Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

[Anaconda-ks]

Tuohon 20 000kwh taloon kun laittaa ilpin tai kaksi niin saa ottaa reilu 5000kwh heti pois sähkönkulutuksesta jos tuo määrä koostuu enimmäkseen lämmityksestä. Hyvä tulipesä/pesät, lattialämmitys suoralla sähköllä ja hyvät ilpit niin mielestäni paras ja toimintavarmin lämmitysratkaisu varsinkin kun vanhaa taloa on ostamassa.

Jos sieltä esim. joku ilto 300-400 tms. löytyy iv-koneena niin ihan turha lähteä vaihtamaan ennen kuin se hajoaa kunnolla. Hyötysuhde tarpeeksi hyvä eikä ole mitään turhaa elektroniikkaa, joka sekoittaa toimintaa tai hajoaa ennen aikojaan.

Hyvin sanottu, täysin samaa mieltä. Kannattaa jättää nuo "90-luvun muovipussitalo, tarvitaan 50t euron lämmitysremppa" -kommentit täysin huomioimatta.

 

[Mörtti Röppönen]

Pelkällä ilpillä tekee jo paljon, ei kannata ainakaan ensimmäisenä iv-konetta vaihtaa ellei se aiheuta vetoisuutta tai muita ongelmia. Itellä on alkuperäinen Muh Ilmava lto-kone ja hyvin pelittää.

Paljon olette pitäneet lto-koneen patterissa lämpöjä talvella? Meillä tuollainen vanha kone ja jos pakkasilla sisälämpö menee alle 22, tulee just tuollainen vetoinen ja kylmä tunne, ja hameväki napisee kylmyydestä. Esim. nyt kun on viileää, voi lämpötila olla huoletta 19, eikä kukaan valita mistään.

 

[Anaconda-ks]

Paljon olette pitäneet lto-koneen patterissa lämpöjä talvella? Meillä tuollainen vanha kone ja jos pakkasilla sisälämpö menee alle 22, tulee just tuollainen vetoinen ja kylmä tunne, ja hameväki napisee kylmyydestä. Esim. nyt kun on viileää, voi lämpötila olla huoletta 19, eikä kukaan valita mistään.

Lämmitysvastus pitää meillä tuloilman 15-asteen yläpuolella. Huonelämpötilat talvella 20-21 astetta. Kuinka kovalla sulla on iv-kone talvella? Itsellä pyörii nopeudella 1/4 ja kesällä nostan 2/4 tai 3/4

 

[Mörtti Röppönen]

Lämmitysvastus pitää meillä tuloilman 15-asteen yläpuolella. Huonelämpötilat talvella 20-21 astetta. Kuinka kovalla sulla on iv-kone talvella? Itsellä pyörii nopeudella 1/4 ja kesällä nostan 2/4 tai 3/4

2/4 on asetus talvella. Ei kuivu kylppäri muuten suihkun jälkeen hyvin, eikä minun lisäkseni muut muista laittaa suihkun jälkeen tehostetulla.

 

[Nik97]

Itse pidän aina kotona ollessa 2/4. Nyt keväällä/kesällä huomannut et 3/4 ei kyllä huono ole. Suihkun jälkeen aina 3/4 tai 4/4 sekä saunan jälkeen aina 4/4 n. Tunnin

Milloin olette sen kesä/talvipellin kääntänyt kesäasentoon? Itsellä vielä siinä talviasennossa mutta jos ensviikolla kääntäisi kesäasentoon kun jo 24 lupailee ainakin päivällä.

 

[zepi]

Juuri näin. Kun tehot loppuu niin se COP tms luku on n. 1 eli vastaa sähköpatteria. Saattaa joutua avustamaan sitten muulla lämmityksellä ettei kämppä viilene.

Tässä ollaan nyt harhaluulojen tiellä.

Tehot voivat loppua _kauan_ ennenkuin COP pn 1:sessä. Itseasiassa melkein kaikilla pumpuilla teho loppuu jossain COP 2 kieppeillä tjsp.

Jos sulla on talo jonka pitämien 20C sisälämmöissä -25C kelillä vaatii 7.5kW energiaa, sun pumpun maksimi ottoteho (eli sähkön kulutus) on 2.5kW ja COP on 2.0 ulkolämpötilan ollessa -25c, niin saat oikeasti pumpulla tehoa torppaan vain ~5kW ja kämpän lämpö alkaa laskea. Tehot ovat loppuneet kesken.

Se ei missään määrin tarkoita, että pumppua ei kannattaisi käyttää, vaan päinvastoin. Pumppu säästää silti 2.5kW teholla energiaa.

Jos sulla on iso peltihalli tai harakanpesä lämmitettävänä, niin teho ”loppuu kesken” pienestä pumpusta jo -5C kelissä vaikka COP saattaa olla 5.0, koska maksimiteho pumpulle on se 2.5kW ja peltihallisi tarvitsee pikkupakkasellakin jo 20kW pysyäkseen lämpimänä.

Mä olen haaveillut, että jos joskus eurojaskassa voitan, niin vedän tuon 3000m2 nurtsin asfaltille, ja muovinurtsi päälle, helppo sitten pyörittää rullalle, jos vaikka pitää kekkereitä ja tarvii enemmän parkkitilaa...
Toki ei tuo ole kuin tunti kun tuon leikkaa sauvaohjatulla leveällä leikkurilla, silloin vitutti, kun oli vain traktorimalli ja meni se joku 3-3,5h kerran viikossa nurtsin leikkuuseen.

Toki joku robottileikkuri olisi kova, mutta ne on aika kalliita mitkä leikkaa tuon kokoisen nurmikon...

Eurojaskassa kun voittaa, niin otetaan puutarhuri käymään säännöllisesti tiluksille ja unohdetaan tuo itse leikkailu.

Ensi viikolla yritetään saada aikaa näyttöön, sen jälkeen ollaan viisaampia. Talon kuvissa ei näy ollenkaan pattereita joten lämmitys tapahtuu oletettavasti kaapeleilla, liekkö sitten lattiassa. Jos ja kun näin on, millainen tuo on lämmitysratkaisuna?


Talossa on koneellinen ilmanvaihto. Kaveri esitti hyvän kysymyksen että onko alkuperäinen IV-kone ja jos on, onko säädetty. Varmaan saisi leikattua kohtalaisen paljon oletetusta 20 000kWh vuosikulutuksesta kun laittaisi uuden IV-koneen ja ilpin johonkin nurkkaan.

