään. Musta on kyllä edelleen aika jännä, että valittavan työttömän 12€ päivän ruokabudjetti herättää hyvätuloisille näin suuria tunteita.
Minusta tuolla rahalla ei saa kun pahan mielen tän päivän Suomen ruokakaupasta. Tosin en ostakaan riisiä 100kg säkissä tai syö halvemmista raaka-aineista tehtyä kanakeittoa 300 kertaa vuodessa.
En ymmärrä miten 12€ päiväbudjetilla ei muka syö hyvin. Tarkasti en ole laskenut, mutta mulla on nyt esim. kuluneen syksyn aikana mennyt keskimäärin varmaan alle 8 euroa päivässä ruokaan. Aamupala 2.5-3€, opiskelijalounas 3.2€ ja iltapala 1-2€. Tuo kelan tukema opiskelijalounas tietysti tekee paljon, mutta vaikka tuota ei olisikaan niin helposti pääsisi alle 12€ päivä.Kyllähän sitä voi syödä vaikka taloyhtiön biojätettä, eikä maksa mitään. Musta on kyllä edelleen aika jännä, että valittavan työttömän 12€ päivän ruokabudjetti herättää hyvätuloisille näin suuria tunteita.
Minusta tuolla rahalla ei saa kun pahan mielen tän päivän Suomen ruokakaupasta. Tosin en ostakaan riisiä 100kg säkissä tai syö halvemmista raaka-aineista tehtyä kanakeittoa 300 kertaa vuodessa.
No, sinulla (ainakin toivottavasti) on sitten rahaa laittaa siihen syömiseen päivässä enemmän. Kukaanhan ei kiellä käyttämästä vaikka 100€ päivässä jos siltä tuntuu, eikä rahoilleen parempaakaan käyttöä keksi. Se on sitten eri asia jos ruikutat muita maksamaan omalla työllään sinun 100€/pvä ruokabudjettisi.Minusta tuolla rahalla ei saa kun pahan mielen tän päivän Suomen ruokakaupasta. Tosin en ostakaan riisiä 100kg säkissä tai syö halvemmista raaka-aineista tehtyä kanakeittoa 300 kertaa vuodessa.