Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Mikkos
  • Aloitettu Aloitettu
Itsellä hajosi 3kk sitten myös puhallin pilpistä tai pikemminkin laakerit pitivät ääntä. Kysyin parista paikasta hinta arvioita ja Nibe ei suostunut vaihtamaan laakereita vaan koko puhallin olisi pitänyt uusia. Puhallin oli reilu 500e ja asennus 150e. Vaihdoin lopuksi laakerit itse ~8e + työkalut. Ymmärrän kyllä miksi eivät suostu vaihtamaan, oli vähän v-mäinen homma saada laakerit irti.
Joo siis täällä on tilanne sama muuten, mutta paikallinen Niben valtuuttama firma antoi kyllä vaihtoehdoksi koittaa vaihtaa laakerin. Niben tekninen tuki oli sanonut, että laakerin (tai puhaltimen) lisäksi pitäisi vaihtaa myös matalapaineanturi ja varmaan se puhaltimen piirikortti. Mikäli saavat vaihdettua pelkän laakerin niin puhutaan ~600-700€ korjauksesta. Mikäli koko puhallin pitää vaihtaa niin se pelkkä puhallin on kuulemma 1000€ + muut siihen päälle. Nibe Turva on edelleen päällä, että vakuutus+tuo pitäisi korvata koko setti.

Paras olisi todellakin, jos joku virallinen korjaamo toteaisi korjauskelvottomaksi, niin vaihtaisin koko systeemin vakuutusrahoilla. Valitettavasti niin rikki ei vielä taida olla.
 
Joo siis täällä on tilanne sama muuten, mutta paikallinen Niben valtuuttama firma antoi kyllä vaihtoehdoksi koittaa vaihtaa laakerin. Niben tekninen tuki oli sanonut, että laakerin (tai puhaltimen) lisäksi pitäisi vaihtaa myös matalapaineanturi ja varmaan se puhaltimen piirikortti. Mikäli saavat vaihdettua pelkän laakerin niin puhutaan ~600-700€ korjauksesta. Mikäli koko puhallin pitää vaihtaa niin se pelkkä puhallin on kuulemma 1000€ + muut siihen päälle. Nibe Turva on edelleen päällä, että vakuutus+tuo pitäisi korvata koko setti.

Paras olisi todellakin, jos joku virallinen korjaamo toteaisi korjauskelvottomaksi, niin vaihtaisin koko systeemin vakuutusrahoilla. Valitettavasti niin rikki ei vielä taida olla.
Onpa puhaltimilla hinta eroa. Eri malli varmaan. Niben kaveri sanoi minulle, että noita puhaltimia ei monissa paikkaa tehdä. Tiedä sitten vaikuttaako hintaan.

Edit. Luinpa tarkemmin viestisi. Jos tuossa piirikortteja ja antureja vaihdellaan niin hintaa varmaan tulee. Jos puhallin vaihtuu niin ilmamittaukset kannattaa myös katsoa uusiksi.
 
Noissa on ebm-papst:in flektejä. Kaavuton moottori on halvempi, mutta suoraan Nibeltä ei saa kuin koko puhallinta (kaapu+moottori).
Samaa moottoria kuin mikä on Niben F470ssa käyttää aika moni malli (muiltakin kuin Nibeltä), kaapu ja liitin on vaan erilaisia.
Pari vuotta sitten tilanne oli semmoinen että ainankin f470:n sopivat moottorit oli kiven alla, piti sitten tilata Nibeltä koko puhallin (jos muistelen oikein niin pelkän moottorin hinta oli jossain 300e kun Nibeltä taisi olla 600e tms)
 
On tää kyllä mielenkiintoista, kun toinen firma tarjoaa ensin, että tulee vaihtamaan laakerit ja yrittää välttää puhaltimen vaihtoa viimeiseen asti kertoen, että maksaa sen 1000€+. Toinen firma ilmoitti, että puhallin on 670€+työt ja menee kuulemma tunnissa.

Molemmat Niben huoltoja mutta vain toinen "valtuutettu" ja tuo valtuutettu antoi tuon n. 700€ arvion töineen. Tartuin sitten siihen, kun vakuutukseen menee niin saapahan kokonaan uuden puhaltimen.
 
