Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Mikkos
  • Aloitettu Aloitettu
Kova tuuli ja kauhea pellin pauke jossain ulkopuolella. Joskus viimeksi kun tuuli kovaa kuului sama ääni pariin kertaan enkä löytänyt mistä ääni tulee. Nyt jonkin aikaa taloa kiersin ja jotenkin aina tuntuu, kun on pihalla niin mitään ei kuulu. Sisälle kun tulee niin ajoittainen jytinä alkaa taas. Huopakatto niin ei ole edes paljon vaihtoehtoja mistä ääni voisi kuulua..
 
Kova tuuli ja kauhea pellin pauke jossain ulkopuolella. Joskus viimeksi kun tuuli kovaa kuului sama ääni pariin kertaan enkä löytänyt mistä ääni tulee. Nyt jonkin aikaa taloa kiersin ja jotenkin aina tuntuu, kun on pihalla niin mitään ei kuulu. Sisälle kun tulee niin ajoittainen jytinä alkaa taas. Huopakatto niin ei ole edes paljon vaihtoehtoja mistä ääni voisi kuulua..
Meillä peltikatto ja juuri tulossa ketjuun kyselemään, että kannattaisiko tarkastuttaa ruuvit. Mutta ehkä se tuuli vaan tykkää paukkua ja katsotaan sitten kun pellit repsottaa. Toki puistakin lentää roskaa, mutta epäilytti voiko aina olla vaan siitä kyse.
 
Myyntiinhän se menee, mutta koska! Vanhalle jäärälle on turha yrittää puhua järkeä kun ei usko, niin ei usko. Tonttihan tuossa enää maksaa, talon arvo laskenut jo minimiin ja seuraava kuka tuohon alkaa remonttia tekemään ja tekee kaikki uusiksi, saa varautua ainakin 100k€ laskuun.
Äitisi vasta 83-vuotias. Oletko miettinyt, että hän on asunut siinä paikalla x-kymmentä? vuotta ja siten tottunut tilavaan asumiseen sekä rauhaan, paikkaan ja sen kasveihin yms. sekä siihen, että saa itse päättää. Jos on terveenä, niin veikkaan että paremmassa kunnosssa elää pitempään kun on ns. kunnon syy tehdä liikuntaa aiheuttavia töitä.
-Lapsethan voivat tulla lumisina päivinä lumitalkoisiin ja muutenkin vastavuoroisesti (lapsena heitä kasvatetti) auttamaan tai jos ei... niin ulkopuolisia tekijöitä luulis löytyvän. Perivätpähän sitten vähemmän.

Mutsi asuu -93 valmistuneessa omakotitalossa missä alkuperäiset kuparit ja muutenkin talotekniikka alkuperäistä, vain öljylämmitys nyt vaihdettu VILP:iin + kattoa huollettu ym. maalamista jne.

Kyllähän mä olen jo 15v sitten sanonut, että myykää pois ja lähellä se olikin, mutta ei ne sitten sitä saaneet aikaiseksi ja nyt faija kuollut ja mutsi jäi tuohon yksin. :facepalm:

No varsinaisesti tuossa ei mitään vikaa ole, aikanaan fiksusti rakennettu (esim. märkätilojen seinät muuraamalla ja käytetty vesieristeitä vaikka se ei pakollista tuolloin vielä ollut), mutta 83v mummo asuu 270neliön omakotitalossa 2000 neliön (omalla) tontilla Helsingissä ja samaan aikaan valittaa kun kaikki on niin raskasta! :facepalm:

Kyllähän tuohon saa seuraava asukas aikamoisen remontin tehdä, kun kaikki on alkuperäistä, toki kaikki on ehjää.
Joskus Optirokin kaverit tutkivat/testasivat, ettei se kiviseinä tarvitse vedeneristettä kunhan se pääsee toiseltapuolen kuivumaan. (Ei taida äitisi talossa olla seinät homeessa)
Vesieristys on jonkun toimesta saatu lopattua. Onneksi taitaa vieläkin olla ettei sitä ole pakko tehdä jos vanhassa ei ole.

Remontin teko on taitolaji, kaikkea ei ole pakko uusia, niin pysyy kulut kurissa. Tossa yllä olikin jo putkista. Niitä uusitaan paljon
vain ns. varmuuden varalle, (vaikka niitä pistesyöpymistapauksia on kyllä joissain taloissa ollut). Kulumalla niitä ei kyllä 50-vuoteen OK taloissa saa hajalle. Jos vedenlaatu on OK.
Vertaa kerrostalojen putkissa virtaavia vesimääriä vs. OK-talon, ja ne 50-vuotta vanhan kerrostalojen putketkin ovat pääosin ehjiä, kun niitä aletaan vaihtamaan. Nyt kun vielä putken laitetaan seinien pinnoille (ennen yleensä upotettiin) niin kulutkin halvempia.

Pitäähän teille nuorille valittaa, että ymmärtäisitte käydä auttamassa ja varsinkin katsomassa vanhempianne :)


Niin, ei se arvoton tosiaan ole, mutta suurempi arvo sillä tontilla on jo tässä vaiheessa.
Sen talon purkukin maksaa, jätemaksut eivät ole halpoja. Veikkaan, että Helsingissä tontin verotusarvo on yli tuhat euroa ja talo muutaman satasen? Perillisillehän se on vaan hyvä, että tontin arvo säilyy. Tietysti ainahan sitä voi Hesassa ottaa lainaa, tonttia
vastaan. Nyt ei ehkä muutenkaan se paras aika myydä, jos hyvää hintaa hakee.
 
Kova tuuli ja kauhea pellin pauke jossain ulkopuolella. Joskus viimeksi kun tuuli kovaa kuului sama ääni pariin kertaan enkä löytänyt mistä ääni tulee. Nyt jonkin aikaa taloa kiersin ja jotenkin aina tuntuu, kun on pihalla niin mitään ei kuulu. Sisälle kun tulee niin ajoittainen jytinä alkaa taas. Huopakatto niin ei ole edes paljon vaihtoehtoja mistä ääni voisi kuulua..
Onko sulla piipunhattua?
 
Äitisi vasta 83-vuotias. Oletko miettinyt, että hän on asunut siinä paikalla x-kymmentä? vuotta ja siten tottunut tilavaan asumiseen sekä rauhaan, paikkaan ja sen kasveihin yms. sekä siihen, että saa itse päättää. Jos on terveenä, niin veikkaan että paremmassa kunnosssa elää pitempään kun on ns. kunnon syy tehdä liikuntaa aiheuttavia töitä.
-Lapsethan voivat tulla lumisina päivinä lumitalkoisiin ja muutenkin vastavuoroisesti (lapsena heitä kasvatetti) auttamaan tai jos ei... niin ulkopuolisia tekijöitä luulis löytyvän. Perivätpähän sitten vähemmän.


Joskus Optirokin kaverit tutkivat/testasivat, ettei se kiviseinä tarvitse vedeneristettä kunhan se pääsee toiseltapuolen kuivumaan. (Ei taida äitisi talossa olla seinät homeessa)
Vesieristys on jonkun toimesta saatu lopattua. Onneksi taitaa vieläkin olla ettei sitä ole pakko tehdä jos vanhassa ei ole.

Remontin teko on taitolaji, kaikkea ei ole pakko uusia, niin pysyy kulut kurissa. Tossa yllä olikin jo putkista. Niitä uusitaan paljon
vain ns. varmuuden varalle, (vaikka niitä pistesyöpymistapauksia on kyllä joissain taloissa ollut). Kulumalla niitä ei kyllä 50-vuoteen OK taloissa saa hajalle. Jos vedenlaatu on OK.
Vertaa kerrostalojen putkissa virtaavia vesimääriä vs. OK-talon, ja ne 50-vuotta vanhan kerrostalojen putketkin ovat pääosin ehjiä, kun niitä aletaan vaihtamaan. Nyt kun vielä putken laitetaan seinien pinnoille (ennen yleensä upotettiin) niin kulutkin halvempia.

Pitäähän teille nuorille valittaa, että ymmärtäisitte käydä auttamassa ja varsinkin katsomassa vanhempianne :)



Sen talon purkukin maksaa, jätemaksut eivät ole halpoja. Veikkaan, että Helsingissä tontin verotusarvo on yli tuhat euroa ja talo muutaman satasen? Perillisillehän se on vaan hyvä, että tontin arvo säilyy. Tietysti ainahan sitä voi Hesassa ottaa lainaa, tonttia
vastaan. Nyt ei ehkä muutenkaan se paras aika myydä, jos hyvää hintaa hakee.

En nyt syvällisemmin lähde tilannetta avaamaan, mutta ei, ei ole terve, lapset, lapsenlapset, naapurit kyllä juoksee auttamassa lähes päivittäin ja saa kyllä asua siinä, mutta jos oma kunto ei riitä niin miksi pitää väkisin tehdä elämästä vieläkin vaikeampaa?
 
Kova tuuli ja kauhea pellin pauke jossain ulkopuolella. Joskus viimeksi kun tuuli kovaa kuului sama ääni pariin kertaan enkä löytänyt mistä ääni tulee. Nyt jonkin aikaa taloa kiersin ja jotenkin aina tuntuu, kun on pihalla niin mitään ei kuulu. Sisälle kun tulee niin ajoittainen jytinä alkaa taas. Huopakatto niin ei ole edes paljon vaihtoehtoja mistä ääni voisi kuulua..
Meillä ainakin liesituulettimen hormista kuuluu kolina kovalla tuulella. Varmaan joku läppä siellä joka pitää ääntä.
Mutta tästä ei liene kyse tässä tapauksessa.?
 
Meillä ainakin liesituulettimen hormista kuuluu kolina kovalla tuulella. Varmaan joku läppä siellä joka pitää ääntä.
Mutta tästä ei liene kyse tässä tapauksessa.?
Siellä on perhospelti

images


Meilläkin kolisee oikein kovalla myrskyllä.
 
Kova tuuli ja kauhea pellin pauke jossain ulkopuolella.
Liesituulettimen perhospelti paukkuu meillä. Normaalia kovalla tuulella. ..jahas sama tuli yllä. Äänen voi saada toistettua käynnistämällä ja sammuttamalla liesituuletinta, mutta voi olla, että tämä ei paukauta peltiä läheskään yhtä kovaa kuin tuuli.
 
Viimeksi muokattu:
Kova tuuli ja kauhea pellin pauke jossain ulkopuolella. Joskus viimeksi kun tuuli kovaa kuului sama ääni pariin kertaan enkä löytänyt mistä ääni tulee. Nyt jonkin aikaa taloa kiersin ja jotenkin aina tuntuu, kun on pihalla niin mitään ei kuulu. Sisälle kun tulee niin ajoittainen jytinä alkaa taas. Huopakatto niin ei ole edes paljon vaihtoehtoja mistä ääni voisi kuulua..

Voiko tuuli päästä jonnekin aluskatteisiin?
 
En nyt syvällisemmin lähde tilannetta avaamaan, mutta ei, ei ole terve, lapset, lapsenlapset, naapurit kyllä juoksee auttamassa lähes päivittäin ja saa kyllä asua siinä, mutta jos oma kunto ei riitä niin miksi pitää väkisin tehdä elämästä vieläkin vaikeampaa?
Joo vaikka sulle vastasinkin, niin yleisesti asiaa halusin tuoda esiin. Oma äitini lähti aivan liian aikaisin, koska se liikunta jäi vähäiseksi kerrostaloon muuton jälkeen. Se huono kunto huononee nopeammin kun ei edes sitä vähääkään tee, monet vanhemmat henkilöt sen tiedostavat ja tekevät jotain vaikka ei aina niin jaksaisikaan, vaikkakin siitä valittavat.
Sitten vielä se ympäristön muutoksen "pelko", tutussa ympäristössä on mukavampi asua.

Ennenvanhaan joku lapsista otti vastuun huolehtia vanhemmastaan. Usein siten, että muuttivat yhdessä asumaan, varsinkin jos on iso talo johon on helppoa tehdä oma "siipi" vanhemmalleen.
Uskon, että toi tulee taas yleistymään valtion talouden edelleen heikentyessä.

Tohon korjaukseen vielä. Sähkötkin ovat 90-luvun OK-taloissa pääosin niin monipuoliset, että niitä ei tarvitse kymmeniin vuosiin uusia.
- Johdot kestää veikkaan ainakin 100-vuotta ja kytkimetkin esim. Ensto jo 90-luvulla hyvälaatuisilla muovilla tehtyjä. Ja niitä saa vastaavia kojerasioihin tarvittaessa. Ainut "ongelma" minkä tiedän on MMJ ulkona auringonpaisteessa sen ulkovaippa hapertuu, mutta siinäkin ne johdot ovat hyviä.
-Tulppasulakeet ovat kestäviä ja oikein mitoitettuna, niitä ei juurikaan tarvitse vaihtaa.
-Vikavirtasuojaukset ovat sitten tulleet ns. loppauksen tuloksena. Niistä on jopa haittaa (lämmitys). Keskukseen mahtuu sellaisen yleensä jälkikäteen laitettamaan, jos kokeen sen tarvitsevansa.

Veikkaan, että noita uusitaan paljon turhan takia.
 
Joo vaikka sulle vastasinkin, niin yleisesti asiaa halusin tuoda esiin. Oma äitini lähti aivan liian aikaisin, koska se liikunta jäi vähäiseksi kerrostaloon muuton jälkeen. Se huono kunto huononee nopeammin kun ei edes sitä vähääkään tee, monet vanhemmat henkilöt sen tiedostavat ja tekevät jotain vaikka ei aina niin jaksaisikaan, vaikkakin siitä valittavat.
Sitten vielä se ympäristön muutoksen "pelko", tutussa ympäristössä on mukavampi asua.

Ennenvanhaan joku lapsista otti vastuun huolehtia vanhemmastaan. Usein siten, että muuttivat yhdessä asumaan, varsinkin jos on iso talo johon on helppoa tehdä oma "siipi" vanhemmalleen.
Uskon, että toi tulee taas yleistymään valtion talouden edelleen heikentyessä.

Tohon korjaukseen vielä. Sähkötkin ovat 90-luvun OK-taloissa pääosin niin monipuoliset, että niitä ei tarvitse kymmeniin vuosiin uusia.
- Johdot kestää veikkaan ainakin 100-vuotta ja kytkimetkin esim. Ensto jo 90-luvulla hyvälaatuisilla muovilla tehtyjä. Ja niitä saa vastaavia kojerasioihin tarvittaessa. Ainut "ongelma" minkä tiedän on MMJ ulkona auringonpaisteessa sen ulkovaippa hapertuu, mutta siinäkin ne johdot ovat hyviä.
-Tulppasulakeet ovat kestäviä ja oikein mitoitettuna, niitä ei juurikaan tarvitse vaihtaa.
-Vikavirtasuojaukset ovat sitten tulleet ns. loppauksen tuloksena. Niistä on jopa haittaa (lämmitys). Keskukseen mahtuu sellaisen yleensä jälkikäteen laitettamaan, jos kokeen sen tarvitsevansa.

Veikkaan, että noita uusitaan paljon turhan takia.
Vasta oli uutisissa, että 90-luvun talojen sähköjärjestelmät ovat merkittävä tulipaloriski. Uutinen on ikävä kyllä maksumuurin takana.
 
Vasta oli uutisissa, että 90-luvun talojen sähköjärjestelmät ovat merkittävä tulipaloriski. Uutinen on ikävä kyllä maksumuurin takana.
Harmi, olisin mielelläni kuullut miksi. Jos mitoituksessa on ton ajan noudatettu ohjeita niin ei pitäisi johtojen kuumentua.
Erikseen sitten jos kulutusta lisätään reilusti eikä tehdä tarvittavia muutoksia.

Joskus laskin, että oli 30-luvun kerrostalossa 10A sulakkeen takana hetken 4400W kuorma lieden ollessa päällä.
=> Sulake kesti, mutta oli polttavan kuuma. Siinä olisi ollut se tulipalokin mahdollinen riski. Tosin johdot olivat putkien sisällä.
Taloon vaihdettiin sitten uudet nousut ja keskukset.

90-luvun OK- taloissa (kuvassa oli rivitalo, ehkä nuukailtu?) on usein jopa 32-sulakkeen sulaketauluja ja niihin voi vielä laittaa
alakeskuksia (esim. lähkölämmitykselle) => Ei tarvitse niitä maadoitettuja pistorasioita uusia tai valojen johtoja/ valopistorasioita.

Sähköautojen takia saataa joutua pahimmillaa johtoja vaihtamaan, usein ne ovat ulkonakin putkissa, joten kalliimpia maatöitä ei tarvinne tehdä. Paitsi mahdollisen talokaapelin uusimista aiheutuvat kaivuut ja syöttökaapelin (sulakekoon muutos) uusiminen.

Huh pelästyin jo että 50 luvun sähköt on vaarallisia ;)
Jos ovat niitä muovipinnoitettu mustia johtoja, niin en olis niin huolissani, kunhan ei niitä vaurioita tai virtaa yli sen siirtorajojen
syötä. Jakorasiat saattavat olla huonoja (metallinen kytkentäliitin irtoaa joskus siitä "keraamisesta osastaan).

Noissa 50-luvulla käytettiin myös alumiinilla suojattuja kaapeleita ja olen joskus saanut niistä sähköiskun.
Oletan että virtajohto ottanut jossain kuoreen. Jos ei halua käsin "testata" :) , niin "virtakynällä" ensin hyvä kokeilla, jos niihin on tarvetta koskea.

Korkeajännite voimavirtajohdot on sitten jo todella vaarallisia. Aiheuttaa lihaskrampin ja ei saa välttämättä kättään irti.
 
Harmi, olisin mielelläni kuullut miksi. Jos mitoituksessa on ton ajan noudatettu ohjeita niin ei pitäisi johtojen kuumentua.
Erikseen sitten jos kulutusta lisätään reilusti eikä tehdä tarvittavia muutoksia.

Joskus laskin, että oli 30-luvun kerrostalossa 10A sulakkeen takana hetken 4400W kuorma lieden ollessa päällä.
=> Sulake kesti, mutta oli polttavan kuuma. Siinä olisi ollut se tulipalokin mahdollinen riski. Tosin johdot olivat putkien sisällä.
Taloon vaihdettiin sitten uudet nousut ja keskukset.

90-luvun OK- taloissa (kuvassa oli rivitalo, ehkä nuukailtu?) on usein jopa 32-sulakkeen sulaketauluja ja niihin voi vielä laittaa
alakeskuksia (esim. lähkölämmitykselle) => Ei tarvitse niitä maadoitettuja pistorasioita uusia tai valojen johtoja/ valopistorasioita.

Sähköautojen takia saataa joutua pahimmillaa johtoja vaihtamaan, usein ne ovat ulkonakin putkissa, joten kalliimpia maatöitä ei tarvinne tehdä. Paitsi mahdollisen talokaapelin uusimista aiheutuvat kaivuut ja syöttökaapelin (sulakekoon muutos) uusiminen.


Jos ovat niitä muovipinnoitettu mustia johtoja, niin en olis niin huolissani, kunhan ei niitä vaurioita tai virtaa yli sen siirtorajojen
syötä. Jakorasiat saattavat olla huonoja (metallinen kytkentäliitin irtoaa joskus siitä "keraamisesta osastaan).

Noissa 50-luvulla käytettiin myös alumiinilla suojattuja kaapeleita ja olen joskus saanut niistä sähköiskun.
Oletan että virtajohto ottanut jossain kuoreen. Jos ei halua käsin "testata" :) , niin "virtakynällä" ensin hyvä kokeilla, jos niihin on tarvetta koskea.

Korkeajännite voimavirtajohdot on sitten jo todella vaarallisia. Aiheuttaa lihaskrampin ja ei saa välttämättä kättään irti.
Muistelen lukeneeni tuon aiemmin. Jos muistan oikein, niin sähköjen eliniän sanottiin olevan 30-40 vuotta ja vakuutusyhtiöt ovat huomanneet sähköpaloja 90-luvun taloissa. Myös katto ja putket alkavat olla kohta uusimisikäisiä tuon ikäisessä talossa. Ei kuitenkaan tarvitse kaikkea tehdä kerralla, kun nuo kestävät sen 30-50 vuotta. Ostajan täytyy kuitenkin varautua tuleviin remontteihin.

Myynnistä taitaa kuitenkin löytyä 70-luvun talojakin, joille ei noita ole tehty. Vakuutussopimukset kannattaa tarkistaa, mitä niissä sanotaan.
 
Kuulukos tuollaisella kärcherin terassipesurilla lähteä terassilautojen värikin:rolleyes: pyöreitä muotoja saa aikaan ja tumma öljy pois. Ihan en ole haltsannut vielä tuota, että pidetäänkö teho pienemmillä, liikutellaan niinkuin imuria nopeaan tahtiin vai mennäänkö hitaasi lauta kerrallaan.
IMG20260423195606.jpg
 
Muistelen lukeneeni tuon aiemmin. Jos muistan oikein, niin sähköjen eliniän sanottiin olevan 30-40 vuotta ja vakuutusyhtiöt ovat huomanneet sähköpaloja 90-luvun taloissa. Myös katto ja putket alkavat olla kohta uusimisikäisiä tuon ikäisessä talossa. Ei kuitenkaan tarvitse kaikkea tehdä kerralla, kun nuo kestävät sen 30-50 vuotta. Ostajan täytyy kuitenkin varautua tuleviin remontteihin.

Myynnistä taitaa kuitenkin löytyä 70-luvun talojakin, joille ei noita ole tehty. Vakuutussopimukset kannattaa tarkistaa, mitä niissä sanotaan.
Milloinkohan nämä jousiliitokset korvas ruuviliitokset, heikot liitokset vois selittää sähköpalot?
Johtojen vanhenemista normaalilämmössä tuskin tapahtuu.
 
Kuulukos tuollaisella kärcherin terassipesurilla lähteä terassilautojen värikin:rolleyes: pyöreitä muotoja saa aikaan ja tumma öljy pois. Ihan en ole haltsannut vielä tuota, että pidetäänkö teho pienemmillä, liikutellaan niinkuin imuria nopeaan tahtiin vai mennäänkö hitaasi lauta kerrallaan.
IMG20260423195606.jpg

Teho riippuu likaisuudesta, sellainen että lika lähtee mutta sellainen ettei tikkuunnu tai irtoa edelliset.

Järjestelmällisesti lauta kerrallaan ja tärkeintä on juuri ettei pysähdy paine päällä koska silloin käy helposti juuri noin.

Oon nilfisk vastaavalla pessyt, annoin nää ohjeet rouvalle viimekeväänä ja muutaman tunnin päästä tulin tulosta katsomaan ni tollasia rinkuloita jokapaikassa kun paineet päällä pysähtynyt tolleen ku sinäkin. Eli aina kun painat nappia ni aina pää liikkuu myös järjestelmällisesti.
 
Mielestäni on reilusti liioiteltu tuota ikääntymistä ja vaarallisuutta,kun katselee esim 50-70 vuotta vanhoja ML lankoja ja saman ikäisiä monisikeisiä syöttökaapeleita niin pääsäntöisesti ne on käyttökelpoisia,muovikuoret on ehjiä ja notkeita. Olettaen tietenkin että niitä ei ole ylikuormitettu eikä laitettu liian kuumaan paikkaan.Kyllähän kauppamiehet mielellään myy kaiken uusiksi vaikka ei oikeasti olisikaan tarvetta. Toki jos on huppuliittimillä tehtyjä rasioita joita on vielä muutettu ja räpelletty niin ne kyllä kannaa laittaa kuntoon,mutta eikös ysärillä ole ollut yleisesti jo wagot käytössä.
 
Teho riippuu likaisuudesta, sellainen että lika lähtee mutta sellainen ettei tikkuunnu tai irtoa edelliset.

Järjestelmällisesti lauta kerrallaan ja tärkeintä on juuri ettei pysähdy paine päällä koska silloin käy helposti juuri noin.

Oon nilfisk vastaavalla pessyt, annoin nää ohjeet rouvalle viimekeväänä ja muutaman tunnin päästä tulin tulosta katsomaan ni tollasia rinkuloita jokapaikassa kun paineet päällä pysähtynyt tolleen ku sinäkin. Eli aina kun painat nappia ni aina pää liikkuu myös järjestelmällisesti.
Kiitoksia, koitetaan uudelleen pienemmällä teholla ja jatkuvasti liikkuen.
Terassi vaatinee kunnon öljykerroksen, jospa sais rinkulat piiloon.
 
Milloinkohan nämä jousiliitokset korvas ruuviliitokset, heikot liitokset vois selittää sähköpalot?
Johtojen vanhenemista normaalilämmössä tuskin tapahtuu.
Taisin löytää sen jonka luin. Tässä puhuttiinkin taloyhtiöistä.
Suomessa syttyy Pohjola Vakuutuksen vahinkotilastojen perusteella vuosittain kymmeniä sähköpaloja. Merkittävä osa näistä, erityisesti sähkökeskuksista alkunsa saavista tulipaloista johtuu siitä, että sähköjärjestelmä on tullut elinkaarensa päähän ja alkanut vikaantua.

Sähkökeskukset ovat siis ongelma.
 
Mielestäni on reilusti liioiteltu tuota ikääntymistä ja vaarallisuutta,kun katselee esim 50-70 vuotta vanhoja ML lankoja ja saman ikäisiä monisikeisiä syöttökaapeleita niin pääsäntöisesti ne on käyttökelpoisia,muovikuoret on ehjiä ja notkeita. Olettaen tietenkin että niitä ei ole ylikuormitettu eikä laitettu liian kuumaan paikkaan.Kyllähän kauppamiehet mielellään myy kaiken uusiksi vaikka ei oikeasti olisikaan tarvetta. Toki jos on huppuliittimillä tehtyjä rasioita joita on vielä muutettu ja räpelletty niin ne kyllä kannaa laittaa kuntoon,mutta eikös ysärillä ole ollut yleisesti jo wagot käytössä.
Onhan nuo "yli-ikäiset" sähköjohdot yleensä sieltä pienemmästä päästä riskejä. Pistorasiat alkavat löystyä, muovit halkeilla jne. mutta harvemmin mitään kriittistä.
Mutta mitä vanhempaan menee sitä suuremmalla todennäköisyydellä alkaa vaan jotain ongelmaa/riskiä olla. On se sitten ulko-oven paukuttelusta tullut tärinä, talon eläminen,vuosien saatossa lisätyt pistorasiat/kuorma, asukkaan ruuvaukset väärään kohtaan, jo asennuksessa rutattu kaapeli tms. jotka ennen pitkää aiheuttavat vian, joka pienellä todennäköisyydella on myös vaarallinen.

Tässäkin lähellä paloi yksi talo, syynä oli muistaakseni jokin termostaatti tms. säätölaite joka ei ollut edes ollut mitenkään esillä, mutta ei teknisessä tilassa vaan jossain hieman piilossa. Meilläkin on alkuperäiset uima-altaan ajastimet/kontaktorit pikkuvessassa vaikka sähköremppa tehty. Uudet johdot sinne on vedetty, mutta edelliset omistajat eivät varmaan viittineet rahaa laittaa laitteisiin kun allas ei ollut muutenkaan käytössä. Itsehän peitin altaan ja sulakkeet on pois, mutta sähköjä en ole purkanut...

Sinänsä sama koskee oikeastaan kaikkea, kyllä vesiputketkin yleensä paljon pidempään kuin "laskennallisen käyttöiän" kestää, mutta riskit kasvaa mitä vanhemmaksi mennään. Jokin löystynyt kannake, paineiskut jne. aiheuttaa "yhtäkkiä" vuodon...

Jossain taloyhtiössä rempalla pestään kädet omasta vastuusta (pidetään vakuutuksen korvaukset voimassa), mutta omakotitalossa voi paremmin tehdä oman harkinnan mukaan...
 
Onhan nuo "yli-ikäiset" sähköjohdot yleensä sieltä pienemmästä päästä riskejä. Pistorasiat alkavat löystyä, muovit halkeilla jne. mutta harvemmin mitään kriittistä.
Mutta mitä vanhempaan menee sitä suuremmalla todennäköisyydellä alkaa vaan jotain ongelmaa/riskiä olla. On se sitten ulko-oven paukuttelusta tullut tärinä, talon eläminen,vuosien saatossa lisätyt pistorasiat/kuorma, asukkaan ruuvaukset väärään kohtaan, jo asennuksessa rutattu kaapeli tms. jotka ennen pitkää aiheuttavat vian, joka pienellä todennäköisyydella on myös vaarallinen.

Tässäkin lähellä paloi yksi talo, syynä oli muistaakseni jokin termostaatti tms. säätölaite joka ei ollut edes ollut mitenkään esillä, mutta ei teknisessä tilassa vaan jossain hieman piilossa. Meilläkin on alkuperäiset uima-altaan ajastimet/kontaktorit pikkuvessassa vaikka sähköremppa tehty. Uudet johdot sinne on vedetty, mutta edelliset omistajat eivät varmaan viittineet rahaa laittaa laitteisiin kun allas ei ollut muutenkaan käytössä. Itsehän peitin altaan ja sulakkeet on pois, mutta sähköjä en ole purkanut...

Sinänsä sama koskee oikeastaan kaikkea, kyllä vesiputketkin yleensä paljon pidempään kuin "laskennallisen käyttöiän" kestää, mutta riskit kasvaa mitä vanhemmaksi mennään. Jokin löystynyt kannake, paineiskut jne. aiheuttaa "yhtäkkiä" vuodon...

Jossain taloyhtiössä rempalla pestään kädet omasta vastuusta (pidetään vakuutuksen korvaukset voimassa), mutta omakotitalossa voi paremmin tehdä oman harkinnan mukaan...
Valitettavan usein poissa silmistä, poissa mielestä -ilmiö elää vahvana talotekniikasta huolehtimisessa ja asioihin havahdutaan vasta sitten kun jotain hajoaa ja melko usein se sitten maksetaan korkojen kanssa.
 
Olettaen tietenkin että niitä ei ole ylikuormitettu
Niitähän on melko varmasti ylikuormitettu ja lujaa, jos aikajana on 50-70 vuotta. Ja vielä ihan tahallaan.
Valitettavan usein poissa silmistä, poissa mielestä -ilmiö elää vahvana talotekniikasta huolehtimisessa ja asioihin havahdutaan vasta sitten kun jotain hajoaa ja melko usein se sitten maksetaan korkojen kanssa.
Tämähän on valitettavan yleinen asenne vaikka missä tekniikassa. Oikein säästäväinen boomeri vaihtaa autoon renkaat yksi kerrallaan kun niitä vauhdissa räjähtää.
 
Niitähän on melko varmasti ylikuormitettu ja lujaa, jos aikajana on 50-70 vuotta. Ja vielä ihan tahallaan.

Tämähän on valitettavan yleinen asenne vaikka missä tekniikassa. Oikein säästäväinen boomeri vaihtaa autoon renkaat yksi kerrallaan kun niitä vauhdissa räjähtää.
Niin, jos ei ymmärretä mitä tehdään. Mutta se on ongelma tulee esiin myös uusissa taloissa. Ei ne johdot kestä aivan mitä tahansa
virtamäärää vaan kuumenevat ja jossain kohdin ne eristeet palavat. OK- taloissa olis hyvä, että uudet asukkaat ymmärtäisivät/ selvittäsivät itselleen mitä (pistorasiat yms.) sen kunkin ryhmän takana on. Eivätkä niitä ylikuorimita esim. jatkoroikin.
90-luvun taloissa pistorasioissa jo käytettiin 16A sulakkeita/ 2.5mm2 johtoja joka mahdollistaa niihin sen n. 3.7kW kuorman ja siinä on vielä pieni varmuuslisäkin.

Kannatan "järjellä" korjaamista, on aivan turha vaihtaa hyvässä kunnossa olevia rakenteita, vaan sen takia, että yksittäinen osa ei kestä siinä kohtaa olevia vaatimuksia. Esim. itä- ja pohjoissivun ikkunoiden maalaus, siitä turhasta maalauksesta tulee jossain kohdin ongelma kun maalikerrokset alkavat "repiä" toisiaan irti. Samoin ikkunoiden uusiminen 90-luvun ikkunat ovat pääsääntöisesti tehty 3-puusta ristiin liimaamalla eli eivät väänny => uusimisen sijaan taloudellisempi ratkaisu olisi monesti
vain lisätä yksi apupuite ja vaihtaa tiivisteet tarvittaessa.

Muistelen lukeneeni tuon aiemmin. Jos muistan oikein, niin sähköjen eliniän sanottiin olevan 30-40 vuotta ja vakuutusyhtiöt ovat huomanneet sähköpaloja 90-luvun taloissa. Myös katto ja putket alkavat olla kohta uusimisikäisiä tuon ikäisessä talossa. Ei kuitenkaan tarvitse kaikkea tehdä kerralla, kun nuo kestävät sen 30-50 vuotta. Ostajan täytyy kuitenkin varautua tuleviin remontteihin.

Myynnistä taitaa kuitenkin löytyä 70-luvun talojakin, joille ei noita ole tehty. Vakuutussopimukset kannattaa tarkistaa, mitä niissä sanotaan.
Sähköpalot liittyvä usein ylikuormitukseen, esim. veikkaan, että monet uusista kerrostalojen pääkeskusten paloista johtuivat
sähköautoilun lisääntymisestä, josta seuraa keskuksien ylikuorimitusta => johto kuumenee ja sen suojaukset palaa.
Keskuksia (eikä talojohtoa) ei tuolloin mitoitettu edes sille, että kaikkissa asunnoissa olisi maksimi kuorma samaan aikaan päällä.


Mielestäni on reilusti liioiteltu tuota ikääntymistä ja vaarallisuutta,kun katselee esim 50-70 vuotta vanhoja ML lankoja ja saman ikäisiä monisikeisiä syöttökaapeleita niin pääsäntöisesti ne on käyttökelpoisia,muovikuoret on ehjiä ja notkeita. Olettaen tietenkin että niitä ei ole ylikuormitettu eikä laitettu liian kuumaan paikkaan.Kyllähän kauppamiehet mielellään myy kaiken uusiksi vaikka ei oikeasti olisikaan tarvetta. Toki jos on huppuliittimillä tehtyjä rasioita joita on vielä muutettu ja räpelletty niin ne kyllä kannaa laittaa kuntoon,mutta eikös ysärillä ole ollut yleisesti jo wagot käytössä.
Samaa mieltä, olen nähnyt 80-vuotiata johtoja, jotka edelleen käytössä. Mutta niitä ei ylikuormiteta, ei se metallilanka miksikään muutu ja osa muoveista näyttää kestävän helpostikin ton ajan kunhan eivät ole auringossa.
Tulppasulakkeitakin uusitaan automaattisulakkaisiin. Vaikka kuivissa tiloissa tulppasulake (oikein mitoitetun johdon alla) on ikuinen ja idioottivarma (ei mitään liikkuvaa osaa) toiminta, kunhan sähkäri on sen johdot asentaessaan kunnolla kiinnittänyt.

Huppuliittimet ovat kyllä todella hyviä oikein käytettyna. Jos sellaisen purkaa näkee, että se kiertää johdot tiukasti toistensa ympärille ja päälle tulee vielä se metallinen vaippa ja sen päälle muovinen eristin. Se on niin jäykkä rakenne, ettei itsestään
siellä jakorasiassa liiku. Jos pitää jotain uusia/lisätä niin, johdoissa on yleensä varaa toi kierteistetty pää katkaista.
Ongelmana joissain kohdin on, että ne vievät enemmän tilaa ja silloin toi Wago voi olla parempi.
 
Onkos ennen muinoin (sanotaan 70-80-luvulla) tuo jätehuolto ollut todella kallista vai peräti olematonta?

Tänään kauniina ilmana innostuin poistamaan peräpihan metsästä romuja, joita jo 90-luvun alussa lapsena ihmettelin ja kunnioitin, ikään kuin vaikka ruosteinen purkki olisi kokennut viisauden ja nähnyt monta vuosikymmentä... Sain tuntuman uudelleen kiinni, poistaessani kumminkin ne ja roudatessani kierrätyspisteelle. Saalista oli...

-2kpl jo rungosta happamoituneita kuvaputkitelevisioja, jotka perimätiedon mukaan rikkoi joko -86 tai -87 talvella tapahtunut ukkonen (Siitä on juttua ihan nykypäivänäkin poikkeuksellisena ilmiönä)
-Lieden kansi ilman liesien levyjä (sähköinen)
-Auton ovi
-2kpl Porin Matti uunin ( ilmeisesti puuhellan luukkuja)
-tusina puhkuruostuneita sankoja ja purkkeja
-Paksua rautalankaa, joissa kiinnitettävä/irroitettava väkänen sai epäilemään objektin liittyvän enemmän karjatalouteen, kuin vaikkapa sohvan tai patjan runkoon.
-Muovitötsiä, useimmat hauraita

En yllättyisi, jos metalinpaljastin hälyttäisi alvariinsa.

Heitetty vaan talousalueen välittömään läheisyyteen metsikköalueen alkuun, missä poissa silmistä, poissa mielestä. Kymmenen-viisimetriä niin alkaa kumminkin pihamaa...
Kaikenlaista tavaraa sitä lähtikin. Ehkä nyt paikallinen puustokin kiittää, kun saa niitä ravinteita ja vesiä paremmin, kun on pinta-alaa keruulle enemmän...
 
  • Tykkää
Reactions: a-p
Ei 70-80 luvulla ollut mitään kierrätysasemia. Kaatopaikka saattoi olla jossain kaukana, se oli aika kallista jos edes mahdollista yksityishenkilönä viedä sinne mitään. Silloin vaihdettiin autoon öljyt niin että kaivettiin maahan kuoppa ja laskettiin vanhat sinne.
 
Romukahat normisettiä 70-80 ja jälkeenkin etenkn maataloissa. Kaikenlasta metalli, työkone yms romua autonakuista jne öljypöniköistä lähtien jossain perämetsikössä poissa silmistä, poissa mielestä.
 
Niin, jos ei ymmärretä mitä tehdään. Mutta se on ongelma tulee esiin myös uusissa taloissa.
Lähinnä meinasin, että myyräntyölle on ollut enemmän tilaisuuksia ja aikaa, kun talo on vanhempi. Toki lisäksi esimerkiksi löystyvät liitokset sähköissä ovat ajan saatossa ilmenevä tai paheneva ongelma, ja vanhoissa taloissa todennäköisemmin on vanhoja keskuksia tai esimerkiksi piilotettuja rasioita joiden olemassaolostakaan ei tiedä kukaan.
Silloin vaihdettiin autoon öljyt niin että kaivettiin maahan kuoppa ja laskettiin vanhat sinne.
Tällainen näppärä ympäristövinkki esiteltiin Popular Science -lehdessä 1963.
moottoriöljy.jpg

Kuva on kiertänyt ties missä, tällä kertaa lähteenä Reddit - Please wait for verification
Romukahat normisettiä 70-80 ja jälkeenkin etenkn maataloissa. Kaikenlasta metalli, työkone yms romua autonakuista jne öljypöniköistä lähtien jossain perämetsikössä poissa silmistä, poissa mielestä.
Maatiloilla on tietysti jätteen määrä ollut isompi kuin ihan pelkän asumuksen tuottama. Mikäli romu ei ole aivan toivottomasti hautautunutta, sen siivoamisesta voi päästä kohtalaiselle työpalkalle ainakin raaka-aineiden hintoja seuraamalla. Kovin suurta romumetallimäärää ei kannata alkaa itse kuljettaa mihinkään vaan noutonakin saa kunnon korvauksen, kunhan jäte on kasattu siten että nosturilla saa kyytiin. Toki kaatopaikkatavaraa joutuu samalla viemään hurjan määrän, mutta jos nyt vaikka löytää romumetalleja parin tonnin arvosta, voinee osan budjetoida jätemaksuihin.
 
Ei 70-80 luvulla ollut mitään kierrätysasemia. Kaatopaikka saattoi olla jossain kaukana, se oli aika kallista jos edes mahdollista yksityishenkilönä viedä sinne mitään. Silloin vaihdettiin autoon öljyt niin että kaivettiin maahan kuoppa ja laskettiin vanhat sinne.
80-luvulla oli kyllä jo kierrätysasemia, muistan pikkupoikana kun isä vei jäteöljyjä sinne ja kirosi että pitää maksaakin tästä, kun suurin osa vain kaataa maahan nuo.
 
Ei 70-80 luvulla ollut mitään kierrätysasemia. Kaatopaikka saattoi olla jossain kaukana, se oli aika kallista jos edes mahdollista yksityishenkilönä viedä sinne mitään. Silloin vaihdettiin autoon öljyt niin että kaivettiin maahan kuoppa ja laskettiin vanhat sinne.
Voi olla että kusipäisimmät teki noin,mutta ainakin itse ja muutkin tutut kyllä keräsi jäteöljyt talteen astiaan 70 ja 80 luvulla,sitä en enää muista mitä nuille sitten tehtiin mutta ei niitä kuitenkaan maastoon kaadettu.
 
Voi olla että kusipäisimmät teki noin
Tyhmimmät, tietämättömimmät tai hyväuskoisimmat. Niinhän eri suunnista neuvottiin. Myös muovia heitettiin maahan, esimerkiksi navetan paskakouruun josta se päätyi peltolannoitteeksi. Kysymys ei enimmäkseen ollut niinkään kusipäisyydestä tai mulkkuudesta vaan kansan keskuudessa eli sellainen nykyaikaisesti taikauskoksi mielletty ajatus, että kyllä muovikin "maatuu", vaikkakin hitaasti.

Alkutuotannon esimerkistä yleisesti ketjun aiheeseen johdettuna tämä on aikanaan tarkoittanut myös väljemmässä ei-maanviljelyksellisessä omakotiasumisessa tunkion käyttöä muoviroskiksena, mikä on ikävää ja aiheuttaa sittemmin tarvetta pilaantuneen maan siivoukseen. Vaikka toki muun ohessa omakotiasumista se tavallinen maatilaelämäkin on useimpien määritelmien mukaan.

sitä en enää muista mitä nuille sitten tehtiin mutta ei niitä kuitenkaan maastoon kaadettu
Joo, ne heitettiin sekajätepönttöön jonka sisältö siihen aikaan kuskattiin kaatopaikalle eli maaperään. Omaan jäteastiaan tai johonkin julkiseen jäteastiaan. Niitä julkisia tai julkiseksi tulkittavia sekajäteastioitahan oli joka puolella tienvarressa vielä 20 vuotta sitten.
 
Tyhmimmät, tietämättömimmät tai hyväuskoisimmat. Niinhän eri suunnista neuvottiin. Myös muovia heitettiin maahan, esimerkiksi navetan paskakouruun josta se päätyi peltolannoitteeksi. Kysymys ei enimmäkseen ollut niinkään kusipäisyydestä tai mulkkuudesta vaan kansan keskuudessa eli sellainen nykyaikaisesti taikauskoksi mielletty ajatus, että kyllä muovikin "maatuu", vaikkakin hitaasti.

Alkutuotannon esimerkistä yleisesti ketjun aiheeseen johdettuna tämä on aikanaan tarkoittanut myös väljemmässä ei-maanviljelyksellisessä omakotiasumisessa tunkion käyttöä muoviroskiksena, mikä on ikävää ja aiheuttaa sittemmin tarvetta pilaantuneen maan siivoukseen. Vaikka toki muun ohessa omakotiasumista se tavallinen maatilaelämäkin on useimpien määritelmien mukaan.


Joo, ne heitettiin sekajätepönttöön jonka sisältö siihen aikaan kuskattiin kaatopaikalle eli maaperään. Omaan jäteastiaan tai johonkin julkiseen jäteastiaan. Niitä julkisia tai julkiseksi tulkittavia sekajäteastioitahan oli joka puolella tienvarressa vielä 20 vuotta sitten.


Teollisen elämän varjopuolia ei oltu niin vahvasti vaikka 70-luvulla nähty, kuinka ihmisen prosessit sekoittavat luonnon syklejä sekä ihmisen toiminnan mittakaava ja nopeus tuhoavat monimuotoisuuden.

Kun esimerkiksi Gigantti ryhtyi ilmaiseksi vastaanottamaan kuluttajien SER-jätettä, niin minulle tuli yllätyksenä työpaikan taukokeskustelussa, että noin >40vuotias työkaveri koki hyväksyntää sellaiselle kuka vie metsän laitaan television, joka mielipide selvisi sen myötä että hän ei vaan elämässään vastaanottanut tällaista SER-keräyksen tietoa, ja toisekseen hän oli nuoruudessaan oppinut siihen että muovit poltettiin, elektroniikka laitettiin roskikseen, kuulosuojaimia ei käytetty, tärpätillä pestiin kädet jne.
 
Kun esimerkiksi Gigantti ryhtyi ilmaiseksi vastaanottamaan kuluttajien SER-jätettä
Onko Gigantti toiminut pidempään kuin elektroniikan myyjät ovat olleet velvollisia ottamaan vastaan SER-jätettä? Kysyn ihan rehellisesti koska en muista ja tuntuu siltä, että Gigantti on aloittanut suunnilleen eilen.

E: Nopean haun mukaan Gigantti toimi noin 6 vuotta ennen kuin vastaanottovelvollisuus alkoi 2005.
 
Kuulukos tuollaisella kärcherin terassipesurilla lähteä terassilautojen värikin:rolleyes: pyöreitä muotoja saa aikaan ja tumma öljy pois. Ihan en ole haltsannut vielä tuota, että pidetäänkö teho pienemmillä, liikutellaan niinkuin imuria nopeaan tahtiin vai mennäänkö hitaasi lauta kerrallaan.
IMG20260423195606.jpg
Ei kannata puuta pestä noilla, ihan liian pistemäistä suihkua liian läheltä. Perus letku ja harja paras puupintojen pesuun.

Kivetyksen yms. pesuun nuo painepesurien terassipäät on hyviä.
 
Samaa mieltä: letkulla märäksi, varrotaan vartti ja harjausta. En ole juuri huomannut minkään pesuaineen tai muun kemikaalin tarvetta. Sateellahan noita usein tehdään, ei tarvita edes muuta kuin sen harjan...
 
On kyllä jätehuolto ollut ennen helppoa, kaikki vaan sekajätteeseen ja vielä aiemmin kerrostaloissa jätekuiluun, ei edes roskikselle tarvinnut vaivautua. Ympäristön kustannuksella toki, mutta nyt nykyään pitää itse nysvätä, siihen asti että robotit alkaa hoitamaan lajittelun :comp:
 
Kuulukos tuollaisella kärcherin terassipesurilla lähteä terassilautojen värikin:rolleyes: pyöreitä muotoja saa aikaan ja tumma öljy pois. Ihan en ole haltsannut vielä tuota, että pidetäänkö teho pienemmillä, liikutellaan niinkuin imuria nopeaan tahtiin vai mennäänkö hitaasi lauta kerrallaan.
IMG20260423195606.jpg
Minulla ei ole kyllä tuollalailla käynyt ja tummalla värillä käsiteltyjä terasseja on kymmeniä neliöitä. Jos noin käy, niin saa käydäkin. Tuohan vain tarkoittaa, että öljy hilseilee pois. Miltä se näyttääkin.
Tarkoitus on itselläkin ottaa seuraavaksi esille painepesuri ja alkaa kevät pesuihin: auto, talvirenkaat, dekki, terassit. Pesen kaikki terassit kerta vuoteen kärcherin terassipesurilla. Uutta öljyä päälle sitten ensi viikolla, kunhan on ensi kuivanut pesun jäljiltä.

PS. Pesun tehoa voi säädellä myös terassipesurin korkeudella dekkiin nähden.
 
Oksaalihappoa sisältävä venepesuaine ja painepesuri tuntuu toimivan melko hyvin tummuneen terassin pesuun, pitäisi hankkia raakaa tavaraa ja kokeills tehdä siitä liuos.
 
Kannattaako pesuria käyttää riippuu paljon myös millä käsitelty ja miten. Erityisesti jos terassi on öljytty väärin eli laitettu aivan liian paksu kerros öljyä ja jätetty kuivaamatta käsittelyn jälkeen tai kosteuden suhteen olosuhteet olleet vääriä. Varmaan myös öljykerrosten määrä alkaa jossakin kohtaa vaikuttamaan ja kannattaa nollata tilannetta hiomapaperilla.

Juuri viime kesänä aloitin puhtaalta pöydältä hiomalla ~10 vuotta vanhan terassin minkä edellinen asukas oli pilannut ahkeralla öljyämisellä. Tummanruskealla pigmentillä varustettu öljy hilseili todella pahasti. Kärcherin terassipesuri teki hentoja rinkuloita vaikka liikutteli, kun taas naapuri käyttää saman ikäisessä terassissa ilman ongelmia.

Harjaa kuitenkin itse suosin. Varsinkin, kun nyt terassi on elvytetty.
 
80-luvulla oli kyllä jo kierrätysasemia, muistan pikkupoikana kun isä vei jäteöljyjä sinne ja kirosi että pitää maksaakin tästä, kun suurin osa vain kaataa maahan nuo.
Oli oli. 70-luvulla taidettiin osa polttaa lämmitykseen, osa suojasi autonsa pohjaa, ja osa käytti teräketjuöljynä jne. Itsellä alkoi vasta 70-luvun lopussa ja osin juri jäteöjyn takia, vaihdatin liikkessä öljyt, mitä piti kuplaan tehdä muuten aikas usein.

On tietysti filosofista, että oliko parempi että on taajamanyhteinen jätekasa, vaiko ikioma jokaisen talon takana ;-D
 

Statistiikka

Viestiketjuista
305 904
Viestejä
5 180 331
Jäsenet
82 774
Uusin jäsen
Henezzi

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom