Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

[pelle]

Itselläni on kyllä tapana laittaa iv kone pois päältä takan sytytyksen ajaksi (koska ei erillistä takkakytkintä ole). Sitten kun palaa ok niin iv kone takaisin normiasentoon. Ja jos on matalapainetta ulkona jolloin savuhormin veto huonompi niin laitan iv koneen ykköselle

Näin tein itsekin aiemmin. IV kanavien nuohoaja kun kävi nuohoamassa kanavat ja säätämässä ilmanvaihtoa, niin sanoi että koitappa jatkossa avata vain takanviereistä ikkunaa vähän sytytysvaiheessa ja jätä kone päälle, ja hyvinhän se näemmä syttyy noinkin. Nyt pakkasilla kun takka lämpiää joka päivä, niin ei tarvitse edes tuota ikkunaa raottaa.
Toki jokainen talo ja ilmanvaihto toimii erilailla, kokeilemalla selviää.

 

[Mörtti Röppönen]

Näin tein itsekin aiemmin. IV kanavien nuohoaja kun kävi nuohoamassa kanavat ja säätämässä ilmanvaihtoa, niin sanoi että koitappa jatkossa avata vain takanviereistä ikkunaa vähän sytytysvaiheessa ja jätä kone päälle, ja hyvinhän se näemmä syttyy noinkin. Nyt pakkasilla kun takka lämpiää joka päivä, niin ei tarvitse edes tuota ikkunaa raottaa.
Toki jokainen talo ja ilmanvaihto toimii erilailla, kokeilemalla selviää.

Näin olen itse toiminut aina. Ihan vain laiskuuttani. Koneen napit toisella puolen taloa, takaoveen yltää kurottamalla takan edestä. Jos alkaa näyttää, että alkaa savuttaa sisään, ovea raolleen ja jopas vetää hyvin.

 

[jonesky12345]

Itekin availen koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon kämpässä sytyttelyajaksi tuuletusikkunan, koska systeemi on lievästi alipaineinen kuitenkin. Iv konetta ei tosin saa suoraan edes pois päältä vaan pitää käydä sulake napsauttamassa jos haluaa seis sen.

 

[KukkeliQ]

Kiitoksia kaikille takankäyttö vinkkejä antaneille. Kyllähän noita on enemmän tai vähemmän tullut kokeiltua jo aiemminkin, esim. ennen takan sytyttämistä IV -kone on aina pois päältä ja se on aiemmin riittänyt varsin hyvin. Ikkunoita tms. räppänöitä ei ole tarvinnut tässä kämpässä availla.

Eilen lämmitin takkaa parin päivän tauon jälkeen ja pidin lähintä tuuletusikkunaa (n. 5m päässä) raollaan n. 10 cm ensimmäisen tunnin ajan. Avoimella ikkunalla ei näyttänyt olevan hirveästi merkitystä. Testeissäni uutena havaitsin, että jos avasin tuhkaluukun ilmanottoaukot täysin, niin silloin alkoi tulla vähän savua luukun ja takan välistä. Samoin lämmityksen seurauksena tuli taas nokista nestettä nuohousluukusta. Täytynee lämmitellä hormia hiustenkuivaajalla tms. pidemmän aikaa, josko siitä olisi apua. Jatketaan harjoituksia. ja koitetaan olla polttamatta torppaa...

 

[_Tee]

Mulla on ollut nyt kuutisen vuotta Remeon nelilokeroastia, ja tuossa laskua maksaessani tulin katsoneeksi mitä lysti nykyään maksaa. Hinnankorotusta kertynyt kuudessa vuodessa kevyet +227%. Siitä sitten kysymään Remeolta uutta tarjousta ja kas, hinnankorotus kuuden vuoden takaiseen enää 27%. Eli näköjään jätehuoltosopimuskin on kuin vakuutukset, vuosittain kysyttävä uudet tarjoukset. Toki eihän tuo säästö vuodessa tee kuin 250€, mutta tulee siitäkin hyvä tuntipalkka kyselylle. Tyhjennys 2 vko välein.

Ja jännä että nelilokeron tyhjennyshinta on pienempi kuin jos olisi pelkkä 240l pönttö.
L&T tarjosi 360l astian kerta kuukauteen tyhjennystä melkein tuplahintaan remeon nelilokeroon. 50€ vuodessa enemmän saa maksaa nelilokerosta, en taida siihen hintaan kanniskella metallia, lasia ja kartonkia kaupan pihaan.

 

[Kvarkki]

Saat kilpailuttaa ja itse valita jätefirman Meillä kunnan lafka sopii, että kummipojan firma saa laskuttaa aina maksimit.

 

[Mikkos]

Mulla on ollut nyt kuutisen vuotta Remeon nelilokeroastia, ja tuossa laskua maksaessani tulin katsoneeksi mitä lysti nykyään maksaa. Hinnankorotusta kertynyt kuudessa vuodessa kevyet +227%. Siitä sitten kysymään Remeolta uutta tarjousta ja kas, hinnankorotus kuuden vuoden takaiseen enää 27%. Eli näköjään jätehuoltosopimuskin on kuin vakuutukset, vuosittain kysyttävä uudet tarjoukset. Toki eihän tuo säästö vuodessa tee kuin 250€, mutta tulee siitäkin hyvä tuntipalkka kyselylle. Tyhjennys 2 vko välein.

Ja jännä että nelilokeron tyhjennyshinta on pienempi kuin jos olisi pelkkä 240l pönttö.
L&T tarjosi 360l astian kerta kuukauteen tyhjennystä melkein tuplahintaan remeon nelilokeroon. 50€ vuodessa enemmän saa maksaa nelilokerosta, en taida siihen hintaan kanniskella metallia, lasia ja kartonkia kaupan pihaan.

Toki koskee vain alueita joilla ei ole tietyllä yhtiöllä monopolia. Meillä jätteet kuljettaa yhtiö X ja vaihtoehtoja ei ole.

 

[Ogeli]

Siitä sitten kysymään Remeolta uutta tarjousta ja kas, hinnankorotus kuuden vuoden takaiseen enää 27%. Eli näköjään jätehuoltosopimuskin on kuin vakuutukset, vuosittain kysyttävä uudet tarjoukset. Toki eihän tuo säästö vuodessa tee kuin 250€, mutta tulee siitäkin hyvä tuntipalkka kyselylle. Tyhjennys 2 vko välein.

Ei ole nelilokeroa mutta mulla HSY on ystävällisesti kilpailuttanut sekajätepöntön, tyhjennys kerran kuussa. alkuvuoden (6kk) hinta 76,04€. tuon kestän.

 

[_Tee]

Tyhjennyshinnat tuskin on ihan vertailukelpoisia, täällä talojen välit lasketaan kymmenissä tai sadoissa metreissä ja ainakin kaksi toimijaa kilpailee, niin jäteauton ei ihan joka tolpalle tarvi pysähtyä. Ja välillä joutuu peruuttelemaan kymmeniä metrejä astialle. Siihen nähden 12-14€ per tyhjennys vaikuttaa edulliselta.