F470 nibeen vaihtaa laakerin 20minuuttiin jos sen on kerran aiemmin jo tehnyt. Skeittilaudan laakerin kanssa samankokoiset. Jos on tiukassa niin tarttee pientä ulosvetäjää.
Itellä suurin harmi tuli kun vähä räpsäytin virtaliitintä ja siitä kortilta paloi pieni sulake. 25€ kustannus tuli sen vaihdosta paikallisessa elektroniikkakorjaamossa.
 
F470 nibeen vaihtaa laakerin 20minuuttiin jos sen on kerran aiemmin jo tehnyt. Skeittilaudan laakerin kanssa samankokoiset. Jos on tiukassa niin tarttee pientä ulosvetäjää.
Itellä suurin harmi tuli kun vähä räpsäytin virtaliitintä ja siitä kortilta paloi pieni sulake. 25€ kustannus tuli sen vaihdosta paikallisessa elektroniikkakorjaamossa.
Ei ole oikeastaan kyse siitä saako sen itse vaihdettua vai ei. Mikäli tuo ei menisi vakuutukseen (Kotivakuutus+Nibe Turva) niin varmaan sen itse tekisinkin. Tässä enemmän periaate, että kun koko kulun saa jonkun muun piikkiin niin sen sinne laitan. Varsinkin, kun laite on vasta sen 4 vuotta vanha.
 
Pitäisi jokin kasvihuone kesällä takapihalle askarrella, ehkä jotain 6-10m2 kokoluokkaa. Onko kenelläkään hyviä suosituksia asiaan tai mitä malleja ehdottomasti kannattaisi välttää? Mitä halvempi niin sitä parempi tietty, mutta maksimihinta voisi olla jossain 1500e paikkeilla.
 
Jos ei ole varmuutta että harrastus kestää pitempään niin alkuun pääsee kun tekee puusta rungon ja päälle kasvihuonemuovin,kestää 5-10 vuoteen jos kunnolla tekee.Helpoin on tietenkin alumiinirunkoinen laseilla varustettu,halpoja mutta jos huono sattuu ja lisäksi ei talvella huolehdi lumen pudotusta niin voi keväällä olla remonttia tiedossa.Kennolevyisessä taas hinta nousee.Ainakin täällä pohjois-savossa on esim. tomaatin kasvatus haastavaa kun kausi ei joka kesä ole pitkä ja kun sitten satoa kypsyy niin kaupasta ja torilta saa samoja puoli ilmaiseksi.
 
Pitäisi jokin kasvihuone kesällä takapihalle askarrella, ehkä jotain 6-10m2 kokoluokkaa. Onko kenelläkään hyviä suosituksia asiaan tai mitä malleja ehdottomasti kannattaisi välttää? Mitä halvempi niin sitä parempi tietty, mutta maksimihinta voisi olla jossain 1500e paikkeilla.
Tuli vaimolle laitettua joskus ~10v sitten kasvihuone. Hyvin toiminut, ei ole tarvinnut mitään huoltoa. Naapurien muoviset rämpylät ovat puhki tai kasassa. Karmean näköisiä.

Tarjouksesta joskus tuolloin aikoinaan löytyi ~14m2 alumiinirunkoinen. Muistaakseni 4-5mm (karkaistua) lasia. Katto taisi olla vähän paksumpaa lasia ja valoa hajottavaa. Ei ole ollut lumikuorman tai tuulen kanssa ongelmaa ainakaan vielä.

Runko oli alumiinin värinen. Maalasin happotartuntaspray:llä ja sitten tummanharmaalla päälle (irrallaan olisi pitänyt tehdä, rungon pystytyksen jälkeen vasta maalasin, kun huomasin miten pahasti kiiltävä alumiinirunko erottui ympäristöstä). Tuli todella paljon siistimpi, eikä näy maisemassa, kun on harmaa runko. Onhan näitä jo valmiinakin harmaita. Perustukseksi laitoin yhden varvin valuharkkoa. Niihin kevyt raudoitus+betonia täyteen. Betoniin tartunnat ja niihin painekyllästetty alajuoksu, jonka päälle itse kasvihuone on kasattu ja ruuvattu kiinni. Noin sai 25cm korkeutta lisää - suosittelen. Routastyroxit alla, niin ei ole rakennelma liikkunut. Lattiana 30x30 betonilaatat.
edit. perustus on osin kaivettu maahan ts. kasvihuoneen lattia on vähän ympäröivää maata alempana (ei tule niin korkea rakennelma mutta sisäkorkeus on hyvä). Harkkojen ulkopinnassa on huopakaista, niin ei maakosteus/sadevesi tule perustukseen, pysyy yllättävän kuivana.

Hyvä tuli, ja maksoi ehkä <2500e kaikkineen aikoinaan. Työtä oli kyllä jonkin verran. Mutta tosiaan hyvin on kestänyt. Eli joo, jos harrastus on tarkoitus olla pidempi kuin yksi kesä, niin kannattaa ehkä tehdä kunnollinen kerralla.
En merkkiä muista tähän hätään. Ei ollut kallein eikä halvin merkki.

Periaatteessa kait tuo olisi tarvinnut jonkinlaisen toimenpide tms luvan, kun on "kiinteä" perustus. En kysellyt. Nythän on uusi laki, niin rakennelma muuttui yön yli lailliseksi.

Ainiin, meillä tuo on aurinkoisella paikalla, niin keskikesällä täytyy olla eteläseinällä ulkopuolella varjostusverkko, muuten kuumenee liikaa vaikka on läpiveto. Tuo 14m2 on jo sen kokoinen, että päätyyn mahtuu pieni pöytä ja pari tuolia.

Ja PE-putket sähköä ja vettä varten kaivoin jälkikäteen, kun en tajunnut alunperin. Sähköt tosin toistaiseksi vedetty vaan irtoroikalla kesän ajaksi. Vesipiste kasvihuoneen nurkalla on ollut näppärä.
 
Viimeksi muokattu:
Ja kannattaa heti olla niissä avattavissa osissa verkot. Vaikka se ovi tai katon räppämä sellainen, että vaihtaa lasit helposti verkoksi. Tämä siis kun kesällä lämmön takia on muuten ihan sauna.
Ei varmaan kaikilla ole sama ongelma, mutta meillä on riesaa oravista pikkulintuihin ja harakoihin, jotka kyllä viimeistään värin muututtua punaiseksi on koko ajan verottamassa satoa. Verkko tuuletusräppänöissä pitää ne ulkona.

Meillä nyt meni ihan HC alkuun muutenkin. Oli keväällä ja syksyllä öitä varten lämppäri ja sisältä seurattiin lämpötilaa, että ehkä kannattaa sellainen lämpömittarin etäyksikkö jonnekin varjoon laittaa. Eikä tuo sähköjen vetäminen ole kaduttanut. Voi sen tehdä ulkojatkojohdollakin. Voi sitten myös liittää kastelun pistokkeeseen pitkien poissaolojen ajaksi, kun ihan sellainen ajastettu halpis järjestelmä pumppaa vettä saavista vaikka kuinka moneen ruukkuun.

Pisteet täältä myös kunnon kuopalle johon Finnfoamia, hiekkaa ja kunnon perustukset korotuksella. Kylmää hohkaa maa, jos on tarkoitus aloittaa kausi jo kevät auringolla. Ei siellä sisällä kukaan halua kyyristellä ja tavallaan turhaan lasit maahan asti, kun ruukuthan siellä maassa on ja vaikka olisivat vielä korkeammalla pöydällä, niin olisi helppo esim. varkaita nyppiä tomaateista.
Me ostettiin Vitavian kasvihuone. Sellainen perus hyvä toimittaja, jolta löytyy jokaiselle lompakolle sopivia.
 
Viimeksi muokattu:
Tontti, missä noin 10m-15m päässä rannasta asumiskäytössä ollut (ei enää vuosiin) purkukuntoinen kiinteistö/ex-koti/romutalo.

Mitenhän prosessi etenee, että saisi rakennusluvan ihan rantaan asti?
 
Mahtaakohan saada edes tuohon 10-15 metrin päähän. Melkein vaatii sen, että uusi vanhan naula kerrallaan.
 
Tontti, missä noin 10m-15m päässä rannasta asumiskäytössä ollut (ei enää vuosiin) purkukuntoinen kiinteistö/ex-koti/romutalo.

Mitenhän prosessi etenee, että saisi rakennusluvan ihan rantaan asti?
Epäilen, että se vaatii aika paksun setelinipun kunnan kaavoituspuolen virkamiehelle 🤑. Mutta kyllä täällä meidän seuduillakin näkee 2020-luvun rantarakentamista, eli poikkeus vahvistaa säännön.

 
Tuli vuosi täyteen omakotitalossa asumista ja nyt on dataa sähkönkulutuksesta.
Kokonaiskulutus 17 006 kWh
Talon osuus 11 954 kWh
Auton osuus 5051 kWh

Lämmitysmuotona maalämpö ilmanvaihdon lämmöntalteenotolla. Lämmitettävä pinta-ala noin 240m2.

Pörssisähköllä mentiin. Kokonaisuudessaan hintaa tuli 1892,97 euroa, joka tekee siirrot ja verot yhteenlaskettuna 8,98snt/kWh.
 
Viimeksi muokattu:
Tuli vuosi täyteen omakotitalossa asumista ja nyt on dataa sähkönkulutuksesta.
Kokonaiskulutus 17 006 kWh
Talon osuus 11 954 kWh
Auton osuus 5051 kWh

Lämmitysmuotona maalämpö ilmanvaihdon lämmöntalteenotolla. Lämmitettävä pinta-ala noin 240m2.

Pörssisähköllä mentiin. Kokonaisuudessaan hintaa tuli 1892,97 euroa, joka tekee siirrot ja verot yhteenlaskettuna 8,98snt/kWh.
On tuo pieni kulutus kyllä talon neliöihin nähden.
 
On tuo pieni kulutus kyllä talon neliöihin nähden.
Mulla sähkölämmitys, kämppä 2008 19x neliötä ja autotalli 67 neliötä myöskin sähkölämmitteinen. Meillä menee sellainen 15-16 000kwh vuodessa, toki kahden ihmisen talous. Siihen nähden mielestäni ihan normi kulutus maalämmöllä tuollainen.
 
Tuli vuosi täyteen omakotitalossa asumista ja nyt on dataa sähkönkulutuksesta.
Kokonaiskulutus 17 006 kWh
Talon osuus 11 954 kWh
Auton osuus 5051 kWh

Lämmitysmuotona maalämpö ilmanvaihdon lämmöntalteenotolla. Lämmitettävä pinta-ala noin 240m2.

Pörssisähköllä mentiin. Kokonaisuudessaan hintaa tuli 1892,97 euroa, joka tekee siirrot ja verot yhteenlaskettuna 8,98snt/kWh.

Täällä 140+60 neliötä lämmitettävää tilaa, yhdessä kerroksessa. Maalämpö lattiakierrolla, kaksi asukasta. 2024 meni 12 000kWh, josta lämmitys+kv 5000kWh, poreallas 2000kWh, auto 4000kWh. Aurinkopaneeleista tuli 4500kWh, 66% meni omaan käyttöön.
 
Mulla sähkölämmitys, kämppä 2008 19x neliötä ja autotalli 67 neliötä myöskin sähkölämmitteinen. Meillä menee sellainen 15-16 000kwh vuodessa, toki kahden ihmisen talous. Siihen nähden mielestäni ihan normi kulutus maalämmöllä tuollainen.
No tuo kulutus se vasta pieni on.
Täällä kämppä 1997, suora sähkö, 145+55m2, kaksi henkeä. Yleensä joku 21000kWh/vuosi :D

Nyt vielä tuo 40m2 uusi talli tulossa lisäksi. Tosin ilpillä lämmitellään se.
 
Viime vuonna kulutus tasan 12 000kWh. 180 neliötä+varasto+autotalli, 1980 rakennettu. Maalämpö vanhoilla pattereilla. Ovet ja ikkunat vuotaa ihan tehokkaasti, 2+2 henkeä. Tuossa vielä jonkun verran auton latausta mukana, pääasiassa kyllä työpaikalla.
 
Piti itsekin katsoa kun on ensimmäinen täysi kalenterivuosi takana, suorasähkötalo ilpillä vuonna 2024 ilman auton latausta 9900 kWh, kaksi henkeä.
Edit, neliöt unohtui, 125.

Täällä 140+60 neliötä lämmitettävää tilaa, yhdessä kerroksessa. Maalämpö lattiakierrolla, kaksi asukasta. 2024 meni 12 000kWh, josta lämmitys+kv 5000kWh, poreallas 2000kWh, auto 4000kWh. Aurinkopaneeleista tuli 4500kWh, 66% meni omaan käyttöön.

Jos talon ja käyttöveden lämmitys sekä käyttösähkö miinus poreamme oli 5000 kWh vuodessa niin on kyllä erittäin vähän maalämmölläkin. Mulla meni rivarissa kaukolämmöllä 3500 kWh :D
 
Täällä about 160+30 neliötä maalämmöllä ja lämmitys + käyttövesi kahtena viime vuotena ollut 3800kWh molempina. LTO tuon MLP:n kaverina.
 
Piti itsekin katsoa kun on ensimmäinen täysi kalenterivuosi takana, suorasähkötalo ilpillä vuonna 2024 ilman auton latausta 9900 kWh, kaksi henkeä.
Edit, neliöt unohtui, 125.



Jos talon ja käyttöveden lämmitys sekä käyttösähkö miinus poreamme oli 5000 kWh vuodessa niin on kyllä erittäin vähän maalämmölläkin. Mulla meni rivarissa kaukolämmöllä 3500 kWh :D
Käyttösähköä tuossa ei vielä ole. Mulla on omat mittarit maalämpöpumpulle ja porealtaalle niin saan ne eroteltua.

Selkeämmin sanottuna:

Ostettua sähköä 12 000kWh. Taivaalta tuli 4500kWh, josta 2/3 omaan käyttöön eli kiinteistön kulutus n. 15 000kWh. MLP vei 5000kWh, porellas 2000kWh, auto 4000kWh joten lopuille käyttösähköille (IVK, saunominen, tekniikka...) sitten se 4000kWh.
 
No tuo kulutus se vasta pieni on.
Täällä kämppä 1997, suora sähkö, 145+55m2, kaksi henkeä. Yleensä joku 21000kWh/vuosi :D

Nyt vielä tuo 40m2 uusi talli tulossa lisäksi. Tosin ilpillä lämmitellään se.
Vanhemmilla menee noin 6000kwh rintamamiestalossa jossa joku ehkä noin 120 neliötä. Sitä pidän jo pienenä, mutta toki lämmittävät paljon puulla. Itse en tuohon 15-16000kwh määrään edes pihistele mitenkään. Sisälämpö 21-22, tallissa joku 14-15 ja ulkovalotkin palaa yötä päivää. Paljon tosiaan varmasti säästää se että kahden aikuisen talous ja kummallakaan ei ole mitään kiihkoa ottaa pitkiä kuumia suihkuja niin halvalla päästään. Puutakin on poltettu mutta takka on niin mitättömän pieni ettei se juurikaan toimi muuta kuin tunnelman luojana.
 
Reilu 140m2 tupa. Kuvassa kaukolämmön vuosikulutukset (eli lämpö +lämmin käyttövesi). Takassa oon talvisin polttanu pesällisen päivässä kotona ollessa. Emäntä vähän laiskemmin.

Screenshot_20250225_182447_edit_150455789201928.jpg
 
Jos talon ja käyttöveden lämmitys sekä käyttösähkö miinus poreamme oli 5000 kWh vuodessa niin on kyllä erittäin vähän maalämmölläkin. Mulla meni rivarissa kaukolämmöllä 3500 kWh :D
Mulla taisi olla kaukolämpörivarissa yli neljä tonnia ilman mitään sähköistä lattialämmitystä kylppärissä tms.
Toki asiaa edisti vaimon ~100% etätyöt...

Nykyisin 15-16 MWh omakotitalossa (70-luvulta ~200m2 + 30m2 autotalli maalämmöllä) ja lisänä taapero ja pyykkikone laulaa... :whistling:
Edit. Kaikki sähköt siis ja vaimo edelleen etätöissä :cigar2:
 
Viimeksi muokattu:
Kokoa 120 neliötä, 2002 valmistunut. Vantaan tienoilla. Suorasähkö lattialämmitys + ILP + LTO. Yhteensä meni 12 000 kWh, josta noin 1500-2000 kWh sähköautolle. Kahden hengen talous. Lämpöä ei säästelty vaan pidettiin 22 C tienoilla läpi talven.

Jokin kohta poistoilmakanavistoa on selvästi huonosti eristetty, koska poistoilma tippui kylminä päivinä +15 C tasolle, joka johti siihen, että LTO söi kylminä päivinä noin 5 kWh, koska lämmitti tuloilmaa. Jos tiputti LTO pyyntiä alemmas, piti öisin lämmittää paljon enemmän makkareita sähköllä. Pitää se metsästää syyllinen tälle, koska kun tuloilman saa pidettyä 20 C tienoilla edes, saa tuo Vallox 125 näin pienessä talossa pidettyä tuloilman 19 C tasolla, kun puhallinnopeudeksi riittää 35 %. Ja sähköa LTO kuluttaa silloin noin 1,4 kWh päivässä.
 
Viimeksi muokattu:
Lämpöä ei säästelty vaan pidettiin 22 C tienoilla läpi talven.

100% sivuhuomio mutta on henkilöitä joille jopa joku +25C ympäri vuoden on "pihistelyä" ja kun reuma tms. vaivaa tahtovat lisää lämpöä. Sitten on niitä joille se joku +18C ei ole tarpeeksi viileää ympäri vuoden ja narisevat siitä kun se pussilakanakin sängyssä on liikaa eikä vilttiä saati peittoa tarvita.

Voin sanoa että joku +25C varsinkin ilman mitään ilmastointia on järkyttävän kuuma (sekä kostea, mitä kannattaa alleviivata) mutta joku 23-24C (kun sen kosteuden saa poistettua) on ihan hyvä ns. ympäri vuoden ja ns. omaa lämpötilaa voi säädellä sen mukaan pitääkö shortseja / polvihousuja ja ehkä t-paitaa vai onko paidalla ja pitkillä housuilla (joku voisi sanoa onko mies vai nainen mutta se menisi liikaa sukupuolen otaksumiseksi joten jätetään väliin koska nykyisin me kaikki olemme saman painoisia, pituisia, sukupuolettomia jne).
 
200m2 70-luvun talo mallia harakanpesä Lounaisrannikolla, 2x ILP suorasähkö, ja 60m2 verstas jossa ILP ja lämpötila alimmillaan 13 astetta. Taloa pidetään 23-24 asteessa vaimoväen vaateesta. 25MWh vuodessa josta 5-7MWh autojen latauksiin, ihan tarkkaan tuota osuutta en tiedä. Alimmillaan talo vei 17MWh ennen ladattavia autoja. Verstaan lämmitys vei vuodessa vain 2MWh, joka yllättävän pieni lukema mielestäni. Eristettä ei kuitenkaan ole kuin 125mm ja nosto-ovikin aika väljä.
 
100% sivuhuomio mutta...
Meilläkin taloudessa on varsin ristikkäiset lämpötarpeet, minä tulen toimeen alle 20 C helposti, vaimolle taas se 22 C on aika minimi että viihtyy. Ollaan ratkaistu siten, että vaimon lempisohva on kohdassa, johon ilmalämpöpumpun lämpö osuu parhaiten, ja minun tuolini taas olohuoneen ikkunan viereisellä seinällä. Kesäksi sitten vaihdetaan, kun ilpin roolikin vaihtuu lämmityksestä viilennykseen.

Lattialämmityksiä täytyy lähinnä käyttää vain talvisin silloin, kun pitää työhuoneeseen aamulla saada lämpöä ja yöllä pitämään makkarin lämpö vähintään +18 C tasolla. Kylppärissä sitten lämpö aina päällä ja suihkun jälkeen kuivatetaan jonkin aikaa nostamalla lämpöä lisää. Jos markkinoilla olisi oikeasti pieniä mutta laadukkaita ilmalämpöpumppuja myynnissä, asennuttaisin sellaisen työhuoneeseen, koska sitten ei lattialämmityksiä tarvitsisi lähes koskaan.
 
Voin sanoa että joku +25C varsinkin ilman mitään ilmastointia on järkyttävän kuuma (sekä kostea, mitä kannattaa alleviivata) mutta joku 23-24C (kun sen kosteuden saa poistettua)
Noniinno, 25 on kostea jos nyt sattuu oleen kosteaa, muuten se on kuiva tai jotain siltä väliltä - alleviivataan tai ei. Ja ihan sama pätee 23:een tai 24:ään. Ihan pelkästään lämpötila ei kosteusprosenttia määritä - eikä sitä lämpötilan tunnetta iholla.
 
Noniinno, 25 on kostea jos nyt sattuu oleen kosteaa, muuten se on kuiva tai jotain siltä väliltä - alleviivataan tai ei. Ja ihan sama pätee 23:een tai 24:ään. Ihan pelkästään lämpötila ei kosteusprosenttia määritä - eikä sitä lämpötilan tunnetta iholla.

Toki täysin totta, myös se 25C tai jopa +40C on järkyttävän ja yllättävän kylmä vaikka olisi miten kostea esim. Saunassa...
 
Omakotitalo 2019 valmistunut, neliöitä 189+33m2 maalämmöllä, ei tulisijaa ja väkeä viisi henkeä. Kulutus 2024 oli 15600kwh josta autoon meni noin 2000kwh.

Sähköenergia 908€ ja siirto 966€
 
Lattian narina. 2018 valmistunut puinen omakotitalo, mikä ostettiin viime vuonna. Nyt vuoden kestänyt tuota laminaattilattian narinaa. Päivisin ei oikein kiinnitä huomiota, mutta iltaisin/öisin narisee kävellessä sen verran, että lapsi herää. Jos puoliso tulee töistä yövuorosta niin minä herään koska lattia narisee. Kävellään iltaisin lasten huoneen ohi hyppien kohtiin jossa narisee vähiten, ettei pieni heräisi, ei ole tervettä.

Vinyyli tilalle niin luulisi hiljenevän eikö? Mitä tulee ottaa huomioon laminaatin poistossa ja vinyylin laittamisessa. Meillä vesikiert lattialämmitys ja monissa vinyylilankuissa lukee lattialämmitys yhteensopiva, kunhan on max 27c. Siis eikö vesi saa tulla lämpimämmäksi? Johan tuo menee 27-29 asteiseksi -5c pakkasilla (ainakin pilpin mukaan). Vähän kärkäs viesti, mutta meni nyt viim kerran hermo tuohon narinaan kun kuuluu koko talossa. Miten voikin olla noin paskasti laitettu tai huonoksi mennyt lattia vajaassa 7 vuodessa.
 
Viimeksi muokattu:
Lattian narina. 2018 valmistunut puinen omakotitalo, mikä ostettiin viime vuonna. Nyt vuoden kestänyt tuota laminaattilattian narinaa. Päivisin ei oikein kiinnitä huomiota, mutta iltaisin/öisin narisee kävellessä sen verran, että lapsi herää. Jos puoliso tulee töistä yövuorosta niin minä herään koska lattia narisee. Kävellään iltaisin lasten huoneen ohi hyppien kohtiin jossa narisee vähiten, ettei pieni heräisi, ei ole tervettä.

Vinyyli tilanne niin luulisi hiljenevän eikö? Mitä tulee ottaa huomioon laminaatin poistossa ja vinyylin laittamisessa. Meillä vesikiert lattialämmitys ja monissa vinyylilankuissa lukee lattialämmitys yhteensopiva, kunhan on max 27c. Siis eikö vesi saa tulla lämpimämmäksi? Johan tuo menee 27-29 asteiseksi -5c pakkasilla (ainakin pilpin mukaan). Vähän kärkäs viesti, mutta meni nyt viim kerran hermo tuohon narinaan kun kuuluu koko talossa. Miten voikin olla noin paskasti laitettu tai huonoksi mennyt lattia vajaassa 7 vuodessa.
Tuossa on tehty asennusvirhe,joko pohja on liian epätasaisen tai ei ole jätetty elämisvaraa riittävästi,jos on kyse elämisvarasta niin se on helppo korjata mutta jos alusta on huono niin ei auta muu kuin lattian purkaminen ja lattian tasoitus.Tapauksesta riippuen voi vanhan lattian purkaa ja tasoituksen jälkeen asentaa takaisin.
 
Lattian narina. 2018 valmistunut puinen omakotitalo, mikä ostettiin viime vuonna. Nyt vuoden kestänyt tuota laminaattilattian narinaa. Päivisin ei oikein kiinnitä huomiota, mutta iltaisin/öisin narisee kävellessä sen verran, että lapsi herää. Jos puoliso tulee töistä yövuorosta niin minä herään koska lattia narisee. Kävellään iltaisin lasten huoneen ohi hyppien kohtiin jossa narisee vähiten, ettei pieni heräisi, ei ole tervettä.

Ehkä laminaatin alta puuttuu askeläänieriste tai mikä sen solumuovin nimi nyt on?

 
Riippuen rakenteesta, niin ensin listat irti ja käy läpi reunat ympäriinsä. Monitoimityökalulla kiertää ympäriinsä niin, että sahanterän verran saa rakoa seinän ja laminaatin väliin pahimmista paikoista. Jos narina jatkuu, niin saattaa johtua pohjalla olevasta esim lastulevystä, jonka kanssa sama juttu sitten. Laminaatti on sitten terällä hauskaa ja pitää vähintään HARD Wood merkintä olla. Wood terät on syöty melkein kättelyssä, jos muutoin olisi joutuisa karkeahampainen terä. Ohut suojapellinpalavseinää vasten, niin mene niin helposti pelkäksi kipsilevyn jyrsimiseksi.
 
Riippuen rakenteesta, niin ensin listat irti ja käy läpi reunat ympäriinsä. Monitoimityökalulla kiertää ympäriinsä niin, että sahanterän verran saa rakoa seinän ja laminaatin väliin pahimmista paikoista. Jos narina jatkuu, niin saattaa johtua pohjalla olevasta esim lastulevystä, jonka kanssa sama juttu sitten. Laminaatti on sitten terällä hauskaa ja pitää vähintään HARD Wood merkintä olla. Wood terät on syöty melkein kättelyssä, jos muutoin olisi joutuisa karkeahampainen terä. Ohut suojapellinpalavseinää vasten, niin mene niin helposti pelkäksi kipsilevyn jyrsimiseksi.
Jaahas, uskaltaisko moista koittaa itse, ei ole kokemusta tuosta. Puhuin aiemmin narinasta, mutta ääni on enemmän ritinää. Vähän niinkuin kävelisit kananmunankuorien päällä. Tulee useasta kohtaa asuntoa, ei jokapaikasta, mutta kuitenkin häiritsevästi juuri sieltä mistä eniten liikutaan. Uskon että saisin ottaa reilu puolet listoista auki ja tehdä tuon sahaamisen (jos lattialista ottaa kiinni seinään). Pohdittiin, että jossain vaiheessa kuitenkin vaihdatamme vinyylin, mutta jos tämän toimenpiteen katsoisi ensin.
 
Meillä taas laminaatissa oli sellainen helposti asennettava lukkopontti päädyissä. Ihan kiva asennettaessa, kun laittoi vaan seuraavan laminaatin pitkän kantin pontin paikalleen jaa käänsi alas, niin päätypontti lukittui paikalleen. Pienenä miinuspuolena on natina joissain kohdissa. Kymmenessä vuodessa on jo vähän asettunut. 😄 ehkä itsekin vinyylin laittaisin, jos nyt sais päättää.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
270 646
Viestejä
4 683 682
Jäsenet
76 633
Uusin jäsen
Volmari^^

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom