Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

[jufu]

Meidän pienehkö ulkovarasto lämpenee akuston hukkalämmöllä sen mitä lämpenee. Tässä kuussa hukkalämpöä on tullut noin 80kWh.

Näistä asioista (vielä toistaiseksi) mitään ymmärtämättä, miten tämä siis tapahtuu?

Jossain vaiheessa lueskelin aurinkopaneelien ylituotannon varastoimisesta omaan akustoon sen sijaan, että myy sitä takaisin verkkoon, mutta tässä on jostain muusta ilmeisesti kyse?

Alkoi kiinnostamaan, vaikka en omista ulkovarastoakaan.

 

[jkoljo]

Jossain vaiheessa lueskelin aurinkopaneelien ylituotannon varastoimisesta omaan akustoon sen sijaan, että myy sitä takaisin verkkoon, mutta tässä on jostain muusta ilmeisesti kyse?

Kotiakulla voi tehdä tuotakin, ja kesällä se onkin järkevää. Siinä säästää yöajalta siirtomaksut ja sen vähän mitä energia maksaa. Sopivassa tilanteessa akku myös myy ylimääräistä aurinkosähköä kalliin vartin aikaan.

Tällä hetkellä akusto toimii pörssisähkön hinnan perusteella siten, että akku ladataan halvimmilla varteilla ja puretaan joko omaan käyttöön tai myyntiin kalliiseen aikaan. Systeemi laskeskelee hinta- ja aurinkotuottoennusteiden perusteella optimaalisen tavan hallita akkua.

Alla on kuvaaja tämän päivän ohjauksista. Halvoilla tunneilla kuormaa on paljon ja kalliiseen aikaan kiinteistön sähköliittymän nettoteho pyritään pitämään nollassa purkamalla akkua sopivasti.

Meidän ohjaus on kombinaatio Victron Dynamic ESS ohjausta ja Home Assistant automaatioita. Kuormanhallinnan alla on akuston lisäksi auton lataus, veden lämmitys ja kylppärin lattialämmitys.

 

[stabbulamus]

Millä sähkönmyyjällä on tuotannon osto tuntispotin mukaan?

 

[maustevoi]

Avattavien ikkunoiden välissä huurretta, lieneekö sisäpinnalla. Tekoälyn mukaan normaalia.
Nyt noussut tuo huurre noussut hiukan, toki taloakin lämmitelty yms.

MIkä on paras tapa saada tuota vähemmäksi tai pois? Pitääkö avata uunin lämmittämisen yhteydessä ns. sisäpuolen ikkuna, jolloin lämmin ilma virtaa väliin? Niinkö se kannattaa tehdä vai antaa vain olla? Pakkasputkeahan tässä on pidellyt ja pitää.

 

[elmo]

Avattavien ikkunoiden välissä huurretta, lieneekö sisäpinnalla. Tekoälyn mukaan normaalia.
Nyt noussut tuo huurre noussut hiukan, toki taloakin lämmitelty yms.

MIkä on paras tapa saada tuota vähemmäksi tai pois? Pitääkö avata uunin lämmittämisen yhteydessä ns. sisäpuolen ikkuna, jolloin lämmin ilma virtaa väliin? Niinkö se kannattaa tehdä vai antaa vain olla? Pakkasputkeahan tässä on pidellyt ja pitää.

Pisaroista päätellen ilmanvaihto ei ole ihan reerassa? Kosteutta tiivistyy tohon ikkunan pintaan...

 

[Zigh]

Avattavien ikkunoiden välissä huurretta, lieneekö sisäpinnalla. Tekoälyn mukaan normaalia.
Nyt noussut tuo huurre noussut hiukan, toki taloakin lämmitelty yms.

MIkä on paras tapa saada tuota vähemmäksi tai pois? Pitääkö avata uunin lämmittämisen yhteydessä ns. sisäpuolen ikkuna, jolloin lämmin ilma virtaa väliin? Niinkö se kannattaa tehdä vai antaa vain olla? Pakkasputkeahan tässä on pidellyt ja pitää.

Mikä ilmanvaihto? Onko kaksi kerrosta ja ongelma vain yläkerrassa?

Ei tuo normaalia ole. Ikkunoiden tiivisteistä lähtisin liikkeelle. Älä ainakaan availe sisempiä kuivatustarkoituksessa - kondensoi vaan lisää.