Vaan kai se tännekin jossain vaiheessa monopoli laskeutuu, kunnan pohjoisosassa se on jo voimassa. Muok: vaan näyttää se olevan siellä halvempaa tyhjennystä kuin minun tarjouksissa. Eli kummipojan firma ei keikkaa ole saanut.

 

[Kermeli]

vaneri tikutti aika kovasti kun sahailin. Miten tällästä paikkaisi edes vähän? Puuliimaa ja sahanpurua, hioo tasaiseksi? Pieni diy projekti pojalle.

 

[kjns]

Ja jännä että nelilokeron tyhjennyshinta on pienempi kuin jos olisi pelkkä 240l pönttö.
L&T tarjosi 360l astian kerta kuukauteen tyhjennystä melkein tuplahintaan remeon nelilokeroon. 50€ vuodessa enemmän saa maksaa nelilokerosta, en taida siihen hintaan kanniskella metallia, lasia ja kartonkia kaupan pihaan.

Jänniä nämä asiat, meille Remeo ei tehnyt tarjousta nelilikero/Moni/Quattro select/millä nimellä sitä ikinä onkaan vuosien aikana kutsuttu kun se oli jo käytössä ja hinta noussut ihan poskettomasti niin irtisanoin sitten sen viime vuonna kun tuli pakollinen biojätteen keräys kylkeen ettei jätehuoltokulut nousseet ihan poskettomiksi. Viimeisen laskun tyhjennyshinta 14,36 euroa ja tuo oli vanhan 24% alvin aikaan. Muistaakseni alkujaan sen hinta oli jossain 8 euron tuntumassa kun se otettiin. Tyhjennys oli pakko ottaa kahden viikon välein koska neljän viikon polttokelpoisia sinne ei mahtunut.

Nykyään sitten Lassila-Tikanpoika käy hakemassa 240 litran polttokelpoisen neljän viiikon välein alle 8 eurolla kerta. Saman firman toinen auto hakee jätehuoltoalueen tilaamana 140 litran astiasta (pienin minkä saa) kolme-neljä pussia biojätettä kahden viikon välein (maksimiväli minkä saa) ja siitä ilosta maksetaan 7,27 euroa kerta. Tosin nykyään vissiin sais jäteyhtiöltä veloituksetta (tai siis tarkemmin, maksan siitä vaikken ottaiskaan koska astiapalvelu "sisältyy" nyt kaikille asiakkaille) tuulettuvan bioastian jonka tyhjennyksen vois venyttää neljään viikkoon, pitää ehkä vaihtaa sellaiseen...

Ja jossain kohtaa vaihtuu polttokelpoinenkin jätehuoltoyhtiön kilpailuttamaksi (kartelliksi) itse tilattavan sijasta. Saas nähdä paljonko hinta nousee siinä vaiheessa...

Edit: teinpä tämän biojätesinksauksen saman tien, soitin jätehuoltoyhtiölle ja kyselin speksit tuosta tuulettuvasta astiasta. Homma vaikutti ihan fiksulta ja laitettiin astia saman tien tilaukseen. Tyhjennysväli muuttuu neljään viikkoon (ja kustannukset puolittuu) tuulettuvan astian kanssa. Toivoa jopa että tuo toimis paremmin kuin umpiastia koska tavara pääsee tuulettumaan ja kuivumaan. Sai nimittäin umpipönttöä olla pesemässä melkein joka tyhjennyksen jälkeen kesällä kun kama mätäni sisään ja loota oli täynnä kärpäsentoukkia…

 

[Jan11]

Jänniä nämä asiat, meille Remeo ei tehnyt tarjousta nelilikero/Moni/Quattro select/millä nimellä sitä ikinä onkaan vuosien aikana kutsuttu kun se oli jo käytössä ja hinta noussut ihan poskettomasti niin irtisanoin sitten sen viime vuonna kun tuli pakollinen biojätteen keräys kylkeen ettei jätehuoltokulut nousseet ihan poskettomiksi. Viimeisen laskun tyhjennyshinta 14,36 euroa ja tuo oli vanhan 24% alvin aikaan. Muistaakseni alkujaan sen hinta oli jossain 8 euron tuntumassa kun se otettiin. Tyhjennys oli pakko ottaa kahden viikon välein koska neljän viikon polttokelpoisia sinne ei mahtunut.

Nykyään sitten Lassila-Tikanpoika käy hakemassa 240 litran polttokelpoisen neljän viiikon välein alle 8 eurolla kerta. Saman firman toinen auto hakee jätehuoltoalueen tilaamana 140 litran astiasta (pienin minkä saa) kolme-neljä pussia biojätettä kahden viikon välein (maksimiväli minkä saa) ja siitä ilosta maksetaan 7,27 euroa kerta. Tosin nykyään vissiin sais jäteyhtiöltä veloituksetta (tai siis tarkemmin, maksan siitä vaikken ottaiskaan koska astiapalvelu "sisältyy" nyt kaikille asiakkaille) tuulettuvan bioastian jonka tyhjennyksen vois venyttää neljään viikkoon, pitää ehkä vaihtaa sellaiseen...

Ja jossain kohtaa vaihtuu polttokelpoinenkin jätehuoltoyhtiön kilpailuttamaksi (kartelliksi) itse tilattavan sijasta. Saas nähdä paljonko hinta nousee siinä vaiheessa...

Edit: teinpä tämän biojätesinksauksen saman tien, soitin jätehuoltoyhtiölle ja kyselin speksit tuosta tuulettuvasta astiasta. Homma vaikutti ihan fiksulta ja laitettiin astia saman tien tilaukseen. Tyhjennysväli muuttuu neljään viikkoon (ja kustannukset puolittuu) tuulettuvan astian kanssa. Toivoa jopa että tuo toimis paremmin kuin umpiastia koska tavara pääsee tuulettumaan ja kuivumaan. Sai nimittäin umpipönttöä olla pesemässä melkein joka tyhjennyksen jälkeen kesällä kun kama mätäni sisään ja loota oli täynnä kärpäsentoukkia…

Itse suosin kompostointia. Saa samalla puutarhamallat.
”Velvoite biojätteen erilliskeräykseen ei koske kiinteistöjä, joilla biojäte kompostoidaan jätehuoltomääräysten mukaisesti (§ 18).”

 

[kjns]

Itse suosin kompostointia. Saa samalla puutarhamallat.
”Velvoite biojätteen erilliskeräykseen ei koske kiinteistöjä, joilla biojäte kompostoidaan jätehuoltomääräysten mukaisesti (§ 18).”

Joo, harkitsin sitäkin hetken mutta tässä taloudessa ei ole yhtään puutarhanhoitajaa eikä mitään käyttöä puutarhamullalle niin en viitsi sitä vaivoikseni enää hankkia. Muutenkin tarpeeksi tekemistä kiinteistönhoidossa niin maksetaan nyt sitten helppoudesta ja saavat raaka-ainetta biokaasulaitokselle kun kuitenkin tätä rekkarallia tekevät täällä.

