Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

[tietokonerikki]

Se mitä kukin pitää raikkaana ilmana vaihtelee toki, mulla vaihtuu melkein tunnissa kaikki ilma sisällä ja koen monessa paikassa ilman olevan huomattavasti tunkkaisempaa. Kaikkeenhan tottuu, moni asuu hometaloissakin eikä niissä haise heidän mielestään.

Ilmaa voi toki vaihtaa ulkonahan sitä piisaa ja siinä ulkoilmassakin on niitä homeita. Toinen asia on kuinka paljon me oikeasti sitä ilmaa tarvitsemme ja mitä haluamme, varsinkin talvella maksaa, siitä että vaihdamme ilmaa.

Muistelen Myytinmurtajissa tehdyn testin, jossa toimittaja oli 3m3 tiiviisti suljetussa lasikopissa (lääkärin valvonnan alaisena) n. 8-tuntia. Tota kun vertaa esim. 500m3 OK taloon jossa asuu 2-3 henkeä.

Erikseen toki pitää tarkastella kosteiden tilojen tarvitsema tehokkaampi ilmanvaihto.

 

[burmanm]

Ilmaa voi toki vaihtaa ulkonahan sitä piisaa ja siinä ulkoilmassakin on niitä homeita. Toinen asia on kuinka paljon me oikeasti sitä ilmaa tarvitsemme ja mitä haluamme, varsinkin talvella maksaa, siitä että vaihdamme ilmaa.

Kannattaa toki laskea, onko sillä merkitystäkään. 60->50% SAM41:ssä (mistä keskustelu lähti liikkeelle) ei nimittäin varmasti tunnu vuodessa kuin muutamana eurona, onko se järkevä tavoite? Missä vaiheessa rahallinen hyöty on tarpeeksi suuri siihen että haluaa heikomman ilmanlaadun?

Eikä kukaan sanonut että sisäilmassa olisi enemmän homeita. Mutta toki ylipaineiseksi talon vetämällä (kun laskee ilmanvaihtoprosentteja itse) niin voi niitä saada ihan rakenteisiin astikin. Tai liiallisella alipaineella niitä voi imeä vaikka alapohjan reikien läpi tai takasta vähän ihania hajuja.

Mittaamatta niitä ei kannata todellakaan ruveta muuttamaan, nuo prosentit kun eivät kerro mitään. Ei voi laskea 10% kumpaakin, kun ne puhaltimien ilmamäärämuutokset eivät ole lineaarisia.

Muistelen Myytinmurtajissa tehdyn testin, jossa toimittaja oli 3m3 tiiviisti suljetussa lasikopissa (lääkärin valvonnan alaisena) n. 8-tuntia. Tota kun vertaa esim. 500m3 OK taloon jossa asuu 2-3 henkeä.

Ei kyse olekaan siitä onko talon koko 1000m^3 vai 2000m^3, kun tärkeintä on se tila missä oleskellaan. Eli jos makuuhuoneeseen on suunniteltu vaikka 7l/s (joka on tarkoitettu yhdelle henkilölle) ja siitä aletaan mennä alaspäin, niin kyllä se CO2 taso alkaa nousemaan siinä huoneessa. Varsinkin kun otetaan vielä ovet kiinni / auki ratkaisutkin mukaan.

Erikseen toki pitää tarkastella kosteiden tilojen tarvitsema tehokkaampi ilmanvaihto.

Jokaista huonetta pitää tarkastella erikseen - ei koko talon ilmamäärillä ole välttämättä merkitystä. Kylppäri ei ole ainoa, eikä sen kuivumiseen pelkkä ilmamäärä vaikuta.

 

[tietokonerikki]

Kannattaa toki laskea, onko sillä merkitystäkään. 60->50% SAM41:ssä (mistä keskustelu lähti liikkeelle) ei nimittäin varmasti tunnu vuodessa kuin muutamana eurona, onko se järkevä tavoite? Missä vaiheessa rahallinen hyöty on tarpeeksi suuri siihen että haluaa heikomman ilmanlaadun?

Minä tarkastelin asiaa

Se normaalin ilmanvaihdon mitoitus on vain ainakin omasta mielestäni aivan liioiteltu normaaliin asumiseen. Oliko se nyt niin, että koko ilmatilavuuden pitää vaihtua kerran kahteen tuntiin. Tuo on tarpeen ehkä silloin kun talo on täynnä vieraita tai saunomisen yhteydessä.

viestin pohjalta, se missä säästää on sitten omista valinnoista kiinni. Kun on yleensä säästäväinen voinee jossain sitten tuhlaillakin.

Mittaamatta niitä ei kannata todellakaan ruveta muuttamaan, nuo prosentit kun eivät kerro mitään. Ei voi laskea 10% kumpaakin, kun ne puhaltimien ilmamäärämuutokset eivät ole lineaarisia.

Joo noissa voi olla konekohtaisia eroja kanavakootkin voivat vaihdella?

Ei kyse olekaan siitä onko talon koko 1000m^3 vai 2000m^3, kun tärkeintä on se tila missä oleskellaan. Eli jos makuuhuoneeseen on suunniteltu vaikka 7l/s (joka on tarkoitettu yhdelle henkilölle)

Tässä ollee joku virhe? Eikös jo 1 litra/s olle jo todella varman päälle henkilön käyttämälle ilmamäärälle?
(Aikuinen hengittää 12-20 kertaa minuutissa ja käyttää ilmaa 2,5-3.1 litraa kun rasittaa normaalisti itseään levossa totakin vähemmän. Miehillä keuhkojen tilavuus n. 6litraa ja sinne jää aina se 1.1-1.2 litraa)

ja siitä aletaan mennä alaspäin, niin kyllä se CO2 taso alkaa nousemaan siinä huoneessa. Varsinkin kun otetaan vielä ovet kiinni / auki ratkaisutkin mukaan.

Toi hiilidioksiiditaso on minustakin terveyteen vaikuttava tekijä, mutta kuten Myytinmurtajissa osoitettiin ( ja Apolo 13-lennolla) se voi kyllä jonkun verran kohotakin tilapäisesti.

