Omat Satelliittiantennit

[tietokonerikki]

F-liittimiä on eri kokoisia eri paksuisille koaksiaalikaapeleille, liittimen mitta tarkoittaa kaapelin ulkohalkaisijaa eristeen päältä. Ei ole minulla sattunut noitten kokojen kanssa ongelmia. Joskus kävin Partcosta ostamassa kierrettäviä liittimiä niin kokeiltiin siellä kaapeliin sopiva, nykyisin käytän puristettavia. Noita kierrettäviä liittimiä kun laittaa paikoilleen tai irrottaa niin tahtoo liitin myös pyöriä kaapelissa ja voi irrota.

Mulla onongelman, että lautaselle menevä RG59 kaapeli on 6,15mm paksu muovin kanssa ja SatShopissa on 5,2 ja 6,5 F-arvoilla olevia
=> antamallasi määrityksellä kumpikaan ei kävisi. Mulla on Motonetin F-5,5 arvolla oleva ja se on todella hyvä tohon
RG 59:n, koska se kiertyy/ leikkautuu myös kaapelin muovikuoren päälle => kaapelia voi vetää ilman, että tarvitsee pelätä liitoksen irtoamista. No kokeileva tietää

Satelliittisignaali voi olla lineaarisesti polarisoitu (Horizontal/Vertical) tai kiertopolarisoitu (right/left). Ku-alueella kiertopolarisaatiota ei ole käytössä kuin venäläisillä 36E ja 56E, sitä varten löytyy oma lnb esim. satshopista. 36E:stä saan näkyviin yhden kiertopolarisaatio FTA kanavan lineaarisella lnb:llä, 56E:sta enemmän kun sen lähetysteho suurempi.

Satelliitista tulee digitaalisesti moduloitua ja koodattua signaalia. Samalla lautasella, moottorilla, kytkimellä ja kaapelilla voi vastaanottaa ja siirtää sd, hd, uhd, 3d koodattua signaalia vastaanottimelle, jonka ominaisuuksista sitten riippuu mitä noista se osaa dekoodata. Eli 4K vastaanottimella saa kuvaa sd, hd ja uhd materiaalista. Sd matskun video on mpeg2 koodattua, hd mpeg4(avc) ja 4K hevc (yleensä, on esim. sd kanavia hevc-koodattuna kaistan säästämiseksi).

LNB valmistajat antaa kohina-arvon jostakin mielestään hyvästä kohdasta. Se ei ole vakio taajuusvälillä 10700 - 12750 MHz. Jos lnb ei ole reilusti yli 10 vuotta vanha niin kohina on ok (mulla yli 10v. vanha IBU single käytössä). LNB:ssä on vahvistin, IBUlla suurempi vahvistus kuin Goldenilla. IBUn eri versiot paremmuusjärjestyksessä on single, quad ja twin. Minä olen päässyt parhaisiin tuloksiin IBUlla. Viime vuonna ostin telkkarin jossa sat-viritin (ei moottori tukea) niin laitoin lautaseeni kolme lnb:tä. Parvekelasien läpi ei tullut sivusyötöistä kaikki haluamani kanavat, niin vaihdoin muun merkkisten tilalle IBUt niin haluamani näkyi.

Katsoin jostain, että Goldenilla vahvistus 55-65 ja IBU:lla vähintään 60, tolle nykyiselle Sharp:lle ilmoitetaan 58dB
Mitä ne sitten oikeasti ovat on?
Mitäs eroja noilla IBU:n single quad ja twin tyypeillä on päiden määrän lisäksi? Onko ero isokin?

Vastaanotin tarvitsee toimiakseen tietyllä voimakkuusalueella olevan signaalin (strength, agc) ja modulaatiosta riippuvan signaalin laadun (quality, snr, cnr, mer). Mitä monimutkaisempi modulaatio ja mitä vähemmän virheenkorjausta (FEC), sitä suurempi laadun tulee olla, jotta saadaan kuva. Jos meillä olisi tilanne, jossa signaalin laatu olisi riittävä sen demodulointiin, niin signaalin voimakkuus ei saa olla liian pieni tai liian suuri (yliohjautuu). Harvalla on niin pitkä kaapeliveto, että erillistä vahvistinta tarvittaisiin kompensoimaan siirtohäviötä. Käytännössä aina ongelmana on signaalin laatu. Jos lautanen ja lnb on säädetty optimaalisesti, laatua voi hieman parantaa herkemmällä lnb:llä ja/tai vastaanottimella, ei niillä ihmeitä saa aikaan. Parhaiten auttaa lautasen koon reilu kasvattaminen tai harava-antennin tapauksessa lisää elementtejä. Esimerkkinä 19,2E FlySat Astra 1KR/1L/1M/1N @ 19.2° East.
10714H dvb-s qpsk 5/6 vaatii virheettömään kuvaan 6,5 dB cnr
10744H dvb-s2 8psk 2/3 vaatii virheettömään kuvaan 6,6 dB cnr
10995H dvb-s2 8psk 5/6 vaatii virheettömään kuvaan 9,4 dB cnr

Satbroadcasts.com - no. 1 source for professional work

www.satbroadcasts.com

Satbroadcasts.com - no. 1 source for professional work

www.satbroadcasts.com

Jos FEC on 2/3 niin hyötydataa on 2/3 ja dataa virheenkorjausta varten 1/3.
Siihen mikä kanava on vastaanotettavissa vaikuttaa satelliitin lähetysteho eli kentän voimakkuus vastaanottopaikassa ja lautasen koko. Satelliiteissa on erilaisia keiloja suunnattuna eri paikkoihin, laajoja tai erittäin suppeita (esim. 28,2E UK-spot). Uudemmissa satelliiteissa keilat tarkkarajaisempia kuin vanhoissa ja "vuotavat" vähemmän, esim. vanhasta 26E. Vastaanottimet näyttää useimmiten sinkun voimakkuuden ja laadun prosentteina eikä ne ole vertailukelpoisia eri laitteiden välillä. Jossain telkkareissa ja enigma2 digibokseissa on sinkun laatu dB, mutta voimakkuus %, tietokonekorteilla saa molemmat dB.

Kiitoksia sinullekin vastauksestasi. Tossa mun TV:ssä on hyvä kuvanparannuspiiri, mutta tosiaan ei se edes mitään dB arvoja näytä.
Ainoastaan laadun ja voimakkuuden prosentteina, sikäli mielen kiintoinen, että ABCAction näkyy
vaikka bittivirhetaso välillä 2000 ja signaalin voimakkuus 26-29 ja signaalin laatu 0.
Kun satoi ei kuvaa.

Astra 19.2 :sta en muista, että kuva olisi kadonnut. Puiden takia paikkaaon vuosien saatossa kyllä
montakin kertaa muutettu.

 

[Lucas]

Mulla onongelman, että lautaselle menevä RG59 kaapeli on 6,15mm paksu muovin kanssa ja SatShopissa on 5,2 ja 6,5 F-arvoilla olevia
=> antamallasi määrityksellä kumpikaan ei kävisi. Mulla on Motonetin F-5,5 arvolla oleva ja se on todella hyvä tohon
RG 59:n, koska se kiertyy/ leikkautuu myös kaapelin muovikuoren päälle => kaapelia voi vetää ilman, että tarvitsee pelätä liitoksen irtoamista. No kokeileva tietää


Katsoin jostain, että Goldenilla vahvistus 55-65 ja IBU:lla vähintään 60, tolle nykyiselle Sharp:lle ilmoitetaan 58dB
Mitä ne sitten oikeasti ovat on?
Mitäs eroja noilla IBU:n single quad ja twin tyypeillä on päiden määrän lisäksi? Onko ero isokin?

