Neliveto, takaveto vai etuveto?

[Admiral General Aladeen]

Monesti ovat ihan isot autolehdet talvitesteissä todenneet Bemareiden takavedosta että "takaveto toimii".

Järkevä painojakauma auttaa paljon, monien asenteessa on edelleen ne omat kokemukset niistä ikivanhoista vanhanajan takapotkuista, joissa kevyt perä ja keulalla raskas valurautapata. Olen itsekin sellaista joskus testannut ja eihän sillä talvella mihinkään päässyt.

 

[Artsi83]

Neliveto, linjaauton kiilloittama valoristeys. Priceless. Siinä ei painojakaumat ja autobildin testit paljoa paina.

 

[jinx1980]

Bemu takavedolla on aina TM:n talviautotestissä häntäpäässä ellei ihan perän pitäjänä siinä mäkinousuradassa, kertoo olennaisen tuosta etenemiskyvystä...

Ei minullakaan tuosta mitään pahaa sanottavaa ole niin kauan kun ei tarvitse pysähtyä tai lähes pysähtyä johonkin edes etäisesti "hankalaan paikkaan" joka ei siis etuvedolle ole vielä millään mittapuulla hankala, reilusti loskainen/pehmeä/luminen parkkipaikka riittää jos rengas putoaa 'jäiseen' 'monttuun'.

 

[Corex]

Kytkettävä neliveto parrain Pitoa kepistä tarvittaessa, muuten mukavasti takapotkulla.

 

[blastermaster]

Kyllähän noista vanhemmistakin bemareista jo e39 sedan tuntui melkein etuvedolta w201 mesen jälkeen. Mersussa varmaan se 90/10 painojakauma ja kiinni tasasellakin välillä. Hauskempi talviauto tuo mese silti.

 

[Artsi83]

Tallin pihalla tuollainen w201 automaatti ja eräänkin kerran ollut märällä nurmikolla kiinni. Automaatilla varustettuna menee talvella luisussa vaikka ei haluaisi. Kesken käännöksen laatikko hoksaa heittää pari pykälää alas ja moottori jarrun saattelemana kiekat tapissa mennään sinne mihin polanne näyttää.

 

[lusikkamies]

Säännöillä kyllä kielletty F1:ssä, mutta onko jossain mainittu että nopeuden/ylivoimaisuuden takia?
Moni muukin tekninen seikka on siellä säännöillä kielletty.

AWD/4WD makes the car heavier and the grip it gives does not make up for the added weight. It has been tried before in the 60s and 70s and none of the cars that had it were particularly successful.

70-luvun alusta viimiset esimerkit, voisko tekniikka tuon vetotavan suhteen olla kehittyny jos tänä päivänä nelikot formuloissa sallittaisiin?

Tallin pihalla tuollainen w201 automaatti ja eräänkin kerran ollut märällä nurmikolla kiinni. Automaatilla varustettuna menee talvella luisussa vaikka ei haluaisi. Kesken käännöksen laatikko hoksaa heittää pari pykälää alas ja moottori jarrun saattelemana kiekat tapissa mennään sinne mihin polanne näyttää.

Onko tämä vetotavan vika, vai laatikon vika?

edit: nollapostauksia ehkä pistäny tähän ketjuun, selvennänpä hieman omaa näkökantaa: Mikäli rengas vetää pidon rajoilla, se ei ohjaa. Mikäli rengas ohjaa pidon rajoilla, se ei vedä. Tässä perusongelma etuvedon kanssa, takapotkulla tämä ongelma on pienempi.

Takapotkussa painopisteen siirtyminen auttaa pidon saannissa, ja jos tiukka paikka niin heijauttamalla sitä saa korostettua. Etuvedossa se pito on mikä on ja sillä pärjäät, pakilla toki pääsee pois jos etuperin olet pahaan paikkaan ajanu, mielestäni ainoa etuvetosen hyöty on tämä.

Etuvetoautot on de facto koska ne kustannukset, halvempi ja helpompi valmistaa. Toki monille helpompi ehkä ohjastaakki ääritilanteissa, mutta johtusko se sitte takapotkujen vähyydestä enneminki, paha sanoa.

Itelle takapotku kelpais, mutta valinnan varaa ei isommin ole, mersut ei nappaa, eikä oikein bemaritkaan. Mahtaako noita paljon muita nykyään olla. Eli ajelen vääräpäävajaavetosella volvola.

 

[Enig]

70-luvun alusta viimiset esimerkit, voisko tekniikka tuon vetotavan suhteen olla kehittyny jos tänä päivänä nelikot formuloissa sallittaisiin?

Toki olisi kehittynyt, varmaankin veto olisi edessä sähkömoottoreilla ja painavalta kardaanilta ym. vältyttäisiin. En silti suorilta sanoisi että olisi nopeampi kuivalla asfaltilla kuin perinteinen takaveto.

2000-luvun alussa Williamsin insinööreiltä oli kysytty ideaalia F1-auton rakennetta tähän päivään, ja ehdotus oli 4 vetävää takapyörää ja normi 2 pyörää ilman vetoa etupäähän ohjaamaan...

 

[lusikkamies]

Toki olisi kehittynyt, varmaankin veto olisi edessä sähkömoottoreilla ja painavalta kardaanilta ym. vältyttäisiin. En silti suorilta sanoisi että olisi nopeampi kuivalla asfaltilla kuin perinteinen takaveto.

2000-luvun alussa Williamsin insinööreiltä oli kysytty ideaalia F1-auton rakennetta tähän päivään, ja ehdotus oli 4 vetävää takapyörää ja normi 2 pyörää ilman vetoa etupäähän ohjaamaan...

Juu ei tuo mikään yksiselitteinen asia ole, mikähän ralli se oli mm-sarjassa joku vuosi aikaa missä etuvetosella otettiin voitto wrc-autoja vastaan.

Formuloissa vielä korostuu tuon painon takia, mielenkiintonen skenaario olis jos vetotapaa ei rajotettas, kummosia kamppeita alkais tulemaan.

 

[Artsi83]

Onko tämä vetotavan vika, vai laatikon vika?

40/55/5. Jos neliveto ei varmaan nuin rajusti käyttäytyisi, laatikko äärimmäisen loogiton käytökseltään ja loput omaa hauskuus kerrointa. Tämä koski vain tätä yksilöä ei yleisesti kaikkia mersuja/takavetosia.

 

[lusikkamies]

40/55/5. Jos neliveto ei varmaan nuin rajusti käyttäytyisi, laatikko äärimmäisen loogiton käytökseltään ja loput omaa hauskuus kerrointa. Tämä koski vain tätä yksilöä ei yleisesti kaikkia mersuja/takavetosia.

Niijustiin. Sillä vain kyseenalaistin että tuntu takavetokriittiseltä tuo kommentti, olisko se etuvetonen ollu samassa tilanteessa yhtään kummempi.

Tästähän toki vääntää saa vaikka maailman tappiin, mutta sitähän se autokeskustelu on. AP linkillään viittasi tuohon turvallisuuteen ja sen olen nähny ihan ominki silmin että nelikko kyllä auttaa unohtamaan sen faktan että jarrutusmatka on ihan yhtä pitkä ko vajaavetosellaki. Siinä mielessä vajukki on ehkä turvallisempi, mutta ennemin luen sen kuitenki kuskin piikkiin ko vetotavan.

 

[maukka86]

Takavedolla on jo pitkään tullut ajeltua, mutta kyllä neliveto kävisi myös (mieluusti kuitenkin takavetopainotteinen nelikko). Neliveto on tietty ylivoimainen etenemiskyvyltään, jos vain maavaraa on riittävästi. Juuri matalan maavaran takia olen kerran jäänyt kiinni autollani sivutielle, joka oli tuulella tuiskunneen lumen tukkima. Muuten ei ole takavedon etenemiskyvyssä moitittavaa.

 

[mRkukov]

Itsellä paha kun pihasta lähtee niin jyrkkä ylämäki jonka päällä (mäessä) pitää pysähtyä katsomaan liikennettä. Siinä tekee tiukkaa päästä etuvedolla hyvillä nastoilla ja toisinaan naapurit ajelee tuon kohdan jalkakäytävää kun eivät pääse millään ylös. Takavetoiset aina jumissa. Tuossa kyllä kaipaisi sitä nelikkoa että pääsisi turvallisemmin isolle tielle. Liukkaalla vähän pakko ottaa vauhtia ettei jää mäkeen jumiin.