 

[Flogestoni]

Avattavien ikkunoiden välissä huurretta, lieneekö sisäpinnalla. Tekoälyn mukaan normaalia.
Nyt noussut tuo huurre noussut hiukan, toki taloakin lämmitelty yms.

MIkä on paras tapa saada tuota vähemmäksi tai pois? Pitääkö avata uunin lämmittämisen yhteydessä ns. sisäpuolen ikkuna, jolloin lämmin ilma virtaa väliin? Niinkö se kannattaa tehdä vai antaa vain olla?

Sisäpuolen ikkunan puitteen pitäisi olla tiivis eli siitä kannattaa tsekata tiivisteet ja laittaa tarvittaessa sopivalla profiililla ja paksuudella olevaa uutta ikkunatiivistettä. Sinitarralla tms. voi sopivaa paksuutta mitata.

Ulkopuolen ikkunankin tiivisteet kannattaa tsekata, on huomioitava kuitenkin, että siinä pitäisi olla tiivisteissä tuuletusrako ylä- ja alareunassa eli katko tiivisteissä, leveys riippuu ikkunan koosta, mutta ehkä 10-20 cm.

Tiivistyksen jälkeen jään sulattelu ja veden kuivaus pokien välistä vaikka talouspaperilla.

Itsellä nuo toimenpiteet auttoivat vanhempiin ikkunoihin, jotka tekivät tuota samaa. Toki kesällä aika paljon helpompaa tehdä tiivistys

 

[Talouspaperi]

Tekoälyn mukaan normaalia.

Elkää hyvät ihmiset luottako tekoälyyn.

 

[Andan]

Meillä oli yhdessä lasissa samannäköistä pari talvea sitten ja kun aloin katsoa tarkemmin, niin vaimo oli unohtanut sulkea ulomman lasin kaikki kielet edellisen lasinpesun yhteydessä ja yhdessä kohtaa tiivisteet on vähän kasassa, mikä aiheutti raon, vaikka lasi oli enimmäkseen kiinni. Oli helppo korjaus

 

[Clown]

Mulla myös alkanut kosteus tiivistyä kylmiin pintoihin eli lähinnä ikkunalasiin sen jälkeen kun hommasin ilmankostuttimen.
Kosteusprosentin pitänyt kuitenkin maltillisena 30-40%
(ei omakotitalo, vaan vuokrayksiö, koneellinen poisto)

Töissä eräässä koulussa oli Fenestran ikkunat ja ne oli talvisin aivan märät ja jäässä.
Asiaa tutkittiin hyvin tarkkaan ja lopputulema oli se että on normaalia.
No nyt koulu on ollut jo pari vuotta käyttökiellossa ja menossa purkuun (kyseinen osa kiinteistöstä rakennettu 2006) ...Fenestrakin kyllä ollut konkurssissa jo yli 10v

 

[ssg]

Onko kellään kokemusta jätevesipumppaamoista jotka nostavat veden kunnalliseen huoltoon tontilta? Meillä on tuollainen joka palvelee vain kahta taloa tontin nurkalla.

Eilen kävi joku haistapaska ilmainen kuvausfirma ja tehtiin havaintoja että vettä on putkessa yllättävän korkealla.

Kävin tänään kurkkaamassa tarkastuskaivon josta on joku nelisen metriä pumppaamolle ja siellä tosiaan on vähän vettä pohjalla.

Mielestäni vettä on yhtä paljon kuin siellä on aina ollut 2 vuoden ajan kun tässä ollaan asuttu. Joko se on normaalia tai siellä on ollut osittainen tukos koko tämän ajan.

Kuvassa ei näkynyt tosiaan kekkendaalia vaan jotain vessapaperin palasia vedessä joista kuvaaja "ei kehdannut mennä läpi" että tukos ei pahene. Luulisi että siellä olisi mun megapaskat olleet jumissa jos oikeasti on tukos.

Koittivat myydä jotain helvetin kallista puhdistusta.

Tuo pumppuhan pumppaa vain tarvittaessa ja jos se on paskasti suunniteltu niin vettähän saattaa kertyä tuonne putkeen ennenkuin se pumppaa.

Kannattaako iskeä euroja peliin ja tutkia asiaa enemmän vai jäädä tarkkailemaan tilannetta ja korjaa jos on tarve? Eihän tuossa mitään vahinkoa pääse tapahtumaan jos käy välillä kuikuilemassa nouseeko vedenpinta.