Kummassakaan ei ole ilppiä.

Ideaalissa tapauksessa on vesikiertoinen lattialämpö ja mekaaninen LTO ilmastointikone.

Riippuen omasta kukkarosta ja muista seikoista, vesikiertoiseen lattialämpöön voi lisätä melkein mitä vaan lämmitysmuodoksi - VILP:iä, MLP:tä, pellettikattilaa tai jopa vesikiertoista takkaa jos on puita mitä poltella. Tai jopa varaajan, johon voi tulistaa vettä halvan sähkön tuntien aikaan ja käyttää ne seuraavan vuorokauden aikana lämmitykseen.

ILP kannattaa lähinnä jos sitä vesikiertoa ei ole, koska asuinmukavuus on lattialämmöllä parempi kuin pistelämmittävä pöhisijä yhdessä huoneessa lämmittämässä. Toki ilmanvaihtokone levittää lämpöä, mikä auttaa, mutta silti.

edit: nyt tuli kyllä jotain quote-zombieita koko rahalla. No, olkoon nyt tässä kun kerran ne on joskus kirjoitettu.

 

[kempula]

15-asteista ilmaa tulee minulla kauimmaisesta tuloilmaventtiilistä talvella. 2/4 on normiasento ja saunan jälkeen 3/4 ja kesällä 4/4 niin pitkään, että lattiat on kuivat. 1/4 on silloin jos talo on tyhjä useamman päivän.

Itse pidän aina kotona ollessa 2/4. Nyt keväällä/kesällä huomannut et 3/4 ei kyllä huono ole. Suihkun jälkeen aina 3/4 tai 4/4 sekä saunan jälkeen aina 4/4 n. Tunnin

Milloin olette sen kesä/talvipellin kääntänyt kesäasentoon? Itsellä vielä siinä talviasennossa mutta jos ensviikolla kääntäisi kesäasentoon kun jo 24 lupailee ainakin päivällä.

Jos on tarkoitus ilpillä jäähdyttää niin se saa olla talviasennossa aina.

 

[petepeluri]

Tässä ollaan nyt harhaluulojen tiellä.

Tehot voivat loppua _kauan_ ennenkuin COP pn 1:sessä. Itseasiassa melkein kaikilla pumpuilla teho loppuu jossain COP 2 kieppeillä tjsp.

Jos sulla on talo jonka pitämien 20C sisälämmöissä -25C kelillä vaatii 7.5kW energiaa, sun pumpun maksimi ottoteho (eli sähkön kulutus) on 2.5kW ja COP on 2.0 ulkolämpötilan ollessa -25c, niin saat oikeasti pumpulla tehoa torppaan vain ~5kW ja kämpän lämpö alkaa laskea. Tehot ovat loppuneet kesken.

Se ei missään määrin tarkoita, että pumppua ei kannattaisi käyttää, vaan päinvastoin. Pumppu säästää silti 2.5kW teholla energiaa.

Jos sulla on iso peltihalli tai harakanpesä lämmitettävänä, niin teho ”loppuu kesken” pienestä pumpusta jo -5C kelissä vaikka COP saattaa olla 5.0, koska maksimiteho pumpulle on se 2.5kW ja peltihallisi tarvitsee pikkupakkasellakin jo 20kW pysyäkseen lämpimänä.

Eurojaskassa kun voittaa, niin otetaan puutarhuri käymään säännöllisesti tiluksille ja unohdetaan tuo itse leikkailu.

Ideaalissa tapauksessa on vesikiertoinen lattialämpö ja mekaaninen LTO ilmastointikone.

Riippuen omasta kukkarosta ja muista seikoista, vesikiertoiseen lattialämpöön voi lisätä melkein mitä vaan lämmitysmuodoksi - VILP:iä, MLP:tä, pellettikattilaa tai jopa vesikiertoista takkaa jos on puita mitä poltella. Tai jopa varaajan, johon voi tulistaa vettä halvan sähkön tuntien aikaan ja käyttää ne seuraavan vuorokauden aikana lämmitykseen.

ILP kannattaa lähinnä jos sitä vesikiertoa ei ole, koska asuinmukavuus on lattialämmöllä parempi kuin pistelämmittävä pöhisijä yhdessä huoneessa lämmittämässä. Toki ilmanvaihtokone levittää lämpöä, mikä auttaa, mutta silti.

edit: nyt tuli kyllä jotain quote-zombieita koko rahalla. No, olkoon nyt tässä kun kerran ne on joskus kirjoitettu.

Tuskin mikään ilp toimii -5c kelissä cop5 täydellä kuormalla. Coppi tippuu sinne kahteen.

 

[_Tee]

Ideaalissa tapauksessa on vesikiertoinen lattialämpö ja mekaaninen LTO ilmastointikone.

Energiataloudellisesti kyllä, mutta muutama ajatus kannattaa uhrata sille että lattialämpöputkistollekin on jokin tekninen käyttöikä olemassa. Ennen kuin tilaisin maalämmön koittaisin jollain tavalla varmistua siitä että vesi pysyy oikealla puolella putkea. Hiukan vaikeaa voi olla satavarmaksi sanoa kuntoa, mutta maallikkona mieleen tulee painekoe maltillisella ylipaineella. 90-luvun talossa pitäisi käyttöikää vielä olla, mutta pohdittava asia kuitenkin.

 

[Kvarkki]

Hyvin sanottu, täysin samaa mieltä. Kannattaa jättää nuo "90-luvun muovipussitalo, tarvitaan 50t euron lämmitysremppa" -kommentit täysin huomioimatta.

On eri asia omistaa talo ja etsiä ratkaisua ongelmiin kuin ostaa itselleen ongelmia. Ihan vuosikymmenestä riippumatta. Energiaa hukkaavan talon osto on typerää, jos hinta ei ole sen verran alhainen, että täysremppaan jää rahaa. 90-luku on tällä hetkellä paskassa vaiheessa, ku helposti liikaa hintaa ”uudehkosta” talosta ja silti tekniikka monessa asiassa jo auttamatta vanhentunutta.