 

[IcePen]

Uuden Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan nelivedolla ajelevat ajavat todennäköisemmin pahemman kolarin.
Nelivetoisella kun ei huomaa liikkeelle lähtiessä kuinka liukasta oikeasti on, jolloin kuski ei myöskään sopeuta nopeutta oikein vallitsevaan keliin. Tekstin mukaan asia tuli jopa asiantuntijoille yllätyksenä, itselle ei kyllä tullut...
Yllättävä tutkimustulos: Nelivetoisen auton onnettomuusriski kasvaa talvella – Kuski kuvittelee autonsa turvallisemmaksi kuin se on

Ei tullut itselle yllätyksenä kun vähän aina kun aihe tulee puheeksi törmää siihen myyttiin että ihmiset kuvittelee että nelivetoinen auto pysähtyisi paremin ja sillä olisi lyhyempi jarrutusmatka kuin etu- tai takavetoisella (itselläni on ollut taka-, etu- ja nelivetoisia (todellinen jatkuva neliveto ei mainosneliveto).

Tämähän ei ole tosi (ei ole koskaan ollut) varsinkaan nykyautoissa joissa on ABS (neliveto voi itseasissa jossakin autoista/tilanteissa haitata ABS:n optimaalista toimintaa ja siten heikentää auton jarrutuskäyttäytymistä).

On vain yksi erityistilanne jossa jatkuva kiintä neliveto auttaa nopeuden pienentämisessä autossa jossa ei ole ABS:ää ja se on kun alusta on erittäin liukas ja siten yksittäisen renkaan lukkiutuminen on herkässä kun jatkuvaneliveto tasaa sitä jarrutusvoimaa hiukan niin että se hiukan pienentää yksittäisen renkaan lukkiutumisherkkyyttä erittäin liukaalla pinnalla.

Jatkuvallanelivedolla varustettu maasturi voi olla hyvin vaarallinen hyvinliukkaalla kuljettajalle joka ei ole oppinut sen tavoille koska jo pelkkä jalan kaasulta nosto aiheuttaa niin voimakkaan jarrutuksen että auto lähtee nelipyörä luisuun ja sellaisesta luisusta palautuminen vaati erittäin tarkkaa kaasujalan säätöä kun renkaat pitää saada pyörimään tasan samalla nopeudella kuin se auto liikkuu (ja se ei tapahdu pelkällä kytkimen pohjaanpainolla koska voimansiirron ja vaihteiston aiheuttama vastus riittää ylläpitämään sen nelipyöräluisun).

Eli nelivedosta on hidastuksen kannalta hyötyä vain yhdessä erityistilanteessa mutta siitä on myös eniten haittaa siinä samassa erityistilanteessa eli nelivedosta on hyötyä vain jos kuljettaja todella hallitsee sen.

...
Onko tämä vetotavan vika, vai laatikon vika?
...

Ei ole nelivedon vika vaan omianisuus kun etu- tai takavedolla erittäiliukkaalla mootorijarrutuksessa luistaa vain ne etu- tai takapyörät mutta nelivedolla luistaa tietenkin kaikkipyörät, ts erittäinluikkaalla nelivedolla pitää tietoisesti vältää mootorijarrutuksen tapahtumista.

Takavedolla on jo pitkään tullut ajeltua, mutta kyllä neliveto kävisi myös (mieluusti kuitenkin takavetopainotteinen nelikko). Neliveto on tietty ylivoimainen etenemiskyvyltään, jos vain maavaraa on riittävästi. Juuri matalan maavaran takia olen kerran jäänyt kiinni autollani sivutielle, joka oli tuulella tuiskunneen lumen tukkima. Muuten ei ole takavedon etenemiskyvyssä moitittavaa.

Maavaran tarve ei ole lähelekkään niin suuri kuin voisi kuvitella, olen ajanut nelivetomaasturilla peräkärry perässä (täysi lasti) kultavaltaukselle (ts ei tietä vain ajoura jota muistelin ulkomuistista kun eihän sitä talvella näe) kun lunta oli 45+ cm ja sen auton maavara matalimmalta kohdalta alle 20 cm (tosin sen auton pohjaan oli rakennetu 5mm alumiinista pohjapanssari joka oli vartavasten muotoiltu niin että se kykeni tiivistämään n. 50 cm lunta auton alle).

Kun pääsin valtauksenlle pysähdyin ja kävelin taaksepäin kohtaan jossa lunta oli selvästi enempi ja astuin siinäkohdassa auton renkaajälkeen niin kenkä upposi siihen renkaanjälkeen ts sen lumentiivistyslevy auton alla kannatteli autoa siinäkohdassa niin paljon että se vaikutti huomattavasti rengaspaineeseen maatavasten, keräsin vauhtia aina alueella jossa oli vähempi lunta että saatoin antaa sen vauhdin hiipua alueella jossa lunta oli paljon niin että renkaat ei päässeet sutimaan, oli muuten elämänin stressaavimmat kilometrit tuolla keikalla kun jos olisi jäänyt kiinni lähin apu olisi ollut kymmenien kilometrien päässä ja koska GPS oli vasta haave olisi sille avulle ollut hankala selittä että mihinkeskelle kairaa sen olisi pitänyt tulla.

 

[STech]

Kytkettävä neliveto parrain Pitoa kepistä tarvittaessa, muuten mukavasti takapotkulla.

Tämä

 

[novoiperkele]

Onko tämä vetotavan vika, vai laatikon vika?

Suora taka-akseli, ei lukkoa, matala stalli ja koneessa vääntöä.

Mulla yksi auto vähän vastaava, mutta siinä on lukkoperä. Se työntää etupyöriä edellä kun vaihde on päällä (jarru päällä).

Nyt kun tässä kirotaan takavetoja, niin mulla oli viime talven jatkuvat peilikirkkaat 7-8 vuotta vanhat, huonot, nastakumit alla. Auto automaattivaihteinen ja vuosimallia 1999. En jäänyt mäkiin, monttuihin, hankeen tms.. Ehkä muutaman kerran piti hieman keskittyä ajamiseen.

Joko tässä ketjussa mainitut tilanteet mäkijumituksista ym. johtuvat kädettömyydestä, tai sitten kommentin antaja ei ole ajanut vähänkään nykyaikaisella takavetoisella autolla.

 

[IcePen]

...

Joko tässä ketjussa mainitut tilanteet mäkijumituksista ym. johtuvat kädettömyydestä, tai sitten kommentin antaja ei ole ajanut vähänkään nykyaikaisella takavetoisella autolla.

Minä olen ajanut vanhalla Ford Transitilla melkosyvässä lumessa huonosti auratulla metsäautotiellä ilman ongelmia kun muut juuttui samalla autolla nurmikolle joten ei kyse ole auton nykyaikaisuudesta vaan vain siitä että ei osata ajaa huonosti pitävällä pinnalla autosta riippumatta, ainut on se että kun etuvetoisessa on se paino enempi vetävillä pyörillä niin sillä se kädetönkin pärjää vähänpisemmälle ennen kun jää jumiin.

Hyvä esimerkki on Toyota Landcruiser jolla oli jääty jumiin penkkaan ja multa pyydettiin hinausapua no en antanut hinausapua vaan hyppäsin kyseisen auton rattiin laitoin lukot päälle ja ajoin sen pois siitä penkasta, ts kyse ei ole auton kyvyistä vaan kuljettajan taidoista.

 

[novoiperkele]

..ainut on se että kun etuvetoisessa on se paino enempi vetävillä pyörillä ..

Paitsi.. Jos otetaan esimerkkinä auto ilman moderneja atk -hömpötyksiä.

Ajeltiin aikanaan jäällä (juu joskus merikin oli jäässä) Kaverilla "uusi" Mondeo ja mulla vanhempi E36 Bmw.

Kaveri nauroi, kun ajoin bemun jäälle ja siellä oli se 10-20cm pehmoista lunta. "Sä ole ton kanssa heti jumissa".

No 5 minuuttia meni kun Mondeota työnnettiin ensimmäisen kerran liikkeelle, bemu ei jumittunut kertaakaan.

Taika oli tasauspyörästön lukko, joita ei pääsääntöisesti etuvedoissa ole. Bemarissa prosenttilukko ja ford yksipyörävetoinen. Tässä esimerkissä E36 oliskohan ollut vm. 1991? prosenttilukko erillisjousitetulla akselilla oli selvästi parempi, kuin saman koko-/teholuokan etuvetoinen vm. 1998? ford.

Ja ison kaupungin "miehille", kyllä, molemmat autot olivat saman värisiä.

 

[IcePen]

Paitsi.. Jos otetaan esimerkkinä auto ilman moderneja atk -hömpötyksiä.

Ajeltiin aikanaan jäällä (juu joskus merikin oli jäässä) Kaverilla "uusi" Mondeo ja mulla vanhempi E36 Bmw.

Kaveri nauroi, kun ajoin bemun jäälle ja siellä oli se 10-20cm pehmoista lunta. "Sä ole ton kanssa heti jumissa".

No 5 minuuttia meni kun Mondeota työnnettiin ensimmäisen kerran liikkeelle, bemu ei jumittunut kertaakaan.

Taika oli tasauspyörästön lukko, joita ei pääsääntöisesti etuvedoissa ole. Bemarissa prosenttilukko ja ford yksipyörävetoinen. Tässä esimerkissä E36 oliskohan ollut vm. 1991? prosenttilukko erillisjousitetulla akselilla oli selvästi parempi, kuin saman koko-/teholuokan etuvetoinen vm. 1998? ford.

Ja ison kaupungin "miehille", kyllä, molemmat autot olivat saman värisiä.

Juu prossulukot on todella hyvä keksintö (silloin kun niistä ei ole haittaa), siinä vanhassa Transiitissa nyt ei vaan ollut hajuakaan mistään lukosta ja se huonosti aurattu metsäautotie on todennäköisesti vaikeampi alusta kuin tasainen jää jolla on lunta.

Tuosta prossulukon haitasta niin esim. lyhyt Mitsubishi Pajero tai Delica joissa on se 45% prossulukko on talvikelillä pelkällä takavedolla ajaessa ihan hyvällä lumi tai jää pintaisella tiellä arvaamattomia kun siitä prossulukosta johtuen se perä voi yllättäen karata alta vaikka ei ole kyseessä mitenkään kohtuuton nopeus, joten jos kyseisissä autoissa saisi taka-akselin lukon kokonaan pois päältä se olisi tosi hyvä juttu kun silloin voisi ajaa talvikelillä pääasissa pelkällä takavedolla joka säästää paljon polttoainekuluissa.

Pitkässäkin Pajerossa on sama prossulukko mutta sen ei lähde yhtäarvaamattomasti eikä terävästi luistoon ja pisemmästä akselivälistä johtuen luisto on rauhallisempi joten sen korjaamiseen on enenpi reaktioaikaa kun taas Delicassa jonka akseliväli on alle 3 metriä luisto on niin terävä ja raju että jos sen korjaamista ei ole harjoitellu eikä sen ilmenemiseen jatkuvasti varaudu sitä ei ehdi korjata.

 

[novoiperkele]

..prossulukko on talvikelillä pelkällä takavedolla ajaessa ihan hyvällä lumi tai jää pintaisella tiellä arvaamattomia kun siitä prossulukosta johtuen se perä voi yllättäen karata alta..

Itse en huomannu bemussa moista. Tosin saatan olla jäävi, kun teinistä asti tottunu ajamaan takavetoisilla, jotka sutii myös asfaltilla.

Tuo e36:n prosenttilukko oli huomattavasti parempi talvella, kuin siitä seuraavan e46:n diipadaapa "luistonesto".

 

[IcePen]

Itse en huomannu bemussa moista. Tosin saatan olla jäävi, kun teinistä asti tottunu ajamaan takavetoisilla, jotka sutii myös asfaltilla.

Tuo e36:n prosenttilukko oli huomattavasti parempi talvella, kuin siitä seuraavan e46:n diipadaapa "luistonesto".

Sen bemun akseliväli, akselisto, jousitus, painopisteen korkeus, yms on sellaisessa suhteessa että se prossulukko ei muodostu ongelmaksi niin kuin jossain lyhyessä Pajerossa/Delicassa, eli prossulukko itsessään ei ole ongelma vaan tietynlaisen auton ja prossulukon yhdistelmä on se ongelma.

Nuo ensimmäiset "luistonestot" jotka hyödynsi ABS:än ominaisuuksia ei olleet mitenkään optimaalisesti toteutettuja varsinkin kun niitä monessa autossa harhaanjohtavasti kutsutiin luistonestoiksi vaikka kyseessä oli pelkkä sutimisenesto ja se sutimisenestokin auttoi vain liian runsaaseen kaasupolkimen painamiseen ei siihen että alusta olisi ollut poikkeuksellisen liukas tai sihen että pito olisi ollut eri pyörien alla hyvin poikkeava ts siitä oli apua vain jos kuljettaja ei tiennyt miten toimia ja toimi tasan väärin.

Monissa uudemmissa autoissa taas tuo sutimisen ja luiston esto on vedetty täysin överiksi niin että jos vähänkään lipsuu ja ulkolämpötila on lähellä nollaa niin tehot katoaa täysin eikä auto kiihdy mihinkään
(hyvä esimerkki on vanhempieni Opel Corsa kun ilman lämpötila on 0 - -5 astetta ja risteyksestä liikkeelle lähtiessä vähänkään lipsahtaa niin tehot kuristetaan käytännöllisesti katsoaen nollaan ja sen auton kiihtyminen on todella rupista (jostain syystä tuppaan ajamaan sillä autolla niin että sutimisenesto on pois päältä)).

 

[Admiral General Aladeen]

Lukkoperä on kyllä aivan ylivoimainen keksintö, eikös kaikissa Opel Omegoissa ollut sellainen vakiona? Monesti olen huomannut kun talvikelillä viereltä lähtee takavetoinen Omega, niin aivan turha yrittää pysyä etuvedon kanssa mukana, se peli on aina hävitty.

Sikäli tämäkin vetotapojen vastakkainasettelu on aivan turha, koska lompakon paksuus määrää nämä paljolti asiat (jos puhutaan saman ikäisistä autoista). Etuveto on halpojen autojen juttu, takaveto on kalliimpi, nelikko selvästi kallein (myös ylläpitää jos joutuu haldekseja ym. uusimaan). Köyhä joutuu väkisinkin tyytymään etuvetoon. Kalliimmassa hintaluokassa neliveto yleistyy kovaa. Tänäpäivänä jos pistää rahansa huippumalleihin, niin siellä alkaa olla usein myös neliveto mukana ihan vakiona isoimpien koneiden kanssa.

Vähän sama kuin kysyisi että bensa vai diesel. Eihän kukaan muu kuin köyhä ala puolustamaan meluavaa nakuttaja dieseliä, koska se mukamas säästää pitkässä ajossa rahaa. Rikasta ei voisi vähempää kiinnostaa meneekö polttoaineeseen rahaa vuodessa tonni enemmän vain vähemmän, kun tällainen esim. lääkäri tienaa sen erotuksen yhdessä päivässä. On siinä kuulemma vääntöäkin enemmän, mutta sitten niitä verrataan joihinkin pikkukoneisiin ilman turboja. Otetaan se diesel ilman turboa, niin siinä mopoauton tehot.

 

[Willema]

Nelivetoisen etu on enimmältään liikkeelle lähtökyvyssä ja etenemisessä huonoissa oloissa, totea tutkimus. Eipä yllätä. Se on yllätys, että niillä kolaroidaan ja erittäin turmiollisesti muita enemmän. "Tutkimuksen mukaan nelivetoisten autojen onnettomuudet, jotka johtivat henkilövahinkoon, lisääntyivät liukkaissa ja lumisissa olosuhteissa jopa 30 prosenttia." todetaan HS 9.5.-17 Yllättävä tutkimustulos: Nelivetoisen auton onnettomuusriski kasvaa talvella – Kuski kuvittelee autonsa turvallisemmaksi kuin se on

 

[rovamarkku]

Jos takaveto tai neliveto olisi ehdottomasti paras vetotapa, niin kai kaikki sellaisella ajaisi. Mutta kun eivät aja, eli ihan näin tilastollisella tarkastelulla etuveto on paras vetotapa. Syytkin on aikalailla helppo keksiä: hinta, matalampi kulutus ja turvallisuus.

 

[IcePen]

Nelivetoisen etu on enimmältään liikkeelle lähtökyvyssä ja etenemisessä huonoissa oloissa, totea tutkimus. Eipä yllätä. Se on yllätys, että niillä kolaroidaan ja erittäin turmiollisesti muita enemmän. "Tutkimuksen mukaan nelivetoisten autojen onnettomuudet, jotka johtivat henkilövahinkoon, lisääntyivät liukkaissa ja lumisissa olosuhteissa jopa 30 prosenttia." todetaan HS 9.5.-17 Yllättävä tutkimustulos: Nelivetoisen auton onnettomuusriski kasvaa talvella – Kuski kuvittelee autonsa turvallisemmaksi kuin se on

Kun nelivetoauto lipsahtaa luisuun sen korjaaminen on paljon monimutkaisempi toimenpiden kuin etu- tai takavetoautolla kun esimerkiksi se mihinsuuntaan rattia pitää luistonkorjaamiseksi kääntää vaihtelee luoston mukaan ja sen mukaan kuinka pitkään se luisto on jatkunut.

Yleensä nelivetoauto lähtee luostoon niin että keula puskee ensin mutta se luosto muuttuu yliohjautumiseksi niin että lopuksi perä luistaa alta, kun taas etuvetoauto pääasissa puskee ja takavetoauto yliohjaa.

Eli nelivetoautossa pitää osata lukea luistotilannetta paljon tarkemmin eikä ole helppoa nyrkkisääntö miten siihen pitää reagoida niin kuin etu- ja takavetoautoissa on (esim. jos raskas maasturi lähtee luisuun nelivetopäällä ei yleensä pelkkä kytkimen pohjaanpainaminen korjaa tilannetta tarpeeksi nopeasti koska siinä akselistossa on niin suuret massavoimat että renkaiden pyörimisnopeus ei tasaannu samaksi auton liikenopeuden kanssa tarpeeksi nopeasti joten kolari tai penkkaan ajautumien tapahtuu ennen kuin renkaiden pyörimisnopeus on sellainen että ohjattavuus palautuu).

 

[IcePen]

Jos takaveto tai neliveto olisi ehdottomasti paras vetotapa, niin kai kaikki sellaisella ajaisi. Mutta kun eivät aja, eli ihan näin tilastollisella tarkastelulla etuveto on paras vetotapa. Syytkin on aikalailla helppo keksiä: hinta, matalampi kulutus ja turvallisuus.

Matalampi kulutus ei ole itsestäänselvyys esim. ensimmäiset etuvedot jotka oli toteutettu lähinnä takavetoautosta muuntamalla ei ollut kitkan suhteen sen parempia joten kulutuskaan ei ollut, eikä takaveto ole kulutuksen kannalta yhtään huonompi kuin etuveto päinvastoin se on todennäköisesti parempi jos kummatkin toteutetaan optimaalisesti (ts etuvedossa moottori ja vaihteisto edessä ja takavedossa mootori ja vaihteisto takana) koska silloin kardaania ei tarvi yhdistää kääntyvään pyörään joten se on yksinkertaisempi.

Etuveto ei myöskään ole mitenkään itseselvästi turvallisempi vaan kyse on siitä että kun autot toteutetaan mahdollisimman halvalla ja kuljettaja ei osaa sitä autoa kunnolla hallita niin etuveto on helpompi toteuttaa niin että se luistotilanteessa puskee suoraan eteenpäin joka on keskimääräisesti turvallisempi suunta kuin sivullepäin liikuminen, huom! keskimääräisesti turvallisempi eli se näyttää tilastoissa turvallisemmalta mutta se ei tarkoita että se olisi juuri siinätilanteessa johon itse autollasi joudut turvallisempi itseasissa se voi olla turvattomampi (nokkakolarissa ei lohduta yhtään se että auto jokatapauksessa pyrkii luistamaan juuri siihen suuntaan missä kolari tapahtui).

 

[an7i5ankar1]

Jos takaveto tai neliveto olisi ehdottomasti paras vetotapa, niin kai kaikki sellaisella ajaisi. Mutta kun eivät aja, eli ihan näin tilastollisella tarkastelulla etuveto on paras vetotapa. Syytkin on aikalailla helppo keksiä: hinta, matalampi kulutus ja turvallisuus.

Tavalliselle pulliaiselle hinta on toki kaikki kaikessa, mutta jos puhutaan ehdottomasti parhaasta, niin silloin ei pidä lähteä hintaa liikaa miettimään.

Oikeasti kalliit autot, isot premiumit ja urheiluatot, ovat aina taka- tai nelivetoisia. Miksei +100tEUR hintaluokassa ole etuvetoja jos ne kerta ovat niin hyviä? Eikö rahalla saakaan laatua? Onko etuveto vain halpa pirkka-malli köyhien duunarien autoihin?

 

[vemkki]

Oikeasti kalliit autot, isot premiumit ja urheiluatot, ovat aina taka- tai nelivetoisia. Miksei +100tEUR hintaluokassa ole etuvetoja jos ne kerta ovat niin hyviä? Eikö rahalla saakaan laatua? Onko etuveto vain halpa pirkka-malli köyhien duunarien autoihin?

Johtuisikohan imagosta. Takavedolla on hauskempi ajella. Taka- ja nelivedostahan on selvää haittaa järkiautoissa, koska kardaani vie tilaa. Kun auton hinta ylittää järkiauton hintatason, voidaan muutenkin järkisyitä heitellä narikkaan.

 

[IcePen]

Johtuisikohan imagosta. Takavedolla on hauskempi ajella. Taka- ja nelivedostahan on selvää haittaa järkiautoissa, koska kardaani vie tilaa. Kun auton hinta ylittää järkiauton hintatason, voidaan muutenkin järkisyitä heitellä narikkaan.

No ei se nyt ihan pelkkä imago syy ole kun auto on akselien suhteen hyvässä tasapainossa ja tehoa löytyy niin takavedolla saadaan aikaan perempi kiihtyvyys ilman asiatonta ratin tempoilua/mutkittelua ja sutimista helpommin kuin mitä sen pystyisi toteuttamaan etuvedolla.

Eikä se kardaani/vaihteisto nykyautoissa vie etumatkustajilta yhtään enempää tilaa kuin mitä sen auton keskikonsolin koko jokatapauksessa olisi ilman sitä kardaania/vaihteistoa.

Taas niissä kalliissa autoissa joissa on takaveto ja auton omistajan paikka siellä auton takaosassa eikä kuskin paikalla se kardaani ei välttämättä ole havaittavissa mitenkään sillä takaosassa (eihän se monesti edes ole keskellä autoa vaan jommassa kummassa laidassa vaikka autossa olisi myös takaosassa keskikonsoli).

 

[nnh]

Jep. Ei se nelivetoisuus auta jarruttaessa eikä oikein mutkissakaan. Nelivedon edut normaalissa liikenteessä on aika kyseenalaiset. Jotain valoissa kisailuja ehkä voittaa, mutta muuten on hankala keksiä mitä hyötyä siitä on. Korkeintaan jossain vaikeassa maastossa voi olla hyötyä, mutta siellä pitäisi sitten olla ihan oikea maasturi, joku quattro-Audihan jää ekana pohjasta kiinni.

Leikkimiseen on sitten takaveto parempi, jos sellaista haluaa.

Tulipa viime talvena liukkaimmilla keleillä kokeiltua, millainen tasan sama auto on etu- tai nelivetoisena, kun XC70:stä hajosi Haldex-pumppu ja huoltoajan sai vasta reilun viikon päähän. Liikennevaloista lähtö oli pelkällä etuvedolla yhtä tuskaa totuttuun verrattuna (tämän huomasi todella monta kertaa) eikä myöskään auraamattomalla pikkutiellä ajaminen ollut kivaa normaalitilanteeseen verrattuna. Muutos parempaan oli melkoinen, kun huollon jälkeen neliveto toimi taas. Ei niissä valoissa tarvitse kisailla, jotta nelivedosta olisi hyötyä, vaan ero on siinä, että liukkaalla kelillä nelivedolla pääsee liikkeelle lähes samalla tavalla kuin kesäkelillä, kun vajaavetoiset jäävät paikalleen sutimaan liikenteen tukkeeksi pitkäksi aikaa.

Jos takaveto tai neliveto olisi ehdottomasti paras vetotapa, niin kai kaikki sellaisella ajaisi. Mutta kun eivät aja, eli ihan näin tilastollisella tarkastelulla etuveto on paras vetotapa. Syytkin on aikalailla helppo keksiä: hinta, matalampi kulutus ja turvallisuus.

Vastaavalla "tilastollisella tarkastelulla" varmaan joku Intel Celeron tai AMD A4 on paras prossu, koska jos ei olisi, kaipa kaikilla olisi Core i7 tai Xeon? Samoin integroidut näyttikset ovat parhaita, koska nykyään suurin osa käyttää sellaisia? Tuollainen tulkinta osoittaa lähinnä kyvyttömyyttä syy-seuraussuhteiden ymmärtämiseen.

Mitä kardaanitunnelin viemään tilaan nelivedossa tulee, joissakin uusimmissa nelivetoautoissa takapyöriä pyörittää erillinen sähkömoottori, jolloin kardaanitunnelia ei tarvita.

 

[lusikkamies]

Monissa etuvetoautoissa tuo kardaanitunneli on myös olemassa, vaikkei sielä kardaania olekkaan. Lienee pakaritunneli olis osuvampi nimi. Että siinä mielessä tilansäästö on aika nimellistä.

Myös tuo turvallisuus mistä on mainittu. Onko se taas vetotavasta sinänsä kiinni, minusta enneminki kuskista. Ite en näe etuvetosta yhtään turvallisempana kuin takavetoa. Ehkä jossain nokkakolarissa etuvetoautossa on enemmän rautaa kuskin ja keulan välissä, mutta tämäki lie aika teoreettista pohdintaa, tekeekö se siitä sen turvallisempaa.

Toki ymmärrän sen että nelikko tai takaveto kannustaa ehkä tietynlaiseen ajotapaan, mutta onko vika silloin vetotavassa vai kuskissa?

 

[an7i5ankar1]

Johtuisikohan imagosta. Takavedolla on hauskempi ajella. Taka- ja nelivedostahan on selvää haittaa järkiautoissa, koska kardaani vie tilaa. Kun auton hinta ylittää järkiauton hintatason, voidaan muutenkin järkisyitä heitellä narikkaan.

Eli päästään jälleen siihen päätelmään, että pieneen edulliseen kauppakassiin ei millään mahdu kardaania ja samaan aikaan viisi isoa satakiloista äijää mukavasti kyytiin.

Isojen, entistä pidempien, korkeampien ja leveämpien, autojen kohdalla tilaa löytyy helpommin. Ei ole enää kovin paha ongelma rakentaa jonkinlainen kardaanitunneli isohkoon autoon, hyvin sinne sisälle silti mahtuu. Takapenkin reunapaikkojen tilat nyt eivät ainakaan ole mikään ongelma kardaanitunnelin kanssa. Bemarit ja Mersut ovat ihan normi perheautoja yhtään varakkaammissa perheissä.

Etuvetoisen vetely, puskeminen ja heikompi pito ovat sensijaan aivan todellisia ongelmia. Tietenkin on asiakkaita ketkä ostavat Porschen tai Ferrarin ihan vain niiden maineen takia. Kaikki meistä eivät ole Ken Blockeja. Mutta uskaltaisin väittää että valtaosa kalliimpien autojen omistajista omaa jonkinlaisen käsityksen, ja odotukset, hyvästä ajettavuudesta. Siinä ei enää mitkään imagot vaikuta, jos kuski toteaisi uuden Possun käyttäytyvän kaarteessa kuten 1997 Primera. Tai kuinka valoista viereinen Bemari kiihdyttäisi ripeästi ja huomaamattomasti ilman että munkki jäisi katuun, samalla kun 2 tonnia painava tehokas etuveto premiumlimusiini epätoivoisesti etsisi vetoja etumunkkien huutaessa.

Ensimmäiset autot oli kaikki isohkoja takavetoja ja se perus rakenne kesti pitkään muuttumattomana. Koko Jenkkilä on rakennettu isoja autoja silmällä pitäen, ja siellä kaikki autot ovat aina olleet isoja ja pitkään takapotkuja. Tietty meillä täällä vanhalla mantereella on jo pitkään naurettu jenkkien ajettavuudelle, kun niiden filosifiassa se auton ajokäytös ei ole ollut mitenkään merkittävässä roolissa. Korkeintaan ne siellä varttimaileja vertailee.

Eurooppa on sen sijaan ahtaasti asutettu ja pieniä teitä ja parkkipaikkoja täynnä, joten meillä on perinteisesti köyhällistö ängetty pieniin autoihin ja täällä etuveto pääsi helposi yleistymään pieninä kansanautoina. Tai ei ne kaikki pikkuautot olleet etuvetoisia, vaan takamoottorisia takapotkuja kuten Kupla ja Fiatit, mutta kone, vaihteisto ja veto takana, joten samanlainen halpa kompakti paketti pudotettu perään kuten etuvetoauton keulalle, maksimoiden matkustamotilan ja minimoiden valmistuskulut. Golffi olikin sitten etuveto. Opel siirtyi piakkoin myös etuvetoihin. Rättäri tietenkin ensimmäisiä etuvetoja omaperäisenä ranskiksena, ja briteiltä Minit. Suomessa Saabit oli yleisiä, Datsun Cherryjä oli myös minun lapsuudessa todella paljon. Hienoja autojahan nuo oli, ei siinä kiistämistä, mutta ne oli kaikki tarkoituksella tehtyjä pieniä autoja mahdollisimman yksinkertaisesti ja halvalla.


Jos mietimme kuinka ihmeessä etuvetoiset Saab 96:set ja Minit voittivat ralleja aikanaan, niin tässä linkissä on selitetty ralli ajamisen tekniikasta:
RallySport Ontario

FRONT-WHEEL DRIVE: I’ve left discussion of this until this point because you need to understand left-foot braking and handbrakes to understand an interesting aspect of FWD rally cars and why they can be very fast: with FWD, left-foot braking can work like a handbrake, without the disadvantage of not shifting weight forward. Confused? Think of it this way: using the throttle and brake at the same time on a FWD car is exactly the opposite of doing a brakestand with a RWD car: with FWD you can keep the front wheels spinning (with the engine overpowering the brakes) and slow down or lock up the rears. So as you enter a corner and want to initiate a slide, you can turn the direction you want to go and then apply the brakes while you hold the throttle – the weight will transfer forward (better than with the handbrake, as the front wheels will slow down a little) and your left foot now has control over the speed differential between the front and rear wheels. You can pretty much make a FWD car turn around its nose this way, and this is the reason that no FWD rally car should ever have to worry about understeer. With my ex-factory Lada, you would basically never lift the throttle and just use the brake according to how tight any corner was. It was fantastic. And it’s why many front-wheel drive cars from the Saab 96 to the Mini Cooper to the VW Golf have been great rally cars, and on slippery surfaces far superior to their RWD competition. Now you know.

 

[jive]

Taisi olla tosiaan WRC2 luokan Peugeot jolla yksi Löeb voitti WRC nelikoita asfaltilla. Jälkikäteen voidaan tuumia oliko tulos enemmän kiinni autosta vai miehestä. Meidän perhe ajelee Haldex pohjaisilla nelivedoilla ihan vain etenemiskyvyn takia. Talviajossa ensimmäisen sukupolven Haldex yhdistettynä järkyttävällä turboviiveellä varustettuun tehokkaaseen dieseliin oli kyllä paskin mahdollinen yhdistelmä. Prex:n jälkeen homma on toiminut paremmin. Nelivedoissa on kans melkolailla eroja, eikä Haldex pohjaiset nyt oikeastaan ole kuin etuvetoisia, joissa taka-akseli avustaa tarvittaessa.

Etuvedon suosio on yksinkertaisesti siinä että poikittaisasennus moottorille ja voimansiirrolle vie paljon vähemmän tilaa matkustamosta, on kevyempi konstruktio, sekä vähiten hajoavia osia. Poikittaisasenteinen kone poistaa myös tarpeen kulmavaihteelle, joka heikentää mekaanista hyötysuhdetta. Modulaaripohjalevyt ovat parantaneet nelivetotarjontaa kun koko autoa ei tarvitse suunnitella uudestaan vetotavan takia. Etu(ja neli)vedon ainoa ongelma ovat CV nivelet, jotka rajoittavat etupyörien jousitusrakennetta sekä liikeratoja. Sinänsä kyse ei ole vetotavasta, vaan sen nykymallisesta toteutuksesta. Sähkövehkeet tulevat tätäkin kuviota muokkaamaan ja sekoittamaan. On (voimanlähde X siihen liitetyt pyörät), 1x2, 1x4, 2x4, 2x1+2x1 ja 1+1+1+1 versiota ja kaikkea siltä väliltä.

 

[IcePen]

...
Jos mietimme kuinka ihmeessä etuvetoiset Saab 96:set ja Minit voittivat ralleja aikanaan, niin tässä linkissä on selitetty ralli ajamisen tekniikasta:
RallySport Ontario

FRONT-WHEEL DRIVE: I’ve left discussion of this until this point because you need to understand left-foot braking and handbrakes to understand an interesting aspect of FWD rally cars and why they can be very fast: with FWD, left-foot braking can work like a handbrake, ...

Sama homma on kiinteällä nelivedolla toteutetussa autossa jos sen haluat taittaa kurviin mahdollisimman jouhevasti tarvitaan jarrujenkäyttöä joko/tai/ja ratinkäyttöä joko/tai/ja kaasunkäyttöä poikkeavissa yhdistelmissä (vaihtelee sen mukaan mistä autosta on kyse), yleensä kyse on siitä että rattia täytyy vipata kaarteen alussa ensin ulkokaarteeseenpäin ennen kuin auton taittaa siihen kaarteeseen koska muuten se puskee eikä yliohjaa mikä on se toivottu käyttäytymistapa.

 

[tuoppi´]

Ei niissä valoissa tarvitse kisailla, jotta nelivedosta olisi hyötyä, vaan ero on siinä, että liukkaalla kelillä nelivedolla pääsee liikkeelle lähes samalla tavalla kuin kesäkelillä, kun vajaavetoiset jäävät paikalleen sutimaan liikenteen tukkeeksi pitkäksi aikaa.

Mitä se sitten on jos ei kisailua? Ja mitä tarkoittaa "sutimaan liikenteen tukkeeksi pitkäksi aikaa"?

Itse ainakin "voitin" kaikki kisat viime talvena takavedollani, ei edes tarvinnut tehdä mitään kisalähtöjä. Tosin mainitsemisen arvoista että autoni on myös takamoottorinen, joten siitä tulee ehkä hieman etua. No, okei, yhdelle nelivedolle hävisin kun sehän perkele lähti kisaan mukaan
Aiempina vuosina on ollut aika samanlaiset tulokset vaikka sillon oli etuvetoa käytössä.

Spoileri

Kyseessä ei ole Porsche vaan Renault Twingo (70hp)

 

[Artsi83]

Sama homma on kiinteällä nelivedolla toteutetussa autossa jos sen haluat taittaa kurviin mahdollisimman jouhevasti tarvitaan jarrujenkäyttöä joko/tai/ja ratinkäyttöä joko/tai/ja kaasunkäyttöä poikkeavissa yhdistelmissä (vaihtelee sen mukaan mistä autosta on kyse), yleensä kyse on siitä että rattia täytyy vipata kaarteen alussa ensin ulkokaarteeseenpäin ennen kuin auton taittaa siihen kaarteeseen koska muuten se puskee eikä yliohjaa mikä on se toivottu käyttäytymistapa.

Tällä logiikalla täytyisiä olla vähintään Tommi Mäkinen jokaisessa ajotilanteessa ja muistaa tuo sadetansi.

Mitä se sitten on jos ei kisailua? Ja mitä tarkoittaa "sutimaan liikenteen tukkeeksi pitkäksi aikaa"?

Itse ainakin "voitin" kaikki kisat viime talvena takavedollani, ei edes tarvinnut tehdä mitään kisalähtöjä. Tosin mainitsemisen arvoista että autoni on myös takamoottorinen, joten siitä tulee ehkä hieman etua. No, okei, yhdelle nelivedolle hävisin kun sehän perkele lähti kisaan mukaan
Aiempina vuosina on ollut aika samanlaiset tulokset vaikka sillon oli etuvetoa käytössä.

Spoileri

Kyseessä ei ole Porsche vaan Renault Twingo (70hp)

Nelivedolla ei tarvitse edes miettiä mitään "kisoja" kun normaali liikkelle lähdöllä olet jo risteyksen toisella puolella kun muut vasta miettivät asiaa.

 

[tuoppi´]

Nelivedolla ei tarvitse edes miettiä mitään "kisoja" kun normaali liikkelle lähdöllä olet jo risteyksen toisella puolella kun muut vasta miettivät asiaa.

Ei kyllä muillakaan vedoilla. Suurin osa ihmisistä kun tosiaan jää miettimään (myös nelivetoilijat) sitä liikkeelle lähtöä kuitenkin. Joten riittää että lähtee itse "normaalisti" niin on risteyksen toisella puolella ennen muita. Tästä ne omat "voittamisetkin" on kiinni, eikä siitä autosta tai sen vetotavasta, tai siitä että tekisin jotain kisalähtöjä.

 

[IcePen]

Mitä se sitten on jos ei kisailua? Ja mitä tarkoittaa "sutimaan liikenteen tukkeeksi pitkäksi aikaa"?

Itse ainakin "voitin" kaikki kisat viime talvena takavedollani, ei edes tarvinnut tehdä mitään kisalähtöjä. Tosin mainitsemisen arvoista että autoni on myös takamoottorinen, joten siitä tulee ehkä hieman etua. No, okei, yhdelle nelivedolle hävisin kun sehän perkele lähti kisaan mukaan
Aiempina vuosina on ollut aika samanlaiset tulokset vaikka sillon oli etuvetoa käytössä.

Spoileri

Kyseessä ei ole Porsche vaan Renault Twingo (70hp)

Subaru Domingolla oli myös kiva näyttää valoissa talvella pitkäänenää jollekkin bemarikuskille.

Domingo on sellainen minipaku jossa on 1,3 litrainenen 3 pyttyinen varsin vääntävä ja tehokas takamootori takaveto ja lisäksi kytkettävä suora neliveto, valitettavasti yksi törppö onnistui jotenkin ihmeenkaupalla sen lainatessaan ajamaan sen tukkipinonpälle ja kaataman sen tukkipinonpäältä katolleen alas ja sitten se vielä haahuili meille takaisin eikä kertonut mitään tapahtuneesta vasta myöhemmin kun aloin ihmetellä missä auto on se tunnusti että se on jossain siellä tienvarrassa no kun kävelin katsomaan että mistä on kyse niin se Domingo jökätti sen tukkipinon vieressä katollaan mootorikäynnissä ja oli käynyt sillä katollaan ollassa vähintän 20 minuuttia ... arvaa oliko hauska löytö (sinällään olin hyvin yllättynyt että se edes pystyy pysymään käynnissä katollaan niin pitkään myös se yllätti että se ollenkaan pystyy jäämään katolleen kun muodosta johtuen luulisi että se pystyisi jäämään vain kyljelleen tai pyörilleen).

Tällä logiikalla täytyisiä olla vähintään Tommi Mäkinen jokaisessa ajotilanteessa ja muistaa tuo sadetansi.
...

Se kuulosti paljon monimutkaisemmalta kuin se on kun se riippuu autosta mikä niistä on yksinkertaisin keino (niitä kaikkia ei tarvi yhdessä ja samassa autosssa) ja silloinkin niitä tarvii vain jos sen kaarteen haluaa ajaa kovempaa kuin mitä se auto suostuu normaalisti kulkemaan jotenkinluistamatta.

Sitten on nelivetoautoja joiden puskemispyrkimystä nelivetopäällä ei voi mitenkään varmasti kumota ilman että ottaa kohtuutomia riskejä, hyvä esimerkki on tuo takamootorinen Domingo jos sillä ajoi kaarteeseen nelivetopäällä niin kovaa että se alkoi puskea ei sitä millään järkiperäisellä tempulla voinut estää sinällään hyvin kaksijakoinen auto kun pelkällä takavedolla takamootorista huolimatta se kumminkin oli ihan helposti yliohjaava haluttaessa kun taas vanha VW Trasporter joka on myös takamootorinen on aina puskeva (tosin siinä tehoakin on vähempi kuin kylässä jossa ei ole edes hinkuyskäistä hiirtä kotona).

Tosin takamootorisessa 2 litraisessa bensaturbo Trasportterissa on tehoa ihankohtuu kivasti mutta kun ainut sellainen neliveto jolla olen ajanut on ambulanssi jolla on tietenkin omapainoa varustelustaan johtuen kivasti ei se tehopaino suhteeltaa ole mitenkään optimaalinen joten esim. hiekkadyynin päälle ajaminen ei ollut mikään itsestään selvästi onnistuva juttu (sen hiekan tarvi olla tarpeeksi kosteaa että se onnistui eikä räjähtämättömien tykistöammusten västely tietenkään helpottanut asiaa).

 

[nnh]

Mitä se sitten on jos ei kisailua? Ja mitä tarkoittaa "sutimaan liikenteen tukkeeksi pitkäksi aikaa"?

Sitä, että liikkeellelähtö kestää niin kauan, että valoista pääsee läpi jonosta 2-3 autoa ennen niiden vaihtumista jälleen punaiseksi, kun kesäkelillä ilman sutimisongelmaa läpi ehtii 10-12 autoa.

Ei kyllä muillakaan vedoilla. Suurin osa ihmisistä kun tosiaan jää miettimään (myös nelivetoilijat) sitä liikkeelle lähtöä kuitenkin.

Näitä urpoja riittää ja sen seurauksena olisi toivottavaa, että vajaavetoisten autojen lisäksi myös manuaalivaihteiset autot kiellettäisiin, kun tyhmien kuskien kieltäminen ei ilmeisesti ole vaihtoehto. Olen joutunut pelkääjän paikalta todistamaan, miten manuaalivaihteisen etuvetopaskeen kuski talviolosuhteissa odottaa valojen vaihtumista vaihde vapaalla, ei huomaa valojen vaihtumista ennen kuin perässäolija tööttää, vasta siinä vaiheessa alkaa arpoa ykköstä silmään ja silloinkin valoista lähteminen liukkaudesta johtuen kestää ja kestää. Jos auton käsittely on noin vaikeaa, kannattaisi luopua siitä kokonaan ja käyttää taksia tai joukkoliikennettä.

Joten riittää että lähtee itse "normaalisti" niin on risteyksen toisella puolella ennen muita. Tästä ne omat "voittamisetkin" on kiinni, eikä siitä autosta tai sen vetotavasta, tai siitä että tekisin jotain kisalähtöjä.

Ainakin täällä Helsingissä useat liikennevalot on tahdistettu niin, että jos lähtee ripeästi, pääsee myös seuraavista valoista vihreillä läpi, mutta jos jää miettimään, seuraavatkin valot ehtivät vaihtua punaisiksi. Kyse ei ole siis siitä, että kisaisi jonkun muun autoilijan kanssa, vaan siitä, ettei halua jumittua punaiseen aaltoon tarpeettomasti. Tietenkin se, jos aiheuttaa takana tulevan jonon jumittamista punaisiin, v*tuttaa myös muita, joten kyse ei ole pelkästään siitä, että "ei minulla mihinkään kiire ole", vaan "ei minulla mihinkään kiire ole, joten jumitanpa myös muita".

Pari käytännön esimerkkiä:
1) Mannerheimintie pohjoiseen päin ajettaessa: jos Tukholmankadun risteyksen valoista lähtee ripeästi, seuraavista Topeliuksenkadun risteyksen valoista pääsee vihreillä läpi, mutta jos suorittaa keskiverto manuaalivaihteistokuskin kiihdytyksen, jää täysin varmasti punaisiin.
2) Itäväylä länteen päin ajettaessa: jos Brahenlinnantien risteyksestä lähtiessä kiihdyttää ripeästi rajoituksen (60 km/h) mukaiseen nopeuteen, pääsee Kehä I:n risteyksen valoista vihreillä läpi, mutta jos jää jumittamaan, saa odottaa punaisissa valoissa pitkälti toista minuuttia (Kehä I - Meripellontie -suuntaisen sekä Itäväylältä Kehä I:lle pohjoiseen ja Kehä I:ltä Itäväylälle itään kääntyvien vuorot).

Enkä tuossa ripeällä lähdöllä tarkoita sitä, että lähtee urheiluautolla kaasu pohjassa renkaat vinkuen liikkeelle, vaan sitä, että esimerkiksi omalla 163 hv XC70 D5:llä (jonka kiihtyvyys 0-100 km/h on speksien mukaan huimat 11,5 sekuntia) painaa heti valojen vaihtuessa liikkeelle lähtiessä kaasua sen verran, että automaattivaihteisto vaihtaa vaihteen tasaisesti 2500 rpm kohdalla. Melkein millä tahansa nykyaikaisella henkilöautolla pitäisi pystyä tuollaiseen kiihdytykseen, ellei kuski ole korkean ikänsä tai aistiensa tai muun toimintakykynsä puutteellisuuden vuoksi kyvytön kuljettamaan autoa turvallisesti yleisellä tiellä.

 

[tuoppi´]

Onhan noi ihan todellisia syitä miksi liikkelle pitäisi lähteä ripeästi. Mutta enemmän nuo ongelmat taitaa johtua siitä että ei osata ajaa (tai ei olla hereillä) kuin nelivedon puutteesta.

Olen kyllä ihan samaa mieltä että jos taitoa tai kiinnostusta ei ole niin kannattaisi valita sellainen auto millä on mahdollisimman helppo ajaa eli siis automaatti ja neliveto. Tosin kannattaa muistaa ettei se neliveto auto jarrutuksessa ja mutkissa, muuten käy niinkuin aloituksen tutkimuksessa.

 

[IcePen]

...

Olen kyllä ihan samaa mieltä että jos taitoa tai kiinnostusta ei ole niin kannattaisi valita sellainen auto millä on mahdollisimman helppo ajaa eli siis automaatti ja neliveto. Tosin kannattaa muistaa ettei se neliveto auto jarrutuksessa ja mutkissa, muuten käy niinkuin aloituksen tutkimuksessa.

Kun minulla on kokemusta nelivedoista automaatilla ja ilman niin sanon että jos osaamisessa/kokemuksessa on puutteita niin edullisenpään automaattineliveto on se vihoviimeinen auto johon ei pidä tikullakaan koskea.

Tämä siksi kun se automaativaihteistolla varustetun neliveto jossa ei olo erittäin fiksu luistonhallinta (ja tietenkin myös sutimisenhallinta) järjestelmä joka toimii kaikissa tilanteissa optimaalisesti on talvikelillä hyvin arvaamattomasti käyttäytyvä auto jonka metkut pitää osata ulkoa ettei käy hullusti.

Esim. ihan tavallinen etuveto käsivaihteistolla on parempi vaihtoehto koska se käyttäytyy kutakuinkin samointilanteesta riippumatta kun taas se edulline automaati neliveto pystyy juuri samanlaisessa tilanteessa reagoimaan täysin toisin vain minimaalisten erojen vuoksi, eli se että jäät sillä käsivaihteisella etuvedolla jumiin ylämäkeen on pikkuongelma siihen verratuna että auto vippaa poikittain vastaantulevan kastalle normaalissa kaupunkinopeudessa (40-60km/h) jonka edulline automaatineliveto pystyy tekemään.

Tosin etuvedoista puheenollen 1990 luvun lopulla Toyotalla oli Corolla malli jonka talviajo-ominaisuuden sen vakoiasennetuilla talvirenkailla oli ihan hirveät kun se pystyi nakkaamaan suoralla tiellä hitaassa nopeudessa perän poikittain ihan mitättömän lumessolevan uran vuoksi (täysin riippumatta siitä onko uran tehnyt autorengas, aura-auto tai tiekarhu) minä tein sellaisella autolla taajama-alueella ennalta suunnittelemattoman 360 astetta pyörähdyksen vaikka nopeutta oli alle 40 km/h alla hyvä tasainen lumipolanne ja pakkasta noin 15 astetta eli kyseessä oli normaali hyvä talviajokeli jossa ei autolla pitäisi olla mitään ongelmia selviytyä normaalisti.

 

[Svaiski]

että auto vippaa poikittain vastaantulevan kastalle normaalissa kaupunkinopeudessa (40-60km/h) jonka edulline automaatineliveto pystyy tekemään.

Avaatko tätä hivenen? En ole törmännyt tällaiseen nelivedoilla ajaessani, mutta etuvedolla ajaessani olen nähnyt näin tapahtuvan kun takarenkaat ovat jääneet uraan.. Samaten olen nähnyt takavetoisessa perän vatkaavan sohjoista keskipolannetta ylittäessä, jonka yli taas neliveto menee kuin juna kiskoilla.

 

[Latvus]

Joo tuo meni kyllä IcePenillä nyt vähän ohi. Nelivetohan juuri kulkee kuin juna, eikä ole niin altis sohjossa tai liukkaalla pyörähtelyyn. Ajonvakautuksenkin sait kuulostamaan siltä, kuin se olisi joku ojaan ohjaava sekoitin. Täytyy oikeasti olla jotain rikki tai ajaa vauhdilla autoa kääntäen jääkentälle, että saa nelivedon pyörähtämään normaaliajassa varsinkaan ajonvakautuksen kanssa.

Ei se neljä vetävää pyörää, automaatti tai ajonvakautus mikään niistä sitä ojaa eteen tuo. Kyllä se on se kuski, joka ajaa liian lujaa tilanteeseen nähden, tai tekee muun arviointi virheen. On aivan potaskaa väitellä siitä, että nykyautoilla olisi jotain pääkallo-ominaisuuksia itsessään.

 

[IcePen]

Avaatko tätä hivenen? En ole törmännyt tällaiseen nelivedoilla ajaessani, mutta etuvedolla ajaessani olen nähnyt näin tapahtuvan kun takarenkaat ovat jääneet uraan.. Samaten olen nähnyt takavetoisessa perän vatkaavan sohjoista keskipolannetta ylittäessä, jonka yli taas neliveto menee kuin juna kiskoilla.

Juu etuveto tekee kaikkea tuota mutta se tekee sen yleensä huomattavasti matalammissa nopeuksisssa ja varoitta jommankumman päänlipsumisella jo ennen kuin homma karkaa täysin käsistä ja siitä pystyy yleensä toipumaan yksinkertaisella paniikirektiolla jonkaseurauksena survaisee kytkimen pohjaan.

Mutta sillä automaatinelivedolla voi samassa loskarännissä ajaa selveästi kovempaa ennen kuin se oireilee mistään riskitilanteesta eikä se normaalisti edes oireile se vain lähtee täysin äkkiarvaamatta lapasesta eikä sinulla ole sitä kytkintä käytettävissä joten helpo korjaustapa puuttuu sensijaan sinun pitäisi todella osata korjata se tilanne kokemusperäisen opiskelun tuloksena saaduilla taidoilla.

Eli juu sillä automaatinelivedolla voi vaarallisissa olosuhteissa ajaa kovempaa ennen kuin se vaaratilanne realisoituu mutta ei se tee sitä vaaratilannetta turvallisemmaksi päinvastoin se on vaarallisempi koska tilannenopeus on suurempi ja siten reaktioaikaa on paljon vähempi käytettävissä.

Joo tuo meni kyllä IcePenillä nyt vähän ohi. Nelivetohan juuri kulkee kuin juna, ...

Ongelma on nimenomaan se että se neliveto kulkee vaarallisessa kuljettajan taitotason ylittävässä tilanteessa kuin juna eikä varoita siitä se vain karkaa käsistä siinävaiheessa kun raja ylityy.

Ajonvakaus järjestelmät ... minä en puhunut niistä uusimmista ja parhaimmista vaan siitä mitä suomen autokannassa on keskimäärin käytössä suomen autokantahan on hyvin vanha keskimäärin, niissä edullisemmissa/vanhemmissa on yleensä joko tai joko ne ei ole tarpeeksi hyviä niin että ne todella auttaisivat riskin realisoituessa tai sitten se hyvyys on saatu aikaan sillä että ne ylireagoi paljon ennen kuin se ristitilanne on edeslähimaillakaan.


Ottakaa huomioon että en puhu vetotapoien ja vaihteistojen teoreetisista eroista vaan puhun käytännönkokemuksista niillä (äkkiälaskien olen ajanut ainakin 10:tä eritavoin toteutettua nelivetoautoa).


Eli nelivetoautolla ajaminen tuntuu sellaisesta jolla ei ole todellista kokemusta siitä hyvin turvalliselta niin pitkään kunnes se on yllättäen hyvin vaarallista ja paljon osaamista/kokemusta vaativaa.

 

[Frank Provo]

Suora taka-akseli, ei lukkoa, matala stalli ja koneessa vääntöä.

Mulla yksi auto vähän vastaava, mutta siinä on lukkoperä. Se työntää etupyöriä edellä kun vaihde on päällä (jarru päällä).

Nyt kun tässä kirotaan takavetoja, niin mulla oli viime talven jatkuvat peilikirkkaat 7-8 vuotta vanhat, huonot, nastakumit alla. Auto automaattivaihteinen ja vuosimallia 1999. En jäänyt mäkiin, monttuihin, hankeen tms.. Ehkä muutaman kerran piti hieman keskittyä ajamiseen.

Joko tässä ketjussa mainitut tilanteet mäkijumituksista ym. johtuvat kädettömyydestä, tai sitten kommentin antaja ei ole ajanut vähänkään nykyaikaisella takavetoisella autolla.

No ylämäkilähdössä joku lukoton takaveto on kyllä aivan perseestä. Toki uusimmista en tiedä kun en enää onneksi BMW:llä aja.

 

[jm82]

Itse olen tykännyt normi etuvetoisesta. Liukkauden huomaa hyvin ja osaa ajaa sitten kelin mukaan. Etenemiskyky on myös ollut ihan riittävän hyvää.

 

[novoiperkele]

No ylämäkilähdössä joku lukoton takaveto on kyllä aivan perseestä. Toki uusimmista en tiedä kun en enää onneksi BMW:llä aja.

Uusissa autoissahan tämä toimii niin, että laitat vaihteenvalitsimen asentoon "D" ja painat kaasua. Auto sitten säätää sopivat bitit järjestykseen, jotta matka voi alkaa.

 

[Frank Provo]

Uusissa autoissahan tämä toimii niin, että laitat vaihteenvalitsimen asentoon "D" ja painat kaasua. Auto sitten säätää sopivat bitit järjestykseen, jotta matka voi alkaa.

Ai ne on kaikki automaatteja ja lukollisia nykyään? No onhan se hyvä, että pääse huonollakin kelillä sinne korjaamolle.

 

[jm82]

Uusissa autoissahan tämä toimii niin, että laitat vaihteenvalitsimen asentoon "D" ja painat kaasua. Auto sitten säätää sopivat bitit järjestykseen, jotta matka voi alkaa.

Sama toimii myös vastaavalla manuaalivaihteisella, eli 1 vaihde silmään ja kaasu vaikka pohjaan. Sutivan pyörän jarru ja sutimisenesto säätävät lopun.

Toki sutimiseneston saa pois päältäkin, jolloin käytössä on vain sutivan pyörän jarru ja normaali ESP.

 

[novoiperkele]

Ai ne on kaikki automaatteja ja lukollisia nykyään? No onhan se hyvä, että pääse huonollakin kelillä sinne korjaamolle.

lue jm82 postaus:

Sama toimii myös vastaavalla manuaalivaihteisella, eli 1 vaihde silmään ja kaasu vaikka pohjaan. Sutivan pyörän jarru ja sutimisenesto säätävät lopun.

Toki sutimiseneston saa pois päältäkin, jolloin käytössä on vain sutivan pyörän jarru ja normaali ESP.