Jokaista huonetta pitää tarkastella erikseen - ei koko talon ilmamäärillä ole välttämättä merkitystä. Kylppäri ei ole ainoa, eikä sen kuivumiseen pelkkä ilmamäärä vaikuta.

Mietin tota ns. perinteisellä ilmanvaihdolla, jossa ei ole huonekohtaista tuloa ja poistoa. Eli poisto hoidetaan yleensä WC:den ja kph kautta. Toki huonekohtainen ilmamäärä on se siinä tilassa vaikuttava asia. Kun asian tiedostaa voi tarvittaessa jättää oven auki jolloin lisää siirtoilmaa tulee toisista huoneista.

Noi määräykset on selväti tehty ns. varman päälle, minusta niitä voi kyllä tapauskohtaisesti tarkastella kriittisesti.
Jos tuot talvella 21 asteisen ilman tilalle -25 asteista ilmaa olis mielenkiintoista tietää mitä se maksaa lämmityskuluineen. Kesällähän voi antaa tuulen tuivertaa niin, että verhot heiluu.

 

[PekoniMakkara]

Suunnitelmissa ilmamäärät on laskettu niin että määräykset täyttyvät. Hyvä säätäjä säätää iv-koneen niin että esim kolmos teholla saavutetaan suunnitelmien arvot, nelosella on tehostus ja alemmat tehot ovat sitä varten että voi säätää alemmas jos itsestä siltä tuntuu. Eri koneissa on erilaisia säätöjä, mutta tuo esimerkkinä. Mittauspöytäkirjasta löytyy koneen säätö, millä päästään suunnitelmien mukaisiin arvoihin.

Suihkussa käynnin aikana ja jälkeen kuivatetaan pesuhuoneita ilmanvaihdolla, mutta muuten voi pitää huoletta pienemmälläkin kuin suunnitelmat. Määräyksien luvut tulevat henkilömääristä, joten jos talossa/tilassa oleskelee vähemmän henkilöitä kuin normaalisti tai ei tule ns. tunkkaista ilmaa kun perheen kesken piereskelee niin ei sillä ole merkitystä pitääkö ilmanvaihtoa pienemmällä vai kovemmalla, olettaen että kosteus pääsee pois.

Olennaisempaa on että rakennuksen painesuhteita ei mene omatoimisesti säheltämään säädön jälkeen venttiilejä pyörittelemällä tai tukkimalla. Näillä saadaan aiheutettua aika pahojakin ongelmia. Ja että huolehtii riittävästä ilmanvaihdosta kun käy pesulla ja saunoo niin ollaan jo hyvin pitkälti ongelmat selätetty koneellisen ilmanvaihdon taloissa.

 

[Jebaus]

Nuo laskennalliset ilmamäärät ovat nimenomaan laskennallisia, laskettu millä ilmamäärällä minkäkin tilan ilmamäärä pysyy hyvänä oletuskäytössä.
Jos nyt esimerkkinä lainataan tuosta ylempää, että ihminen hengittää vaikka 20 kertaa minuutissa a 3 litraa, niin se 60 litraa minuutissa ilmanvaihto ei todellakaan riitä pitämään sitä ilmaa hyvänä.
Se on ihan totta, että ihmisistä jopa suurin osa asuu näissä vanhoissa painovoimaisissa, useimmiten lähes ilmanvaihdottomissa asunnoissa eikä sinne kukaan ole kuollut. Mutta hyvä ilma vaikuttaa hyvinvointiin, vireystilaan, unen laatuun ja todella moniin asioihin.
Kylpyhuone ja kosteus nyt on yksi hyvä esimerkki, mutta toisena voidaan pitää ilman hiilidioksidipitoisuutta. Ulkoilman pitoisuus on n. 300-400ppm ja sisäilman pitoisuus pitäisi pyrkiä pitämään alle 1000ppm. "Haitallisen" raja taitaa olla jotain 5000ppm ja hengenvaarallinen luokka on sitten jotain 150 000ppm.
Muistelisin että tuo 6l/s oletus perustuu siihen että yhden henkilön oleskellessa huoneessa, pitoisuus pysyy aina alle 800ppm.
Siitä, jos ilmaa pyrkii pitämään jatkuvasti jossain alle 800ppm esimerkiksi omakotitalossa ei ole mitään hyötyä. Ihminen liikkuu ja kulkee huoneesta toiseen, ovet ovat auki jne joten kokonaisuus ratkaisee. Toimistokopeissa sitten missä istutaan ovi kiinni 8 tuntia niin täytyy laskea ilmanvaihdot tarkasti huone huoneelta, ja siksi siellä onkin niitä 250-1200mm kanavia mitä ei edes ok-taloissa näe.

Hankkikaa hiilidioksidimittari, tai vielä parempi niin loggeri josta voitte sitten mielenkiinnosta seurata miten se oma työhuone/makuuhuone/olohuone, tai tarkemmin sen ilmamäärä eri tilanteissa käyttäytyy.

"Noi määräykset on selväti tehty ns. varman päälle, minusta niitä voi kyllä tapauskohtaisesti tarkastella kriittisesti."
Tähän todettakoon vielä, että yli 1000ppm pitoisuuden on todettu ihan tutkimuksissa vaikuttavan noihin edellämainittuihin asioihin. Jokainen voi tietysti oman arvionsa mukaan istua siellä 3000ppm huoneessa, kulkea pakkasella ilman päähinettä tai sateella ilman sateenvarjoa. Mitään näistä en kuitenkaan itse pitäisi fiksuna tai asiana johon pyritään vaikka mitään haittaa näistä ei ihmiselle pitkällä juoksulla ole.