 

[Daatta]

Kannattaako iskeä euroja peliin ja tutkia asiaa enemmän vai jäädä tarkkailemaan tilannetta ja korjaa jos on tarve? Eihän tuossa mitään vahinkoa pääse tapahtumaan jos käy välillä kuikuilemassa nouseeko vedenpinta.

Ei maksa paljoa jos huuhtelee putkea painepesuriin liitettävällä letkulla. Jos siellä nyt jotain tukosta on. Muuten varmaan kannattaa katsoa, mitä huuhtoo vessanpytystä alas. Eli paperin määrä ja ISOT tuplahuuhtelut tarvittaessa.

 

[ssg]

Ei maksa paljoa jos huuhtelee putkea painepesuriin liitettävällä letkulla. Jos siellä nyt jotain tukosta on. Muuten varmaan kannattaa katsoa, mitä huuhtoo vessanpytystä alas. Eli paperin määrä ja ISOT tuplahuuhtelut tarvittaessa.

Mulla on itseasiassa tuollainen letku. Ei vaan ole vesipisteitä sisällä niin pitää odotella kevättä tai edes lauhempia kelejä. Kai ton saisi normaaliin hanaankin jotenkin kikkailtua jos tulee akuutimpi tarve.

 

[Daatta]

Mulla on itseasiassa tuollainen letku. Ei vaan ole vesipisteitä sisällä niin pitää odotella kevättä tai edes lauhempia kelejä. Kai ton saisi normaaliin hanaankin jotenkin kikkailtua jos tulee akuutimpi tarve.

Jos ulkona on vesipiste niin kyllä painepesurin letku + avausletku varmasti sisälle yltää. Mutta esim. pesukoneliitäntään saa painepesurin kiinni aika vaivattomasti.

Pieni kynnys vaan lähteä huuhtelemaan esim. keittiön viemärin päästä, jos letku flittaa ja ampuu n. litraa vettä pitkin kaapin sokkeleita ja "kovapuu" lattiaa.

 

[Svaiski]

Avattavien ikkunoiden välissä huurretta, lieneekö sisäpinnalla. Tekoälyn mukaan normaalia.
Nyt noussut tuo huurre noussut hiukan, toki taloakin lämmitelty yms.

MIkä on paras tapa saada tuota vähemmäksi tai pois? Pitääkö avata uunin lämmittämisen yhteydessä ns. sisäpuolen ikkuna, jolloin lämmin ilma virtaa väliin? Niinkö se kannattaa tehdä vai antaa vain olla? Pakkasputkeahan tässä on pidellyt ja pitää.

Ilmanvaihto syyniin, kuten edellä mainittiinkin. Mikäli kuuraa/jäätä tulee uloimman lasin sisäpintaan, voi johtua esimerkiksi asunnon ylipaineesta. Esimerkiksi täällä on juttua aiheesta: Ikkunan huurtuminen - miksi ikkuna huurtuu?

 

[_Tee]

Onko kellään kokemusta jätevesipumppaamoista jotka nostavat veden kunnalliseen huoltoon tontilta? Meillä on tuollainen joka palvelee vain kahta taloa tontin nurkalla.

Eilen kävi joku haistapaska ilmainen kuvausfirma ja tehtiin havaintoja että vettä on putkessa yllättävän korkealla.

Kävin tänään kurkkaamassa tarkastuskaivon josta on joku nelisen metriä pumppaamolle ja siellä tosiaan on vähän vettä pohjalla.

Mielestäni vettä on yhtä paljon kuin siellä on aina ollut 2 vuoden ajan kun tässä ollaan asuttu. Joko se on normaalia tai siellä on ollut osittainen tukos koko tämän ajan.

Kuvassa ei näkynyt tosiaan kekkendaalia vaan jotain vessapaperin palasia vedessä joista kuvaaja "ei kehdannut mennä läpi" että tukos ei pahene. Luulisi että siellä olisi mun megapaskat olleet jumissa jos oikeasti on tukos.

Koittivat myydä jotain helvetin kallista puhdistusta.

Tuo pumppuhan pumppaa vain tarvittaessa ja jos se on paskasti suunniteltu niin vettähän saattaa kertyä tuonne putkeen ennenkuin se pumppaa.