 

[jonesky12345]

vaneri tikutti aika kovasti kun sahailin. Miten tällästä paikkaisi edes vähän? Puuliimaa ja sahanpurua, hioo tasaiseksi? Pieni diy projekti pojalle.

Kannattaa varmaan mennä tonne remppakeskustelun puolelle tms.

 

[Kermeli]

Kannattaa varmaan mennä tonne remppakeskustelun puolelle tms.

Oho, näköjää väärä ketju..

 

[_Tee]

Jänniä nämä asiat, meille Remeo ei tehnyt tarjousta nelilikero/Moni/Quattro select/millä nimellä sitä ikinä onkaan vuosien aikana kutsuttu kun se oli jo käytössä ja hinta noussut ihan poskettomasti niin irtisanoin sitten sen viime vuonna kun tuli pakollinen biojätteen keräys kylkeen ettei jätehuoltokulut nousseet ihan poskettomiksi. Viimeisen laskun tyhjennyshinta 14,36 euroa ja tuo oli vanhan 24% alvin aikaan. Muistaakseni alkujaan sen hinta oli jossain 8 euron tuntumassa kun se otettiin. Tyhjennys oli pakko ottaa kahden viikon välein koska neljän viikon polttokelpoisia sinne ei mahtunut.

Nykyään sitten Lassila-Tikanpoika käy hakemassa 240 litran polttokelpoisen neljän viiikon välein alle 8 eurolla kerta. Saman firman toinen auto hakee jätehuoltoalueen tilaamana 140 litran astiasta (pienin minkä saa) kolme-neljä pussia biojätettä kahden viikon välein (maksimiväli minkä saa) ja siitä ilosta maksetaan 7,27 euroa kerta. Tosin nykyään vissiin sais jäteyhtiöltä veloituksetta (tai siis tarkemmin, maksan siitä vaikken ottaiskaan koska astiapalvelu "sisältyy" nyt kaikille asiakkaille) tuulettuvan bioastian jonka tyhjennyksen vois venyttää neljään viikkoon, pitää ehkä vaihtaa sellaiseen...

Ja jossain kohtaa vaihtuu polttokelpoinenkin jätehuoltoyhtiön kilpailuttamaksi (kartelliksi) itse tilattavan sijasta. Saas nähdä paljonko hinta nousee siinä vaiheessa...

Edit: teinpä tämän biojätesinksauksen saman tien, soitin jätehuoltoyhtiölle ja kyselin speksit tuosta tuulettuvasta astiasta. Homma vaikutti ihan fiksulta ja laitettiin astia saman tien tilaukseen. Tyhjennysväli muuttuu neljään viikkoon (ja kustannukset puolittuu) tuulettuvan astian kanssa. Toivoa jopa että tuo toimis paremmin kuin umpiastia koska tavara pääsee tuulettumaan ja kuivumaan. Sai nimittäin umpipönttöä olla pesemässä melkein joka tyhjennyksen jälkeen kesällä kun kama mätäni sisään ja loota oli täynnä kärpäsentoukkia…

Jänniä on joo. Remeon vanha hinta oli turvonnut yli 22€/tyhjennys, uusi tarjous 12,50€. L&T 240l sekapöntön tyhjennys reilu 14€ ja samaa luokkaa Remeollakin. Autoreittien optimoinnilla ei voi olla tekemistä hinnoittelun kanssa kun naapurissa käy L&T ja remeon nelilokeroastiaa en ole kilometrin säteellä kenenkään pihassa nähnyt. Taitaa olla korkeampaa matematiikkaa. Ja ilmeisesti jäteyhtiö saa rahaa tuosta metalli-lasi-kartonkikeräyksestä, kun voi tyhjentää halvemmalla kuin 240l sekapöntön.

Biot menee kompostiin, vuodessa menee ehkä 2h sen "huoltoon".

 

[Boulder]

Toivoa jopa että tuo toimis paremmin kuin umpiastia koska tavara pääsee tuulettumaan ja kuivumaan. Sai nimittäin umpipönttöä olla pesemässä melkein joka tyhjennyksen jälkeen kesällä kun kama mätäni sisään ja loota oli täynnä kärpäsentoukkia…

Ei toiminut ainakaan omalla kohdalla. Aivan järkyttävä löyhkä kesällä ja kärpäsiä enemmän kuin tarpeeksi. Pidin pönttöä pihassa pari kuukautta ja hommasin sitten kompostorin. Se ei vaan ehtinyt starttaamaan oikein kunnolla ja syksyllä tuli ihan liikaa hävitettäviä omenoita niin nyt on ääriään myöten täynnä. Onneksi on talviaika niin sekajätteessä olevat biot ei käryä tai kerää ötököitä.

 

[kjns]

Ei toiminut ainakaan omalla kohdalla. Aivan järkyttävä löyhkä kesällä ja kärpäsiä enemmän kuin tarpeeksi. Pidin pönttöä pihassa pari kuukautta ja hommasin sitten kompostorin. Se ei vaan ehtinyt starttaamaan oikein kunnolla ja syksyllä tuli ihan liikaa hävitettäviä omenoita niin nyt on ääriään myöten täynnä. Onneksi on talviaika niin sekajätteessä olevat biot ei käryä tai kerää ötököitä.

Ihan kuolemalle se tuo umpinainenkin kärpäsfarmi haisi. Saas kattoo kuin nyt käy sitten tuulettuvan pöntön kanssa. Pitää keittiöönkin hankkia kuivattava keräyssysteemi niin jos se biojätös kuivuis sen verran että pahimmat ongelmat välttäis…

Hauskaa sinänsä,että ei meillä oikeastaan koskaan haissut jätteet kun kaikki bio meni poltettavan kylkeen, edes kesällä, eikä siellä koskaan pesinyt kärpäsiä. Mut nyt kun tuota biotavataa keräät vaan keskenään niin kyllähän alkaa tavara kypsymään

Jänniä on joo. Remeon vanha hinta oli turvonnut yli 22€/tyhjennys, uusi tarjous 12,50€. L&T 240l sekapöntön tyhjennys reilu 14€ ja samaa luokkaa Remeollakin. Autoreittien optimoinnilla ei voi olla tekemistä hinnoittelun kanssa kun naapurissa käy L&T ja remeon nelilokeroastiaa en ole kilometrin säteellä kenenkään pihassa nähnyt. Taitaa olla korkeampaa matematiikkaa. Ja ilmeisesti jäteyhtiö saa rahaa tuosta metalli-lasi-kartonkikeräyksestä, kun voi tyhjentää halvemmalla kuin 240l sekapöntön.

Biot menee kompostiin, vuodessa menee ehkä 2h sen "huoltoon".

Aika karu hintataso kyllä. L&T hinta melkein tuplat siihen mitä meiltä ottavat.
Helppo tuo nelilokero kyllä oli, sillä siitä aikanaan vähän oltiin ekstraa valmiita maksamaankin, mutta nykyisellä hintaerolla viitsin viedä niitä tuohon parin sadan metrin päähän kierrätyspisteelle.

 

[Misi]

Puunkaato tonttien rajoilta, onko kenelläkään kokemusta miten edetä?

Naapuritontilla ollut tontti täynnä romua ja purkukuntoinen talo, josta iso kasa myös uhkasakkoja omistajalle. Ei siis oltu hoidettu mitenkään 20-30 vuoteen

Pari kk sitten kaupunki purki talon ja siivosi tontin omistajan laskuun, mutta jätti tontin rajan siivoamatta. Rajalla paljon puita, joka kasvavat ristiin tai ovat muuten huonokuntoisia.
Näitä ollut hankala aiemmin kaataa, koska naapurin rakennukset olivat tiellä, mutta nämä nyt purettu ja kaataminen olisi helppoa.

Puiden kaataminen rajalta on kaupungille ok, mutta vaatii naapurilta luvan, tontti kun on vielä juridisesti heidän omistuksessaan (ennen kuin pakkkohuutokaupataan tmv)

Olen yrittänyt tavoittaa tontin omistajia pitkään, mutta ovat erakkoja ja heillä ei taida olla mitään sähköistä viestintävälinettä ja osoitetta ei löydy mistään. Kaupunki ei myöskään suostu osoitetietoja luovuttamaan.

Luvan varmasti antaisivat jos olisi jokin keino sitä kysyä.

Eli mitä seuraavaksi?

Käynkö naulaamassa tontin liittymän vieressä olevaan puuhun kyselyn

Toisaalta mietin saako helpommin anteeksi kuin luvan, eli mikä tuosta voisi olla pahin mahdollinen seuraamus?

 

[juhaa]

Oletko maanmittauslaitokselta kysynyt tietoja?

Selvitä kiinteistön omistaja

Sinun tulee tietää kiinteistötunnus, kun haluat selvittää kiinteistön omistajan.

www.maanmittauslaitos.fi

 

[Misi]

Oletko maanmittauslaitokselta kysynyt tietoja?

Selvitä kiinteistön omistaja

Sinun tulee tietää kiinteistötunnus, kun haluat selvittää kiinteistön omistajan.

www.maanmittauslaitos.fi

Tarviipa kysäistä tuolta, kunnasta vastasivat että sossu ei suostu luovuttamaan, mutta mml näyttäisi lupaavalta.

 

[elmo]

Jos tonttiin kuuluu mättää niin metsänhoitoyhdistystä voi kanssa kokeilla. Itse sain sieltä tiedon kun rankoja lähi metsästä olin menossa hakee enkä tiennyt omistajaa.

 

[Kvarkki]

Jos ne ovat arvotonta roskapuuta niin ottaisin kuvia ja sen jälkeen vetäisin kumoon omin luvin. Harmittavasti menit kaupungille ilmiantamaan aikeesi. Puiden arvon kai voi joutua korvaamaan, Turussa perinteisesti jääkiekkoilijat ovat harvennelleet mökkimaisemia omin luvin. Vaaralliset puut ainakin voisi kuvitella menevän läpi tuomarin seulasta, jos tuosta tulisi tutkinta.

Jos kävisi niin, ettö omistaja äkkäisi ja tontin siivoamisesta ei ole kauaa aikaa, niin kai tuo vielä voisi heidän silmissä mennä ”kapungin” piikkiin.

 

[Misi]

Jos ne ovat arvotonta roskapuuta niin ottaisin kuvia ja sen jälkeen vetäisin kumoon omin luvin. Harmittavasti menit kaupungille ilmiantamaan aikeesi. Puiden arvon kai voi joutua korvaamaan, Turussa perinteisesti jääkiekkoilijat ovat harvennelleet mökkimaisemia omin luvin. Vaaralliset puut ainakin voisi kuvitella menevän läpi tuomarin seulasta, jos tuosta tulisi tutkinta.

Jos kävisi niin, ettö omistaja äkkäisi ja tontin siivoamisesta ei ole kauaa aikaa, niin kai tuo vielä voisi heidän silmissä mennä ”kapungin” piikkiin.

Kiitos, näin itsekin oletan ja näin varmaan tulee tapahtumaankin jos ei helmikuuhun mennessä etene "by the book"

 

[_Tee]

Toisaalta mietin saako helpommin anteeksi kuin luvan, eli mikä tuosta voisi olla pahin mahdollinen seuraamus?

Jos omaisuuden hallinta koko kiinteistön osalta on ollut olematonta, niin tuskin se muutaman puun kohdalla muuttuu sydämen asiaksi. Nilkasta poikki vaan.

 

[koja]

Makuuhuoneiden ilma menee meidän 70-luvun talossa lämmityskaudella liian kuivaksi. Kosteus on jossain 20-25% tuntumassa ja alkaa jo tuntua ikävältä esim nukkuessa. Talossa on koneellinen poisto huipparilla ja korvausilmaventtiilit ikkunankarmeissa.

Onko kellään kokemusta auttaisiko ilmankostutin, vai vetääkö ilmanvaihto vain kosteudet poiston kautta ulos? Entä onko tuossa riskiä että kosteus kerääntyisi ilmanvaihtoputkiin ja aiheuttaisi jotain haittaa yläpohjaan? Ilmankostuttimista voi myös antaa suosituksia.

 

[kjns]

Makuuhuoneiden ilma menee meidän 70-luvun talossa lämmityskaudella liian kuivaksi. Kosteus on jossain 20-25% tuntumassa ja alkaa jo tuntua ikävältä esim nukkuessa. Talossa on koneellinen poisto huipparilla ja korvausilmaventtiilit ikkunankarmeissa.

Onko kellään kokemusta auttaisiko ilmankostutin, vai vetääkö ilmanvaihto vain kosteudet poiston kautta ulos? Entä onko tuossa riskiä että kosteus kerääntyisi ilmanvaihtoputkiin ja aiheuttaisi jotain haittaa yläpohjaan? Ilmankostuttimista voi myös antaa suosituksia.

Meillä 2012 rakennettu talo koneellisella tulolla ja poistolla, ja ilmankostutin käytössä pakkasilla koska ilma muuten epämiellyttävän kuivaa. Suurimman osan ajasta tuntuu riittävän että pienellä teholla antaa kostuttimen tyhjentää yhden säiliön päivässä (olisko about 1,5 litraa). Illalla laitan päälle ja seuraavana päivänä tyhjenee säiliö. Meillä kostutin eteisen/olohuoneen nurkassa paikassa johon ilppi puhaltaa suoraan niin levittää tehokkaasti kosteuden.

En usko tuon aiheuttavan mitään ongelmia kosteuden määrän takia, jo suihkun aikana tai kuivausrumpua käyttäessä kosteus on paikallisesti jotain ihan muuta kuin kostuttimen aikaansaama kosteus.

Jos kostutinta hankit niin lämmöllä höyrystävä malli on talveksi paras, ei sellainen ultraääni tms joka tekee kylmästä vedestä pisaraa.

 

[Mikkos]

Makuuhuoneiden ilma menee meidän 70-luvun talossa lämmityskaudella liian kuivaksi. Kosteus on jossain 20-25% tuntumassa ja alkaa jo tuntua ikävältä esim nukkuessa. Talossa on koneellinen poisto huipparilla ja korvausilmaventtiilit ikkunankarmeissa.

Onko kellään kokemusta auttaisiko ilmankostutin, vai vetääkö ilmanvaihto vain kosteudet poiston kautta ulos? Entä onko tuossa riskiä että kosteus kerääntyisi ilmanvaihtoputkiin ja aiheuttaisi jotain haittaa yläpohjaan? Ilmankostuttimista voi myös antaa suosituksia.

Suosittelen ainakin makkariin yöksi. Helpottaa hengittämistä ja auttaa kropan kutiamiseen. Koko kämpän jos meinaa kosteuttaa niin sitten ei kyllä Ufox riitä vaan pitää olla järeämpiä laitteita.
Täällä niistä enemmänkin puhetta:

Ilmankostuttimet?

Juuri noin kävi itsellä, automaattisammutus ei toiminutkaan ja alkoi muovi haisemaan, onneksi olin kotona. Sain takuuvaihtoon uuden, mutta ei ole sen jälkeen tullut jätettyä yksin jos on ollut vaara että vesi loppuu. Jonkun verran näiden ufoxien kanssa roplannut, ja vielä ei ole kymmeniä vuosia...

bbs.io-tech.fi

 

[eGe]

Makuuhuoneiden ilma menee meidän 70-luvun talossa lämmityskaudella liian kuivaksi. Kosteus on jossain 20-25% tuntumassa ja alkaa jo tuntua ikävältä esim nukkuessa. Talossa on koneellinen poisto huipparilla ja korvausilmaventtiilit ikkunankarmeissa.

Onko kellään kokemusta auttaisiko ilmankostutin, vai vetääkö ilmanvaihto vain kosteudet poiston kautta ulos? Entä onko tuossa riskiä että kosteus kerääntyisi ilmanvaihtoputkiin ja aiheuttaisi jotain haittaa yläpohjaan? Ilmankostuttimista voi myös antaa suosituksia.

Meillä on Beurerin ilmankostutin makuuhuoneessa öisin ilmaa kostuttamassa. Tökkäsin älypistorasian perään kiinni ja tein Home Assistantissa automatiikan ohjaamaan sen päälle ja pois sopivilla kosteusprosenteilla (viljelin antureita talon täyteen heti muuton jälkeen) eli ei tarvitse kuin täyttää vesisäiliötä parin päivän välein. On noita varmaan myös jollain hygrostaatilla varustettujakin malleja mutta tuntuivat jokunen vuosi sitten olevan melko kalliita, kun tuon omani ostin.

Meillä on koneellinen tulo- ja poistoilma, ja kyllä se kosteus melko äkkiä huoneesta katoaa laitteen virtojen katkettua. Menee tietysti paljon myös ulkoilman mukaan, eli jonkinlainen seuranta sille kostuttimelle kannattaa järjestää, jos ei ihan automaatiota ala virittelemään.

 

[Xmt]

Löytyy -85 rakennettu puurunkoinen okt laatan päällä. Talossa on asianmukainen sokkeli ja vedet ohjautuu pois kuten kuuluukin. Sen suhteen ei ole ollut mitään ongemaa.
Mutta nyt tässä huomattu, että keskellä taloa oleva kantava tiiliseinä hieman haiskahtaa toiselta, eteisen puolelta. Juuri sellainen ummehtunut, "kellarihaju". Ei koko seinän matkalta kuitenkaan, eikä sitä aina edes haista. Joskus välillä kun kävelee ohi saattaa nenään tupsahtaa. Haju taitaa tulla lattian ja tiiliseinän välisestä raosta, siellä tuntuu voimakkaimmin.

Toisella puolen tiiliseinää on osittain kodinhoitohuone ja sauna. Niillä puolen taas hajua ei ole. Mikä ihme tässä voisi haista? Oisko lattiavillat jostain syystä voineet kastua? Ja kun tämä on vielä tosiaan keskellä taloa. Laatan alla on sorapatja niin tuskin nousee kosteuskaan maaperästä. Saunassa puukiuas, niin ilmanvaihto siellä kyllä toimii ja sauna kuivuu hyvin nopeasti käytön jälkeen. Pitääkö tässä alkaa lattioita availemaan vaiko vain saumaa lattiaraon ja unohtaa koko jutun?

 

[T. S]

Löytyy -85 rakennettu puurunkoinen okt laatan päällä. Talossa on asianmukainen sokkeli ja vedet ohjautuu pois kuten kuuluukin. Sen suhteen ei ole ollut mitään ongemaa.
Mutta nyt tässä huomattu, että keskellä taloa oleva kantava tiiliseinä hieman haiskahtaa toiselta, eteisen puolelta. Juuri sellainen ummehtunut, "kellarihaju". Ei koko seinän matkalta kuitenkaan, eikä sitä aina edes haista. Joskus välillä kun kävelee ohi saattaa nenään tupsahtaa. Haju taitaa tulla lattian ja tiiliseinän välisestä raosta, siellä tuntuu voimakkaimmin.

Toisella puolen tiiliseinää on osittain kodinhoitohuone ja sauna. Niillä puolen taas hajua ei ole. Mikä ihme tässä voisi haista? Oisko lattiavillat jostain syystä voineet kastua? Ja kun tämä on vielä tosiaan keskellä taloa. Laatan alla on sorapatja niin tuskin nousee kosteuskaan maaperästä. Saunassa puukiuas, niin ilmanvaihto siellä kyllä toimii ja sauna kuivuu hyvin nopeasti käytön jälkeen. Pitääkö tässä alkaa lattioita availemaan vaiko vain saumaa lattiaraon ja unohtaa koko jutun?

Minkälainen ilmanvaihto asuintiloissa on ja onko korvausilmalle reittiä?v

 

[AkiL]

Onko piippu tuon tiiliseinän yhteydessä? Onko joskus voinut vuotaa piippua tai jopa hormia pitkin kosteutta alas? Pellitys puutteellinen tai jossain rako josta sade- tai sulamisvesiä päässyt alas? Jos siinä lattian ja tiiliseinän välissä on riittävän iso rako, saisiko sinne tarkastuskameran pujotettua?

 

[MJay]

Onko mahdollisesti kaksoisbetonilaatta ja väliseinät perustettu alemmasta laatasta?

 

[jonesky12345]

Kantava tiiliseinä on varmuudella perustettu alemmasta laatasta. Noissa kaksoisbetonilaattarakenteissa kosteusongelmat ei ole mitenkään epätavallisia. Kasarillakin käytetty sora on sellasta kamaa että kosteus nousee ihan iloisesti kapillaarisesti. Melkein todennäköisempää että ongelmaa on kuin että ei ole.

 

[Iså]

Ei -85 enää rakenneltu mitään roskavalubetonilaattoja? Puukoolauksen sisässä lattiavillassa voi olla hiirenraatoja tai kosteutta monista syistä. Painekyllästetty puu on tuohon aikaan voinut olla ky-5 käsiteltyä jolloin tuoksahtaa "mummolalta" vaikka mitään ei ole kostunut.

 

[Xmt]

Minkälainen ilmanvaihto asuintiloissa on ja onko korvausilmalle reittiä?v

Painovoimainen ilmanvaihto. Korvausilmalle on makkareissa (3 kpl) venttiilejä, onko sitten tarpeeksi jos takkaa/saunaa lämmittää... mutta luulisi ottavan ulkoseinien/ikkunoiden raoista korvausilman jos jää riittämättömäksi?

Onko piippu tuon tiiliseinän yhteydessä? Onko joskus voinut vuotaa piippua tai jopa hormia pitkin kosteutta alas? Pellitys puutteellinen tai jossain rako josta sade- tai sulamisvesiä päässyt alas? Jos siinä lattian ja tiiliseinän välissä on riittävän iso rako, saisiko sinne tarkastuskameran pujotettua?

Piippu on joo tiiliseinän yhteydessä, mutta haju ei tule piipun lähellä olevasta seinän osuudesta vaan vähän kauempaa. Lattiarako on tosi ahdas ettei sinne oikein saa mitään pujotettuakaan.

Onko mahdollisesti kaksoisbetonilaatta ja väliseinät perustettu alemmasta laatasta?

Ei oo kaksoisbetonilaattaa. Piirustusten mukaan yksittäinen laatta, jonka päältä tiiliseinä lähtee.

Ei -85 enää rakenneltu mitään roskavalubetonilaattoja? Puukoolauksen sisässä lattiavillassa voi olla hiirenraatoja tai kosteutta monista syistä. Painekyllästetty puu on tuohon aikaan voinut olla ky-5 käsiteltyä jolloin tuoksahtaa "mummolalta" vaikka mitään ei ole kostunut.

Hiirenraadot kävi kans itsellä mielessä, mutta haisisiko ne enemmän mädäntyneelle tms. Mitähän tuolle tekisi?

 

[dale.jr]

Löytyy -85 rakennettu puurunkoinen okt laatan päällä. Talossa on asianmukainen sokkeli ja vedet ohjautuu pois kuten kuuluukin. Sen suhteen ei ole ollut mitään ongemaa.
Mutta nyt tässä huomattu, että keskellä taloa oleva kantava tiiliseinä hieman haiskahtaa toiselta, eteisen puolelta. Juuri sellainen ummehtunut, "kellarihaju". Ei koko seinän matkalta kuitenkaan, eikä sitä aina edes haista. Joskus välillä kun kävelee ohi saattaa nenään tupsahtaa. Haju taitaa tulla lattian ja tiiliseinän välisestä raosta, siellä tuntuu voimakkaimmin.

Toisella puolen tiiliseinää on osittain kodinhoitohuone ja sauna. Niillä puolen taas hajua ei ole. Mikä ihme tässä voisi haista? Oisko lattiavillat jostain syystä voineet kastua? Ja kun tämä on vielä tosiaan keskellä taloa. Laatan alla on sorapatja niin tuskin nousee kosteuskaan maaperästä. Saunassa puukiuas, niin ilmanvaihto siellä kyllä toimii ja sauna kuivuu hyvin nopeasti käytön jälkeen. Pitääkö tässä alkaa lattioita availemaan vaiko vain saumaa lattiaraon ja unohtaa koko jutun?

Saumaa lattianrako ja unohda

 

[jm82]

Mutta nyt tässä huomattu, että keskellä taloa oleva kantava tiiliseinä hieman haiskahtaa toiselta, eteisen puolelta. Juuri sellainen ummehtunut, "kellarihaju". Ei koko seinän matkalta kuitenkaan, eikä sitä aina edes haista. Joskus välillä kun kävelee ohi saattaa nenään tupsahtaa. Haju taitaa tulla lattian ja tiiliseinän välisestä raosta, siellä tuntuu voimakkaimmin.

Toisella puolen tiiliseinää on osittain kodinhoitohuone ja sauna. Niillä puolen taas hajua ei ole. Mikä ihme tässä voisi haista? Oisko lattiavillat jostain syystä voineet kastua? Ja kun tämä on vielä tosiaan keskellä taloa.

Saumaa lattianrako ja unohda

Täällä ei ole ongelmaa. Talo tehty 1981. Talon keskellä on tiilimuuria/seinää. Puurunkoinen talo. Puulattiat. En tiedä sitten onko sama rakenne taloissa?

Ehkä teillä on se kodinhoitohuoneen ja saunan puoleinen seinä paremiin tiivistetty, eikä sieltä mitään hajua pääsisi leijailemaan?


Tuli mieleen voisiko käyttää esim akryylimassaa tiivistykseen? Se olisi joustavaa.

 

[jonesky12345]

Painovoimainen ilmanvaihto. Korvausilmalle on makkareissa (3 kpl) venttiilejä, onko sitten tarpeeksi jos takkaa/saunaa lämmittää... mutta luulisi ottavan ulkoseinien/ikkunoiden raoista korvausilman jos jää riittämättömäksi?


Piippu on joo tiiliseinän yhteydessä, mutta haju ei tule piipun lähellä olevasta seinän osuudesta vaan vähän kauempaa. Lattiarako on tosi ahdas ettei sinne oikein saa mitään pujotettuakaan.


Ei oo kaksoisbetonilaattaa. Piirustusten mukaan yksittäinen laatta, jonka päältä tiiliseinä lähtee.


Hiirenraadot kävi kans itsellä mielessä, mutta haisisiko ne enemmän mädäntyneelle tms. Mitähän tuolle tekisi?

Millläs sulla on lattian eristykset hoidettu, jos ei oo kaksoisbetonilaattaa? Se tiiliseinähän menee sulla väkisinkin jonnekin, missä pääsee suoraan anturalle tai maanvaraiselle laatalle, onko sulla sit laatan päällä lämmöneristeet ja joku puurakenteinen lattia vai miten toi on toteutettu?

 

[Sallys]

Täällä ei ole ongelmaa. Talo tehty 1981. Talon keskellä on tiilimuuria/seinää. Puurunkoinen talo. Puulattiat. En tiedä sitten onko sama rakenne taloissa?

Ehkä teillä on se kodinhoitohuoneen ja saunan puoleinen seinä paremiin tiivistetty, eikä sieltä mitään hajua pääsisi leijailemaan?


Tuli mieleen voisiko käyttää esim akryylimassaa tiivistykseen? Se olisi joustavaa.

Älä nyt ihmeessä ala saumaa umpeen liimaamaan ennenkuin olet poistanut sen hajun lähteen. Tuohan vain pahentaa sitä homehtumista.

 

[AkiL]

Piippu on joo tiiliseinän yhteydessä, mutta haju ei tule piipun lähellä olevasta seinän osuudesta vaan vähän kauempaa. Lattiarako on tosi ahdas ettei sinne oikein saa mitään pujotettuakaan.

Jos laatan päällä puurakenteinen lattia, niin kairaisin kyllä seinän lähelle (siten että saa jalkalistan alle piiloon) pienen reiän, josta pienen tarkistuskameran saa ujutettua sinne. Eihän nuo nykyään ole kuin joitakin millejä halkaisijaltaan... ( Esimerkinomaisesti Vedenpitävä tarkastuskamera 5m USB-C PC:lle ja Androidille - Musta - Tekniikkaosat.fi ). Saisit ehkä jotain rauhaa että onko jotain isompaa, vai voiko rauhassa vaan unohtaa.

 

[jm82]

Älä nyt ihmeessä ala saumaa umpeen liimaamaan ennenkuin olet poistanut sen hajun lähteen. Tuohan vain pahentaa sitä homehtumista.

Oli tosiaan väärä ehdotus täältä. Eli rakeinteita/lattiaa täytyy avata ja etsiä se hajun lähde jostain.

 

[Xmt]

Millläs sulla on lattian eristykset hoidettu, jos ei oo kaksoisbetonilaattaa? Se tiiliseinähän menee sulla väkisinkin jonnekin, missä pääsee suoraan anturalle tai maanvaraiselle laatalle, onko sulla sit laatan päällä lämmöneristeet ja joku puurakenteinen lattia vai miten toi on toteutettu?

Elikkäs alhaalta ylöspäin
- tiivistetty sora
- Betoni -80, teräs 2kg/m2
- huopakaista + kost.eristys
- 25x100 lautaa, jonka päällä 50x100 koolaus ja välissä mineraalivillaa 125
- ponttilauta

Päätyleikkauskuvassa tiiliseinä näyttäisi alkavan laatan päältä.

Jos laatan päällä puurakenteinen lattia, niin kairaisin kyllä seinän lähelle (siten että saa jalkalistan alle piiloon) pienen reiän, josta pienen tarkistuskameran saa ujutettua sinne. Eihän nuo nykyään ole kuin joitakin millejä halkaisijaltaan... ( Esimerkinomaisesti Vedenpitävä tarkastuskamera 5m USB-C PC:lle ja Androidille - Musta - Tekniikkaosat.fi ). Saisit ehkä jotain rauhaa että onko jotain isompaa, vai voiko rauhassa vaan unohtaa.

Kiitti vinkistä
Pitänee varmaan kokeilla tuolla tavalla jos saisi kurkattua lattian alle.

Täällä ei ole ongelmaa. Talo tehty 1981. Talon keskellä on tiilimuuria/seinää. Puurunkoinen talo. Puulattiat. En tiedä sitten onko sama rakenne taloissa?

Ehkä teillä on se kodinhoitohuoneen ja saunan puoleinen seinä paremiin tiivistetty, eikä sieltä mitään hajua pääsisi leijailemaan?


Tuli mieleen voisiko käyttää esim akryylimassaa tiivistykseen? Se olisi joustavaa.

Kuulostaa hieman samantyyliseltä rakenteelta. Se voi olla, että seinän toinen puoli on sen verran tiivis, ettei hajua sinne pääse. Pitää koittaa selvitellä hajun lähdettä.

 

[Kvarkki]

Haju voi tietysti tulla kauempaakin, jos muuten saumat ovat tiiviitä.

 

[jonesky12345]

Elikkäs alhaalta ylöspäin
- tiivistetty sora
- Betoni -80, teräs 2kg/m2
- huopakaista + kost.eristys
- 25x100 lautaa, jonka päällä 50x100 koolaus ja välissä mineraalivillaa 125
- ponttilauta

Päätyleikkauskuvassa tiiliseinä näyttäisi alkavan laatan päältä.


Kiitti vinkistä
Pitänee varmaan kokeilla tuolla tavalla jos saisi kurkattua lattian alle.


Kuulostaa hieman samantyyliseltä rakenteelta. Se voi olla, että seinän toinen puoli on sen verran tiivis, ettei hajua sinne pääse. Pitää koittaa selvitellä hajun lähdettä.

Jes okei, tuo selventää. Vinkkinä muillekin, ketkä jotain kysymyksiä laittavat, niin jos on rakenneratkaisut tällä tasolla tiedossa, niin ne kannattaa kertoa heti alkuunsa, vältytään turhalta arpomiselta.

Jos sulla on nyt siis maanvaraisella laatalla oleva täystiilitalo, missä sulla on puurakenteinen lattia sen laatan päällä, niin mahdolliset hajunlähteet on käytännössä tuollaisissa sitten se puutavara tai muu orgaaninen tavara siellä lattiassa. En tiedä miten yleistä tollasilla rakenteilla voisi olla sellanen, että tiiliseinä muodostaisi kylmäsillan sieltä maaperän laatalta ja kondensoisi esimerkiksi huonekosteutta jos pääsee lattian läpi sinne eristetilaan sitä seinää vasten, mutta siinä olisi yksi periaatteessa mahdollinen syy.

Toinen vaihtoehtohan voi olla esimerkiksi, että se laatta on syystä tai toisesta sen verran kostea, että aikanaan heikosti toteutetut kapillaarikatkot lattiamateriaalin ja laatan välillä eivät enää toimi ja menee ne lattiajuoksut huonoksi siellä lattiassa.

Frendi ostatteli kämppää tossa jokunen vuosi takaperin ja siellä oli (toki valesokkelilla) oleva tollanen kasarikämppä, missä rakenneavauksia sitten tehtiin kauppoja varten niin löytyi perus valesokkeliongelmien lisäksi sitten vielä ongelmia puurakenteisessa lattiassa, joka laatan päältä lähtee. Siellä oli ihan asianmukaisen näköiset bitumikermit lattiajuoksujen alla eikä siellä edes oikein silmämääräisesti näkynyt mitään vaurioita puurakenteissa, mutta koepaloja kun laitettiin, niin löytyi sädesientä ja muita homeita. En koita nyt sua pelotella, heitin vaan esimerkin

Noissa 60-80 lukujen lattia matalalle ja valesokkeli kämppien perusideassa yleensä homman kusee salaojien puute ja sellanen kapillaarisen nousun mahdollistava hiekkapitoinen sepeli. Monesti on myös pintavesien ohjauksessa puutteita. Tollanen pestyn ei kapillaarisen sepelin käyttö on yleistynyt kyllä varmaan vasta 2000 luvulla, koska omassakin kämpässä ryömintätilan pohja kyllä näyttää sepelille, mutta siitä kun vähän kädellä kaivaa niin sellasta hiekkamaatahan se on vaikka siellä isoakin kiviainesta on seassa. Tuulettuvan alapohjan kanssa tuosta toki ei ole huolta.

 

[kobedih]

Jos laatan päällä puurakenteinen lattia, niin kairaisin kyllä seinän lähelle (siten että saa jalkalistan alle piiloon) pienen reiän, josta pienen tarkistuskameran saa ujutettua sinne. Eihän nuo nykyään ole kuin joitakin millejä halkaisijaltaan... ( Esimerkinomaisesti Vedenpitävä tarkastuskamera 5m USB-C PC:lle ja Androidille - Musta - Tekniikkaosat.fi ). Saisit ehkä jotain rauhaa että onko jotain isompaa, vai voiko rauhassa vaan unohtaa.

Piti itse tuo tilailla, mut päätinkin tilata tämän:

Vedenpitävä tarkastuskamera 5 m PC: lle ja Androidille - Musta - Tekniikkaosat.fi

OstaVedenpitävä tarkastuskamera 5 m PC: lle ja Androidille - Musta täältä! ✓ Suuri valikoima ✓ Nopeat toimitukset ✓ Tekniikkaosat.fi

www.tekniikkaosat.fi

Näin äkkiseltään:
+ Puolet halvempi
+ Vähän parempi reso
- USB A liitäntä (joten läppäriä joutuu melkein kantaa mukana)

 

[Ogeli]

Piti itse tuo tilailla, mut päätinkin tilata tämän:

Vedenpitävä tarkastuskamera 5 m PC: lle ja Androidille - Musta - Tekniikkaosat.fi

OstaVedenpitävä tarkastuskamera 5 m PC: lle ja Androidille - Musta täältä! ✓ Suuri valikoima ✓ Nopeat toimitukset ✓ Tekniikkaosat.fi

www.tekniikkaosat.fi

Näin äkkiseltään:
+ Puolet halvempi
+ Vähän parempi reso
- USB A liitäntä (joten läppäriä joutuu melkein kantaa mukana)

Mitä mulla on samantapaisia kameroita nin niissä ongelma on heikko valo ja joissain liian joustava johto, resolla ei niinkään väliä.
Toivottavasti tämä on hyvä

 

[j1m2]

Jes okei, tuo selventää. Vinkkinä muillekin, ketkä jotain kysymyksiä laittavat, niin jos on rakenneratkaisut tällä tasolla tiedossa, niin ne kannattaa kertoa heti alkuunsa, vältytään turhalta arpomiselta.

Jos sulla on nyt siis maanvaraisella laatalla oleva täystiilitalo, missä sulla on puurakenteinen lattia sen laatan päällä, niin mahdolliset hajunlähteet on käytännössä tuollaisissa sitten se puutavara tai muu orgaaninen tavara siellä lattiassa. En tiedä miten yleistä tollasilla rakenteilla voisi olla sellanen, että tiiliseinä muodostaisi kylmäsillan sieltä maaperän laatalta ja kondensoisi esimerkiksi huonekosteutta jos pääsee lattian läpi sinne eristetilaan sitä seinää vasten, mutta siinä olisi yksi periaatteessa mahdollinen syy.

Toinen vaihtoehtohan voi olla esimerkiksi, että se laatta on syystä tai toisesta sen verran kostea, että aikanaan heikosti toteutetut kapillaarikatkot lattiamateriaalin ja laatan välillä eivät enää toimi ja menee ne lattiajuoksut huonoksi siellä lattiassa.

Frendi ostatteli kämppää tossa jokunen vuosi takaperin ja siellä oli (toki valesokkelilla) oleva tollanen kasarikämppä, missä rakenneavauksia sitten tehtiin kauppoja varten niin löytyi perus valesokkeliongelmien lisäksi sitten vielä ongelmia puurakenteisessa lattiassa, joka laatan päältä lähtee. Siellä oli ihan asianmukaisen näköiset bitumikermit lattiajuoksujen alla eikä siellä edes oikein silmämääräisesti näkynyt mitään vaurioita puurakenteissa, mutta koepaloja kun laitettiin, niin löytyi sädesientä ja muita homeita. En koita nyt sua pelotella, heitin vaan esimerkin

Noissa 60-80 lukujen lattia matalalle ja valesokkeli kämppien perusideassa yleensä homman kusee salaojien puute ja sellanen kapillaarisen nousun mahdollistava hiekkapitoinen sepeli. Monesti on myös pintavesien ohjauksessa puutteita. Tollanen pestyn ei kapillaarisen sepelin käyttö on yleistynyt kyllä varmaan vasta 2000 luvulla, koska omassakin kämpässä ryömintätilan pohja kyllä näyttää sepelille, mutta siitä kun vähän kädellä kaivaa niin sellasta hiekkamaatahan se on vaikka siellä isoakin kiviainesta on seassa. Tuulettuvan alapohjan kanssa tuosta toki ei ole huolta.

Noissa 60-90 luvulla tehdyissä on usein se ongelma että laatan alla on käytetty liian hienojakoista ja huonolaatuista soraa ja kosteus pääsee nousemaan laattaan.

 

[Harb]

Noissa 60-90 luvulla tehdyissä on usein se ongelma että laatan alla on käytetty liian hienojakoista ja huonolaatuista soraa ja kosteus pääsee nousemaan laattaan.

Toinen ongelma tuon kauden sorassa, tai hiekaksi sitä ehkä pikemminkin kutsuisin, on se että se voi painua laatan alla. Oireet ovat tietysti sitten vähän erilaiset riippuen että mitä on tapahtunut.

 

[jonesky12345]

Noissa 60-90 luvulla tehdyissä on usein se ongelma että laatan alla on käytetty liian hienojakoista ja huonolaatuista soraa ja kosteus pääsee nousemaan laattaan.

Joo, siitähän mulla tossa olikin maininta, että se sepeli on yleensä sellasta hiekkapitosta missä tota kapillaarista kosteudennousua tapahtuu.

Mitä mulla on samantapaisia kameroita nin niissä ongelma on heikko valo ja joissain liian joustava johto, resolla ei niinkään väliä.
Toivottavasti tämä on hyvä

Noissa kamerahommissa kannattaa muistaa se, että esimerkiksi vaurioitunut puu ei välttämättä pintapuoleisesti näytä niin huonokuntoiselta, että sen pystyisi tollasella mikrokokoisella kameralla tulkitsemaan.

Tässä alottajan homeen tuoksu keississä toki kannattaa muistaa myös se, että jos lattian ja seinän välissä on rako ja sieltä raosta jotain kosteaa tai homeen tuoksua tulee, niin se voi tulla myös muualta sieltä lattiasta kuin just siitä raon vierestä eli sellasen paikallisen tsekkauksen perusteella ei voida vielä rakenteiden kunnosta tehdä tulkintoja. Yleensä tollasissa keisseissä varminta olis pyytää joku kuntotutkimuksia tekevä firma käymään ja pyytää niitä tekemään mielestään fiksuihin paikkoin muutama rakenneavaus mistä sit otetaan koepalat.