 

[zewius]

Onko kannattavaa vaihtaa rintsikan 2krs okt: n alakerran (~70m2) patterilämmitys lattialämmitykseksi?
Kyseessä kaukolämpökämppä. Tarkotuksena olisi purkaa koko vanha lankkulattia helvettiin, vanhat eristeet pois. Uudet koolaukset, eristeet, vesikiertoinen lattialämmitys ja pintamateriaali.
Lattia erittäin kylmä talvisin ja tuntuu että muutenkin patterit ei lämmitä kunnolla huoneita

 

[ZZRX]

Onko kannattavaa vaihtaa rintsikan 2krs okt: n alakerran (~70m2) patterilämmitys lattialämmitykseksi?
Kyseessä kaukolämpökämppä. Tarkotuksena olisi purkaa koko vanha lankkulattia helvettiin, vanhat eristeet pois. Uudet koolaukset, eristeet, vesikiertoinen lattialämmitys ja pintamateriaali.
Lattia erittäin kylmä talvisin ja tuntuu että muutenkin patterit ei lämmitä kunnolla huoneita

Aika kallis tuollainen remontti ainakin on. Vesikiertoinen lattialämmitys on siinä hyvä että ei ole sidottu mihinkään lämmitysmuotoon vaan voi käyttää vapaasti minkä kanssa tahansa. Toteutus kannattaa suunnitella huolella. Lattialämmitys käyttää myös eri lämpöistä vettä kuin patterilämmitys joten ei luultavasti voi laittaa samaan kiertoon. Jos ei raha ole esteenä ja tarkoitus asua talossa niin mikä ettei. Myynnin kannalta voi olla ettei saa omia takaisin.

 

[zewius]

Aika kallis tuollainen remontti ainakin on. Vesikiertoinen lattialämmitys on siinä hyvä että ei ole sidottu mihinkään lämmitysmuotoon vaan voi käyttää vapaasti minkä kanssa tahansa. Toteutus kannattaa suunnitella huolella. Lattialämmitys käyttää myös eri lämpöistä vettä kuin patterilämmitys joten ei luultavasti voi laittaa samaan kiertoon. Jos ei raha ole esteenä ja tarkoitus asua talossa niin mikä ettei. Myynnin kannalta voi olla ettei saa omia takaisin.

Tiedossa about hinta ja tiedossa myös että eri lämpötila lattialämmössä kuin pattereissa.
Tarkoitus olisi kummiskin 10v+ asua tällä investoinnilla, mukavuudestahan tuo on vain kiinni.
Patterit tarvis kummiskin uusia jossain kohtaa kuten lattian pintamateriaalikin

 

[Jebaus]

Tiedossa about hinta ja tiedossa myös että eri lämpötila lattialämmössä kuin pattereissa.
Tarkoitus olisi kummiskin 10v+ asua tällä investoinnilla, mukavuudestahan tuo on vain kiinni.
Patterit tarvis kummiskin uusia jossain kohtaa kuten lattian pintamateriaalikin

Suosittelen kyllä lämpimästi. Vähän kyllä erikoista että 2.krs lattia on kylmä? Vai vetääkö sieltä välipohjasta sitten vaan reippaasti?

Materiaaleiltaanhan tuo ei kallis remontti ole mutta työtä tuossa tietysti on jonkin verran. Kannattaa myös etukäteen punnita eri tekotapojen (valu, 3-kerroskipsi, lastulevy, valmiit ll-levyt) hyödyt/haitat ja mikä on se omaan käyttöön soveltuvin.

 

[bonekuukkeli]

Onko kannattavaa vaihtaa rintsikan 2krs okt: n alakerran (~70m2) patterilämmitys lattialämmitykseksi?
Kyseessä kaukolämpökämppä. Tarkotuksena olisi purkaa koko vanha lankkulattia helvettiin, vanhat eristeet pois. Uudet koolaukset, eristeet, vesikiertoinen lattialämmitys ja pintamateriaali.
Lattia erittäin kylmä talvisin ja tuntuu että muutenkin patterit ei lämmitä kunnolla huoneita

Vanhempaan omakotitaloon tuli laitettua eteiseen, kodinhuoneeseen ja osin näiden välille olohuoneeseenkin laatat ja lattialämmitys vesikiertoisena. Itse purettiin vanha lattia ja putkimiehen merkkaamia jälkiä pitkin ajettiin edullisella vuokratulla jyrsimellä urat lattiaan, mihin putket upotettiin ja valettiin piiloon. Putkimies kävi lopuksi vain tekemässä liitännät säätöventtiileineen. Tuo on kytketty vanhojen pattereiden kiertoihin, eli on se hyvinkin mahdollista. Työtä ja sotkuahan tuosta (urien ajaminen, umpeen laittaminen, hiominen) kyllä tuli, mutta ei mikään mahdoton homma tai kalliskaan, jos itse haluaa tehdä.

 

[Laissez-Faire]

Onko kannattavaa vaihtaa rintsikan 2krs okt: n alakerran (~70m2) patterilämmitys lattialämmitykseksi?
Kyseessä kaukolämpökämppä. Tarkotuksena olisi purkaa koko vanha lankkulattia helvettiin, vanhat eristeet pois. Uudet koolaukset, eristeet, vesikiertoinen lattialämmitys ja pintamateriaali.
Lattia erittäin kylmä talvisin ja tuntuu että muutenkin patterit ei lämmitä kunnolla huoneita

.

 

[ZZRX]

Luultavasti joo kannattaa poistaa eristeetkin ja tehdä kokonaan kunnolla uusiksi jos tuohon hommaan lähtee. Paras mahdollinenhan lattiasta tulee tuollatavoin ja mukavaa sit mahdollisia myöhempiä remppoja tehdessä kun on ainakin yks kunnollla tehty paikka talossa josta ei tarvitse huolehtia. On sen verran huterasti tehty ennen että luultavasti ainakin valetun betonilaatan voi unohtaa. Rossipohjasta ei kannata myöskään luopua missään tapauksessa. Vaihtoehdoiksi jää sit about kipsivalu, kipsilevytys johon urat tai nuo II-levyt. Tuo kipsivalu luultavasti noista paras vaihtoehto jos ei hinta muodostu esteeksi. Kipsilevytys on ainakin työläs vaihtoehto eikä lattia ole niin tukeva kuin kipsivalettu. II-levyt taas ainakin ennen oli aika kalliita, mut en tiedä mitä nyt maksaa. Tuohon valittuun ratkaisuun vaikuttaa myös tuleva lattiamateriaali. Jos haluaa oikean puulattian niin karsii ison osan vaihtoehdoista automaattisesti pois.

 

[zewius]

Suosittelen kyllä lämpimästi. Vähän kyllä erikoista että 2.krs lattia on kylmä? Vai vetääkö sieltä välipohjasta sitten vaan reippaasti?