Kannattaako iskeä euroja peliin ja tutkia asiaa enemmän vai jäädä tarkkailemaan tilannetta ja korjaa jos on tarve? Eihän tuossa mitään vahinkoa pääse tapahtumaan jos käy välillä kuikuilemassa nouseeko vedenpinta.

Pistä hanoja päälle juoksemaan ja mene tarkastuskaivolla katselemaan virtausta. Sen jälkeen pumppukaivolle katselemaan virtausta. Jos molempiin tulee ~sama lorina niin ei siellä ihmeempiä tukkoja ole. VIemäriputkissa voi olla paikallisia painumia, joissa vesi ja tuotteet jäävät "jumiin" mutta jatkavat matkaa kun tulee lisää vettä.

Jätevesipumppaamot on hauskoja. Mä olen joutunut tuon oman pumppaamon kanssa touhuamaan. Pumppua ohjaavan kontaktorin päällä on apurele, joka pikkuhiljaa kontaktorin naksahduksien myötä nousee ylös kannastaan. Tätä selvitin jo vuosia sitten, tänä talvena sitten vaihdoin koko releen kantoineen. Vaan olipa toinenkin vika, pintakytkin vuoti n. 80V jännitettä ja laittoi kontaktorin pärisemään. Vaihdoin siis pintakytkimenkin. Sinne jäi se ties miten pitkään pärissyt kontaktori vielä, mutta toistaiseksi toimii ja vaihdan sen sitten kun kelit mukavammat, eli keväällä. Tämä pumppaamo on Onnline vuodelta 2009 tai 2008, tähän asti pärjätty ilman korjauksia. Pari kertaa vuodessa kurkkaan kaivoon.

 

[Daatta]

Lämpötila painui lounais-rannikollakin alle -20c ja samalla Nibe S320 ilma-vesilämpöpumppu muuttui vedenkeittimeksi. Hiljaista on tuvassa, kun ainoastaan 9kW vastukset tekee töitä. Uudella softalla Nibe ei nosta vikakoodia vaan kompura vaan jää pois pelistä. Tunti sitten kulutus oli aika pitkälle maksimi eli 3x25A, onneksi on kiinteä sähkösoppari... Samalla Vallox 121SE ilmanvaihtokone huilailee ja sulattaa kennoa. Voisi ehkä harkita takan sytyttämistä, vaikka lämpö riittää hienosti ainakin toistaiseksi.

 

[iltanen]

Lämpötila painui lounais-rannikollakin alle -20c ja samalla Nibe S320 ilma-vesilämpöpumppu muuttui vedenkeittimeksi. Hiljaista on tuvassa, kun ainoastaan 9kW vastukset tekee töitä. Uudella softalla Nibe ei nosta vikakoodia vaan kompura vaan jää pois pelistä. Tunti sitten kulutus oli aika pitkälle maksimi eli 3x25A, onneksi on kiinteä sähkösoppari... Samalla Vallox 121SE ilmanvaihtokone huilailee ja sulattaa kennoa. Voisi ehkä harkita takan sytyttämistä, vaikka lämpö riittää hienosti ainakin toistaiseksi.

Mikäs ulkoyksikkö? Tekeehän tuo aina pahaa käyttää pelkkiä vastuksia, mutta alemmas kykenevät pumput maksavat toki enemmän.

 

[Pete88]

Lämpötila painui lounais-rannikollakin alle -20c ja samalla Nibe S320 ilma-vesilämpöpumppu muuttui vedenkeittimeksi. Hiljaista on tuvassa, kun ainoastaan 9kW vastukset tekee töitä. Uudella softalla Nibe ei nosta vikakoodia vaan kompura vaan jää pois pelistä. Tunti sitten kulutus oli aika pitkälle maksimi eli 3x25A, onneksi on kiinteä sähkösoppari... Samalla Vallox 121SE ilmanvaihtokone huilailee ja sulattaa kennoa. Voisi ehkä harkita takan sytyttämistä, vaikka lämpö riittää hienosti ainakin toistaiseksi.

Työkaverillakin vähän vastaava tilanne, että kun pakkanen saavuttaa n. 20 asteen rajapyykin, vilp:stä tulee sähkövastus. Sähkönkulutus kuulemma kasvaa selvästi.