 

[Anaconda-ks]

On eri asia omistaa talo ja etsiä ratkaisua ongelmiin kuin ostaa itselleen ongelmia. Ihan vuosikymmenestä riippumatta. Energiaa hukkaavan talon osto on typerää, jos hinta ei ole sen verran alhainen, että täysremppaan jää rahaa. 90-luku on tällä hetkellä paskassa vaiheessa, ku helposti liikaa hintaa ”uudehkosta” talosta ja silti tekniikka monessa asiassa jo auttamatta vanhentunutta.

Tottakai se ostokohde pitää tarkastaa ja kartoittaa mahdolliset ongelmat, mutta kyllä 90-luvulla on tehty jo ihan hyviäkin taloja. Tässä oli kyse suorasähkötalosta, joka kuluttaa 20000kWh vuodessa ilman ilppejä. Noilla luvuilla ei ole erityisemmin energiaa hukkaava talo ja jo yhdellä ilpillä ottaa kulutuksesta pois 5000-8000kWh.

Omassa ysäri-suorasähkötalossa on yläpohjassa villaa sopivasti, kanavat eristetty asianmukaiseti, ei ole muovipusseja käytetty, valurautaviemärit, salaojitukset kunnossa, vesikatto ja aluskate ehjiä jne. Kaikki tekniikka ilppejä lukuunottamatta alkuperäistä, eikä mitään ongelmia ole. Ulko-ovet voisi uusia, ne alkaa olla tiensä päässä. Lämmintä pinta-alaa 220m2 ja sähköä kuluu tosiaan n. 16000kWh vuodessa viiden hengen taloudessa.

Maalämmöllä voisi ehkä kulutuksen saad jonnekin 12000kWh tienoille, mutta takakisinmaksu aika olisi ainakin 50 vuotta.

 

[Fact0ry]

Milloin olette sen kesä/talvipellin kääntänyt kesäasentoon? Itsellä vielä siinä talviasennossa mutta jos ensviikolla kääntäisi kesäasentoon kun jo 24 lupailee ainakin päivällä.

Tällaisella logiikalla menen itse: Ensin kodin lämmitys pois. Sitten kun sisälämpötila alkaa nousta liikaa, niin pelti kesäasentoon. Sitten kun on silloinkin liian lämmintä, niin ilp käyttöön.

Jos on tarkoitus ilpillä jäähdyttää niin se saa olla talviasennossa aina.

Ei ole mitään järkeä lämmittää viileää ulkoilmaa lämpimän (kuuman) yläpohjan kautta kierrätetyn poistuvan sisäilman avulla. Heinäkuussakin vuorokauden keskilämpötila pyörii Etelä-Suomessa enintään noin 18 asteessa, eli keskimäärin ulkoilma on sisäilmaa viileämpää.

 

[stabbulamus]

Energiataloudellisesti kyllä, mutta muutama ajatus kannattaa uhrata sille että lattialämpöputkistollekin on jokin tekninen käyttöikä olemassa. Ennen kuin tilaisin maalämmön koittaisin jollain tavalla varmistua siitä että vesi pysyy oikealla puolella putkea. Hiukan vaikeaa voi olla satavarmaksi sanoa kuntoa, mutta maallikkona mieleen tulee painekoe maltillisella ylipaineella. 90-luvun talossa pitäisi käyttöikää vielä olla, mutta pohdittava asia kuitenkin.

Jotenkin on jäänyt kyllä mielikuva et nuo vesiputket on pitkäikäisiä. Vuodot johtuu virheistä rakentamisen ja asennuksen ajoilta ja sitten saneerauksen myötä porailut yms. Jäätyminenkin mahdollista. Varmasti yhtä sun toista näiden päälle mut aika vähän törmäsin ongelmiin kun aikoinaan tuli lueskeltua asiasta ennen talon hankintaa.

 

[Kvarkki]

Tottakai se ostokohde pitää tarkastaa ja kartoittaa mahdolliset ongelmat, mutta kyllä 90-luvulla on tehty jo ihan hyviäkin taloja. Tässä oli kyse suorasähkötalosta, joka kuluttaa 20000kWh vuodessa ilman ilppejä. Noilla luvuilla ei ole erityisemmin energiaa hukkaava talo ja jo yhdellä ilpillä ottaa kulutuksesta pois 5000-8000kWh.

Omassa ysäri-suorasähkötalossa on yläpohjassa villaa sopivasti, kanavat eristetty asianmukaiseti, ei ole muovipusseja käytetty, valurautaviemärit, salaojitukset kunnossa, vesikatto ja aluskate ehjiä jne. Kaikki tekniikka ilppejä lukuunottamatta alkuperäistä, eikä mitään ongelmia ole. Ulko-ovet voisi uusia, ne alkaa olla tiensä päässä. Lämmintä pinta-alaa 220m2 ja sähköä kuluu tosiaan n. 16000kWh vuodessa viiden hengen taloudessa.

Maalämmöllä voisi ehkä kulutuksen saad jonnekin 12000kWh tienoille, mutta takakisinmaksu aika olisi ainakin 50 vuotta.

Missisit pointin, en minä epäile etteikö hyviäkin yksilöitö löydy. Vaikka kuinka hyvä talo olisi, niin suorasähkö löhtee silti pitkältä takamatkalta vaikka miten ruusuisia juttuja maalailette. Tässäkin ap:n pitäis olla heti ilppiä virittelemässä. Melua, häiritsevöä ilmavirtaa ja riski sekoittaa talon muu ilmanvaihto. Miksi tuollaisen purkkaratkaisuja tarvitsevan talo väkisin ottaisi riesakseen? Ainoa mitä keksin, niin joko sijainti tai hinta täytyy olla priimaa, että kannattaa valita alueella olevaan joustavammin lämmitettävöön taloon nähden. Tässäkään ei kannata ajaa miinaan, remppaamaton 90-luvun talo voi olla suhteessa kallis vanhempaan taloon nähden, jos jälkimmäisessä on pistetty talotekniikka jo uusiksi.

Valurautaviemärit 90-luvulla, kuulostaa aika yllättävältä. Mulla oli 70-luvulla jo pistetty muoviupoa rempassa. Maalämmöstä sinulla on väärä käsitys, lämmitys tippuu helposti 1/4 osaan vanhasta (esim. öljy). Nykybuumi/tuet räjäytti hinnat, mutta silti takaisinmaksuaikaa ei kovin kummoisia vuosimääriä tule 20 MWh vuosikulutuksen talossa.. Meidän halvoilla hinnoilla ja kotitalousvähennyksellä tuettu järjestelmä maksaa itsensä takaisin jo ennen kuin 6 vuoden takuu lopppuu ensi vuonna. Tosin investointiin laskin 1€/l hinnan öljylle eli tais tulla jo voittoakin. Kärjistäen oikeastaan ollaan jo yli 15k plussalla, kun ikälopusta öljyjärjestelmästä ei maksettu taloa ostaessa… Valintoja kaikki, joku toinen ei halua rempata heti.

 

[Nik97]

Tällaisella logiikalla menen itse: Ensin kodin lämmitys pois. Sitten kun sisälämpötila alkaa nousta liikaa, niin pelti kesäasentoon. Sitten kun on silloinkin liian lämmintä, niin ilp käyttöön.

Joo vähän samalla kaavalla itekkin ajatellut. Vielä on yöt kylmiä niin siksi saanut olla talviasennossa.

 

[elmo]

Rouvan kanssa ollaan oltu jo hetken aikaa ostohousut jalassa ja pitäisi löytää ensimmäinen oma OKT.

Nyt on tarjolla kaksi 90-luvun alun tiilitaloa, toinen vuodelta 1991 (119/165m2) ja toinen vuodelta 1993 (118/143m2). Lämmityksenä molemmissa suora sähkölämmitys ja tulisija, ilmoituksen mukaan halkoja menee molemmissa vuodessa 5m2. Sähkön kulutuksessa on kuitenkin todella iso ero, tuo 1991 vuoden talo kuluttaa ilmoituksen mukaan 11 000kWh/v ja vastaavasti 1993 talo kuluttaa 20 000kWh. Ilmoitettu energialuokka molemmissa D. Mikä selittää tällaisen eron? Luonnollisesti vähän yleismaallinen kysymys mutta voidaanko jotenkin ajatella että tuossa toisessa pidetään huonelämpöä niin paljon isompana kuin toisessa? Yhden asteen pudotus lämpötilassa vastaa 5% pudotusta energiakuluissa mutta kun tässä tapauksessa kulutus on melkein tuplat.

Tuollainen 20 000kWh vastaa näillä korkeuksilla tasaisella matematiikalla ja nykyhintaisilla 8snt sähkösoppareilla 300e/kk sähkölaskua kun lasketaan mukaan siirtohinnat. Talvella luonnollisesti kulut korkeammat kuin kesällä.

Tämän takia niitä kWh lukeamia ei sinne edes kannattaisi laittaa. Aina ollut samaa mieltä kun ne ei kerro ilman taustatietoja yhtään mitään. Ihmiset tekee vaan tyhmiä olettamia. Jos on ostohousut jalassa niin pyytää myyjältä viimisen 5v kulutukset pienillä saatesanoilla.

Itsellä -89 suorasähkö ja keskellä taloa isokasa tiiltä missä kolme tulisjaa. 2018 13MWh, 2020 11MWh, 2021 61MWh, 2023 28MWh.... Mikään noista luvuista ei kerro talosta mitään ilmantaustatietoja. Parempi vaan kun ei olisi ilmoituksessa lainkaan.

Tuohon 20 000kwh taloon kun laittaa ilpin tai kaksi niin saa ottaa reilu 5000kwh heti pois sähkönkulutuksesta jos tuo määrä koostuu enimmäkseen lämmityksestä. Hyvä tulipesä/pesät, lattialämmitys suoralla sähköllä ja hyvät ilpit niin mielestäni paras ja toimintavarmin lämmitysratkaisu varsinkin kun vanhaa taloa on ostamassa.

Jos sieltä esim. joku ilto 300-400 tms. löytyy iv-koneena niin ihan turha lähteä vaihtamaan ennen kuin se hajoaa kunnolla. Hyötysuhde tarpeeksi hyvä eikä ole mitään turhaa elektroniikkaa, joka sekoittaa toimintaa tai hajoaa ennen aikojaan.

Tosiaan jos LTO kone on niin ei taida oikein maksaa vaivaa vaihtaa sitä. Ja kun se mene rikki niin todennäköisesti puhtalimen laakerit ja puhallin on jotain ~100€ ellei peräti lähde laakereita vaihtamaan niin pääsee vielä halvemmalla. Itsellä muh ilmava ja meinasin sitä valloxilaista mikä sopi samaan putkilähtöön oliko nyt 2500€ tjsp. Mutta ei kyllä siitä mitään järkeä saanut...

2/4 on asetus talvella. Ei kuivu kylppäri muuten suihkun jälkeen hyvin, eikä minun lisäkseni muut muista laittaa suihkun jälkeen tehostetulla.

Jos sulla on kone suht lähellä suihkua tai no välikatossa varmaan pääsee pitemmänkin matkaa niin tällänen suihkun peränurkkaan: Anturi - HR1 Huonehygrostaatti HR1 - 2817216 - Regin

Lisäksi tarttet jonkun releen sinne iv:n säätölaatikkoon sisälle minkä kärkeä toi kosteusanturi ohjaa. Kun käy suihkussa ja kosteus nousee sinne asetettuun arvoon niin iv menee täysille ja palautuu sitten sen jälkeen kun kosteus palannut takaisin. Toi reginin palikka on todella simppeli. Kosteuskin säätyy jonkun karvojen mukaan XD. Jos ei itse osaa niin sähkärin pitäisi osata vaikka se iv koneen päätyy meneekin vähän teeseitse puolelle.

e: Vaikka tossa sähkönumeron kuvassa on lämpötila niin pitäisi olla oikea sähkönumero silti. Tässä oletettavasti sama: Systemair Kosteussäädin HR1 Huonehygrostaatti Mulla toi regin merkkinen, mutta joskus 10v sitten laitettu jotta en tiedä onko sellasta enää.

 

[_Tee]

Jotenkin on jäänyt kyllä mielikuva et nuo vesiputket on pitkäikäisiä. Vuodot johtuu virheistä rakentamisen ja asennuksen ajoilta ja sitten saneerauksen myötä porailut yms. Jäätyminenkin mahdollista. Varmasti yhtä sun toista näiden päälle mut aika vähän törmäsin ongelmiin kun aikoinaan tuli lueskeltua asiasta ennen talon hankintaa.

Kyllähän rautaiset patteriputketkin kymmeniä vuosia kestää, yleensä. Silti pieni tsekkaus ei ole pahasta, vahingot näissä on suuret.

 

[Kvarkki]

50-luvun putkia leikellyt, seinämänpaksuus 2-3 mm ja sisältä näyttää kuin uudelta. Liitokset sun muut ovat oma lukunsa, mutta ei noista ihan maailmanlopun huolissaan tarvitse olla, jos/kun 70-vuotta ovat jo kestäneet. Vahinkokaan ei itse asiassa ole kovin suuri, kun järjestelmässä on vettä hyvinkin rajallinen määrä ainakin niissä kohteissa, joissa on kellarikerroksessa tekninen tila. Tihkuva vuoto tietysti pahin, mutta varsinkin silloin kyseessä on paikallinen haitta ja suurin ongelma on löytää oikea vuotopaikka.

 

[Recycle]

Kiitoksia kaikille vastauksesta, hyvää keskustelua aiheesta. Jotenkin uskaltaa nyt vähän paremmin mielin lähteä katsomaan taloa. Lisäksi tuntuu, että meidän kulutus ei rouvan kanssa kahdestaan tule olemaan 20 000kWh vaan huomattavasti alhaisempi. Kohtalaisen säästeliäästi eletään ja tarvittaessa pystytään kyllä talvikaudella boostaamaan lämmitystä isolla leivinuunilla joka sattuu olemaan keskellä taloa. Ilppi tulee varmasti jeesaamaan, sellainen on jo budjetoitu mukaan. Siitä huolimatta, kyllähän nuo tulevat sähkölaskut hirvittää korkeiden siirtohintojen takia. Tällä hetkellä kuluu rivarikolmiossa vajaa 3500kWh/vuosi. Näillä korkeuksilla sähkön siirtohinnat on 25e/kk + ~9snt/kWh eli talvikaudella joutuu kaivamaan kuvetta.

Toki, se on se hinta mikä omakotitalosta maksetaan.

 

[Mikkos]

Kiitoksia kaikille vastauksesta, hyvää keskustelua aiheesta. Jotenkin uskaltaa nyt vähän paremmin mielin lähteä katsomaan taloa. Lisäksi tuntuu, että meidän kulutus ei rouvan kanssa kahdestaan tule olemaan 20 000kWh vaan huomattavasti alhaisempi. Kohtalaisen säästeliäästi eletään ja tarvittaessa pystytään kyllä talvikaudella boostaamaan lämmitystä isolla leivinuunilla joka sattuu olemaan keskellä taloa. Ilppi tulee varmasti jeesaamaan, sellainen on jo budjetoitu mukaan. Siitä huolimatta, kyllähän nuo tulevat sähkölaskut hirvittää korkeiden siirtohintojen takia. Tällä hetkellä kuluu rivarikolmiossa vajaa 3500kWh/vuosi. Näillä korkeuksilla sähkön siirtohinnat on 25e/kk + ~9snt/kWh eli talvikaudella joutuu kaivamaan kuvetta.

Toki, se on se hinta mikä omakotitalosta maksetaan.

Äläkä unohda että pelkkä sähkön perusmaksu tulee nousemaan melko hurjasti. Meilläkin pelkkä perusmaksu (2-aikasähkö) on jo 36e vs. betonikuution 8e..

 

[Recycle]

Äläkä unohda että pelkkä sähkön perusmaksu tulee nousemaan melko hurjasti. Meilläkin pelkkä perusmaksu (2-aikasähkö) on jo 36e vs. betonikuution 8e..

Näyttää olevan 58e.

 

[Mikkos]

Näyttää olevan 58e.

Ei ole halpaa ei..
Melkoinen shokki kun kuutiosta OKT muutti.

 

[kempula]

Tosiaan jos LTO kone on niin ei taida oikein maksaa vaivaa vaihtaa sitä. Ja kun se mene rikki niin todennäköisesti puhtalimen laakerit ja puhallin on jotain ~100€ ellei peräti lähde laakereita vaihtamaan niin pääsee vielä halvemmalla. Itsellä muh ilmava ja meinasin sitä valloxilaista mikä sopi samaan putkilähtöön oliko nyt 2500€ tjsp. Mutta ei kyllä siitä mitään järkeä saanut...

Katselin varsin tori.fi:stä noita Iltoja niin niitähän myydään ihan ilmaiseksi kun ihmiset vissiin energiansäästövimmassa ovat vaihdelleet niitä. Voisi melkein hommata varaosakoneeksi jemmaan kunhan sattuu sopivan lähelle.

 

[Boulder]

Ei ole mitään järkeä lämmittää viileää ulkoilmaa lämpimän (kuuman) yläpohjan kautta kierrätetyn poistuvan sisäilman avulla. Heinäkuussakin vuorokauden keskilämpötila pyörii Etelä-Suomessa enintään noin 18 asteessa, eli keskimäärin ulkoilma on sisäilmaa viileämpää.

Jos pellin asentoa on helppo vaihtaa, kannattaa sitä käyttää helteillä jos jäähdyttelet ilpillä. Ts. se kannattaa aina kun ulkona/raitisilma on vaikka asteen verran lämpimämpää kuin poistoilma. Esim. Valloxin uudemmat koneet kytkee kesällä talteenoton päälle tuollaisessa tilanteessa ja muuten ohittaa LTOn.

 

[petepeluri]

Äläkä unohda että pelkkä sähkön perusmaksu tulee nousemaan melko hurjasti. Meilläkin pelkkä perusmaksu (2-aikasähkö) on jo 36e vs. betonikuution 8e..

Mikään pakko ei ole ottaa 2-aikasähköä. Mulla siirron perusmaksu 5.50.

 

[Mikkos]

Mikään pakko ei ole ottaa 2-aikasähköä. Mulla siirron perusmaksu 5.50.

Yksaika tulee kalliimmaksi kuin kaksiaika jos on yöllä lämpiävä LVV ja pesee pyykit ja tiskit yöllä. Carunan sivuilla voi laskea kumpi on edullisempi. Ei se ero paljon ole, mutta varsinkin näin pörssisähkön käyttäjänä öisin on edullista.

 

[j1m2]

Mikään pakko ei ole ottaa 2-aikasähköä. Mulla siirron perusmaksu 5.50.

Sinulla taitaa olla talo jossain kaupungissa pienellä tontilla,jos haluaa reilun kokoisen tontin niin yleensä se on aluella missä on kalliimmat perusmaksut.Toki rahalla saa ison tontin missä vaan jos on laittaa muutama sata tonttua tonttiin.

 

[Mikkos]

Sinulla taitaa olla talo jossain kaupungissa pienellä tontilla,jos haluaa reilun kokoisen tontin niin yleensä se on aluella missä on kalliimmat perusmaksut.Toki rahalla saa ison tontin missä vaan jos on laittaa muutama sata tonttua tonttiin.

Juu pakko olla. Itsellä perusmaksu 1-aika sähköllä on muistaakseni 26e sekin.

 

[j1m2]

Juu pakko olla. Itsellä perusmaksu 1-aika sähköllä on muistaakseni 26e sekin.

Minulla on muistaakseni 1-aika ja yösähkön perusmaksussa 9€ eroa ja yösähkö on 3 senttiä halvempi kuin päivä.

 

[PornReindeer]

No verkostahan tuo on kiinni.
Ihan sama vaikka asut kaupungin keskustassa tai maaseudulla jos ovat saman verkkoyhtiön alueella. Parhaimmillaan naapureilla kaupungeissa on aivan eri hinnat kun yhtiöiden raja menee siinä.

Itselläni taitaa olla vajaa 40€ (II-tariffilla) kaupungissa. Yösähkö siksi että sen kanssa myös päiväsiirtp on halvempi ja kuittaa minun kulutuksellani perusmaksun korotuksen (~10€/kk jos en muista väärin)...

 

[kempula]

Riippuu paljon siirtoyhtiöstä. Täällä paikallinen sähköosuuskunta ja aikasähköllä perusmaksu vuodessa 167,01e ja energiahinta päiväsähkö 2,87snt ja yö 2,01snt. Oulussa. Jossain muualla Oulussa eri hinnat.

 

[petepeluri]

Yksaika tulee kalliimmaksi kuin kaksiaika jos on yöllä lämpiävä LVV ja pesee pyykit ja tiskit yöllä. Carunan sivuilla voi laskea kumpi on edullisempi. Ei se ero paljon ole, mutta varsinkin näin pörssisähkön käyttäjänä öisin on edullista.

Toki riippuu kulutuksesta, mutta ei tuo mikään automaatio ole että kuukausimaksu nousee okt:ssä.

 

[Mikkos]

Toki riippuu kulutuksesta, mutta ei tuo mikään automaatio ole että kuukausimaksu nousee okt:ssä.

No ei toki ole, olet ihan oikeassa, mutta itsellä tuli vähän yllätyksenä että meillä nousi noinkin paljon. Ei oltu sitä tajuttu laskea budjettiin ennen muuttoa. Lähinnä että kannattaa tsekata joska saattaa olla isokin nousu kuten meillä.

 

[j-o-r-e]

Meillä 1-tariffin kk-maksu muistaakseni vajaa 7e/kk. Ei muistikuvia mitä 2-tariffi maksaa, kun ei ole tarvetta.
Tonttina toki pienehkö kaupunki alueen laidalla sijaitseva multa-alue.

 

[Buttstream]

Osaako ammattilaiset auttaa? Tilanne siis seuraava;

Viime vuonna valmistunut omakotitalo, samalla tontilla paritalo. Ollaan ihmetelty poskettomia sähkönkulutuksia. Joulukuussa meni kevyet 3600kwh. Talo siis 108 neliöö, ilmalämpöpumppu ja PILP(Nibe F470), asunnossa asun vaimon kanssa ja pari eläintä, kuukaudessa vettä menee viisi kuutiota.

Vaimo hetken epäilly että maksetaan naapurin sähköjä. Meillä kulutus ollut tuplat naapurin samanlaiseen asuntoon verrattuna ja heillä on perheessä useampi henkilö, eikä lämpöpumppua. Lisäksi nyt uutuutena sähköauto ja lataus siihen. Muuten speksit täysin samat talolla.

Eilen vaimo pisti neljäks tunniks sähkökiukaan päälle kun naapurit olivat muualla. Sähkönkulutus huimat 0,3kwh neljältä tunnilta.

Eli maksetaanko nyt naapurin sähköjä Ja mistä tollasta kannattaa lähtee kyselee?

 

[kajakkivajakki]

Verkkoyhtiöön ilmoitus. Ristissähän mittarit ovat selkeästi

 

[stabbulamus]

Osaako ammattilaiset auttaa? Tilanne siis seuraava;

Viime vuonna valmistunut omakotitalo, samalla tontilla paritalo. Ollaan ihmetelty poskettomia sähkönkulutuksia. Joulukuussa meni kevyet 3600kwh. Talo siis 108 neliöö, ilmalämpöpumppu ja PILP(Nibe F470), asunnossa asun vaimon kanssa ja pari eläintä, kuukaudessa vettä menee viisi kuutiota.

Vaimo hetken epäilly että maksetaan naapurin sähköjä. Meillä kulutus ollut tuplat naapurin samanlaiseen asuntoon verrattuna ja heillä on perheessä useampi henkilö, eikä lämpöpumppua. Lisäksi nyt uutuutena sähköauto ja lataus siihen. Muuten speksit täysin samat talolla.

Eilen vaimo pisti neljäks tunniks sähkökiukaan päälle kun naapurit olivat muualla. Sähkönkulutus huimat 0,3kwh neljältä tunnilta.

Eli maksetaanko nyt naapurin sähköjä Ja mistä tollasta kannattaa lähtee kyselee?

Tuo nyt on yllättävän helppo todentaa kun katkaisee sähkömittarin napilla sähköt?

Edittinä toki jos sähköurakoitsija dokumentoinut mittarinumerot väärin niin sitten järjestelmässä sekaisin.

 

[Kvarkki]

Tulee kiva ylläri teille ja naapurille Kannattaa muistaa, että ei ole naapurin vika (ellei ole sähköasentaja) ja paritalossa täytyy tulla toisen kanssa toimeen.

 

[Taneli-]

Miten tuollaisessa tilanteessa asiat toimivat, eli jo maksetut (ehkä vuosia maksetut) laskut? Tuleeko hyvitystä ja naapuri maksaa sitten ne laskut, vaikka ehkä jopa ollaan otettu ristiin eri firmoihin eri tiedoilla ne sopimukset?
Toinen manaa sitten pörssisopimusta ja toinen ihmettelee miksi on valittu joku +30 senttiä kWh sopimus...

 

[kajakkivajakki]

Miten tuollaisessa tilanteessa asiat toimivat, eli jo maksetut (ehkä vuosia maksetut) laskut? Tuleeko hyvitystä ja naapuri maksaa sitten ne laskut, vaikka ehkä jopa ollaan otettu ristiin eri firmoihin eri tiedoilla ne sopimukset?
Toinen manaa sitten pörssisopimusta ja toinen ihmettelee miksi on valittu joku +30 senttiä kWh sopimus...

Tähän saamme ehkä Buttstreamilta aikanaan vastauksen. Verkkoyhtiön laskuissahan ei mitään erikoista ongelmaa ole, kun toiselle tulee hyvityksenä liikaa maksettu summa ja toiselle lisälasku.
Sähkönmyynnin osalta ongelmallisempaa, varsinkin jos olisi jatkunut vuosia niin sähköyhtiöt vaihtuneet ym lisävaikeutta. Mitenkään ennnekuulumatonta tuo ei ole, itsekin lapsena asuin kerrostalossa jossa kahden asunnon mittarit oli ristissä.
Se oli niin muinaista aikaa että sähkömittarin kävi ukkeli lukemassa kerran vuodessa ja jollain kynä+paperi menetelmällä toimittiin. Ja eihän ennen sähköä voinut edes kilpailuttaa niin tuolloin varmasti tasauslaskuilla hoitivat asian kuntoon.

Paikanpäällähän korjaus oli vain sähkömittarissa olevan lippusen vaihto päittänsä, 30 sekunnin homma sen jälkeen kun asia tuli ilmi

 

[Buttstream]

Tosiaan asumismuoto OKT ja tontilla myös paritalo. Paritalossa asunut kesästä lähtien rakennuttajan sisarus jolla sähköauto. Hänen latausaikoihina meillä ei oo piikkiä kulutuksessa.

Nyt sit toinen paritalon omistaja osti sähköauton ja kun hän lataa niin silloin meillä myös kulutus kasvaa. Eli todennäköisesti hänen sähköjä maksellaan. Tällä naapurilla myös poreamme ja muut vekottimet huutaa tuhatta ja sataa kun ovat kotona.

Testailtiin myös asetuksia PILPissä vaimon kanssa ja meidän kulutukseen ei oo säädöt vaikuttanut. Naapurista en tiedä.

Ja kyselin noista maksuista tutulta jolla oli kaksi vuotta sitten sama tilanne niin laskut menee siten että naapuri joutuu takautuvasti maksamaan noita laskuja ja meille niitä hyvitellään. Näin meni ainakin tutulla. Huomenna soitto sähköyhtiöön ketkä selvittävät asian. Palaan tähän kun tiedän lisää.

 

[tommiq]

Lähtisin vaatimaan sähköyhtiöltä mittarivirheen korjaamista ja laskujen oikaisua, ja minusta sinulla on siihen laillinen oikeus - olethan maksanut sähköstä jota et tosiasiallisesti ole kuluttanut. Mittarien asennusvirhe pitää käydä toki todentamassa.

On mahdollista että sähköyhtiö ei tähän laskujen oikaisuun lähde ilman erillistä kinaamista, koska heillehän tämä on nollasummapeliä, mutta se selviää sitten soitolla.

On sinun hermojen kannalta edullisempaa, että sähköyhtiö joutuu laskuttamaan paritalolta ne ylimääräiset. Myös naapurisuhteet kärsii vähemmän kun et itse joudu tuota hyvitystä vaatimaan. Etenkin noita takautuvia hyvityksiä.

 

[stabbulamus]

Lähtisin vaatimaan sähköyhtiöltä mittarivirheen korjaamista ja laskujen oikaisua, ja minusta sinulla on siihen laillinen oikeus - olethan maksanut sähköstä jota et tosiasiallisesti ole kuluttanut. Mittarien asennusvirhe pitää käydä toki todentamassa.

On mahdollista että sähköyhtiö ei tähän laskujen oikaisuun lähde ilman erillistä kinaamista, koska heillehän tämä on nollasummapeliä, mutta se selviää sitten soitolla.

On sinun hermojen kannalta edullisempaa, että sähköyhtiö joutuu laskuttamaan paritalolta ne ylimääräiset. Myös naapurisuhteet kärsii vähemmän kun et itse joudu tuota hyvitystä vaatimaan. Etenkin noita takautuvia hyvityksiä.

Sähkön toimitusehtojen puolesta 3 vuotta voi takautuvasti vaatia korjauksia.

7.6 Laskutus- ja mittausvirheen sekä mittarin luentavirheen johdosta myyjällä on oikeus lisäveloitukseen ja käyttäjällä oi- keus hyvitykseen seuraavien kohtien mukaisesti:
7.6.1 Jos mittausvirhe on todettu suuremmaksi kuin koh- dan 5.5 mukaan on hyväksyttävää, tämä otetaan huo- mioon laskutuksessa siten, että hyvitys tai lisäveloitus suoritetaan mittauslaitteiden tarkistukseen, käyttäjän eri aikoina todettuihin sähkönkäyttömääriin sekä muihin tie- toihin perustuvan arvion nojalla.
7.6.2 Sopijapuolet voivat vaatia kohdassa
7.6 mainittuihin virheisiin perustuvia saataviaan kolmen viimeksi kuluneen vuoden ajalta. Kolmen vuoden määräaika lasketaan vir- heen ilmoittamisesta toiselle sopijapuolelle
7.6.3 Kuluttaja voi kuitenkin vaatia kohdassa 7.6 mainittu- ja saataviaan virheen koko vaikutusajalta — ei kuitenkaan kymmentä vuotta pidemmältä ajalta — jos virheen synty- misajankohta ja vaikutus laskutukseen voidaan jälkikäteen todeta.
7.6.4 Edellisten kohtien perusteella määräytyvälle lisäve- loitukselle tai hyvitykselle ei suoriteta korkoa sen kerty- misen ajalta. Lisäveloituksen maksamiselle on käyttäjäl- le myönnettävä kohtuullinen maksuaika. Jollei käyttäjä myönnetyssä ajassa maksa lisäveloituksesta aiheutunutta laskua, voidaan siitä tämän jälkeiseltä ajalta periä korko- lain mukaista viivästyskorkoa

 

[Boulder]

Onko tuoretta hintatietoa pihan asfaltoinnista? Laitan ylös kesän erinäisiä upgrade-projekteja ja tuollainen on ollut puheissa jo useamman vuoden ajan. Tarkoitus poistattaa ajoluiskalta nykyiset reikäkivet, asfalttia tilalle ja samoin talon sivusta ja etuovesta portille menevät kulkuväylät asfaltiksi kivetyksen sijaan. Pohjatyöthän tuossa täytyy tehdä kun ainakin ajoluiska routii jonkun verran ja lienee järkevää uusia 80-luvun läpivettyneet routaeristeetkin jos piha on seinuistoilta auki.

 

[kjns]

Onko tuoretta hintatietoa pihan asfaltoinnista?

Ei ihan tuoretta, mutta vuonna 2021 laitettiin täällä Turun vieressä naapurustossa 9 talon kimppahankintana asfaltteja ja tuolloin tarjoukset vaihteli noin 14-16 euron välillä per neliö. Eroja sitten pohjatöiden määrässä ja hinnoittelussa jne ja hankinta meni firmalle joka teki kartoitukset kaikkein tarkimmin ja tarjosi 15 eurolla neliö saatesanoilla "pohjia tehdään tällä hinnalla niin paljon kuin tarvitsee". Reunakivihommat ja vastaavat eivät kuuluneet tähän hintaan, pelkkä asfaltointi.

Edit: meidän tapauksessa kaikki talot oli 2010-luvulta ja pihat sellaisessa kunnossa ettei tarvinut kuin kuoria pintamaat pois ja ajaa uudet sorat tilalle josta tehtiin pohjat, eli ei isompia pohjatöitä.

Veikkaisin ettei tänä vuonna tuolla hinnalla saa enää, ja jos teet yksin niin hinta korkeampi kuin kimpassa koska koneiden siirto maksaa rahaa eikä muita ole jakamassa kuluja. Yhden talon pihaan kuluu käytännössä päivä koneiden siirtojen kanssa ja samalla kertaa voisi tehdä ehkä kolme taloa jos saat muita vierestä mukaan niin sillä sais hintaa alaspäin.

 

[Boulder]

Ei ihan tuoretta, mutta vuonna 2021 laitettiin täällä Turun vieressä naapurustossa 9 talon kimppahankintana asfaltteja ja tuolloin tarjoukset vaihteli noin 14-16 euron välillä per neliö. Eroja sitten pohjatöiden määrässä ja hinnoittelussa jne ja hankinta meni firmalle joka teki kartoitukset kaikkein tarkimmin ja tarjosi 15 eurolla neliö saatesanoilla "pohjia tehdään tällä hinnalla niin paljon kuin tarvitsee". Reunakivihommat ja vastaavat eivät kuuluneet tähän hintaan, pelkkä asfaltointi.

Edit: meidän tapauksessa kaikki talot oli 2010-luvulta ja pihat sellaisessa kunnossa ettei tarvinut kuin kuoria pintamaat pois ja ajaa uudet sorat tilalle josta tehtiin pohjat, eli ei isompia pohjatöitä.

Veikkaisin ettei tänä vuonna tuolla hinnalla saa enää, ja jos teet yksin niin hinta korkeampi kuin kimpassa koska koneiden siirto maksaa rahaa eikä muita ole jakamassa kuluja. Yhden talon pihaan kuluu käytännössä päivä koneiden siirtojen kanssa ja samalla kertaa voisi tehdä ehkä kolme taloa jos saat muita vierestä mukaan niin sillä sais hintaa alaspäin.

Samalla kadunpätkällä on jo kaikkialla asfaltit pihoissa ja viereisellä pätkälläkin jokaisella ihan minimaalinen kulkuväylä talolle. Meillä on menty näissä kohdissa selkeästi halvimman kautta niin saa sitten yli 40 vuotta myöhemmin korjailla tilannetta Tuo hintahaarukka kuulostaa ihan järkevältä, vaikka siihen laittaisi varmuusvaraksi kympinkin lisää. Neliöitä ei ole ihan hirvittävää määrää, äkkiseltään joku 60m2 voisi olla jo hyvä arvaus.

Tietysti kun kone on pihassa niin äkkiä sitä muutakin keksii. Ei olisi huono juttu teettää vaikka yksi sadevesikaivo luiskan yhteyteen ja vetää asfaltoitavan nurkan syöksystä viemäröinti sinne.

 

[nieve]

Ampiaiset. Eka kesää omakotitalossa ja olihan nää perkeleet rivarissakin ihan tuttu riesa mutta nyt mietin että mitenkäs näitä sais estettyä tekemästä pesää noihin räystäalautojen sisuksiin, menevät raosta sisään ja pörrää useampiakin etsimässä varmaan pesäpaikkoja. Nyt ne lienee paras häätää kun eivät oo vielä pesiytyneet. Valepesiä suodatinpusseista tehty, en tiedä auttaako mitään mut onpahan kokeiltu.

 

[Stabilo]

Ampiaisvaahtoa kulkuaukkoon tai jos pesä näkyy niin sinne sisälle kunnon töräys. Puoliso on allerginen ja olen pitänyt nollatoleranssia, eli heti kun näkyy ampiainen seuraan mihin se menee ja haen vaahdon. Alkukesästä yleensä joutuu pari kertaa tekemään ja viime kesänä keskikesällä kerran.

 

[Kremas]

Ampiasia ei ole tänä keväänä ollu riesaksi, mutta eilisestä lähtien ihan hirveä määrä mäkäräisiä hyökkää kimppuun heti kun oleskelee pihalla. Ei ole edellisinä keväinä näkynyt

 

[seppohovinhaamu]

En tiedä onko oikea ketju, mutta kokeillaan: enkö vaan osaa googlata, vai eikö salaojakaivon kansia 300 mm putkelle löydy mistään? Huomasin tuossa yhden kannen haljenneen talvella, kaivo on jotakuinkin tällainen ja kannen ulkomitta n.300 mm. Saisi olla mieluiten jotain muuta materiaalia kuin muovia, kun on tyhmähkösti alueella, josta on jalankulkua talvellakin eli päälle tulee käytännössä väistämättä astuttua. Voisihan tuota kokeilla 315 mm putkella korottaakin, kun kerran pitäisi onnistua ja niihin löytyy kansiakin paremmin, mutta tuon sijainnin takia en viitsisi. Vai pitääkö vain ostaa 315 mm kansi ja askarrella/ostaa tiiviste väliin?