Materiaaleiltaanhan tuo ei kallis remontti ole mutta työtä tuossa tietysti on jonkin verran. Kannattaa myös etukäteen punnita eri tekotapojen (valu, 3-kerroskipsi, lastulevy, valmiit ll-levyt) hyödyt/haitat ja mikä on se omaan käyttöön soveltuvin.

2 kerroksinen okt missä alakerran lattia nimenomaa kylmä selostus oli vähän epäselvä ehkä

Luultavasti joo kannattaa poistaa eristeetkin ja tehdä kokonaan kunnolla uusiksi jos tuohon hommaan lähtee. Paras mahdollinenhan lattiasta tulee tuollatavoin ja mukavaa sit mahdollisia myöhempiä remppoja tehdessä kun on ainakin yks kunnollla tehty paikka talossa josta ei tarvitse huolehtia. On sen verran huterasti tehty ennen että luultavasti ainakin valetun betonilaatan voi unohtaa. Rossipohjasta ei kannata myöskään luopua missään tapauksessa. Vaihtoehdoiksi jää sit about kipsivalu, kipsilevytys johon urat tai nuo II-levyt. Tuo kipsivalu luultavasti noista paras vaihtoehto jos ei hinta muodostu esteeksi. Kipsilevytys on ainakin työläs vaihtoehto eikä lattia ole niin tukeva kuin kipsivalettu. II-levyt taas ainakin ennen oli aika kalliita, mut en tiedä mitä nyt maksaa. Tuohon valittuun ratkaisuun vaikuttaa myös tuleva lattiamateriaali. Jos haluaa oikean puulattian niin karsii ison osan vaihtoehdoista automaattisesti pois.

Kipsivalu luulavasti mielessä
Hyvä tietää ettei ainakaan heti torpattu siinä mielessä että kyseessä on vanha rintamamiestalo

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Hei trampoliinin omistajat. Useimmat säilyttää rungon talven yli ulkona, ja varastoon viedään jouset, matto ja suojaverkko.
Onko kukaan yksinkertaisesti peittänyt trampoliinia lumelta ja jättänyt talveksi ulos. Eli kärsiikö matto ja jouset pakkasesta vai tohtiiko jättää peitettynä sellaisenaan ulos?

 

[golemi]

Hei trampoliinin omistajat. Useimmat säilyttää rungon talven yli ulkona, ja varastoon viedään jouset, matto ja suojaverkko.
Onko kukaan yksinkertaisesti peittänyt trampoliinia lumelta ja jättänyt talveksi ulos. Eli kärsiikö matto ja jouset pakkasesta vai tohtiiko jättää peitettynä sellaisenaan ulos?

Jotenkin tuntuu, että sitä on mahdoton peitellä niin ettei siihen tulisi lumikuormaa päälle joka on omiaan venyttämään sitä kangasta ja niitä jousia turhaan. Itse puran tosiaan kaiken muun paitsi rungon. Ei siinä kauaa mee

 

[Zigh]

Hei trampoliinin omistajat. Useimmat säilyttää rungon talven yli ulkona, ja varastoon viedään jouset, matto ja suojaverkko.
Onko kukaan yksinkertaisesti peittänyt trampoliinia lumelta ja jättänyt talveksi ulos. Eli kärsiikö matto ja jouset pakkasesta vai tohtiiko jättää peitettynä sellaisenaan ulos?

Monihan pitää noita ympäri vuoden ulkona. En kyllä alkaisi peittämään, koska silloin todennäköisesti käy niin että sinne peitteen alle kertyy kosteutta ja koko roska on märkänä / jäässä koko talven. Eli jos jättää ulos, niin ehkä sitten mielummin ihan sellaisenaan. Meillä tosin tehdään kuten kuvasit, eli vain runko jää ulos.

 

[Jebaus]

Viitisen vuotta oli trampoliini ulkona kesät-talvet, ei siihen mitään lunta kerry kun lasten suosikkihomma on hyppiä siitä ne lumet/jäät aina alas. Sitten tuli "tunnit täyteen" ja lähti roskiin. Sellainen joku 5m 299€ halpismalli kyseessä, verkko olisi kestänyt mutta ne jouset/maata vasten olevat jalat alkoivat olla ruosteessa ja samoin se jousten suojapatja kulunut alapuolelta puhki.

 

[golemi]

Viitisen vuotta oli trampoliini ulkona kesät-talvet, ei siihen mitään lunta kerry kun lasten suosikkihomma on hyppiä siitä ne lumet/jäät aina alas. Sitten tuli "tunnit täyteen" ja lähti roskiin. Sellainen joku 5m 299€ halpismalli kyseessä, verkko olisi kestänyt mutta ne jouset/maata vasten olevat jalat alkoivat olla ruosteessa ja samoin se jousten suojapatja kulunut alapuolelta puhki.

Meillä on ollut vähintään 5 vuotta, veikkaan 6-7v ja ainut mikä on hajonnut niin sen jousten suojapatjan ohuen ohut kiristysnaru katkesi tänä keväänä. Mikään kohta ei ole ruosteessa. Ehkä sillä on jotain vaikutusta miten sitä talvisin säilyttää

 

[elmo]

Täällä oli 8v sellanen 200-300€ cittarin 4,5m ympyrä. Purin sen aina runkoineen pois kun oli helppo homma kun ei tarvinnut työkaluja vaan muutamat putket irti ja tallintaakse odottamaan kevättä. Nyt meni kesällä siskon mökille jatkamaan elämäänsä. Pihalle paistaa arska aika kovin niin pystytolppien pehmusteet hapertu parissa vuodessa pilalle ja tolppien päässä olevat kupit mitkä pitää suojaverkkoa ylhäällä oli haperoa tavaraa (korjailin niitä massalla). Muuten ihan ok kunnossa ja tosiaan vielä aktiivi käytössä.

Tilalle tuli suorakaiteen mallinen kun sellanen on kuulemma parempi. Käyttöaste on silti niin onneton, että tällä kertaa en taida tehdä sille mitään. Olkoot siinä pari vuotta ja sitten .*jpg ja toriin 50€:llä pura ja hae pois.

