Ei kai tässä sitten auta, kun laittaa lisää kaapelia tilaukseen. Onko niin, että ulkoasennukseen aina mustaa kaapelia, koska valkoinen ei kestä UV:ta tai pakkasta?
Kyllä tähän harrastukseen vielä hurahtaa, vaikka yhtäkään kanavaa ei ole näkynyt...
20v sitten tuo omenapuu oli hieman matalampi ja se on juuri 5 m päässä lautasen edessä.
Tämä on varmaan useimmille selvää, mutta muistutetaan silti, että offset-tyyppiselle lautaselle karkea korotuskulma pitää katsoa lautasen omasta asteikosta. Silmämääräisesti sitä on hyvin vaikea nähdä. Joku 10 asteen kulma näyttää jo siltä, että lautanen osoittaa alaviistoon. Tarkka suuntaus sitten mittarilla, jos ei heti osunut kohdalleen.
Ei kai tässä sitten auta, kun laittaa lisää kaapelia tilaukseen. Onko niin, että ulkoasennukseen aina mustaa kaapelia, koska valkoinen ei kestä UV:ta tai pakkasta?
Kyllä tähän harrastukseen vielä hurahtaa, vaikka yhtäkään kanavaa ei ole näkynyt...
20v sitten tuo omenapuu oli hieman matalampi ja se on juuri 5 m päässä lautasen edessä.
F-liittimiä kannattaa myös hommata. Muutama varalle kun niitä tahtoo ainakin itsellä joskus tippua esim. lumihankeen kun asentelee antennia.
Antennin kiinnikkeet sitten sen mukaan hankkia, että saa sen tukevasti kiinni esimerkiksi seinään tai katolle. Jos maahan tulee niin sitten ruuvipaalu on usein siihen hyvä jalustaksi. Tosin ruuvipaalua ei nyt voimamieskään jaksa vääntää käsin routaiseen maahan.
Paras single (1 ulostulo) mikropäämme heikoille signaaleille. Tämä on "High Gain, Low Noise LNB" eli saat normaalia mikropäätä vahvemman ja häiriöttömämmän signaalin. Soveltuu siksi sellaisten satelliittien vastaanottoon, joita on Suomessa vaikea vastaano
www.satshop.fi
Sitten tämä malli jos kaksilähtöisen mikropään tulevaisuuden tarpeita varten haluat optiona:
Paras twin (2 ulostuloa) mikropäämme heikoille signaaleille. Tämä on "High Gain, Low Noise LNB" eli saat normaalia mikropäätä vahvemman ja häiriöttömämmän signaalin. Soveltuu siksi sellaisten satelliittien vastaanottoon, joita on Suomessa vaikea vastaanot
www.satshop.fi
Tuo kaksilähtöinen ei ole aivan niin herkkä kuin yksilähtöinen malli.
Hyvä olisi jos antennin saisi mahdollisimman hyvin suojaan lumelta. Eli esim. räystään alla voi olla hyvä paikka. Ja mahdollisesti vielä paikkaan josta siitä voi harjata lumet ja jäät tarvittaessa pois.
Em. linkit Satshopin sivulle ovat vain esimerkkeinä. Eli ihan hyvin ne voi ostaa muualtakin. Hinnat siellä on kuitenkin oman kokemuksen aika hyvin kilpailukykyisiä myös Saksan nettikauppoja vastaan ja samoin eBay.com ja eBay.de kauppiaiden hintoja vastaan.
Ehkä tämä keskitalvi on haasteellisinta aikaa säiden vuoksi satelliittiharrastus. Paljon mukavammin asentelut ulkona sujuu +18C poutasäässä kesällä.
Ei kai tässä sitten auta, kun laittaa lisää kaapelia tilaukseen. Onko niin, että ulkoasennukseen aina mustaa kaapelia, koska valkoinen ei kestä UV:ta tai pakkasta?
Kyllä tähän harrastukseen vielä hurahtaa, vaikka yhtäkään kanavaa ei ole näkynyt...
20v sitten tuo omenapuu oli hieman matalampi ja se on juuri 5 m päässä lautasen edessä.
Joo musta on yleisesti maakaapelin väri (mun kokemukset ovat mustasta"tracon?" kaapelista, mutta on sitä valkoisenakin. Muistaakseni ohmiarvo on eri kuin tavan tv:n antennijohdossa.
Asut OK talossa? joten siirto ylöspäin tai sivuun lienee? ongelmasi ratkaisu
Tämä on varmaan useimmille selvää, mutta muistutetaan silti, että offset-tyyppiselle lautaselle karkea korotuskulma pitää katsoa lautasen omasta asteikosta. Silmämääräisesti sitä on hyvin vaikea nähdä. Joku 10 asteen kulma näyttää jo siltä, että lautanen osoittaa alaviistoon. Tarkka suuntaus sitten mittarilla, jos ei heti osunut kohdalleen.
Voi sen mitatakin (itsellä DIY-putkijalustassa ei ollut merkkejä). Mulla 4,4mm alareuna (1.3m korkeassa antennissa) yläreunaa sisempämä eli antenni näyttää kuin se olisi suunnattu maata kohden. Kun tiedät ton pystykulman sillä tiedolla voi laskea ton tarvittavan korkeuden ihantarkasti kun tiedetään matka puuhun ja sen ja antennin korkeus.
Toivotaan, että muistin oikein mitä toi offset tarkoittaa En tiedä onko tossa kallistuksessa antennimerkeittäin eroja?
On niissä pieniä eroja. Esim. tämän inverton antennin Offset-kulma on 26°.
Eli jos satelliitti on vaikka 22 astetta horisontin yläpuollla jossain paikassa, niin tuo lautanen osoittaa silloin 4 astetta "nokalleen" vaakatasosta nähden.
Hyvä ominaisuus Suomessa tuo offset-kulma kun ei kerää niin helposti lunta lautaseen kun se on nokallaan. Eli jotain hyötyäkin siitä kun Suomi on napapiirillä.
On niissä pieniä eroja. Esim. tämän inverton antennin Offset-kulma on 26°.
Eli jos satelliitti on vaikka 22 astetta horisontin yläpuollla jossain paikassa, niin tuo lautanen osoittaa silloin 4 astetta "nokalleen" vaakatasosta nähden.
Hyvä ominaisuus Suomessa tuo offset-kulma kun ei kerää niin helposti lunta lautaseen kun se on nokallaan. Eli jotain hyötyäkin siitä kun Suomi on napapiirillä.
En ole tuota lumipuolta tullut edes ajatelleeksi. Eipä ole paljon tarvinnut putsailla, eikä näytä kärsivän siitepölyn yms. kertymisestä sen pinnalle. Tosin, jotkut on kysyneet miksi sulla on antenni kun se ei ole taivaalle suunnattu
Paras single (1 ulostulo) mikropäämme heikoille signaaleille. Tämä on "High Gain, Low Noise LNB" eli saat normaalia mikropäätä vahvemman ja häiriöttömämmän signaalin. Soveltuu siksi sellaisten satelliittien vastaanottoon, joita on Suomessa vaikea vastaano
Kiitos vinkeistä. Tuota linkattua mikropäätä minä olen käyttänytkin, se saapui vasta alkuviikosta. Olisi voinut tilata kaksikin päätä, koska nyt ei tiedä, onko mikropää varmasti ehjä. Ajattelin kokeilla ensin vain yhdellä, vaikka paikat lautasessa on kahdelle, että olisi saanut jotain näkyviin ennen isompia suunnitelmia.
Jännä, että Inverton kuori on aika halvan näköistä muovia. Vanha Oxford LNB oli kokonaan alumiinia ja sen kyllä huomasi. Avasin sen ja elektroniikka oli kuin tehdasuusi. Mikropään heikko kohta oli muovinen linssi muuten se näytti pomminkestävältä ja tämä liki 30v ulkona.
Lautastakaan ei pysty seinällä siirtämään kun menee ikkunoiden eteen ja muuten se on jo räystäsrajassa. Eli tolppa maahan tähän tapaan: Masto jalustalla 1000 x 200 x 200 mm, Ø48 mm, galvanoitua terästä
Kuinkahan kauas lautasen uskaltaa sijoittaa, onko alle 15 m suositus koaksiaalille?
Kiitos vinkeistä. Tuota linkattua mikropäätä minä olen käyttänytkin, se saapui vasta alkuviikosta. Olisi voinut tilata kaksikin päätä, koska nyt ei tiedä, onko mikropää varmasti ehjä. Ajattelin kokeilla ensin vain yhdellä, vaikka paikat lautasessa on kahdelle, että olisi saanut jotain näkyviin ennen isompia suunnitelmia.
Jännä, että Inverton kuori on aika halvan näköistä muovia. Vanha Oxford LNB oli kokonaan alumiinia ja sen kyllä huomasi. Avasin sen ja elektroniikka oli kuin tehdasuusi. Mikropään heikko kohta oli muovinen linssi muuten se näytti pomminkestävältä ja tämä liki 30v ulkona.
Lautastakaan ei pysty seinällä siirtämään kun menee ikkunoiden eteen ja muuten se on jo räystäsrajassa. Eli tolppa maahan tähän tapaan: Masto jalustalla 1000 x 200 x 200 mm, Ø48 mm, galvanoitua terästä
Kuinkahan kauas lautasen uskaltaa sijoittaa, onko alle 15 m suositus koaksiaalille?
Voi se vanhakin LNB olla vielä kunnossa. 30m ei ole mitään ongelma hyvälaatuisille kaapeleille.
Tohon jalustaan tarvitset esim. betoni n. 1mx1m laataan tai säätä kestävän levyn ja painoa, jottan tuuli ei siirrä antennia.
Maan routiminenkin voi olla keväällä ongelma?
Voi se vanhakin LNB olla vielä kunnossa. 30m ei ole mitään ongelma hyvälaatuisille kaapeleille.
Tohon jalustaan tarvitset esim. betoni n. 1mx1m laataan tai säätä kestävän levyn ja painoa, jottan tuuli ei siirrä antennia.
Maan routiminenkin voi olla keväällä ongelma?
Niillä mikropäillä tahtoo olla oma elinkaarensa ja niiden herkkyys tahtoo vuosien myötä laskea ennen kuin lopulta lakkaa toimimasta kokonaan. .Jos mikropää alkaa olla 15-20 vuotta vanha, niin kannattaa suosiossa investoida se vähän reilu 10 euroa uuteen kunnolliseen mikropäähän. Tai jos on oikein tiukka budjetti niin sitten ostaa uuden huonomman mikropään vitosella.
Kiitos vinkeistä. Tuota linkattua mikropäätä minä olen käyttänytkin, se saapui vasta alkuviikosta. Olisi voinut tilata kaksikin päätä, koska nyt ei tiedä, onko mikropää varmasti ehjä. Ajattelin kokeilla ensin vain yhdellä, vaikka paikat lautasessa on kahdelle, että olisi saanut jotain näkyviin ennen isompia suunnitelmia.
Jännä, että Inverton kuori on aika halvan näköistä muovia. Vanha Oxford LNB oli kokonaan alumiinia ja sen kyllä huomasi. Avasin sen ja elektroniikka oli kuin tehdasuusi. Mikropään heikko kohta oli muovinen linssi muuten se näytti pomminkestävältä ja tämä liki 30v ulkona.
Lautastakaan ei pysty seinällä siirtämään kun menee ikkunoiden eteen ja muuten se on jo räystäsrajassa. Eli tolppa maahan tähän tapaan: Masto jalustalla 1000 x 200 x 200 mm, Ø48 mm, galvanoitua terästä
Kuinkahan kauas lautasen uskaltaa sijoittaa, onko alle 15 m suositus koaksiaalille?
Hyvä kun näytät tehneen Huoltovalikkopalstalle kysymyksen aiheesta. Siellä on huomattavasti paljon enemmän asiantuntemusta kuin vaikkapa minulla.
Lautasantenni toimii hyvin vaikka 50 metrin antennikaapelin päästä. Siinä invertossa jonka linkkasin on normaalia suurempi vahvistus välitaajuussignaallille, niin se toiminee kenties sadan metrin antennikaapelin päässäkin ok.
Jos antennin saat asennettua puiden taakse talosta katsottuna, niin siellähän näyttää sinulla olevan horisonttia hyvin vapaana vähän joka suuntaan. Eli jos innostut harrastelemaan, niin hyvä mahdollisuus ottaa vastaan kenties 27.5W satelliitistakin BBC:n ja ITV:n yms. brittikanavat (vaativat Enigma2 boksin ja harrastelua) ja itäiseämpiä satelliitteja josta näkyy esimerkiksi ajoittain formuloita ja valioliigaa maksutta.
Niillä mikropäillä tahtoo olla oma elinkaarensa ja niiden herkkyys tahtoo vuosien myötä laskea ennen kuin lopulta lakkaa toimimasta kokonaan. .Jos mikropää alkaa olla 15-20 vuotta vanha, niin kannattaa suosiossa investoida se vähän reilu 10 euroa uuteen kunnolliseen mikropäähän. Tai jos on oikein tiukka budjetti niin sitten ostaa uuden huonomman mikropään vitosella.
Tuossa kun ihmettelin Inverton LNB:n halpaa muovikuorta, niin oikeassa olin. Sehän halkesi liitossaumasta, vaikka olin keveyesti sormivoimalla ruuvannut paikalleen. Lautasessa on hento muovinen pidike, jota ei edes voi kiristää kovin kovaa.
Asiaa pahensi se, että LNB piti kääntää, että kotelon sauma jäi epätasapainoon puristuksessa.
Tutkin tuota Oxfordin LNB:tä, niin kartion sisällä antennit olivat syöpyneet, joten tuskin olisi enää toiminut. Jos olisi ajoissa vaihtanut suojalinssin, niin varmaan toimisi tänäkin päivänä, toisin kuin Inverton kaltaiset muoviämpärit.
Joo on tuo kyllä perseestä, kun tähän asti saanut 25e/kk haluamiaan kanavia, joiden mukana siis F1. Nyt sitten pitäisi ottaa yli 50e/kk maksavat paketit, jotta näkisi samat lähetykset. Tuohon kun vielä huomioidaan suomalaiskuskien tilanne F1:ssä, ei kauheasti innosta tuplata kuluja. Tarvinnee...
www.huoltovalikko.com
"Tulevan kauden ilmaiskanavien spekulaatiot on aika käynnistää. Mennään vanhalla listalla näin alkuun.
-MBC Action kanava näytää fta ilman mainoksia 26E positiosta. Vaatii yli metrin antennin näkyäkseen sateettomalla säällä.
-C4 HD 28.2E/27.5W näyttää britannian gp:n. Vaatii todella ison antennin 28.2E tai näkyy myös normaalikokoisella 27.5W kikkailemalla. 27.5W Biss.
-Turkmenistan Sport 52E on näyttänyt satunnaisesti joitain kisoja fta.
-Sky Sport News HD / RTL 19.2E Neljä kisaa.
-ERT Sport HD 39E. Vaatii >1.8 m:n lautasen. Biss.
-ESPN Caribbean 15W. Huono kuvanlaatu. Biss.
-Idman TV 46E. Vaatii >1.5m:n lautasen. Biss."
Biss vaatii niiden koodien näpyttelyn näkyäkseen. Netti kertoo aiheesta. Tuo 27.5W vaatii BBC yms. paketille Bissin lisäksi Enigma2 boksia.
Enigma2 boksi lienee helpoin na toimivin kaikkien Biss kanavien katsomiseen.
Joo on tuo kyllä perseestä, kun tähän asti saanut 25e/kk haluamiaan kanavia, joiden mukana siis F1. Nyt sitten pitäisi ottaa yli 50e/kk maksavat paketit, jotta näkisi samat lähetykset. Tuohon kun vielä huomioidaan suomalaiskuskien tilanne F1:ssä, ei kauheasti innosta tuplata kuluja. Tarvinnee...
www.huoltovalikko.com
"Tulevan kauden ilmaiskanavien spekulaatiot on aika käynnistää. Mennään vanhalla listalla näin alkuun.
-MBC Action kanava näytää fta ilman mainoksia 26E positiosta. Vaatii yli metrin antennin näkyäkseen sateettomalla säällä.
-C4 HD 28.2E/27.5W näyttää britannian gp:n. Vaatii todella ison antennin 28.2E tai näkyy myös normaalikokoisella 27.5W kikkailemalla. 27.5W Biss.
-Turkmenistan Sport 52E on näyttänyt satunnaisesti joitain kisoja fta.
-Sky Sport News HD / RTL 19.2E Neljä kisaa.
-ERT Sport HD 39E. Vaatii >1.8 m:n lautasen. Biss.
-ESPN Caribbean 15W. Huono kuvanlaatu. Biss.
-Idman TV 46E. Vaatii >1.5m:n lautasen. Biss."
Biss vaatii niiden koodien näpyttelyn näkyäkseen. Netti kertoo aiheesta. Tuo 27.5W vaatii BBC yms. paketille Bissin lisäksi Enigma2 boksia.
Enigma2 boksi lienee helpoin na toimivin kaikkien Biss kanavien katsomiseen.
Mulla on antenni MBC Action "kanavaan" suunnattu ja se näkyy hyvällä säällä etelässä hyvin ja pienellä sateellakin, jos LNB: päällä on sadesuoja( voi muuten tehdä läpinäkyvästä tomattirasiastakin sitä ei saa laittaa sen keilan eteen, koska vesipisata ilmeisesti taittavat yms. singnaalia) Mutta en ainakaan sen satelliitin kautta näyttämässä ohjelma luettolossa viikonlopun kisasta mainintaa löytänyt.
Mäkin olin uskossa että ABC Action näyttää kaikki kisat.
Onkos sulla mitään tietoa, mitkä kisat milläkin satelliitilla näkyy?
Mulla on antenni MBC Action "kanavaan" suunnattu ja se näkyy hyvällä säällä etelässä hyvin ja pienellä sateellakin, jos LNB: päällä on sadesuoja( voi muuten tehdä läpinäkyvästä tomattirasiastakin sitä ei saa laittaa sen keilan eteen, koska vesipisata ilmeisesti taittavat yms. singnaalia) Mutta en ainakaan sen satelliitin kautta näyttämässä ohjelma luettolossa viikonlopun kisasta mainintaa löytänyt.
Mäkin olin uskossa että ABC Action näyttää kaikki kisat.
Onkos sulla mitään tietoa, mitkä kisat milläkin satelliitilla näkyy?
Hyvin mahdollista, eikä tuolta Huoltovalikkopalstaltakaan. Mitään tietoa löytynyt.
Taisi olla joku VPN.fi?, jossa oli että TF1-kanava saattaisi niitä näyttääi??
Sitten etsin että Astra M1 :stä tuo kanava käyttäisi? En ole kokeillut
Käytännössä helpointa on hankkia se f1tv pro ja jos ei budjwtti riitä tuohon, niin sitten piraatti striimi, wi niidenkään löytäminen vaikeaa ole, mutta tietty epävarmuustekijä niissä tietysti on.
Edelliseen kämppään piti hommata Canal+ satelliittisetti tallentavalla boksilla ja uudessa kämpässä se laitettiin myös seinälle vaikka antennilla näkyy kanavat. Canal+ soppari on irtisanottu jo aikoja sitten, kun ei moiselle ollut käyttöä ja nythän tuo lautanen roikkuu tuolla ulkoseinällä ihan "tarpeettomana". Tekeekös tuolla yhtään mitään ilman Canalin tai "Allenten" tilausta tai onkohan moisella setillä rahallista arvoa, jos sitä kokeilisi torissa myydä. Muutamia lautasia näyttää olevan myynnissä ja hintahaitari on laajahko.
Edelliseen kämppään piti hommata Canal+ satelliittisetti tallentavalla boksilla ja uudessa kämpässä se laitettiin myös seinälle vaikka antennilla näkyy kanavat. Canal+ soppari on irtisanottu jo aikoja sitten, kun ei moiselle ollut käyttöä ja nythän tuo lautanen roikkuu tuolla ulkoseinällä ihan "tarpeettomana". Tekeekös tuolla yhtään mitään ilman Canalin tai "Allenten" tilausta tai onkohan moisella setillä rahallista arvoa, jos sitä kokeilisi torissa myydä. Muutamia lautasia näyttää olevan myynnissä ja hintahaitari on laajahko.
Allenten/Canal Digitalin boksi on ongelmajätettä ilman Canal Digitalin maksukorttia. Rampautettu siitä tarkoituksella maksuttomien kanavien katselu mahdollisimman tehokkaasti.
Lautasantennin voit suunnata uudelleen Astra 19E tai Hotbird 13E satelliittiin. Sieltä tulee maksutonta katsottavaa.
DIY and professional tools to point your satellite dish. Get accurate information for your location with our online satellite finder so that you can get the job done and watch satellite tv in no time.
Nuo tuollaiset viisarilla toimivat suuntausmittarit ovat kyllä suhteelisen perseestä..
Mä olen muutaman kerran suunnannut jo kännykän kuvapuhelun avulla lautasen. Se ei ole kovin vaikeaa jos lautasessa on stanssattuna kallistusasteikko. Kaivaa esim tuolta dishpointterista sen sijainnin pystykallistuksen valittuun satelliittiin, ja sitten vaan hyvin hitaasti kääntää lautasta käyttäen digiboksista löytyvää suuntausmittaria, tai jotain vastaavaa signaalin ilmaisinta. Kun sputnikki on hollilla, niin sitten tekee sen loppusäädön.
Mulla on siis vanha dvb-s suuntausmittari, mutta tuolla on jo muutama satelliitti josta ei sopivia lähettimiä enää löydy.
Nuo tuollaiset viisarilla toimivat suuntausmittarit ovat kyllä suhteelisen perseestä..
Mä olen muutaman kerran suunnannut jo kännykän kuvapuhelun avulla lautasen. Se ei ole kovin vaikeaa jos lautasessa on stanssattuna kallistusasteikko. Kaivaa esim tuolta dishpointterista sen sijainnin pystykallistuksen valittuun satelliittiin, ja sitten vaan hyvin hitaasti kääntää lautasta käyttäen digiboksista löytyvää suuntausmittaria, tai jotain vastaavaa signaalin ilmaisinta. Kun sputnikki on hollilla, niin sitten tekee sen loppusäädön.
Mulla on siis vanha dvb-s suuntausmittari, mutta tuolla on jo muutama satelliitti josta ei sopivia lähettimiä enää löydy.
Tuossa satshopin viisarimittarissa on myös äänipiippari, jolla saa vähän paremmin suunnattua. Viisari on tosiaan aika onneton.
Digiboksin suuntausmittari on myös hyvä apuväline. Enigma2-bokseissa (useimmissa?) on web-käyttöliittymä, jonka kautta saa myös kuvankaappauksen suoraan vastaanottimen ruudusta. Se on ihan kätevä, mikäli antenni on kaukana boksista.
(Se on sitten varmaan monella tiedossakin, että digiboksia ei kannata altistaa suoraan julkiselle internetille. Eli ainakin palomuuri/NAT-reititin väliin. Muuten saattaa boksi ruveta esimerkiksi suoltamaan mainospostia miehille tarkoitettuihin lääkkeisiin liittyen.)
Lainaan vanhaa viestiä, kun katselin vielä muistaakseni tänä talvena noita olleen Satshopissa. Nyt taitaa olla järkihintaiset 110 tai 120 senttiset loppu kaikkialta. Tuo myynnissä oleva 125cm menee maagisen rajan yli, ja Joensuun rakennusjärjestys antaa virkamiehelle oikeuden kieltää se, ja kieltäähän he sen koska kieltäminen on kivaa. Ja onhan tuo vähän liian arvokas omaan tarpeeseen. Saatavilla 97 cm, se varmaan lähtee testiin jos isompaa ei Torista löydy.
Lainaan vanhaa viestiä, kun katselin vielä muistaakseni tänä talvena noita olleen Satshopissa. Nyt taitaa olla järkihintaiset 110 tai 120 senttiset loppu kaikkialta. Tuo myynnissä oleva 125cm menee maagisen rajan yli, ja Joensuun rakennusjärjestys antaa virkamiehelle oikeuden kieltää se, ja kieltäähän he sen koska kieltäminen on kivaa. Ja onhan tuo vähän liian arvokas omaan tarpeeseen. Saatavilla 97 cm, se varmaan lähtee testiin jos isompaa ei Torista löydy.
Muistelen kanssa, itsellä oli piilossa kerrostalon takapihalla alaparvekkeeni vieressä 180cm:n antenni, katselin ekojen joukossa taivaskanavia, sitten kateelliset naapurit määki asukaskokouksessa että rumentaa maisemaa vaikka olikin piilossa, onneksi ei siihen aikaan ollut moottoroitua peiliä vaikeeta saada kaupaksi.
Monet muut naapurit sanoivat että toiset ovat vain kateellisia, älä välitä.
yksi talon päässä asuva yläkerran kaveri väitti pokkana että sen videot hajosivat kun antenni tuli alapihalle
Lainaan vanhaa viestiä, kun katselin vielä muistaakseni tänä talvena noita olleen Satshopissa. Nyt taitaa olla järkihintaiset 110 tai 120 senttiset loppu kaikkialta. Tuo myynnissä oleva 125cm menee maagisen rajan yli, ja Joensuun rakennusjärjestys antaa virkamiehelle oikeuden kieltää se, ja kieltäähän he sen koska kieltäminen on kivaa. Ja onhan tuo vähän liian arvokas omaan tarpeeseen. Saatavilla 97 cm, se varmaan lähtee testiin jos isompaa ei Torista löydy.
Ilmeisesti Triaxin 110 senttinen lautanen on loppu kaikkialta. Liekkö sen valmistus lopetettu?
Kannattaa verrata satelliittientennien osalta sitä teknisten tietojen vahvistusta (gain) samalla taajuudella eri antenneissa. Sehän se on se mikä on oleellista antennissa.
Triaxin 110 cm lautanenkaan ei ole 110 senttiä halkaisijaltaan kuin korkeinaan yhdeltä sivulta mitattaessa ja toiseen suuntaan mitattuna se on pienempi.
Tuo 97 senttinen lautanen ei välttämättä ole kovinkaan paljon pienempi aktiiviselta pinta-alaltaan. Selviää siitä gain-vahvistusluvusta kun vertaa.
Saa olla virkamies tai naapuri melkoisen tarkkasilmäinen jos meinaa erottaa silmillä 110 senttisen triaxin antennin koon tuosta 125 senttisestä Gilbertinin antennista. Hinta pompsahtaa Gilbertinin 125 senttisellä antennilla aivan eri suuruusluokkaan kuin mitä 100-110 senttiset lautaset maksaa. Tosin onhan kyseessä antennien "Rolls-Royce" ja siinä lienee antennia loppuelämäksi ainakin kestävyyden puolesta.
Itse laittaisin omalla luvalla tuollaisen Gilbertin 125 senttisen lautasen 110 senttisen lautasen sijasta jos budjetti ei rajoittaisi valintaa.
Toroidal antenni voi olla myös vaihtoehto tuolle 97 senttiselle lautaselle. Vastaa muistaakseni noin 90 senttistä offset-lautasta vahvistus:
Paras single (1 ulostulo) mikropäämme heikoille signaaleille. Tämä on "High Gain, Low Noise LNB" eli saat normaalia mikropäätä vahvemman ja häiriöttömämmän signaalin. Soveltuu siksi sellaisten satelliittien vastaanottoon, joita on Suomessa vaikea vastaano
www.satshop.fi
hu
Vaikutus voi olla esimerkiksi 0,5+ dB luokkaa verrattuna johonkin keskivertoon mikropäähän.
Myös satelliittivirittimen herkkyys vaikuttaa siihen vastaanottoon. Esimerkiksi tässä Octagonin digiboksissa on yksi herkimmistä virittimistä:
Antennin suuntauksen ja mikropään asennon hienosäädöllä saa myös hiottua vahvistusta lisää desibelejä tai ainakin niiden osia.
Lopputuloksena tuolla herkällä mikropäällä, herkällä satelliittidigiboksilla ja lautasen suuntauksen hienosäädöllä sillä 97 senttisellä lautasella voi saada enemmän kanavia näkyviin ja paremman sadevaran kuin 110 senttisellä lautasella ilman noita hifistelyitä. Toki siinä fysiikan lait tulevat ennemmin tai myöhemmin vastaan ja ei sitä noilla hifistelyillä pääse silti samaan kuin 125 senttisellä Gilbertinin lautasella 97 senttisellä antennilla. Toki paras lopputulos tulee sillä kun mahdollisimman iso lautanen pohjille josta "lähteä rakentamaan" ja sitten hifistelyt siihen päälle.
EDIT: 3 dB lisää vahvistusta on sama kuin lautasen pinta-alan tuplaaminen. Eli yllättävän isoja ne hifistelyiden vaikutukset.
Kiinteä suunta satelliittiin E26 (QO-100), laitan mikropään ympärille 2,4GHz lähettimen antennin, joten sille hyvä on tuollainen offset-lautanen. Tuohon mahtaa riittää ihan 90 senttinen antenni, jos ei isompaa tähän hetkeen löydy. Miettiä sitten tehobudjettia saanko mitään leveämpää lähetyskaistaa, esim videota läpi edes sillä 120cm antennilla. Kyseessä siis satelliitti, mikä toistaa saapuvan 2,4GHz signaalin tuolla 10GHz alueella takaisin maahan. Muuhun laitteistoon taitaa jo mennä se 600€, joten miettiä kannattaako sitten peilissä enää säästää
Kiinteä suunta satelliittiin E26 (QO-100), laitan mikropään ympärille 2,4GHz lähettimen antennin, joten sille hyvä on tuollainen offset-lautanen. Tuohon mahtaa riittää ihan 90 senttinen antenni, jos ei isompaa tähän hetkeen löydy. Miettiä sitten tehobudjettia saanko mitään leveämpää lähetyskaistaa, esim videota läpi edes sillä 120cm antennilla. Kyseessä siis satelliitti, mikä toistaa saapuvan 2,4GHz signaalin tuolla 10GHz alueella takaisin maahan. Muuhun laitteistoon taitaa jo mennä se 600€, joten miettiä kannattaako sitten peilissä enää säästää
Downlink kaista näyttää ainakin siltä footprinttien perusteella, että vaatisi Suomessa useamman metrin halkaisijaltaan olevaa antennia. Toki voi olla jotain sivukeiloja jotka näkyy Suomessa esimerkiksi 120 senttisellä lautasantennilla tai siis niiden vastaanotto onnistuu.
2,4 Ghz taajuusalueen uplink karttojen osalta minulla ei ole harmainta hajuakaan mistä löytyisi ne joista näkisi tavittavan uplink-kaistan antennin koot tai tehot.
Ehkä Huoltovalikko palstalta voisit kysellä hieman neuvoja tuohon. Osalla on siellä palstalla isojakin moottoriantenneja, niin voisivat tsekata kenties niitä signaalitasoja mitä sieltä Suomeen tulee. Ja ehkä jollakin voisi olla osaamista noista uplink-hommistakin.
Radioamatööreillä lienee omat palstat sitten myös noista kokemusten jakamiseen.
Downlink kaista näyttää ainakin siltä footprinttien perusteella, että vaatisi Suomessa useamman metrin halkaisijaltaan olevaa antennia. Toki voi olla jotain sivukeiloja jotka näkyy Suomessa esimerkiksi 120 senttisellä lautasantennilla tai siis niiden vastaanotto onnistuu.
2,4 Ghz taajuusalueen uplink karttojen osalta minulla ei ole harmainta hajuakaan mistä löytyisi ne joista näkisi tavittavan uplink-kaistan antennin koot tai tehot.
Ehkä Huoltovalikko palstalta voisit kysellä hieman neuvoja tuohon. Osalla on siellä palstalla isojakin moottoriantenneja, niin voisivat tsekata kenties niitä signaalitasoja mitä sieltä Suomeen tulee. Ja ehkä jollakin voisi olla osaamista noista uplink-hommistakin.
Radioamatööreillä lienee omat palstat sitten myös noista kokemusten jakamiseen.
Tuota on saatu kuulumaan jopa 60 senttisellä lautasella ylä-lapissa, tuolla amatööripuolella kuuluvuus ja säteily on aika lailla puoli maapalloa. Isompaa peiliä etsin lähinnä pienentääkseni lähettimen tehon tarvetta. Koon kasvattaminen 80 sentistä 110 senttiin puolittaa tarvittavan lähetystehon. Lähettimen tehon kasvattaminen ei ole kovin edullista tuolla taajuudella. Sellainen arvio minulla olisi, että 4W lähetystehoa 120cm antenni olisi varmasti riittävä kapeakaistaiseen lähetteeseen 2-4W tehoilla. 120 senttisellä voisi päästä jonkin pienen bittivirran datasiirtoon laajakaistalähetteenä, tehoa toki 10dB enemmän, koska kaista on laajempi.
Lähinnä siis etsin vaihtoehtoja mistä löytyy antenni, vai ottaisiko riskin ettei tuota viittä ylimääräistä senttiä kukaan tule mittaamaan. Tai onko se soikea, että mittaisi vain leveyden alle 120 senttiin.
Tuota on saatu kuulumaan jopa 60 senttisellä lautasella ylä-lapissa, tuolla amatööripuolella kuuluvuus ja säteily on aika lailla puoli maapalloa. Isompaa peiliä etsin lähinnä pienentääkseni lähettimen tehon tarvetta. Koon kasvattaminen 80 sentistä 110 senttiin puolittaa tarvittavan lähetystehon. Lähettimen tehon kasvattaminen ei ole kovin edullista tuolla taajuudella. Sellainen arvio minulla olisi, että 4W lähetystehoa 120cm antenni olisi varmasti riittävä kapeakaistaiseen lähetteeseen 2-4W tehoilla. 120 senttisellä voisi päästä jonkin pienen bittivirran datasiirtoon laajakaistalähetteenä, tehoa toki 10dB enemmän, koska kaista on laajempi.
Lähinnä siis etsin vaihtoehtoja mistä löytyy antenni, vai ottaisiko riskin ettei tuota viittä ylimääräistä senttiä kukaan tule mittaamaan. Tai onko se soikea, että mittaisi vain leveyden alle 120 senttiin.
Eihän tuo ole kuin 4,5 cm leveämpi kuin se "maaginen" 120cm raja siellä.
Jos antenni ei ole ihan maan tasalla, niin sitä on äärimmäisen vaikea erottaa onko tuo antenni yli vai alle 120 cm. Antennin voi myös maalata halutessaan vaikka seinän tai katon tms. väriin jos sitä haluaa häivyttää.
Tällä sivulla voi laskeskella lautasantennin vahvistusta eri taajuuksilla:
Calculate the gain, half-power beamwidth, and effective aperture of a parabolic antenna. Easy-to-use calculator for RF professionals and enthusiasts.
www.rfwireless-world.com
Välttämättä se lautasantenni ei ole paras vaihtoehto Wifi-signaalin lähettämiseen kun taajuus sillä on 2400 Mhz ja lautasen vahvistus on vain murto-osa siitä sillä taajuudella mitä se olisi vaikka 12000 Mhz satelliitin downlinkin taajuudella.
Jos ei olisi mitään tilarajoituksia antennin koolle, niin sitten varmaan tuollaiseen wlan-käyttöön joku 3+ metriä halkaisijaltaan oleva C-bandin verkko-satelliittilautasantenni olisi paras. Sen mittatarkkuus ei riitä Ku-taajuudelle 12 Ghz saakka, mutta toimii hyvin 5 GHz satelliittitelevision taajuudella C-alueella. Vielä paremmin toimisi 2,4 Ghz taajuudella.
Saa olla virkamies tai naapuri melkoisen tarkkasilmäinen jos meinaa erottaa silmillä 110 senttisen triaxin antennin koon tuosta 125 senttisestä Gilbertinin antennista. Hinta pompsahtaa Gilbertinin 125 senttisellä antennilla aivan eri suuruusluokkaan kuin mitä 100-110 senttiset lautaset maksaa. Tosin onhan kyseessä antennien "Rolls-Royce" ja siinä lienee antennia loppuelämäksi ainakin kestävyyden puolesta.
Tuntuu, että mikä tahansa lautanen kestää helposti monia vuosikymmeniä ulkona, vaikka maalipintaan voi tulla vähän patinaa. Muoviosat, jos niitä on esim. mikropään kiinnityksessä, hapertuu ensimmäisenä. Ainakin 90-luvun Nokia, Canal yms. pikkulautaset, muutamaa ruostepilkkua huomioimatta, ei paljon uudelle häviä.
Kestävyyden perusteella ihmettelen suuresti, että käytettyjen tarjonta on niin olematonta. Itsekin vuodenpäivät yrittänyt löytää jotain 125-150 cm lautasta. Nyt olisi 150 cm Gibertini tarjouksessa 399 € (+ kuriiritoimitus 178 €), mutta harmittaa laittaa 600 €, kun myydessä arvo on kahvipaketin luokkaa. 125 cm lautasen (349 €) kuriiri olisi 30 € mutta liekö isoa eroa 90 vs 125 cm.
Lähinnä siis etsin vaihtoehtoja mistä löytyy antenni, vai ottaisiko riskin ettei tuota viittä ylimääräistä senttiä kukaan tule mittaamaan. Tai onko se soikea, että mittaisi vain leveyden alle 120 senttiin.
Missä olosuhteissa ja millähän oikeudella virkamies voi tuollaisiin typeryyksiin ryhtyä, että ruvetaan mittaamaan antenneja ja kieltämään jonkun senttimäärän ylittäviä?
110cm lautanen löytyi paikalliselta radioamatööriltä, keräilee kaikkea kivaa, jos joku sattuisi joskus tarvitsemaan. HAM-express tuo lautasen tällä viikolla valmiiksi tehdyillä kiinnikkeillä.
Tuntuu, että mikä tahansa lautanen kestää helposti monia vuosikymmeniä ulkona, vaikka maalipintaan voi tulla vähän patinaa. Muoviosat, jos niitä on esim. mikropään kiinnityksessä, hapertuu ensimmäisenä. Ainakin 90-luvun Nokia, Canal yms. pikkulautaset, muutamaa ruostepilkkua huomioimatta, ei paljon uudelle häviä.
Kestävyyden perusteella ihmettelen suuresti, että käytettyjen tarjonta on niin olematonta. Itsekin vuodenpäivät yrittänyt löytää jotain 125-150 cm lautasta. Nyt olisi 150 cm Gibertini tarjouksessa 399 € (+ kuriiritoimitus 178 €), mutta harmittaa laittaa 600 €, kun myydessä arvo on kahvipaketin luokkaa. 125 cm lautasen (349 €) kuriiri olisi 30 € mutta liekö isoa eroa 90 vs 125 cm.
Eihän niitä paljon tule myyntiin, kun ovat niin kestäviä. Aikoinaan laitoin 1,8m n. 30-40 vuotta vanhan lautasen muistaakseni kirveellä palasiksi. Pinta oli halkeillut, mutta silti astrat ym. näkyivät.
@Lucas tiedätkö näkyykö Formua 1 kisoja tänä vuonna ilmaiseksi satelliitilla?
Eihän niitä paljon tule myyntiin, kun ovat niin kestäviä. Aikoinaan laitoin 1,8m n. 30-40 vuotta vanhan lautasen muistaakseni kirveellä palasiksi. Pinta oli halkeillut, mutta silti astrat ym. näkyivät.
@Lucas tiedätkö näkyykö Formua 1 kisoja tänä vuonna ilmaiseksi satelliitilla?
MBC Action taitaa näyttää osan livenä ja Turkemenistan Sport (52E),
Sitten Channel 4 näyttää Iso-Britannian GP:n, mutta vaatii joko todella ison antennin (28E) satelliitti tai sitten 27.5W suunnasta säätämistä BISS-avainten yms. kanssa.
IPTV ja VPN systeemit alkavat olla parempia formuloiden maksuttomaan tai "maksuttomaan" livenä katseluun kuin oma satelliittiantenni.
DIY and professional tools to point your satellite dish. Get accurate information for your location with our online satellite finder so that you can get the job done and watch satellite tv in no time.
www.dishpointer.com
Itse ostaisin tällaisen kalliimman 120 euroa maksavan Octagon Sf8008 digiboksin. Toimii myös harava- ja kaapelitee kanavat tuossa ja todella herkkkä se satelliittivirtin siinä.
Paras single (1 ulostulo) mikropäämme heikoille signaaleille. Tämä on "High Gain, Low Noise LNB" eli saat normaalia mikropäätä vahvemman ja häiriöttömämmän signaalin. Soveltuu siksi sellaisten satelliittien vastaanottoon, joita on Suomessa vaikea vastaano
www.satshop.fi
Noilla sitä alkuun pääsee. Kiinnostavinta ilmaiskanava tarjontaa on englannin kieliset uutiskanavat, musiikkikanavat joita molemmista satelliiteista näkyy vajaa kymmenen maksutta ja sitten Saksan Eurosport (sd laatuinen versio). Saksan maksuttomilta peruskanavilta tulee myös paljon urheilua erittäin laadukkaalla HD-kuvalla ja niitä voi katsoa hyvin vaikka saksaa ei ymmärtäisi sanaakaan.
IMO, suuntaaminen on helpompaa käyttäen viritintä kuin noita viisarimittareita. Asentaa lautasen suorassa olevaan pystyputkeen, selvittää oikean nousukulman ja säätää lautasen suunnilleen siihen, sitten kuvapuhelu telkkariin jossa näytöllä sinkkumittari ja kääntää lautasta hyvin hitaasti. Kun suunta on hollilla sillä sinkkymittarilla on hyvä asettaa tarkkaan lautasen nousukulma ja mikropään asento.
IMO, suuntaaminen on helpompaa käyttäen viritintä kuin noita viisarimittareita. Asentaa lautasen suorassa olevaan pystyputkeen, selvittää oikean nousukulman ja säätää lautasen suunnilleen siihen, sitten kuvapuhelu telkkariin jossa näytöllä sinkkumittari ja kääntää lautasta hyvin hitaasti. Kun suunta on hollilla sillä sinkkymittarilla on hyvä asettaa tarkkaan lautasen nousukulma ja mikropään asento.
IMO, suuntaaminen on helpompaa käyttäen viritintä kuin noita viisarimittareita. Asentaa lautasen suorassa olevaan pystyputkeen, selvittää oikean nousukulman ja säätää lautasen suunnilleen siihen, sitten kuvapuhelu telkkariin jossa näytöllä sinkkumittari ja kääntää lautasta hyvin hitaasti. Kun suunta on hollilla sillä sinkkymittarilla on hyvä asettaa tarkkaan lautasen nousukulma ja mikropään asento.
Kyllä se on toisinpäin. Se boksin viritin toimii muutaman sekunnin viiveellä ennen kuin lukittuu. Helposti kääntyy ohi lautanen siitä. Viritysmittari sen sijaan on analoginen kapine ja piippaa sillä tuhannesosasekunnilla kun jotain signaalia lautanen saa. Sitten vain hienosäädetään lautanen sun mukaan että mittaria käännetään aina vähemmän herkemmälle ja etsitään kohta lautaselle missä se saa voimakkaimman signaalin.
Sitten haetaan boksista kanavat ja katsotaan osuiko oikeaan satelliittiin. Jos ei niin katsotaan satelliittilistoilta minkä satelliitin kanavat se löysi sen mukaan käännetään sitten lautasta länteen tai itään siitä.
Hienosäätö-hifistely onnistuu sitten parheiten lopuksi jos on Enigma2 boksi kun lataa vain dreamdroit sovelluksen ja sen signaalimittarilla hienosäätää sen antennin heikoimman kanavan mukaan. Pitää olla samassa wifi-verkossa tai lanissa sen boksin kuin puhelimen, että säätö onnistuu.
Kyllä se on toisinpäin. Se boksin viritin toimii muutaman sekunnin viiveellä ennen kuin lukittuu. Helposti kääntyy ohi lautanen siitä. Viritysmittari sen sijaan on analoginen kapine ja piippaa sillä tuhannesosasekunnilla kun jotain signaalia lautanen saa. Sitten vain hienosäädetään lautanen sun mukaan että mittaria käännetään aina vähemmän herkemmälle ja etsitään kohta lautaselle missä se saa voimakkaimman signaalin.
Sitten haetaan boksista kanavat ja katsotaan osuiko oikeaan satelliittiin. Jos ei niin katsotaan satelliittilistoilta minkä satelliitin kanavat se löysi sen mukaan käännetään sitten lautasta länteen tai itään siitä.
Hienosäätö-hifistely onnistuu sitten parheiten lopuksi jos on Enigma2 boksi kun lataa vain dreamdroit sovelluksen ja sen signaalimittarilla hienosäätää sen antennin heikoimman kanavan mukaan. Pitää olla samassa wifi-verkossa tai lanissa sen boksin kuin puhelimen, että säätö onnistuu.
Kun katsoo tuon nousukulman paikalleen, niin silloin se ei löydä kuin sen oikean satelliitin (ellei sitten paskalla tuurilla satu viereiseen satelliittiin transponderi juuri samoilla arvoilla), ja tuon viiveen takia sitä pitää kääntää hyvin hitaasti, mutta ei se nyt minuuttia pidempään kestä.
Enigma lootalla tuo suuntaaminen on tietysti kertaluokkaa helpompaa, mutta tuo videopuhelu on ihan hyvä korvike.
Kun katsoo tuon nousukulman paikalleen, niin silloin se ei löydä kuin sen oikean satelliitin (ellei sitten paskalla tuurilla satu viereiseen satelliittiin transponderi juuri samoilla arvoilla), ja tuon viiveen takia sitä pitää kääntää hyvin hitaasti, mutta ei se nyt minuuttia pidempään kestä.
Enigma lootalla tuo suuntaaminen on tietysti kertaluokkaa helpompaa, mutta tuo videopuhelu on ihan hyvä korvike.
Olen joskus pari tuntia suuntaillut antennia kun se oli irti seinätelineestä ilman mittaria ennen kuin onnistui suuntaus. Tämä vaikka kanavat oli jo valmiina muistissa siitä satelliitista. Mittarin kanssa suuntaus onnistunut aina muutamassa minuutissa. Toki joskus sattunut naapurisatelliittiin ensin se suuntaus. Mutta siitä se on sitten helppo kääntää oikeaan suuntaan kun saa tunnistettua mistä satelliitista löytyneitä kanavia lähetetään.
Suosittelen kyllä lämpimästi tuon noin 7 euroa maksavan analogisen satelliittisignaalimittarin ostastamista jos antennia on suuntaamassa.
On olemassa myös niitä ammattitason suuntausmittareita, jotka näyttävät kerralla kaikkien transponderien signaalivoimakkkuudet ja erilaisia arvoja niiden signaaleista. Maksava vähintään satoja euroja sellaiset mittarit. Sellaisen hankinnassa ei ole mitään järkeä jos tarkoitus on yksi satelliittiantenni asentaa ja ottaa vastaan sillä 1-12 kpl eri satelliittisuuntia. Jos taas ammatikseen asentelee erilaisia antenneja, niin sitten sellainen on todella pätevä ja lähes pakollinen varuste. Usein sama mittari toimii myös kaapeliteevee ja harava-antennisignaalien kanssa.
Olen joskus pari tuntia suuntaillut antennia kun se oli irti seinätelineestä ilman mittaria ennen kuin onnistui suuntaus. Tämä vaikka kanavat oli jo valmiina muistissa siitä satelliitista. Mittarin kanssa suuntaus onnistunut aina muutamassa minuutissa. Toki joskus sattunut naapurisatelliittiin ensin se suuntaus. Mutta siitä se on sitten helppo kääntää oikeaan suuntaan kun saa tunnistettua mistä satelliitista löytyneitä kanavia lähetetään.
Suosittelen kyllä lämpimästi tuon noin 7 euroa maksavan analogisen satelliittisignaalimittarin ostastamista jos antennia on suuntaamassa.
On olemassa myös niitä ammattitason suuntausmittareita, jotka näyttävät kerralla kaikkien transponderien signaalivoimakkkuudet ja erilaisia arvoja niiden signaaleista. Maksava vähintään satoja euroja sellaiset mittarit. Sellaisen hankinnassa ei ole mitään järkeä jos tarkoitus on yksi satelliittiantenni asentaa ja ottaa vastaan sillä 1-12 kpl eri satelliittisuuntia. Jos taas ammatikseen asentelee erilaisia antenneja, niin sitten sellainen on todella pätevä ja lähes pakollinen varuste. Usein sama mittari toimii myös kaapeliteevee ja harava-antennisignaalien kanssa.
Joo, ei irtolautasen suuntaamisesta tule mitään digiboksilla.. Tosin eipä se nyt oikein toimi millään muulla kuin analogisella taajuusspektrillä.. Ellei sitten nykyään ole jo reaaliaikaisia digispektrejä.
Mulla on (jossain) tuollainen viisarimittari, ja vanha dvb-s mittari, joka ei enää tosiaan ihan joka satelliittiin toimi, ja mä olen havainnut tuon kulman säätämisen ja boksilla suuntaamisen helpoimmaksi ja nopeimmaksi tavaksi, mutta kyllä tuon saa suunnata ihan miten haluaa.
Joo, ei irtolautasen suuntaamisesta tule mitään digiboksilla.. Tosin eipä se nyt oikein toimi millään muulla kuin analogisella taajuusspektrillä.. Ellei sitten nykyään ole jo reaaliaikaisia digispektrejä.
Mulla on (jossain) tuollainen viisarimittari, ja vanha dvb-s mittari, joka ei enää tosiaan ihan joka satelliittiin toimi, ja mä olen havainnut tuon kulman säätämisen ja boksilla suuntaamisen helpoimmaksi ja nopeimmaksi tavaksi, mutta kyllä tuon saa suunnata ihan miten haluaa.
Joskus ne lautasantennin taakse tehtaalla tehdyt korkeuskulmamerkinnät heittää astekaupalla. Siinäpä sitten suuntaan lautasta niiden perusteella.
Enigma2 boksit on kyllä päteviä. Pienellä harrastamisella niillä saa näkymiin myös Englannin BBC:n ja ITV:n ja Channel 4 kanavan 27.5W suunnasta pikkulautasellakin.
Omassa lautasessa oli varmaan kiinnityslevy jostain toisesta lautasesta kun asteikko väärinpäin ja näytti mitä sattuu. Katsoin Googlesta maastomerkkejä mihin suuntaan puomin pitää osoittaa, katsoin puomia pitkin että maamerkki oli kohdillaan. Siitä kun nosti pikkuhiljaa kulmaa, niin rupesi kuulumaan majakkasignaali. Signaalin ilmaisimena käytin rtl-sdr usb-tikkua ja gqrx-softaa. Pientä hienosäätöä että maksimoin kohinan ja signaalin suhteen maksimiin. Aika helposti onnistui yhdellä mikropäällä
Omassa lautasessa oli varmaan kiinnityslevy jostain toisesta lautasesta kun asteikko väärinpäin ja näytti mitä sattuu. Katsoin Googlesta maastomerkkejä mihin suuntaan puomin pitää osoittaa, katsoin puomia pitkin että maamerkki oli kohdillaan. Siitä kun nosti pikkuhiljaa kulmaa, niin rupesi kuulumaan majakkasignaali. Signaalin ilmaisimena käytin rtl-sdr usb-tikkua ja gqrx-softaa. Pientä hienosäätöä että maksimoin kohinan ja signaalin suhteen maksimiin. Aika helposti onnistui yhdellä mikropäällä
Monessa lautasessa sen kiinnitysrauta on tarkoitettu asennettavaksi eripäin etelässä kuin pohjoisessa, yleensä niissä on kyllä kahdet astemerkinnätkin, mutta äkkiäkös se pohjoisen merkintä jää painamatta, jolloin siellä ei ole kuin totaalisen pielessä olevat merkinnät.
Monessa lautasessa sen kiinnitysrauta on tarkoitettu asennettavaksi eripäin etelässä kuin pohjoisessa, yleensä niissä on kyllä kahdet astemerkinnätkin, mutta äkkiäkös se pohjoisen merkintä jää painamatta, jolloin siellä ei ole kuin totaalisen pielessä olevat merkinnät.