Tuo vahvistusluku on aika tavalla merkityksetön luku. Mikropää ottaa vastaan sen noin 10.000 Mhz signaalin ja muuttaa sen välitaajuudelle 1000-2100 Mhz tms. Samalla sitten vahvistaa sitä signaalivoimakkuutta tuon 55-65 dB tms. Satelliittivirtin televisiossa tai satelliittidigiboksissa osaa virittää sen kuvan oli se vahvistettu sitten tuon 55 tai 65 dB eikä siinä ole eroa. Ylipitkillä yli 50 metrin antennipituuksilla tuolla voi olla sitten merkitystä kumpi se vahvistus on kun boksi ei esimerkiksi näytä mitään 90 metrin kaapeleilla jos mikropään vahvistus on 55 desibeliä ja 65 desibeliä vahvistavalla mikropäällä vielä näkyy ok.

Heikko tehoisia kanavia näkyvyysalueen rajalla tai ulkopuolella katsoessa se mikropään kohinaluku on se oleellisin arvo.

Yksi parhaista mikropäistä herkkyyden ja kohinan suhteen on tuo Inverto Black Ultra Single HGLN Universal LNB. Yleensä se on ollut eri vertailuissakin ihan kärkipäätä mitä tullut vastaan. Hinta sillä on noin 11 euroa. Halvimmat mikropäät maksavat noin 2-3 euroa. Kathreinin merkkiset mikropäät sitten maksavat 100 euron luokkaa eikä ne ole sen kummempia kuin muotoilun osalta kun sopivat Kathreinin offset antenniin. Primefocus antenneihin on sitten ammattikäyttöön vielä huomattavasti paljon kalliimpiakin mikropäitä.

 

[Superi]

Rupesimpa taas ihmettelemään pitkästä aikaa satelliittitelkkaria kun on nuita romppeita nurkkiin kertynyt.

Ongelmaa vaan kun en ole aikaisemmin kääntömoottoria käyttänyt... Muutaman illan tuskailin ja sain jotain näkymään, lopulta totesin että olin tehnyt asennukset todellakin vähän sinne päin...

No nyt on asennus korjattu ja lautanen suunnattu nolla asennossa kohti todellista etelää. jossa melkein heti pitäisikin olla Astra 3B... Sieltä kun skannaan niin saan vain kourallisen (25kpl) kanavia jotka näyttäisi olevan kuitenkin Astra 4A transpondereiden kanavia.... Mistähän tällainen voi johtua vai eikö kompassiinkaan voi enään luottaa?

E: Ilmeisesti satelliittietelä on hiukan sivussa vs maantieteellinen etelä tai jotain... kompassin mukaan vaikka miten pyörittelee niin se pitäs olla oikeassa suunnassa mutta dishpointer kertoo hiukan muuta...Samoten latasin kahteen eri luuriin Dishpointer softan mutta niillä ei kyllä sitten tee yhtään eikä mitään

 

[Lucas]

Rupesimpa taas ihmettelemään pitkästä aikaa satelliittitelkkaria kun on nuita romppeita nurkkiin kertynyt.

Ongelmaa vaan kun en ole aikaisemmin kääntömoottoria käyttänyt... Muutaman illan tuskailin ja sain jotain näkymään, lopulta totesin että olin tehnyt asennukset todellakin vähän sinne päin...

No nyt on asennus korjattu ja lautanen suunnattu nolla asennossa kohti todellista etelää. jossa melkein heti pitäisikin olla Astra 3B... Sieltä kun skannaan niin saan vain kourallisen (25kpl) kanavia jotka näyttäisi olevan kuitenkin Astra 4A transpondereiden kanavia.... Mistähän tällainen voi johtua vai eikö kompassiinkaan voi enään luottaa?

E: Ilmeisesti satelliittietelä on hiukan sivussa vs maantieteellinen etelä tai jotain... kompassin mukaan vaikka miten pyörittelee niin se pitäs olla oikeassa suunnassa mutta dishpointer kertoo hiukan muuta...Samoten latasin kahteen eri luuriin Dishpointer softan mutta niillä ei kyllä sitten tee yhtään eikä mitään

Huoltovalikko palstalta löytyy hyvin neuvoja moottoriantennin asentamiseen.

Sehän antenni on silloin 20 astetta itään kääntynyt etelästä jos Astra 4A satelliitin kanavia haku löytää.

Astra 28E tai vaikka se Astra 3B at 23.5°E taitaa olla aika lähellä suoraan etelään Suomessa. Riippuu paikakunnasta missä asuu.

 

[Superi]

Huoltovalikko palstalta löytyy hyvin neuvoja moottoriantennin asentamiseen.

Sehän antenni on silloin 20 astetta itään kääntynyt etelästä jos Astra 4A satelliitin kanavia haku löytää.

Astra 28E tai vaikka se Astra 3B at 23.5°E taitaa olla aika lähellä suoraan etelään Suomessa. Riippuu paikakunnasta missä asuu.

Joo 23.5E on tässä niinku alle 1 asteen heitolla True Southista. Tarvii ruuvailla hiukan lisää, huoltovalikko onkin joltain osin tuttu foorumi.

 

[Lucas]

Joo 23.5E on tässä niinku alle 1 asteen heitolla True Southista. Tarvii ruuvailla hiukan lisää, huoltovalikko onkin joltain osin tuttu foorumi.

Moottoroidun satelliittiantennin asennuksessa kolme tärkeintä asiaa ovat, että

1) Antennimasto on tismalleen pystysuorassa.

2) Antennimasto on tismalleen pystysuorassa.

3) Antennimasto on tismalleen pystysuorassa.

Huoltovalikkopalstalta saa hyvin neuvoja muuten sen moottoroidun antennin asentamiseen.

 

[Unihiekkamyrsky]

Odotin että joku muu vastaa muutakin kuin että "katso huoltovalikosta", mutta kun ei niin vastataan itse:

Ensinnäkin kompassilla ei tee mielestäni mitään lautasen suuntauksessa. Tai toki sillä katsoo etelän abouttiarallaa, mut siihen se hyöty jääkin. Itse suuntaus on helpompi tehdä käsivaralla tutkien kuin jollain kompassilla. Uudessa paikassa itse katson kännykän Satellite Pointer-sovelluksella, se kertoo aika luotettavasti että näkyykö niitä tekokuita vai ei.

Moottorin asennus sit -> sun pitää saada asteet kohdilleen siihen moottoriin, ja putken pitää olla suorassa. Kun nämä kaksi on hoidettu, niin itse katsoisin ensin että missä kohti 19.2 näkyy. Tämä helpompi tehdä niin että ensin asennat lautasen putkeen ilman moottoria. Eli yhdellä mikropäällä ilman moottoria virität RTL näkyviin. Sit kun RTL näkyy painat mieleen lautasen asennon. Tavoite on laittaa moottori mukaan systeemiin, pitäen suuntaus 19e suunnassa ja lisäten moottori niin että se osoittaa 19e suuntaan kuin 19e olisi etelä. Käytännössä ruuvaat moottorin kiinni, sit laitat boksin asetuksiin moottorin, ja sit ajat sen moottorin 19e suuntaan. Tämä jälkeen yleensä pitää hetkeksi asetuksista laittaa moottori pois, koska viritin voi lähteä ajamaan sitä lautasta eestaas itsekseen. Eli nyt meillä on moottori pultattuna kiinni ja suunnattuna 19e, ja sit pitäisi vielä saada lautanen samaan suuntaan. Koska suuntasit jo aiemmin lautasen 19e suuntaan ilman moottoria, pitäisi suuntaus löytyä ihan hetkessä. Eniten aikaa kuluukin hienosäätöön. Nyt voi säätää niin kauan kuin ikinä haluaa. Kun tuntuu että suuntaus on just paras niin sit ruuvit kiinni. Yleensä ruuveja kiristäessäkin suuntaus vielä muuttuu, eli melkoista hienosäätöä homma.

Siinäpä se yksinkertaisuudessaan. En tiedä onko paras tapa, mutta noin olen itse saanut näkymään 36e -1w välin yleensä. En muista vaatiko 30w vielä tarkempaa säätöä, ei ole aikoihin näkynyt enää kun puska kasvoi eteen.

 

[satgeek]

Moottoriantennien asentaminen on sellaista nysväämistä, että antenniasentajat eivät suostu niitä tekemään. Lisäksi voivat myrskyn jälkeen olla pois suunnasta, niin pitäisikö se sitten "takuun" puitteessa suunnata uudelleen ilmaiseksi.

Kompassieranto: Suomessa eranto vaihtelee Ahvenanmaan 6 asteesta itärajan 14 asteeseen. Se voi vaihdella myös paikallisesti paljonkin, jos maaperässä on magneettisia mineraaleja.

Erantokartta

Erantokartta näyttää erannon arvon eri puolilla Suomea.

www.maanmittauslaitos.fi

Tässä pari android appia. Ennen käyttöä kalibroi anturit tekemällä puhelimella kahdeksikkoa ja pyörittämällä sitä kaikkien kolmen akselin ympäri muutaman kerran.
Eka on aiemmin mainittu Satellite Pointerin ja toinen olisi Satellite Director

Satellite Director - Apps on Google Play

Finding a TV satellite, in azimuth, is difficult. Satellite Director helps.

play.google.com

.
Sillä pystyy tarkemmin tihrustamaan mihin suuntaan lautanen osoittaa.



Aikanaan kun ensimmäisen kerran lautasta asensin niin otin suunnan auringosta. Kun aurinko oli oikessa paikassa niin parvekelasien välin varjon mukaan teippasin suunnan parvekkeen lattiaan. Silloin ei vielä ollut noita appeja. Edellä mainittu periaate, että ensin suuntaa 19,2E ilman moottoria on ihan hyvä.

Eli lautasen suuntauksessa pitää olla kaksi suuntaa oikein eli korkeuskulma (esim. 19,2E on Helsingissä noin 21 astetta horisontin yläpuolella) ja atsimuuttikulma (eli 19,2E todellista eikä magneettista). Kun lautanen laitetaan moottoriin niin silloin korkeuskulmaksi laitetaan lautasen offset-kulma (korkeuden suhde leveyteen) ja offset-kulma on eri lautasmerkeillä erilainen. Esim. minun favalilla se on 21 astetta, mutta Triaxilla 26 astetta. Eli jos olit ensin suunnannut Triaxin lautasen kiinteänä Helsingissä 19,2E niin sen korkeuskulma on 21 astetta, mutta laitat sen moottoriin niin korkeuskulmaksi pitää laittaa 26 astetta. Moottorin vino putki hoitaa kulman oikeaksi, kun moottorin kulma säädetään oikeaksi (esim. Helsinki 60 astetta).

Jotta saa laajalla alueella moottorilla satelliitit näkymään niin menee nysväämiseksi. Lautasten korkeuskulmasäädöt on rimpuloita, minulla on vanttiruuvi viritetty avuksi. Atsimuuttikulman säätämisen avuksi minulla on moottori pakoputkiklemmarin päällä niin pultteja voi pitää löysemmällä hienosäädössä niin moottori ei valu putkea pitkin alaspäin.

 

[Superi]

Hienoa! Muuten oma asennus olikin ihan oikein mutta kun viikon on säätänyt joka ilta ja lukee muutaman jutun hiukan tarkemmin niin voi saada sellaisen aika valtavan ahaa elämyksen... eli toki mun tarttee säätää moottoriin latitude oikein ja sitten käsivaralla tuo lautasen kulma joka on kyllä likemmäs 30 astetta kuin se suomivakio 22 astetta. Nyt näkyy hienosti ainakin 28.2E-0.8W.

Laittelimpa hiukan isomman peilin kans tilaukseen sekä tuon Inverton Ultra HGLN mikrpoään. Ehkä turhan hifistelyä kun kuitenkin tampereesta puhutaan.
Nykyinen peili on joku Philipsiksi brändätty soikean muotoinen offset peili josta on maalit irtoilleet ja lautasen kiinnitys heiluu kiinnikkeessään löystyneiden popniittien vuoksi hieman.

 

[Superi]

Heh, tänään tuli päivitystä ja nyt onnistuin suuntaamaan tosiaan ton moottorin kanssakin lautasen. ihan inasen vajaa 5000 kanavaa löyty kun skannasi 0,8W, 13E, 19.2E, 23.5E, 28.2E satelliitit.

Laitteistona nyt siis seuraavat:
Edision OS nino+ (OpenVIX)
Amiko DM3800 kääntömoottori
Triax TD 110 DL peili
Inverto HGLN mikropää

Onkos jotain järkevää keinoa ruuvata tietokoneella noita playlisteja ja käyttää boksia esim VLC:llä "kuin IPTV:tä". Törmäsin muutamaan softaan jolla noita favorite ryhmiä voi määritellä ja DreamboxEDIT vaikutti niistä parhaalta.
Olis kiva saada esim kaikki kanavat VLC:hen siten että osaa zapata boksin tunerin oikeaan paikkaan ja lähtä sieltä muokkaamaan mitä haluaa katsoa ja mikä ylipäätään näkyy.

 

[Pate123]

Olisi innostus ottaa (ilmais-)satelliittikanavat taas käyttöön, ne oli edellisen kerran käytössä joskus 2000-luvun taitteessa analogiaikana ja -boksilla.

Kysyisin seuraavia:
- Onko liki 30 v vanha, ulkona talon seinässä ollut 90 cm lautanen jo romua? Siinä on kaksi mikropäätä erikseen Astralle 19,2 ja Hotbirdille 13. Mikropäät uusittiin joskus vuonna 2000. Teräslautanen ei ole räystään alla ruostunut mutta patinoitunut.
- Miten kaapelointi/liittimet, pitääkö uusia, se on 30v vanhaa mustaa koaksiaalia.
- Panasonicin TV:stä löytyy F-liittimet (dvb-s2), voiko mikropään kytkeä suoraan niihin, vai tarvitaanko väliin boksia?

Jos antenneja pitää uusia, niin mitä kannattaisi ostaa? Olen tipahtanut tässä 20v aikana kärryiltä. Aikanaan saksa tuli opeteltua pitkälti Spongebob Schwammkopf:ia seuraamalla mutta nyt mm. talviurheilu Eurosportilta kiinnostaisi.

 

[Unihiekkamyrsky]

Olisi innostus ottaa (ilmais-)satelliittikanavat taas käyttöön, ne oli edellisen kerran käytössä joskus 2000-luvun taitteessa analogiaikana ja -boksilla.

Kysyisin seuraavia:
- Onko liki 30 v vanha, ulkona talon seinässä ollut 90 cm lautanen jo romua? Siinä on kaksi mikropäätä erikseen Astralle 19,2 ja Hotbirdille 13. Mikropäät uusittiin joskus vuonna 2000. Teräslautanen ei ole räystään alla ruostunut mutta patinoitunut.
- Miten kaapelointi/liittimet, pitääkö uusia, se on 30v vanhaa mustaa koaksiaalia.
- Panasonicin TV:stä löytyy F-liittimet (dvb-s2), voiko mikropään kytkeä suoraan niihin, vai tarvitaanko väliin boksia?

Jos antenneja pitää uusia, niin mitä kannattaisi ostaa? Olen tipahtanut tässä 20v aikana kärryiltä. Aikanaan saksa tuli opeteltua pitkälti Spongebob Schwammkopf:ia seuraamalla mutta nyt mm. talviurheilu Eurosportilta kiinnostaisi.

Lyö vaan suoraan piuha kiinni töllöön, aja kanavahaku, katso mitä löytyy.

Onko lautasen luona joku DiSEqC-kytkin, eli Astran ja Hotbirdin kummankin päistä menee piuha sellaiseen pieneen laatikkoon, ja olkkariin vain yksi piuha? Jos on, niin sit telkkarista pitää asetuksista kenties valita se. Mutta ilman valintaakin se antaa toisesta signaalia.

 

[Pate123]

Siis lautasessa on kaksi eri mikropäätä ja molemmilta tulee oma kaapeli taloon. TV:ssä on kaksi F-liitintä, eli tarkoittaako se kaksoisviritintä. Vanhassa Nokian analogiboksissakin oli molemmat kaapelit yhtäaikaa kiinni.

Lautanen täytyy ainakin suunnata uudelleen, nyt ei näy mitään. Ei kai analogi ja digi-kanaville ole eri mikropäätä, niin kuin TV:t joskus vaihdettiin digiaikaan. Tai sitten mikropäät on hajalla, jos suuntaus on oikein. Niihin on ainakin sade osunut.

 

[tietokonerikki]

Siis lautasessa on kaksi eri mikropäätä ja molemmilta tulee oma kaapeli taloon. TV:ssä on kaksi F-liitintä, eli tarkoittaako se kaksoisviritintä. Vanhassa Nokian analogiboksissakin oli molemmat kaapelit yhtäaikaa kiinni.

Lautanen täytyy ainakin suunnata uudelleen, nyt ei näy mitään. Ei kai analogi ja digi-kanaville ole eri mikropäätä, niin kuin TV:t joskus vaihdettiin digiaikaan. Tai sitten mikropäät on hajalla, jos suuntaus on oikein. Niihin on ainakin sade osunut.

Katso TV:si manuaalista, jos on hävinnyt Googlen haulla löytänet netistä. Suuntaaminen on tarkkaa hommaa, jos ei ole niin hanki/lainaa suuntausmittari

Satellite Finder satelliittiantennin suuntausmittari

Suuntausmittari satelliittiantennin suuntaukseen.

www.satshop.fi

Tuollakin pärjää suuntauksen hienosäätämisessä, jos on suunta muuten hallussa (kompassi ja vatupassi on kanssa hyviä apuvälineitä alkusuuntaukseen)
Katsot että kaapelit eivät ole hapettuneet tai niiden pää poikki
Toi 900mm antenni tuskin muuten on käyttökelvoton. Mikropäät voivat olla. Astralla e19.2 on hyvä kokeilla toimivatko ne.

 

[Lucas]

Olisi innostus ottaa (ilmais-)satelliittikanavat taas käyttöön, ne oli edellisen kerran käytössä joskus 2000-luvun taitteessa analogiaikana ja -boksilla.

Kysyisin seuraavia:
- Onko liki 30 v vanha, ulkona talon seinässä ollut 90 cm lautanen jo romua? Siinä on kaksi mikropäätä erikseen Astralle 19,2 ja Hotbirdille 13. Mikropäät uusittiin joskus vuonna 2000. Teräslautanen ei ole räystään alla ruostunut mutta patinoitunut.
- Miten kaapelointi/liittimet, pitääkö uusia, se on 30v vanhaa mustaa koaksiaalia.
- Panasonicin TV:stä löytyy F-liittimet (dvb-s2), voiko mikropään kytkeä suoraan niihin, vai tarvitaanko väliin boksia?

Jos antenneja pitää uusia, niin mitä kannattaisi ostaa? Olen tipahtanut tässä 20v aikana kärryiltä. Aikanaan saksa tuli opeteltua pitkälti Spongebob Schwammkopf:ia seuraamalla mutta nyt mm. talviurheilu Eurosportilta kiinnostaisi.

Suosittelen, että vaihdat ne mikropäät uusiin. Noin vanha mikropää ei tue välttämättä kaikkia tarpeellisia taajuuksia ja muutenkin mikropäiden toiminta heikkenee ajan myötä.

Suosittelen tätä malliakun se on suunnilleen paras ja herkin mikropää mitä markkinoilla on ja hintakin 11,20 euroa kappaleelta.

Inverto Black Ultra Single HGLN Universal LNB mikropää

Paras single (1 ulostulo) mikropäämme heikoille signaaleille. Tämä on "High Gain, Low Noise LNB" eli saat normaalia mikropäätä vahvemman ja häiriöttömämmän signaalin. Soveltuu siksi sellaisten satelliittien vastaanottoon, joita on Suomessa vaikea vastaano

www.satshop.fi

Samalla kannattaa uusia Diseq-kytkin. Hinta noin 5 euroa:

Hakutulokset: 'tv av satellite switches emp centauri diseqc kytkin 4 1'

SatShop.fi

www.satshop.fi

Ja samalla ostaa tällainen 5 euroa maksava analoginen suuntausmittari. Sillä saat antennin suuntaukset ja mikropäät hienosäädettyä kohdilleen.

Satellite Finder satelliittiantennin suuntausmittari

Suuntausmittari satelliittiantennin suuntaukseen.

www.satshop.fi

Hintaa em. osille tulee posteineen 40 euroa.

Mitään muuta et tarvi. Antennijohto toiminee ok vielä 20 vuoden jälkeenkin. Telkkarissa on sitten se satelliittiviritin, niin sillä näkee suoraan satelliittikanavat ilman boksia televisiosta.

 

[Lucas]

Siis lautasessa on kaksi eri mikropäätä ja molemmilta tulee oma kaapeli taloon. TV:ssä on kaksi F-liitintä, eli tarkoittaako se kaksoisviritintä. Vanhassa Nokian analogiboksissakin oli molemmat kaapelit yhtäaikaa kiinni.

Lautanen täytyy ainakin suunnata uudelleen, nyt ei näy mitään. Ei kai analogi ja digi-kanaville ole eri mikropäätä, niin kuin TV:t joskus vaihdettiin digiaikaan. Tai sitten mikropäät on hajalla, jos suuntaus on oikein. Niihin on ainakin sade osunut.

Kuulostaa vähän erikoiselta systeemiltä kaksi mikropäätä ja niistä molemmista oma antennijohti sisälle saakka.

Ne antennijohdot voit yhdistää samaan kaapeliin menemään tuolla DiseqC kytkimellä.

Tai sitten jos haluat tuplaviritintä varten tuplana kaapeloinnit, niin osta kaksi DiseqC-kytkintä ja mikropäät molemmat tällaista tupla-mallia:

Inverto Black Ultra Twin HGLN Universal LNB mikropää

Paras twin (2 ulostuloa) mikropäämme heikoille signaaleille. Tämä on "High Gain, Low Noise LNB" eli saat normaalia mikropäätä vahvemman ja häiriöttömämmän signaalin. Soveltuu siksi sellaisten satelliittien vastaanottoon, joita on Suomessa vaikea vastaanot

www.satshop.fi

Tarvinnet myös muutaman F-liittimen ja pätkän antennikaapelia uutta että saat liitettyä DiseqC-kytkimet siihen. Ja mielellään myös vulkanoituvaa teippiä rullan niin saat liitoksista vesitiiviit ulos. Ja pistä jotain muuta teippiä vulkanoituvan teipin päälle, niin se suojaa vulkanoituvaa teippiä auringon UV-säteilyltä joka haurastuttaa sen vulkanoituvan teipin.

Järjestelmää jos haluat joskus laajentaa, niin siihen voi laittaa parempaa sivusyöttörautaa ja ottaa vastaan lisämikropäällä myös esim. Astra 28E suunnan kanavia. Vähän riippuu missäpäin maata asuu ja minkä kokoinen lautanen on halkaisijaltaan näkyykö sieltä suunnalta mitään.

27W suunnassa olisi tarjolla Englannin BBC:n ja ITV:n kanavat maksutta, mutta ne vaativat toisen lautasen entisen rinnalle ja sitten Enigma2 boksin ja harrastelua että alkaa näkyä.

 

[Pate123]

TV:ssä on virittimet tuplana, joten Diseq-kytkin lienee turha? Eli Astra 1. virittimessä, Hotbird 2. virittimessä.
Kun kaapeloinnit ovat valmiina, niin helpoin, jos ei lähde niitä purkamaan (ainakaan nyt ensimmäisenä). Myös viisarimallinen suuntausmittari löytyy mutta sillä ei saa oikein lukemia -> mikropää lienee kaput.

Tilasin nyt uuden Invento black ultra single mikropään testiksi, ja asennus menee ensi viikkoon.

Tässä lähistöllä oli yhdellä harrastelija hepulla 30 m linkkitorni täynnä erilaisia antenneja. Vaikuttavan näköinen maamerkki, mutta itse ajattelin pärjätä yhdellä lautasella.

 

[Lucas]

TV:ssä on virittimet tuplana, joten Diseq-kytkin lienee turha? Eli Astra 1. virittimessä, Hotbird 2. virittimessä.
Kun kaapeloinnit ovat valmiina, niin helpoin, jos ei lähde niitä purkamaan (ainakaan nyt ensimmäisenä). Myös viisarimallinen suuntausmittari löytyy mutta sillä ei saa oikein lukemia -> mikropää lienee kaput.

Tilasin nyt uuden Invento black ultra single mikropään testiksi, ja asennus menee ensi viikkoon.

Tässä lähistöllä oli yhdellä harrastelija hepulla 30 m linkkitorni täynnä erilaisia antenneja. Vaikuttavan näköinen maamerkki, mutta itse ajattelin pärjätä yhdellä lautasella.

Televisiossa ei ole tupla-viritintä satelliiteille, jos televisiossa on vain yksi F-liittimellä varustettu sisääntulo antennisignaalille satelliitista.

Jos on tupla-viritin, niin silloin toimii niin että yhtä antennikaapelia pitkin tulee Hotbird 13E satelliitin signaali toiselle virittimelle ja sitten taas toiselle virittimelle tulee Astra 19E signaali omalla antennikaapelilla.

En kyllä itse muista koskaan nähneeni televisiota, jossa olisi kaksi erillistä satelliittiantennin tuloliitintä F-liittimellä.

 

[Pate123]

En kyllä itse muista koskaan nähneeni televisiota, jossa olisi kaksi erillistä satelliittiantennin tuloliitintä F-liittimellä.

TV:ssä on tämän näköiset liittimet: Linkki

 

[Lucas]

TV:ssä on tämän näköiset liittimet: Linkki

Kyllähän tuossa näyttäisi olevan kaksi F-liittimellistä tuloa satelliittiantenneille.

Vaihda kuitenkin ne mikropäät uusiin. Ja hommaa se viisi euroa maksava suuntausmittari.

 

[tietokonerikki]

TV:ssä on tämän näköiset liittimet: Linkki

Tossa sanotaan, että siinä on paikat kahdelle, joten eiköhän siinä ole 2-satelliittiviritintäkin.
-Mikäs TV-sulla on, ois ehkä itsellekin tarvetta.

Kytke kaapelit noihin TV:stäsi sekä laita Astra E19.2 haku päälle, eihän sitä tiedä vaikka toimis, ellet ole jo niin tehnytkin. Valitse sieltä joku kanava ,ja sitten käännät sitä antenniasi vaakasuuntaan molempiin suuntiin, todella hitaasti, avustajan katsellessa TV:täsi. (sitten voit kokeilla myös pystysuunnan muutosta ja samalla jälleen taas vaakasuuntaan
Eihän sitä tiedä vaikka saisit jotain näkyviin. Toi mittari tekee homman paljon helpommaksi, mutta olen joskus Astran
saanut säkällä haettua noinkin.

Itse aukaisisin (jos ei näy) ensin noi F-liittimet antennista ja katsoisin niiden kunnon.
Laita lähikuvaa tänne niistä mikropäistä, niin että niiden "tyyppikilven" teksti näkyy.

@Lucas :n ohjeilla (ilman tuota kytkintä) sitten tarvittaessa eteenpäin.

 

[Lucas]

Tossa sanotaan, että siinä on paikat kahdelle, joten eiköhän siinä ole 2-satelliittiviritintäkin.
-Mikäs TV-sulla on, ois ehkä itsellekin tarvetta.

Kytke kaapelit noihin TV:stäsi sekä laita Astra E19.2 haku päälle, eihän sitä tiedä vaikka toimis, ellet ole jo niin tehnytkin. Valitse sieltä joku kanava ,ja sitten käännät sitä antenniasi vaakasuuntaan molempiin suuntiin, todella hitaasti, avustajan katsellessa TV:täsi. (sitten voit kokeilla myös pystysuunnan muutosta ja samalla jälleen taas vaakasuuntaan
Eihän sitä tiedä vaikka saisit jotain näkyviin. Toi mittari tekee homman paljon helpommaksi, mutta olen joskus Astran
saanut säkällä haettua noinkin.

Itse aukaisisin (jos ei näy) ensin noi F-liittimet antennista ja katsoisin niiden kunnon.
Laita lähikuvaa tänne niistä mikropäistä, niin että niiden "tyyppikilven" teksti näkyy.

@Lucas :n ohjeilla (ilman tuota kytkintä) sitten tarvittaessa eteenpäin.

Ilman analogista suuntausmittaria antennin suuntaus on äärimmäisen vaikeaa. Joskus olen pari tuntia antennia suunnannut ennen kuin löytyi ilman mittaria. Vaikka kanavat oli valmiiksi haettu ja taatusti oli toimiva asennus muuten.

Mittarin kanssa suuntaus onnistuu yleensä noin viidessä minuutissa. Jos osuu väärään satelliittiin niin saman verran vähintään lisää aikaa menee että oikea satelliitti löytyy.

Eli suosittelen kyllä lämpimästi tuon suuntausmittarin hankintaan viidellä eurolla.

 

[tietokonerikki]

Ilman analogista suuntausmittaria antennin suuntaus on äärimmäisen vaikeaa. Joskus olen pari tuntia antennia suunnannut ennen kuin löytyi ilman mittaria. Vaikka kanavat oli valmiiksi haettu ja taatusti oli toimiva asennus muuten.

Mittarin kanssa suuntaus onnistuu yleensä noin viidessä minuutissa. Jos osuu väärään satelliittiin niin saman verran vähintään lisää aikaa menee että oikea satelliitti löytyy.

Eli suosittelen kyllä lämpimästi tuon suuntausmittarin hankintaan viidellä eurolla.

Olen kanssasi muuten samaa mieltä, mutta jos se antenni on joskus toiminut eikä pääsy sinne ole haastava homma, niin ensin kokeilu saattaa säästää sen mittarin hakemises vaivan. Sitä antennia ei tarvitse siirtaa kuin kaksi milliä ja se on pielessä. Aika monta kertaa tullut ihan kokeilemalla säädettyä (helpompi kuin mittarin väliin laitto/ ei ole muistanut mihin laittoi sen ) kun on tietänyt, että se on suunnilleen kohdillaan.
Rehellisyyden nimissä on kyllä muutaman kerran joutunut taipumaankin, ja etsimään sen mittarin

Ton MBC-Actionin haun kanssa sitte oppi merkkaamaan asiat paperille ja antenniputkeen pysyvät merkit

Tiedätkö muuten tuleeko tänäkin vuonna MBC-Action kanavalta kaikki F1 kisat? Tais 3-4 kisaa jäädä suoraan katsomatta sateen takia.

 

[Pate123]

TV on Panasonic TX-55FX780 mutta sitä ei enää myynnissä ole. Muistaakseni tuplaviritin oli saatavilla muillakin merkeillä, kun 5v sitten hommattiin. Pois lukien hinnat alkaen mallit, niistä on riisuttu kaikki lisävarusteet.
Panasonic on kuluttajatesteissä ollut kärkisijoilla, että sitä voi suositella. En ole seurannut nyt vuosiin TV-tekniikan kehitystä, ehkä TX-55HZ1000E voi olla hyvä nykyään (esimerkkinä siis 55" malli, isompiakin merkillä on).

 

[Lucas]

Olen kanssasi muuten samaa mieltä, mutta jos se antenni on joskus toiminut eikä pääsy sinne ole haastava homma, niin ensin kokeilu saattaa säästää sen mittarin hakemises vaivan. Sitä antennia ei tarvitse siirtaa kuin kaksi milliä ja se on pielessä. Aika monta kertaa tullut ihan kokeilemalla säädettyä (helpompi kuin mittarin väliin laitto/ ei ole muistanut mihin laittoi sen ) kun on tietänyt, että se on suunnilleen kohdillaan.
Rehellisyyden nimissä on kyllä muutaman kerran joutunut taipumaankin, ja etsimään sen mittarin

Ton MBC-Actionin haun kanssa sitte oppi merkkaamaan asiat paperille ja antenniputkeen pysyvät merkit

Tiedätkö muuten tuleeko tänäkin vuonna MBC-Action kanavalta kaikki F1 kisat? Tais 3-4 kisaa jäädä suoraan katsomatta sateen takia.

List of Formula One broadcasters - Wikipedia

en.wikipedia.org

Kyllä ne formula ykköset näkyy MBC Action kanavalta maksutta.

Sitten näkyisi myös MBC Persia kanavalta maksutta teräväpiirtona, mutta tulee Nilesatin kautta keilassa joka vaatii Suomessa "talon kokoisen" lautasantennin.

MBC Persia - LyngSat

 

[kurkimies]

vaikuttaako parveke lasit signaaliin??

Vaikuttaa. Mitä yhdessä taloyhtiössä oli Canal Digitaalilta saatu 85cm peili, niin se näkyi heti mittarissa.
Siis Canalin kanavia katselin. Ja ammattimittarilla 15dB -> 13.2dB parvekelasit kiinni eli 2dB enemmän avattuna

 

[Lucas]

vaikuttaako parveke lasit signaaliin??

Kyllä ne parvekelasit heikentää signaalia. Luokkaa 10-20 senttiä pienempi antennikoko se vaikutus.

Signaali menee ihan sekaisin jos osittain on parvekelasi satelliitin ja lautasantennin välissä. Tilanne on silloin huonompi mitä lasi on kokonaan edessä.

Selektiivikalvo voi syödä lasissa sen signaalin kokonaan.

 

[kurkimies]

sitten vielä että onko mahdollista nähdä lautasen kautta jenkkiläisiä kanavia??

Käytännössä ei ole mahdollisuutta, kun on maapallon toisella puolen. Ainoastaan IPTV:llä jos haluat täällä katsella kanavia.

 

[Lucas]

Käytännössä ei ole mahdollisuutta, kun on maapallon toisella puolen. Ainoastaan IPTV:llä jos haluat täällä katsella kanavia.

Ääni tälle.

Tosin muutamia USA kanavia tulee eri satelliiteista. CNN USA näkyy muistaakseni jostain satelliitista salattuna ja sitten MSNBV Uutiskanava 15.0°W Telstar satelliitista, josta taitaa tulla myös joku mormoonien USA kanava. Ja sitten näkyy jotain CBC. AMC ja HBO kanavien euroversioita USA-kanavista. Salattuna nekin. Hotbird 13E satelliitista näkyy sitten Nasa tv ja Nasa UHD kanava maksutta.

IPTV:n kautta sen sijaan saa noin 10 euron kuukausimaksulla luokkaa tuhat USA:n tv-kanavaa, joista suurin osa vielä jonkinlaisella HD-tarkkuudella.

 

[Pate123]

Pieni kysymys: Satlex.eu laskin antaa kaksi LNB kulmaa Astralle 19.2e:
LNB kulma (Skew):
1.49°
LNB kulma (Skew):
8.49° (Astra 1KR/L/M/N => erikois tapaus!)

Kumpiko noista on oikein? Onko LNB kulma niin tarkka, jos lautasen saa oikein.

 

[Lucas]

Pieni kysymys: Satlex.eu laskin antaa kaksi LNB kulmaa Astralle 19.2e:
LNB kulma (Skew):
1.49°
LNB kulma (Skew):
8.49° (Astra 1KR/L/M/N => erikois tapaus!)

Kumpiko noista on oikein? Onko LNB kulma niin tarkka, jos lautasen saa oikein.

Ei ole kovin tarkka. Hienosäätää sen sitten lopuksi vastaanottimen signaalimittarilla vaikka.

 

[Pate123]

Ensimmäinen yritys uudella mikropäällä ei tuottanut tulosta.

TV ei löydä signaalia ollenkaan vaikka suuntausmittari näyttää 6 asteikolla 0-10, että jotain pitäisi löytyä. Lautanenkin on silmämääräisesti kompassin ja kulmamitan perusteella oikeassa suunnassa.

 

[tietokonerikki]

Ensimmäinen yritys uudella mikropäällä ei tuottanut tulosta.

TV ei löydä signaalia ollenkaan vaikka suuntausmittari näyttää 6 asteikolla 0-10, että jotain pitäisi löytyä. Lautanenkin on silmämääräisesti kompassin ja kulmamitan perusteella oikeassa suunnassa.

Suuntaa se antenni Astra 19.2 ellet ole jo niin tehnyt sitten haet TV:lläsi satelliittipuolelta tuota Astra 19.2.
Tai tee se tunteja kestävä "tehohaku" <- Oletan sulla olevan erikseen pikahaku? (ei ole tota TV:tä)

 

[Pate123]

Suuntaa se antenni Astra 19.2 ellet ole jo niin tehnyt sitten haet TV:lläsi satelliittipuolelta tuota Astra 19.2.
Tai tee se tunteja kestävä "tehohaku" <- Oletan sulla olevan erikseen pikahaku? (ei ole tota TV:tä)

Kyllä, Astra 19.2e oli asetettu televisiosta ja kokeilin nopean sekä pitkän haun. Kävin kaikki asetukset läpi TV:n puolelta ja olivat kunnossa. Jostain syystä signaali on 0.

Pitää huomenna tarkistaa antennin suunta. Tänään on pirun tuulista, että sormet on heti jäässä, vaikka on plusasteita.

 

[tietokonerikki]

Kyllä, Astra 19.2e oli asetettu televisiosta ja kokeilin nopean sekä pitkän haun. Kävin kaikki asetukset läpi TV:n puolelta ja olivat kunnossa. Jostain syystä signaali on 0.

Pitää huomenna tarkistaa antennin suunta. Tänään on pirun tuulista, että sormet on heti jäässä, vaikka on plusasteita.

Kokeile avata ne F-liittimet (Tv ja antenni) sekä heiluta kevyesti sitä keskellä olevaa kuparilankaa, jotta näet että se ei ole poikki ja maadoituskin on OK.
Onhan sulla se mikropää oikein suunnattu ja vapaa lumesta ja mikropää sovipa, sori tyhmistä kysymyksistä.
Missäs päin Suomea lautanen on.

 

[Unihiekkamyrsky]

Sellainenkin huomio että antennipiuha voi kastuessaan mennä pilalle. Telkkari lähettää käskyjä sille mikropäälle että katsotaanko H vaiko V polarisaatiota, ja ylä vaiko alabandia, ja jos piuha on märkä ei käskyt mene oikein perille.

 

[Pate123]

Kokeile avata ne F-liittimet (Tv ja antenni) sekä heiluta kevyesti sitä keskellä olevaa kuparilankaa, jotta näet että se ei ole poikki ja maadoituskin on OK.
Onhan sulla se mikropää oikein suunnattu ja vapaa lumesta ja mikropää sovipa, sori tyhmistä kysymyksistä.
Missäs päin Suomea lautanen on.

Vapaa lumesta se varmasti on, kun juuri asennin. Muista en tiedä, paitsi Vaasassa lautanen. En ole puuhannut kahteenkymmeneen vuoteen lautasten kanssa. Hain silmämääräisesti oikean asennon ja sitten suuntausmittarilla loput. Olikos suuntausmittarissa joku rajoitus, että ei saa lautasen edessä pitää? Kokeilin vaihtaa TV:ssä muitakin satelliitteja muttei se signaaliin vaikuttanut.

Kaapeleita minäkin vähän epäilen, kun ovat 30 vuotta olleet sään armoilla, mutta ainakin vanhat liitokset olivat siistit sisältä.

 

[tietokonerikki]

Vapaa lumesta se varmasti on, kun juuri asennin. Muista en tiedä, paitsi Vaasassa lautanen. En ole puuhannut kahteenkymmeneen vuoteen lautasten kanssa. Hain silmämääräisesti oikean asennon ja sitten suuntausmittarilla loput. Olikos suuntausmittarissa joku rajoitus, että ei saa lautasen edessä pitää? Kokeilin vaihtaa TV:ssä muitakin satelliitteja muttei se signaaliin vaikuttanut.

Kaapeleita minäkin vähän epäilen, kun ovat 30 vuotta olleet sään armoilla, mutta ainakin vanhat liitokset olivat siistit sisältä.

Kun suuntaat se mittari ei saa olla sen lautasen edessä, yleensä noiden mukana tulee kaapeli, jolla se voidaan viedä sivuun.
Jos on laadukkaat johdot 30-vuotta ei ole edes pitkä aika. Yleensähän niihin jätetään vähän varoja, joten jos pätkä otat pois niin poistat sen mahdollisen johdon kateamisen "ongelman" sen F-liittimen juuresta. Sen kyllä pitäisi näkyä siinä mittarissakin kun heilutat johtoa.
@Lucas osannee minua paremmin kertoa ton 90cm riittävyydestä Vaasassa Astralle. Ollee siellä tarkemmin suunnattava kuin etelässä.

 

[Unihiekkamyrsky]

Voin itse kertoa että Ylivieskassa (200km Vaasasta pohjoiseen) Triax TD78 lautasella näkyi kaikki muut paitsi Astra 1N satelliitin kanavat. 1N sateellitistakin saattoi ajoittain ne hankalat kuten Das Erste HD näkyä, mut ei aina. Eli 90 senttisellä pitäisi Vaasassa näkyä Astrasta kaikki kanavat jos lautanen on kunnossa. Huonokuntoisellakin lautasella pitäisi näkyä vahvimmat kanavat joita on monta sataa niitäkin. RTL on muistaakseni esimerkki kanavasta joka näkyy säällä kuin säällä.

 

[Lucas]

Kun suuntaat se mittari ei saa olla sen lautasen edessä, yleensä noiden mukana tulee kaapeli, jolla se voidaan viedä sivuun.
Jos on laadukkaat johdot 30-vuotta ei ole edes pitkä aika. Yleensähän niihin jätetään vähän varoja, joten jos pätkä otat pois niin poistat sen mahdollisen johdon kateamisen "ongelman" sen F-liittimen juuresta. Sen kyllä pitäisi näkyä siinä mittarissakin kun heilutat johtoa.
@Lucas osannee minua paremmin kertoa ton 90cm riittävyydestä Vaasassa Astralle. Ollee siellä tarkemmin suunnattava kuin etelässä.

90 senttisellä lautasella Astra 19E satelliitti näkyy hyvin Vaasassa.

Ainoa ongelma on muutama 1N satelliitin taajuus, joille tuon kokoinen lautanen on aivan näkyvyyden rajoilla. Haastavin on taajuus josta tulee Das Erste HD ja Arte HD. Ne todennäköisesti saa näkymään 90 senttisellä lautasella Vaasassa kunhan suuntaus on tismalleen kohdillaan ja mikropää herkkä. Paljoa kelivaraa siinä ei ole vaan ne kanavat voi kadota kun taivaalta alkaa sataa vettä eri olomuodoissa. Eli siinä voi jäädä kesken joku Das Ersteltä menossa oleva jalkapallo-ottelun tai olympialaisten urheilulähetyksen katselu, kun taivaalta alkaa sataa.

Jos taas kyse on Brittien Astra 28E satelliitista, niin niistä taitaa näkyä lähinnä 2G satelliitin eurooppakeilat Vaasassa 90 sentin lautasella.

Alla 28E satelliitin 2G keilat. SES firmalla nuo footprintit ovat vähän pessimistisiä eli näkynee ok vaasassa 90 sentin lautasella vaikka tuon mukaan vaatisi 120 senttisen lautasen.

 

[Lucas]

Voin itse kertoa että Ylivieskassa (200km Vaasasta pohjoiseen) Triax TD78 lautasella näkyi kaikki muut paitsi Astra 1N satelliitin kanavat. 1N sateellitistakin saattoi ajoittain ne hankalat kuten Das Erste HD näkyä, mut ei aina. Eli 90 senttisellä pitäisi Vaasassa näkyä Astrasta kaikki kanavat jos lautanen on kunnossa. Huonokuntoisellakin lautasella pitäisi näkyä vahvimmat kanavat joita on monta sataa niitäkin. RTL on muistaakseni esimerkki kanavasta joka näkyy säällä kuin säällä.

RTL tulee Astra 19E L satelliitista ja näkyy hyvin varmaan 60 senttisellä lautasella Lappia myöten:

1N satelliitti on vaikein Pohjois-Suomessa ottaa vastaan noista neljästä satelliitista 19E suunnassa:

Noin 78 senttisellä lautasella Oulusta vajaa sata kilometriä Kuusamon suuntaan näkyy hyvin myös osa 1N satelllitin kanavista. Esim. Deluxe Music sd.

Astra 1N (19.2°E) - All transmissions - frequencies - KingOfSat

Sitten taas ei edes lukitu sen kokoisella antennilla Das Erste HD kanavan taajuus.

 

[Pate123]

Jotain mystistä tässä nyt on.
Satellite Finder suuntausmittari näyttää suurimmillaan 5-6 vaikka säätönupin kerroin on pienin ja huutaa kuin palohälytin, silti TV ei näytä signaalia. Voihan olla joku tekniikkaongelmakin: TV:llä ei ole koskaan katsottu satelliitteja ennemmin ja uusia mikropäitä sekä suuntausmittareita on vain yksi, ettei voi vaihtamalla testata toimivuutta.
Kokeilin kääntää lautasta myös pelkän TV:n avulla, siis näköyhteys lautaselta, mutta signaali pysyy nollassa:


TV:n mittari saattaa olla kyllä niin hidas, että muutokset näkyy viiveellä. Mutta värähdystäkään ei tapahdu mittarissa.

 

[kurkimies]

@Pate123 Itsellä on Samsungin 40" telkkari ja joskus Canal Digitaalin soppari. Ja kanavat löytyivät heti, kun oli lautanen suunnattu oikeaan satelliittiin. Koitin joskus hakea Hotbird 13.0e sekä Astra 19.2e, kumpikin löytyi telkkariin heti, kun oli kohdilla.

Eli DishPointer - Align your satellite dish sivustolle paikan osoite, mikä satelliitti ja kertoo lautasen kulman/tarkan suunnan sekä mikropään säädön.

 

[Lucas]

Jotain mystistä tässä nyt on.
Satellite Finder suuntausmittari näyttää suurimmillaan 5-6 vaikka säätönupin kerroin on pienin ja huutaa kuin palohälytin, silti TV ei näytä signaalia. Voihan olla joku tekniikkaongelmakin: TV:llä ei ole koskaan katsottu satelliitteja ennemmin ja uusia mikropäitä sekä suuntausmittareita on vain yksi, ettei voi vaihtamalla testata toimivuutta.
Kokeilin kääntää lautasta myös pelkän TV:n avulla, siis näköyhteys lautaselta, mutta signaali pysyy nollassa:


TV:n mittari saattaa olla kyllä niin hidas, että muutokset näkyy viiveellä. Mutta värähdystäkään ei tapahdu mittarissa.

Se analoginen signaalimittari ei tunnista satelliittia vaan piippaa samalla tavalla vaikka satelliittiantenni osoittaa viereiseen tai ihan muuhun satelliittiin.

Se mittari piippaa hieman myös myös silloin jos antenni osoittaa vaikka naapurin taloa tai metsän puita jos se on riittävän tai siis liian herkällä.

Kokeile antennin ollessa suunnattuna satelliittin, että se tosiaan on satelliitti käyttämällä kättä mikropään edessä. Piipitys lakkaa kyllä siihen käden eteen viemiseen jos lautanen on suunnattu satelliittiin.

Jos antenni on suunnattu väärään satelliittiin, niin esim. tuolta taajuudelta joka telkkarikuvassa 10729 Mhz ei välttämättä tule mitään signaalia. Tai sitten sen esiohjelmoitu arvo sille Astra 19E:n taajuudelle on on väärin polarisaation, virheenkorjauksen ja modulaation osalta.

Yleensä se telkkari tai satelliittiviritin löytää kuitenkin esim. 50 tv-kanavaa jos suorittaa kanavahaun eri satelliitin arvoilla kuin minne antenni osoittaa kun osa taajuuksista ja asetuksista osuu samoiksi tai lähes oikeiksi. Oikean satelliitin arvoilla se voi löytää sitten taas esim. 500 tv-kanavaa.

Television signaalimittari satelliittikanavissa reagoi noin 10 sekunnin viiveellä. Eli ei löydä ja saa lukittua signaalia jos antenni ei ole sitä aikaa suunnattuna paikallaan siihen satelliittiin. Tuosta syystä sen antennin suuntaus pelkällä satelliittivirittimellä on äärimmäisen työlästä ja voi ottaa tuntikausia aikaa. Toki se voi sattua sillä kerrallakin kohdilleen minuutin jälkeen. Jos niin käy niin kannattaa lotto laittaa vetämään kun tuuri on sen verran hyvä.

Tuo myös lisää vaikeuskerrointa asennuksessa kun kahta satelliittia yhtä aikaa laitat näkyviin. Siinä voi johdotkin mennä helposti sekaisin kumpi on kumpi ja television asetuksista ristiin mennä virittimet. Eli suosittelen että laitat ensin sen yhden johdon kiinni ja sillä säädät yhden satelliitin näkymään. Kun se toimii niin sitten toinen. Lisäksi ne satelliittien mikropää tulevat peilikuvana antennin eteen multisyötöllä verrattuna siihen miten päin ne ovat taivaalla.

Jos suuntaus osunut väärään satelliittiin, niin niiden löytyneiden kanavien perusteella tunnista se satelliitti mikä löytyi:

Astra 1KR / Astra 1L / Astra 1N (19.2°E) - TV - frequencies - KingOfSat

Tuolta sivun ylhäältä ruksit vain eri satelliitin ja katsot missä satelliitissa kyseiset kanavat tulee mitä löytyi. Sitten käännät antennia sen mukaan että vaikka 16E satelliitti on taivaalla 3 astetta lännempänä kuin 19E satelliitti. Eli antennia tulee esimerkkitapauksessa silloin kääntää 3 astetta itään.

 

[Pate123]

Kyllä signaalimittari hiljenee, jos kädellä peittää mikropään. TV ei vaan löydä mitään, vaikka tekisi täyden automaattihaun. Dishpointerin kartasta sain lautasen suunnan hyvin tarkistettua.

Yhtä mikropäätä minä yritän suunnata vaikka tuplaviritin näkyykin valikossa. Asetus ei vaikuta, kun vain yksi kaapeli on 1. virittimessä. Johtokin on varmasti oikea, toisella ei kytketyllä signaalimittarikaan ei toimi.

Katselin, että noita suuntausmittareita on hyvin eri tasoisia. Onko kalliimmista kokemuksia esim. DUR-line ? Että mittari näyttää mitä satelittiiä se lukee tai käyttäjä voisi lukita. Jos menee usean satasien laitteisiin, niin halvempi kutsua joku asiantuntija tarkistamaan laitteet.

Voiko olla, että kuvan puunoksat hämää suuntausmittaria:

 

[tietokonerikki]

Kyllä signaalimittari hiljenee, jos kädellä peittää mikropään. TV ei vaan löydä mitään, vaikka tekisi täyden automaattihaun. Dishpointerin kartasta sain lautasen suunnan hyvin tarkistettua.

Yhtä mikropäätä minä yritän suunnata vaikka tuplaviritin näkyykin valikossa. Asetus ei vaikuta, kun vain yksi kaapeli on 1. virittimessä. Johtokin on varmasti oikea, toisella ei kytketyllä signaalimittarikaan ei toimi.

Katselin, että noita suuntausmittareita on hyvin eri tasoisia. Onko kalliimmista kokemuksia esim. DUR-line ? Että mittari näyttää mitä satelittiiä se lukee tai käyttäjä voisi lukita. Jos menee usean satasien laitteisiin, niin halvempi kutsua joku asiantuntija tarkistamaan laitteet.

Voiko olla, että kuvan puunoksat hämää suuntausmittaria:

Puut häiritsevät singnaalin laatua, siinä ei saa olla juuri mitään edessä.
Mittaa matka antennista puun lähimpiin oksiin, sekä korkeus ero puun latvan ja sen mikropään välillä.
Ja laske se nousukulma @Lucas tietänee paremmin, mutta ihan mutulla se ei saisi olla yli 19 astetta

 

[Unihiekkamyrsky]

Joo kyllähän sen näkee tuosta kuvasta et puut kasvanu eteen. Joskus näkee vanhoja lautasia hauskoissa paikoissa kun 20v sitten viimeksi käytetyn lautasen eteen on kasvanut täysikasvuinen puu.

Tämä ongelma johtuu pohjoisesta sijainnistamme. Satelliitit kun on päiväntasaajan kohdilla, niin mitä pohjoisemmaksi mennään niin sitä lähempänä horisonttia ne on. Jossain Utsjoella on jo mahdollista että edessä oleva tunturi tekee vastaanotosta täysin mahdotonta.

 

[tietokonerikki]

Joo kyllähän sen näkee tuosta kuvasta et puut kasvanu eteen. Joskus näkee vanhoja lautasia hauskoissa paikoissa kun 20v sitten viimeksi käytetyn lautasen eteen on kasvanut täysikasvuinen puu.

Tämä ongelma johtuu pohjoisesta sijainnistamme. Satelliitit kun on päiväntasaajan kohdilla, niin mitä pohjoisemmaksi mennään niin sitä lähempänä horisonttia ne on. Jossain Utsjoella on jo mahdollista että edessä oleva tunturi tekee vastaanotosta täysin mahdotonta.

Ei tosta kuvasta aivan varma voi olla (optinen harha?), mutta laittaa kyllä epäilemään. Eipä siinä sitten muuta ole kuin vaihtaa antennin paikkaa ylemmäs tai kauemmas puusta jos toi n. 19 astetta ylittyy tai hakea se esteetön paikka. Kerrostalossa lienee käytänössä mahdotonta.

 

[Lucas]

Noiden puunoksien läpi satelliittisignaalin saaminen lienee hyvin vaikeaa tai suorastaan mahdotonta. Ehkä ne nyt talvella saa toimimaan juuri ja juuri, mutta sitten lehtien tullessa puihin ongelma on paljon pahempi.

Sahallahan noista oksista pääsisi eroon. Heiluttemalla oksaa, joka sattuu satelliitin ja lautasen väliin, sen suuntausmittarin piipityksen korkeus alkaa vaihdella. Em. keinolla itse joskus mökillä saanut testattua sen mitkä oksat lähtee pois ilman että tarvii koko puuta karsia tai kaataa.

Joskus olen nähnyt kuvia missä joku 2-3 metrinen lautanen on suunnattu suoraan päin jotain ehdissä olevaa omenapuuta ja saatu satelliitin tv-kanavat näkymään. Varmaan samat kanavat näkysivät samasta satelliitista 50 senttisellä lautasantennilla ilman sitä edessä olevaa puuta.

Huoltovalikko palstalta kannattanee kysellä neuvoja miten tuossa tilanteessa kannattaisi edestä. Siellä palstalla löytyy ihan hc-luokan harrastajia, joilla on viisi metrisiä lautasantenneja ja pelit ja vehkeet joista suurin osa saa vain haaveilla.

 

[kurkimies]

@Unihiekkamyrsky Katsoin, että Ustjoella Astra 19.2e lautasen kulma on enään 11.3-astetta ja Suomen toisessa päässä eli Hanko, niin siellä on samalle satelliitille jo 22-astetta kulma.