Tuleepa koeponnistettua 2025 käyttöönotetun okt:n lämmitysjärjestelmä näillä pakkasilla. Kyseessä maalämpö 3-12 kw Thermian pumpulla ja 200l puskurivaraajalla. Vastuksia pumppu on lokitietojen perusteella käyttänyt koko käyttöikänään yht 2h ja pumppu käynnistettiin elokuussa 2024. Luulisin, että nuokin kaksi käyttötuntia lienevät jotain pumpun omaa "testailua", koska tuo toinen käyttötunti taisi tulla tuossa joulukuulla täyteen, eikä silloin ollut kummoisia pakkasia. Sähköä kulunut nyt tammikuussa tähän päivään mennessä n. 1100 kwh. Pörssillä mennään ja pumpussa on pörssisähkön hintaohjaus aktiivisena.

 

[Daatta]

Mikäs ulkoyksikkö? Tekeehän tuo aina pahaa käyttää pelkkiä vastuksia, mutta alemmas kykenevät pumput maksavat toki enemmän.

AMS20-6. Oli itseasiassa pieni yllätys, että pumpun pakkasraja on -20c. Mutta vähän tuollaisia pakkasia on tähän asti ollut. Tämän hetken hintatason mukaan isompi ulkoyksikkö AMS 20-10 ei olisi tullut juurikaan kalliimmaksi, hankintahetkellä (2022) eroa oli muistaakseni parikin tonnia. Toisaalta, molemmissa vaikuttaa olevan sama pakkasraja.

Muuten järjestelmästä ei ole pahaa sanottavaa ja eihän tuokaan ole vika vaan ominaisuus. Äsken lähti ulkoyksikkö käyntiin, sen kyllä kuulee tänne alakertaankin.

 

[Andan]

Täällä sammuu Mitsun Ecodan -28C. Asetukset on kylläkin -25C, mutta kun laitteen oma lämpömittari näyttää n. 3 astetta lämpimämpää (yrittääkö kompensoida kylmän ulospuhalluksen vaikutusta), niin tuossa kohtaa hiljenee käytännössä. Sähkövastus tulee apuun jossain -23C kohdalla lattialämmityksen menoveden kanssa. Käyttöveden loppusilaus vastuksilla alkaa jo vähän aiemmin.

Näyttää nyt tammikuun sähkönkulutus menevän ~3MWh paikkeille kaikkineen, onneksi kiinteällä sopparilla. Näyttää helmikuukin ainakin alkavan kylmänä.

 

[Daatta]

Työkaverillakin vähän vastaava tilanne, että kun pakkanen saavuttaa n. 20 asteen rajapyykin, vilp:stä tulee sähkövastus. Sähkönkulutus kuulemma kasvaa selvästi.

Kasvaa joo, onneksi Nibe jarruttaa kulutusta jos sattuu vaikka sähköauton lämmitys/lataus käynnistymään. Tänään on etäpäivä, joten otin ajastuksen pois.

Itse en oikeastaan edes miettinyt maalämpöä, halusin vaan öljylämmityksestä eroon. Hinta olisi ollut vähintään tuplat (7->14t) eikä tuota olisi enää taskurahoista makseltu. VILP toimii niin kauan hyvin, kun verkosta tulee sähköä.

 

[Pretor]

On ilo omistaa Panasonicin T-CAP. -20'c kelissäkin painellaan noin 2 Copilla.Tosin sähköähän näillä keleillä silti palaa niin, että heikompaa hirvittää.
Tänään tosin on sähkö niin kallista, että öljyllä lämmittäminen ison osan vuorokautta halvempaa.

 

[Daatta]

On ilo omistaa Panasonicin T-CAP. -20'c kelissäkin painellaan noin 2 Copilla.Tosin sähköähän näillä keleillä silti palaa niin, että heikompaa hirvittää.
Tänään tosin on sähkö niin kallista, että öljyllä lämmittäminen ison osan vuorokautta halvempaa.

Vaikuttaa aika hyvältä, eikä ole juuri Nibeä kalliimpi:

Panasonic Aquarea All in One T-CAP 9kW ilmavesilämpöpumppu

Panasonic Aquarea All in One T-CAP 9kW ilma-vesilämpöpumppu lämminvesivaraajalla uudis- ja saneerauskohteisiin. Paras energialuokka A+++. Katso lisää!

www.xn--lmppumppuhuolto-0kb22a.com

Öljyä voisi toki polttaa näillä pakkasilla, mutta lämpöremontti-tukiaiset eivät tuollaista vaihtoehtoa mahdollistaneet. Puukattilan olisi saanut säilyttää rinnalla. Kiinteällä sähkösopparilla jätän kyllä optimoinnin muiden huoleksi.

 

[mailman]

Tässä vesimittarin juuri luin, ja tulipas mieleen, että mitä jengillä oktssa on olleet kulutukset?

Täällä kaksi aikuista taloudessa, vuosikulutus näytti olleen 73m3.
Pikaisen googletuksen mukaan ihan linjassaan.

 

[Pretor]

Vaikuttaa aika hyvältä, eikä ole juuri Nibeä kalliimpi:

Panasonic Aquarea All in One T-CAP 9kW ilmavesilämpöpumppu

Panasonic Aquarea All in One T-CAP 9kW ilma-vesilämpöpumppu lämminvesivaraajalla uudis- ja saneerauskohteisiin. Paras energialuokka A+++. Katso lisää!

www.xn--lmppumppuhuolto-0kb22a.com

Öljyä voisi toki polttaa näillä pakkasilla, mutta lämpöremontti-tukiaiset eivät tuollaista vaihtoehtoa mahdollistaneet. Puukattilan olisi saanut säilyttää rinnalla. Kiinteällä sähkösopparilla jätän kyllä optimoinnin muiden huoleksi.

Oli kyllä aikanaan hyvä, että öljykattila vielä oli varuiksi kellarissa, kun edellinen pumppu porsi ja lämpöä piti saada, kun lähinnä kesän viilennyksien takia oleva ILP ei jaksa kämppää pakkasilla pitää lämpimänä.
Ei mulla enää öljysäiliötä ole, vaan ihan kanisterista poltellaan poikkeustapauksissa, kuten tänään, kun öljy on selkeästi halvempaa COP hyötysuhteet mukaan laskien.
Takkaa ei valitettavasti torpasta löydy, vaikka sentään puusauna on.

Joku yhdistelmäkattila olisi kova sana, jotta olisi voinut puutakin poltella.

 

[Lucas]

Tässä vesimittarin juuri luin, ja tulipas mieleen, että mitä jengillä oktssa on olleet kulutukset?

Täällä kaksi aikuista taloudessa, vuosikulutus näytti olleen 73m3.
Pikaisen googletuksen mukaan ihan linjassaan.

Taitaa olla keskikutukset omakotitaloissa nykyään ihmisillä suuruusluokassa reilu 100 litraa vrk keskimäärin.

Ilmeisesti monesta kerrostalosta puuttuvien huoneistokohteisten vesimittarien vuoksi kerrostaloissa keskikulutus per asukas on isompi.

Vedenkulutus jakaantuu tyypillisesti noin:

 

[mailman]

Jaa löytyipä HSY sivuilta historiikkiakin....

Vappuna 2015 muutettu tähän taloon.
Aika tasaista ollut kulutus. Tuo 2021 on kyllä oltava väärin, tiedä häntä. Mutta silti.

 

[kjns]

Tässä vesimittarin juuri luin, ja tulipas mieleen, että mitä jengillä oktssa on olleet kulutukset?

Täällä kaksi aikuista taloudessa, vuosikulutus näytti olleen 73m3.
Pikaisen googletuksen mukaan ihan linjassaan.

Meillä menee 2 aik + 1 lapsi + ulkoporeallas ja kahden auton pesut ym. omakotitaloasujan sälä satunnaisine nurmikon kasteluineen ja pihan pesemisineen keskimäärin 120 kuutiota vuodessa eli nelisenkymmentä kuutiota per hlö, vuorokausikeskiarvona asettuu tuohon 110 litraan per hlö.

Vaihtelu kulutuksessa taitaa olla suurta yksilöiden välillä kun osalla porukasta vesi valuu jopa hampaiden pesun ajan hanasta ja suihkussa ollaan puoli tuntia päivässä kun toiset taas on sitten eri ääripäätä. HSY:n tietojen mukaan keskimääräinen kulutus Suomessa on n. 130-135 litraa/päivä ja talouksissa joissa on vesimittari n. 120 l/pv.

Teillä vettä siis menee jonkin verrankin keskiarvon alle.

 

[Pete88]

Tässä vesimittarin juuri luin, ja tulipas mieleen, että mitä jengillä oktssa on olleet kulutukset?

Täällä kaksi aikuista taloudessa, vuosikulutus näytti olleen 73m3.
Pikaisen googletuksen mukaan ihan linjassaan.

5 henkinen perhe, okt, kylpyamme, muttei mitään porealtaita tai paljuja. Pihan istutuksia kastellaan pääasiassa katolta kerättävällä sadevedellä, auton pesen parin-kolmen viikon välein painepesurilla. Ei juoksuteta vettä turhaan askareissa. Toteutunut kulutus loka-joulukuulta keskimäärin 50 litraa per naama/pv. Talo on uusi ja kaikki hanat yms. ns. vedensäästömalleja (mielestäni joissain tilanteissa turhankin pihejä).

 

[Pretor]

Jaa löytyipä HSY sivuilta historiikkiakin....

Vappuna 2015 muutettu tähän taloon.
Aika tasaista ollut kulutus. Tuo 2021 on kyllä oltava väärin, tiedä häntä. Mutta silti.

Itse en näe historiaa kuin -23 vuodesta lähtien, vaikka olin tuota aikaisemminkin toinen liittymän omistajista.
Viime luenta 43m3/v. Asukkaita noin 1.5. Aikaisemmin oli 4-5hlö ja silloin pyöri jossain +140m3 kieppeillä. Isoimmillaan oli yli 160m3.
Nyt jos menee loput 5kk tasaisella kulutuksella, niin seuraava täysi vuosi on arviolta noin 53m3, mutta asukkaita on 1.5 sijaan lähempänä 2.

 

[pelle]

Reilut 140 m3 vuodessa. Omakotitalo ja 2 aikuista.
Luultavasti 100% etätyöskentely nostaa tuota kulutusta aika paljon keskiarvoon verrattuna. Arvostamme myös hyvää vedenpainetta suihkussa, mitään vedensäästösuihkupäitä ei sinne siis tule

 

[_Tee]

Omakotitalo, 2 aikuista, kahden auton painepesut, kasteluun ei vettä käytetä. 45-63m3 välissä liikkuu. Viime vuodelta peräti 61m3, taisi keväisen talonmaalauksen seinä- ja kattopesut viedä muutaman motin ylimääräistä.

Tammikuun sähkönkulutus kolkuttaa 4000kWh rajaa...

 

[KiLLPaTRiCK]

Nibe S320 rupesi uikuttamaan. Mistä mahtaa johtua? Pitäisikö olla huolissaan?

 

[Pretor]

Reilut 140 m3 vuodessa. Omakotitalo ja 2 aikuista.
Luultavasti 100% etätyöskentely nostaa tuota kulutusta aika paljon keskiarvoon verrattuna. Arvostamme myös hyvää vedenpainetta suihkussa, mitään vedensäästösuihkupäitä ei sinne siis tule

On kyllä aika kovan kuuloinen kulutus kahdelle hengelle, jos meillä meni sama 4-5hlön kanssa omakotitalossa.

Itse asiassa meilllä silloin aikanaan tuo vedenkulutus tipahti sieltä lähemmäs 170m3 kulutuksesta sinne +140m3 tienoille ihan sillä, kun taloon laitettiin paineenalenusventtiili ja molemmat vanhat yhden huuhtelun wc-pöntöt vaihtui uusiin, joissa myös pieni huuhtelu.

Nibe S320 rupesi uikuttamaan. Mistä mahtaa johtua? Pitäisikö olla huolissaan?

Pakkasesta, kun kompuran Hertzit tapissa?

 

[juhaa]

On kyllä aika kovan kuuloinen kulutus kahdelle hengelle, jos meillä meni sama 4-5hlön kanssa omakotitalossa.

Itse asiassa meilllä silloin aikanaan tuo vedenkulutus tipahti sieltä lähemmäs 170m3 kulutuksesta sinne +140m3 tienoille ihan sillä, kun taloon laitettiin paineenalenusventtiili ja molemmat vanhat yhden huuhtelun wc-pöntöt vaihtui uusiin, joissa myös pieni huuhtelu.

Nämä veden- ja sähkönkulutus vertailut on käytännössä kyllä aika turhia ja ei auta kyllä ketään. Olosuhteet ja käytöt ovat niin erilaisia.

1 henkilö ja kulutus 300m3, sisältää uima-altaan veden vaihdon pariin kertaan.

 

[pelle]

On kyllä aika kovan kuuloinen kulutus kahdelle hengelle, jos meillä meni sama 4-5hlön kanssa omakotitalossa.

Itse asiassa meilllä silloin aikanaan tuo vedenkulutus tipahti sieltä lähemmäs 170m3 kulutuksesta sinne +140m3 tienoille ihan sillä, kun taloon laitettiin paineenalenusventtiili ja molemmat vanhat yhden huuhtelun wc-pöntöt vaihtui uusiin, joissa myös pieni huuhtelu.

Täällä 30v vanhat pöntöt joten tuo pikkuhuuhtelu varmasti myös auttaisi vedenkulutuksessa, mutta se on toinen asia johon en halua lähteä mukaan. Viemärit pysyy kunnossa kun niitä huuhdellaan, ainakin mielikuvissani. Ja jos tuolla nyt yhdenkin imuauton säästää kun käyttää liikaa vettä, niin se on jo sen arvoista.
Nojoo ehkä nuo pienen huuhtelun ongelmat ovat yleensä julkisissa vessoissa joissa ihmiset painavat sokkona jompaa kumpaa nappulaa tuotoksesta riippumatta.

 

[mailman]

Reilut 140 m3 vuodessa. Omakotitalo ja 2 aikuista.
Luultavasti 100% etätyöskentely nostaa tuota kulutusta aika paljon keskiarvoon verrattuna. Arvostamme myös hyvää vedenpainetta suihkussa, mitään vedensäästösuihkupäitä ei sinne siis tule

Täälläkin molemmat 99% kotona...
Eikä ole mihinkään vedesäästöhömpötyksiin täälläkään lähdetty, eikä lähdetä.
Eli ei tuo etätyöskentely oikein voi tuota eroa selittää

 

[Ogeli]

Vesimaksut kuitenkin melko pieni erä ok talossa:
2,15 €/m3(vesi) + 2,52 €/m3(jätevesi) + perusmaksut (HSY alue)
Muttta sit kun päästään lämmitykseen ja kiinteistöveroon niin setelit tekevät kauppansa.

Ja se kulutus oisko 2 kuutiota/kk

 

[juhaa]

On se kuitenkin 300m3 kulutuksella ~1500€/v ja se pelkästään kylmästä vedestä.

 

[Ogeli]

On se kuitenkin 300m3 kulutuksella ~1500€/v ja se pelkästään kylmästä vedestä.

Argh. Mihin sä noin paljon vettä käytät, sen olen kuullut että Helsingissä Hekan ulkolaisia kerrostalo asukkeja on jouduttu opastamaan veden käytössä.

Tietysti myös Hsy alueella tuo jätevesimaksu harmittaa jos vaikka kastelee nurmikkoa.

 

[juhaa]

Argh. Mihin sä noin paljon vettä käytät, sen olen kuullut että Helsingissä Hekan ulkolaisia kerrostalo asukkeja on jouduttu opastamaan veden käytössä.

Tietysti myös Hsy alueella tuo jätevesimaksu harmittaa jos vaikka kastelee nurmikkoa.

Ihan vain muutama viesti ylöspäin.

 

[buubaa]

Täällä 30v vanhat pöntöt joten tuo pikkuhuuhtelu varmasti myös auttaisi vedenkulutuksessa, mutta se on toinen asia johon en halua lähteä mukaan. Viemärit pysyy kunnossa kun niitä huuhdellaan, ainakin mielikuvissani. Ja jos tuolla nyt yhdenkin imuauton säästää kun käyttää liikaa vettä, niin se on jo sen arvoista.
Nojoo ehkä nuo pienen huuhtelun ongelmat ovat yleensä julkisissa vessoissa joissa ihmiset painavat sokkona jompaa kumpaa nappulaa tuotoksesta riippumatta.

Eikä vain sun mielikuvissa vaan ihan fakta homma! Viemärialalla työskentelevänä on monta kertaa tullut vastaan kohde missä viemärit on alkanut tukkiin pönttöjen vaihdon jälkeen, uusista pöntöstä kun on säätänyt huuhtelua isommaks niin tukkimiset on loppunut