 

[happoman]

Hei trampoliinin omistajat. Useimmat säilyttää rungon talven yli ulkona, ja varastoon viedään jouset, matto ja suojaverkko.
Onko kukaan yksinkertaisesti peittänyt trampoliinia lumelta ja jättänyt talveksi ulos. Eli kärsiikö matto ja jouset pakkasesta vai tohtiiko jättää peitettynä sellaisenaan ulos?

No lumen kertyminen riippuu ihan satavan lumen määrästä. Etelässä tuskin on ongelma. Toissa talvena täällä pohjoisempana katsoin kun naapurin trampoliinin matto oli jo maatavasten painunut lumen painosta. Siinä ainaki matto ja jouset menevät kimmoisuutensa.

Itse olen jättänyt rungon talveksi pihalle. Hyvin kestää, kunhan on sinkitty.

 

[brainsurgery]

Tuosta trampoliinista kun ei mene neste läpi niin kuorma on varmaan aika lailla sama etelässä kuin pohjoisessa, ellei sitä käy välillä tyhjentämässä.

 

[Zigh]

Tuosta trampoliinista kun ei mene neste läpi niin kuorma on varmaan aika lailla sama etelässä kuin pohjoisessa, ellei sitä käy välillä tyhjentämässä.

Meneehän siitä neste läpi jos ei mitään tiivistä pressua laita päälle.

 

[Laissez-Faire]

Matto jousineen on tullut otettua pois, runko ja verkko jäävät talveksi paikalleen.

 

[tietokonerikki]

Nuo laskennalliset ilmamäärät ovat nimenomaan laskennallisia, laskettu millä ilmamäärällä minkäkin tilan ilmamäärä pysyy hyvänä oletuskäytössä.

Uusi ohje 2018 sanoo 6litraa/s henkeö kohti, vähintään 18litraa taloa kohti.
eli jos talossa asuu 2 henkilöä pitää silti mitoittaa 3 henkilölle.
Itse ymmärsin ton niin, että 60% säätövarapudotus ei tuota koskisi.

Jos nyt esimerkkinä lainataan tuosta ylempää, että ihminen hengittää vaikka 20 kertaa minuutissa a 3 litraa, niin se 60
litraa minuutissa ilmanvaihto ei todellakaan riitä pitämään sitä ilmaa hyvänä.

Kerrotko tarkemmin miksi ei riitä, että tuodaan sama määrä täysin raitista ilmaa ihmisen Kerran hengittämän ilmamäärän tilalle? Sekä kuinka paljon arvioisit sitä lisää tarvittavan.

Noi aiemmat esittämäni laskelmat olivat "rasituksessa", normaalisti ihminen levossa hengittää 0.5 litraa kerrallaan => 0,5*20 =10 litraa minuutissa ja toi henkitystiheys on todella iso. Meillä ohjeissa siis 360 litraa minuutissa (="teho tarpeeseen" nähden 6-kertainen määrä) henkeä kohti ja jos talossa asuu vain 2 henkilä sitä on km. käytettäväksi 540minuutissa

Se on ihan totta, että ihmisistä jopa suurin osa asuu näissä vanhoissa painovoimaisissa, useimmiten lähes ilmanvaihdottomissa asunnoissa eikä sinne kukaan ole kuollut.

Kyllä painovaoimaninen ilmanvaihtokin hyvin toimii, elleivät asukkaat tuki venttiilejä. Kesällä tosin joutuu tuulettamaan paljon ikkunoiden kautta.

Mutta hyvä ilma vaikuttaa hyvinvointiin, vireystilaan, unen laatuun ja todella moniin asioihin.

Tästä ollaan samaa mieltä.

Kylpyhuone ja kosteus nyt on yksi hyvä esimerkki, mutta toisena voidaan pitää ilman hiilidioksidipitoisuutta. Ulkoilman pitoisuus on n. 300-400ppm ja sisäilman pitoisuus pitäisi pyrkiä pitämään alle 1000ppm. "Haitallisen" raja taitaa olla jotain 5000ppm ja hengenvaarallinen luokka on sitten jotain 150 000ppm.
Muistelisin että tuo 6l/s oletus perustuu siihen että yhden henkilön oleskellessa huoneessa, pitoisuus pysyy aina alle 800ppm.

Tätä en ymmärrä, miksi sitä ilmaa pitää tuoda järjettämän paljon yli meidän uloshenkittämän ilman.

Siitä, jos ilmaa pyrkii pitämään jatkuvasti jossain alle 800ppm esimerkiksi omakotitalossa ei ole mitään hyötyä. Ihminen liikkuu ja kulkee huoneesta toiseen, ovet ovat auki jne joten kokonaisuus ratkaisee.

Ollaan samaa mieltä ja sitä ilmaa tulee taloon aina kun ulkooven avaa ja tolella monissa taloissa jostain kontaa ikkunan tiivisteen ja lukkojen rakojen kautta

Hankkikaa hiilidioksidimittari, tai vielä parempi niin loggeri josta voitte sitten mielenkiinnosta seurata miten se oma työhuone/makuuhuone/olohuone, tai tarkemmin sen ilmamäärä eri tilanteissa käyttäytyy.

Nyt seuraaminen ei edes ole Euroista kiinni?
Esim.tuolta mittareita

Suomen Lämpömittari Oy - Oikeat mittarit juuri sinun tarpeisiisi.

Valitse, mitä haluat mitata ja missä. Toimitamme tilauksesi nopeasti, 2-5 päivässä. Yli sata erilaista mittaria tai sääasemaa kattaa sinunkin toiveesi.

lampomittari.fi

"Noi määräykset on selväti tehty ns. varman päälle, minusta niitä voi kyllä tapauskohtaisesti tarkastella kriittisesti."
Tähän todettakoon vielä, että yli 1000ppm pitoisuuden on todettu ihan tutkimuksissa vaikuttavan noihin edellämainittuihin asioihin. Jokainen voi tietysti oman arvionsa mukaan istua siellä 3000ppm huoneessa, kulkea pakkasella ilman päähinettä tai sateella ilman sateenvarjoa. Mitään näistä en kuitenkaan itse pitäisi fiksuna tai asiana johon pyritään vaikka mitään haittaa näistä ei ihmiselle pitkällä juoksulla ole.

Minä yritän miettiä asioita, ihan maalaisjärjellä. Turhasta on turha maksaa ja on hölmöä on "tahallaan" itseään sairaaksi tehdä.

 

[tietokonerikki]

Onko kannattavaa vaihtaa rintsikan 2krs okt: n alakerran (~70m2) patterilämmitys lattialämmitykseksi?
Kyseessä kaukolämpökämppä. Tarkotuksena olisi purkaa koko vanha lankkulattia helvettiin, vanhat eristeet pois. Uudet koolaukset, eristeet, vesikiertoinen lattialämmitys ja pintamateriaali.
Lattia erittäin kylmä talvisin ja tuntuu että muutenkin patterit ei lämmitä kunnolla huoneita

Tarkistaisin ensin ikkunoiden alustat, jos on sahanpuruseinä niin 100% varmasti sieltä puuttuu eristettä, ellei ole myöhemmin korjattu. Patterit kestävät jopa satoja vuosia, ellei vettä ole usein vaihdettu. Jos patteri eivät lämpiä, niin niissä voi olla venttiilit tukossa, ne voi vaihtaa vaikka patteria ei uusisikaan, pattereitakin voi listä/ vaihtaa tarvittaessa.

=> tosta varmaan tuli jo kantani selväksi Patterilämmitys on hyvä ja toimiva tapa lämmittää talo. Vesikiertoisessa lattialämmityksessä on iso rakenteellinen homma, kun se seuraavan kerran joudutaan uusimaan.
Tilannettasi tuntematta arvioisin silti, että halvemmalla pääset jos pidät patterilämmiytksen.

Mikäs lattiamateriaali sinulla on?

 

[zewius]

Tarkistaisin ensin ikkunoiden alustat, jos on sahanpuruseinä niin 100% varmasti sieltä puuttuu eristettä, ellei ole myöhemmin korjattu. Patterit kestävät jopa satoja vuosia, ellei vettä ole usein vaihdettu. Jos patteri eivät lämpiä, niin niissä voi olla venttiilit tukossa, ne voi vaihtaa vaikka patteria ei uusisikaan, pattereitakin voi listä/ vaihtaa tarvittaessa.

=> tosta varmaan tuli jo kantani selväksi Patterilämmitys on hyvä ja toimiva tapa lämmittää talo. Vesikiertoisessa lattialämmityksessä on iso rakenteellinen homma, kun se seuraavan kerran joudutaan uusimaan.
Tilannettasi tuntematta arvioisin silti, että halvemmalla pääset jos pidät patterilämmiytksen.

Mikäs lattiamateriaali sinulla on?

Patterit kyllä lämpiää mutta ei riitä teho huoneiden lämmittämiseen, tai ainakaan pitämään lattiatasoa lämpimänä.
Lattiamateriaalina lankkulattia

 

[julli100]

Hyvä tietää ettei ainakaan heti torpattu siinä mielessä että kyseessä on vanha rintamamiestalo

Ikkunat voi hohkaa kylmää kun alla ei ole patteria.

 

[zewius]

Ikkunat voi hohkaa kylmää kun alla ei ole patteria.

ikkunat uusittu 2013, ei ainakaa tunnu vetävään ikkunat mistään, lattia sen sijaan kylläkin

 

[tietokonerikki]

Patterit kyllä lämpiää mutta ei riitä teho huoneiden lämmittämiseen, tai ainakaan pitämään lattiatasoa lämpimänä.
Lattiamateriaalina lankkulattia

Eitkö pysty säätämään sinne kuumempaa vettä, kovilla pakkasilla patterit ovat todella kuumina. Jos halutaan pienempää patterin pintalämpötilaa. Niin siihen auttaa patterin koon/ripaisuuden suurentaminen.
Sahanpurutaloissa ikkunan alusta kannattaa tarkistaa, jos eristettä ei ole lämmitystehoa hukkuu siinä turhaan.

Lauta on kyllä ns. "lämmin" materiaali. Joten kylmän tunne ei siitä johdu. Usein se johtuu vedostakin.
Lattia on aina vähän kylmempi kuin katto (lämmin ilma nousee ylös), mutta jos sukat jalassa tuntuu epämielyttävältä, niin jossain on ongelmaa. Patterit on siinäkin mielessä hyvät, että poistavat ikkunoiden vetoisuuden tunnetta.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Jees kiitos kaikille tramppa-kommenteista. Laiska kun on, niin haluaisin minimoida purku-urakan. Jos maton ottaa pois niin sitten pitää ottaa verkkokin joka on maton lenksuissa kiinni. Ja tuo verkon asennus oli meidän mallissa melko työläs. Eipä se nyt ole kuin illan homma ja jos kaljaa saa samalla ottaa niin mikä ettei..

 

[jinx1980]

Trampassa riippunee ihan se laadusta, eli marketin halvin 0,5mm seinämällä kestänee aikaa vähän eri tavalla kuin 2mm sinkitty. Sama pätee jousiin, joku 200€ marketti vehje on jo uutena huonompi kuin 15v vanha 20 lapsen pomppima acon. Verkot itsessään ei menne miksikään. Lunta voi poistaa ihan lapiolla/kolalla, itse vetänyt kerran talveen jos tullut reilummin. Sanoisin siis että keskimäärin turhaa keräillä pois ellei ole hinnat alkaen malli.

 

[brainsurgery]

Meneehän siitä neste läpi jos ei mitään tiivistä pressua laita päälle.

Jaa no sit toi naapurin tramppa oli vain imenyt vettä lumen sekaan niin että roikkui melkein maassa

 

[Diffe]

Meinaatkohan niinkuin tällaista? Siemens meillä on juurikin tuollainen aparaatti. Olin varsin skeptinen että mitenkä se tuo liesituuletin kumoaa fysiikan lait ja imee ne höyryt, mutta Yllättävän hyvin se imee. Jos on iso korkea kattila niin sen vesihöyryjä sen on vaikea saada imaistua, mutta niin korkeaa wokkipannua en ole löytänyt minkä paistohöyryjä ja rasvankatkuja tuo ei imisi. Ääni on kova silloin kun tehoa pitää lisätä 50% ja sen yli. Puhdistus suht helppoa. Kasaaminen oli aika vittumainen Itse liesihän on aivan törkeän hyvä ja tehokas.

Juuri tätä. Kiitoksia kommentista

 

[Carmake]

Hei trampoliinin omistajat. Useimmat säilyttää rungon talven yli ulkona, ja varastoon viedään jouset, matto ja suojaverkko.
Onko kukaan yksinkertaisesti peittänyt trampoliinia lumelta ja jättänyt talveksi ulos. Eli kärsiikö matto ja jouset pakkasesta vai tohtiiko jättää peitettynä sellaisenaan ulos?

Meillä on ollut 10 vuotta täydessä varustuksessa ympäri vuoden ulkona. Talvella kolaavat lumia pois sitä mukaa, kun sitä kertyy. Mutta varmaan ainakin teoriassa matto kärsii pakkasesta.

 

[masaf2]

Kyllä mä ainakin puran trampan talveksi. Sen kun pari kertaa tehny niin ei siinä kauaa nokka tuhise. Säilyy taatusti parempana jouset + suojaverkot + verkko ilman lumia ja ennen kaikkea sen alla oleva nurtsi. Itsellä kyllä laatupeli, mutta ajattelen hieman myös että säilyis turvallisuus ja jälleenmyyntiarvokin.

 

[qtba]

Nythän voisi olla syytä purkaa se tramppa huomiseksi. Tai ainakin kiinnittää todella hyvin.

 

[Ryderio]

Itse oon ottanu maton pois talveksi, verkot jättäny roikkumaan vapaasti. Kyllä tuo vielä on ihan ehjä, käytettynä saatu marketti-tramppa ja ikää 10+ vuotta. Pitää varmaan tänään repiä matto pois talviteloille, ettei tramppa löydy metsästä perjantaina.

 

[Kuvernaattori]

Tunnistamaton jyrsivä olento, Varmaan oravat, riehuu välikatossa: Villat myllätty, levyjä jyrsitty jne. Kätevästi ne noukkii syötit loukuista. Olen laittanut suklaata perinteiseen rotanloukkuun, no syötti häipyy, loukku on joko lauennut tai sitten ei.

Vähän heikko ensikokemus tämänkin loukun kanssa. Syötti oli häipynyt mutta ketään ei loukussa.

Giljotti rotanloukku 1kpl

Giljotti –loukku on myrkytön vaihtoehto hiirien ja rottien torjuntaanGiljotti-loukut ovat helppoja virittää eivätkä lyö sormille.Giljotti-loukut toimivat luotettavasti, koska eläin pääsee käsiksi syöttiin vain yhdestä suunnasta. Loukku ei aiheuta eläim

www.puuilo.fi

Kiinnostaisi hankkia riistakamera ihan sitä varten että miten vitussa ne sen tekee

Vinkkejä varmasta loukusta? Sähköistä tuumailen mutta talvi ja paristot ei kuulosta hyvältä.

 

[juhaa]

Mitäs kaikkea tavaraa porukka on varastoinut yläpohjaan ongelmitta?

Loogisesti ajateltuna aikalailla kuivahan se on, lämpötilanmuutokset vain ovat suuret. Varastoida voi melkein mitä vain?

Pelastuslaki toki tulee vastaan ja hiiret tykkää pehmeistä paketeista.

 

[tietokonerikki]

Mitäs kaikkea tavaraa porukka on varastoinut yläpohjaan ongelmitta?

Loogisesti ajateltuna aikalailla kuivahan se on, lämpötilanmuutokset vain ovat suuret. Varastoida voi melkein mitä vain?

Pelastuslaki toki tulee vastaan ja hiiret tykkää pehmeistä paketeista.

Kosteutta (ilmankosteus), lämpöä kesällä ja pakkasta talvella, kaikkea mitkä noi kestää, esim. pihakalusteet mattoja matkalaukkuja, jos on käyttöullakko.
Kattoristikot painuvat painosta, joten hyvä pitää mielessä mitä se aikeuttaa huoneen puolelle ja etteivät tule katosta läpi.

PutkiTV.:kin on joskus ollut säilössä oli juuri sen verran tilaa (ei ollut ns,. käyttöullakko), sitä en tiedä olisiko saanut olla.
TV-toimi ongelmitta.

 

[ZZRX]

Yläpohjaan ei pitäisi varastoida mitään ylimääräistä tavaraa, koska yläpohjan tuuletus huononee ja ylimääräinen tavara kerää kosteutta yläpohjaan -> lisää homehtumisriskiä. Tavaroiden paino voi myös tuottaa ongelmaa ja rasittaa rakenteita turhaan. Myöskin yläpohjan huolto ja rakenteiden vuosittainen tarkistus hankaloituu jos on paljon tavaraa joita saa väistellä / peittävät näkymää. Oikea paikka tavaran varastointiin on erinäiset varastot (kylmät tai lämpöiset).

 

[juhaa]

Yläpohjaan ei pitäisi varastoida mitään ylimääräistä tavaraa, koska yläpohjan tuuletus huononee ja ylimääräinen tavara kerää kosteutta yläpohjaan -> lisää homehtumisriskiä. Tavaroiden paino voi myös tuottaa ongelmaa ja rasittaa rakenteita turhaan. Myöskin yläpohjan huolto ja rakenteiden vuosittainen tarkistus hankaloituu jos on paljon tavaraa joita saa väistellä / peittävät näkymää. Oikea paikka tavaran varastointiin on erinäiset varastot (kylmät tai lämpöiset).

Joo, tottakai järki mukana, ettei sitä ahda täyteen ja varsinkaan painavaa tavaraa.

 

[jarp]

Vinkkejä varmasta loukusta? Sähköistä tuumailen mutta talvi ja paristot ei kuulosta hyvältä.

Oravista en tiedä mutta hiirille on ylivoimaisesti paras perinteinen metallinakki. Kaikki jotka ovat muuta väittäneet eivät ole osanneet virittää sitä oikein ja kun olen opettanut, ovat olleet samaa mieltä. Eli niin herkälle, että loukku laukeaa melkein heinän korrella (ja niin herkälle, että pelottaa perhanasti virittää). Ei salettiin lähde syötit loukusta. Tuollaisen giljotiinin laukaiseminen vaatii niin paljon voimaa, etten ymmärrä miten se voisi ikinä kunnolla toimia...

Noita peltisiä on muutamaa eri mallia ja osassa laukaisumekanismi on huono, mutta pihdeillä saa tuunattua toimivaksi. Sanka voi olla poikkaistu niin, että siinä on jäyste, viilalla vaan pois. Loukun koko jyrsijän mukaan, metsähiirelle tarvitsi isomman loukun (rotanloukun ja pienemmän välistä), ettei jää kitumaan. Tosi ikävää hommaa jos jää.

 

[Myrkky]

Tuossa keväämmällä kirjoittelin jotain öljynpolttimen ongelmista. Loppui öljy, ei lähtenyt käyntiin, tilasin asentajan joka vaihtoi kaksi letkua (koska vahva epäily että toinen letku rikki ja horii ilmaa). Näin... ja siinä samalla suuttimen vaihto ja rohjon yleinen putsaus. Noin lähti toimimaan taas.

Nyt sitten alkanut tulemaan sellaista että poltin toimii 1- useamman päivän ja sammuu. Lähtee napista käyntiin, eli imupuolessa ei liene ongelmaa. Jos ei illalla muista käydä katsomassa, niin aamulla voi olla yllärinä kylmä suihku.

Korvausilman kanssa tullut itse sählättyä joskus ja tällä hetkellä pannuhuoneen ovessa ei mitään tukkeita joten happea riittää.

Tekisi mieli hakata reikä reikä kylppäristä pannuhuoneeseen ja siitä kepillä käynnistää poltin käymättä ulkona Piipusta tuleva savu omasta mielestä hyvä kun ei savuta, joten kai ok. Mikä vittu tuota taas vaivaa.

Aa.. en muistanut katsoa sitä valo systeemiä, vai mikä liekkivahti nyt onkaan. Tuli just mieleen. Eipä siinä tosin viimeksikään mitään paskaa ollut. Mutta joo, jos vielä jotain katsottavaa tulee mieleen niin kiitos.

 

[Ryderio]

Vinkkejä varmasta loukusta? Sähköistä tuumailen mutta talvi ja paristot ei kuulosta hyvältä.

SuperCatteja oon käyttäny ja nää on käteviä, ei varmasti katoa syötti ja kestävät melko pitkään. Noita on useampia kokoja, tää on pienin: SuperCat hiirenloukku 2kpl - Prisma verkkokauppa

Kannattaa kiinnittää kyllä alustaan vaikka kevyesti naulalla. Toimivat melko pitkään, useamman kuukauden, jos niitä jaksaa tyhjennellä suht usein. Ja eihän noihin kannata hiiriä toki jättää mätänemään..

 

[Serbetli]

Yläpohjaan ei pitäisi varastoida mitään ylimääräistä tavaraa, koska yläpohjan tuuletus huononee ja ylimääräinen tavara kerää kosteutta yläpohjaan -> lisää homehtumisriskiä.

Aika kintaalla mennään, kun tavara yläpohjassa on vaaraksi. Vähän aiemmin ilmanvaihdon nopeuden säätäminen oli riskialtista. Ei kaikki oikeasti ole noin riskaabelia. Jännityksen vähentämiseksi kerron, mitä kaikkea meillä varastoidaan vintillä: Auton pyöriä, lasten leluja, ulkokalusteita, puutavaraa, työkaluja, rakennustarvikeylijäämää, suksia, ym... Syksyllä aion vielä laajentaa ullakon lattian myös varaston ylpuolelle. Varasto on aikaisemmin ollut vesikattoon asti auki, niin ullakosta saa useamman neliön lisää varastotilaa.

 

[TheMeII]

perinteinen metallinakki

Tänään opin että loukku eli lisku eli nalkki on jossain kääntynyt myös nakiksi.

 

[munse]

Aika kintaalla mennään, kun tavara yläpohjassa on vaaraksi. Vähän aiemmin ilmanvaihdon nopeuden säätäminen oli riskialtista. Ei kaikki oikeasti ole noin riskaabelia. Jännityksen vähentämiseksi kerron, mitä kaikkea meillä varastoidaan vintillä: Auton pyöriä, lasten leluja, ulkokalusteita, puutavaraa, työkaluja, rakennustarvikeylijäämää, suksia, ym... Syksyllä aion vielä laajentaa ullakon lattian myös varaston ylpuolelle. Varasto on aikaisemmin ollut vesikattoon asti auki, niin ullakosta saa useamman neliön lisää varastotilaa.

Kummasti ne autotallit ja pihavarastot homeelta haisee kun tarpeeksi tavaraa sullotaan vuosikausiksi.

 

[jarp]

Tänään opin että loukku eli lisku eli nalkki on jossain kääntynyt myös nakiksi.

Itsehän opin termin Aku Ankasta, tuosta virallisestikin tunnustetusta kansan sanavaraston kartuttajasta. Hiirenloukuksi tuota kotikonnuilla on kutsuttu.

 

[Tuplis]

SuperCatteja oon käyttäny ja nää on käteviä, ei varmasti katoa syötti ja kestävät melko pitkään. Noita on useampia kokoja, tää on pienin: SuperCat hiirenloukku 2kpl - Prisma verkkokauppa

Kannattaa kiinnittää kyllä alustaan vaikka kevyesti naulalla. Toimivat melko pitkään, useamman kuukauden, jos niitä jaksaa tyhjennellä suht usein. Ja eihän noihin kannata hiiriä toki jättää mätänemään..

Supercatit on kyllä aika tehottomia, ainakin omien kokemusten mukaan hiiri jää turhan usein sätkimään siihen kun ei henki lähde iskusta.

Aikaisemmin oli loukkuja yläpohjassa eristämättömän parvekkeen päällä, sai kuunnella sitä räpistelyä ja kalkatusta paneelia vasten aikansa, ennenkuin itse pääsi sinne viimeistelemään homman