Muutoksen hitaus nykymaailmassa [oli "Maailma 1998-2008 vs 2008-2018"]

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja munse
  • Aloitettu Aloitettu
Olisi muuten mielenkiintoista kuulla, mikä on 2000-luvun taitteessa/alussa syntyneiden näkökulma. Hehän ovat varttuneet tuona oletettuna hitaan muutoksen aikana.

Onko teidän mielestänne populäärikulttuuri ja tietyt teknologian alueet pysyneet melko samankaltaisina läpi lapsuuden ja nuoruuden?
Snäppäilijöillä ei yleensä ole kovin hyvin hallussa tällaiset foorumipostauksen tekemisen kaltaiset nörttijutut.
 
Kyllä langaton analoginen pienoiskamera oli arkipäivää jo ysärillä, ehkä aiemminkin.

Arkipäivän tekniikka pistää silmään tv ohjelmissa. Kaikki putkitelkkuja ja näyttöjä sisältävät tuntuu ikivanhoilta, mutta taulutöllöt, näytöt ja älypuhelmet on kestänyt aikaa paljon paremmin. Eli jotain 15v.

Huvittaa, kun joissain vuosituhannen alkupuolen sarjoissa himoitaan ja kadehditaan jotain plasma tv:tä ja sitä pitää mennä oikein kylään katsomaan. Sama efekti taisi olla joskus 50-60 luvun taitteessa, kun tv alkoi näkymään, ja koko kylä tuli sitä tuijottamaan.
Babylon 5 -sarjan litteät näytöt näyttivät SER-jätteeltä jo siinä sarjan päättymisen aikoihin, kauan ennen kuin vielä ostin CRT-monitoria uutena ja hienona. Toisaalta vaikka trekin TNG oli uskottavammin lavastettu eikä käytetty oikeita juuri sen hetken toimistorojuja. Vaikutelma on jollain tavalla säilynyt.
 
Jep. Valokuvauksen digitalisoituminen on pitkälti 2000-luvun tuote. Ihan ensimmäiset ammattilaisille suunnatut digitaalikamerat taisivat ehtiä 90-luvun lopussa markkinoille, mutta esimerkiksi Canonin ammattilaisrungot on kaikki julkaistu vuosina 20XX.. Toki, ketjun aihetta sivuten, viimeisen kymmenen vuoden osalta kehitys on näissä ollut melko vähäistä (Canon 5D Mk II on vuodelta 2008, ja siinä taisi tulla järjestelmäkameroihin videointiominaisuudet.)
Digikuvauksesta tuli mainstreamia amatöörien ja ammattilaisten keskuudessa käytännössä 00-luvun alkupuoliskolla, mutta kyllä digikuvaus oli "juttu" jo 1990-luvulla. Kodak toi ensimmäiset ammattilaistuotteet markkinoille jo 1991 (Kodak DCS 100), Nikon vuosikymmenen puolivälissä. Canon teki Kodakin kanssa yhteistyötä 1990-luvulla.

Kuluttajapuolella oli olemassa monenlaista tarjontaa jo 1990-luvulla.

Etenkin Suomessa toki digikuvauksesta alkoi tulla "juttu" vasta 2000-luvulla, mutta ilmeisesti maailmalla oltiin hieman edellä.

1993:


1996:


1999:


Tuossa viimeisimmässä se jo hehkuttaa vuonna 1999, kuinka ollaan tultu pitkä matka siitä kun ensimmäinen kuluttajille tarkoitettu (LCD-näytöllinen) digikamera Casio QV-10 (1995) tuli markkinoille... :)
 
Viimeksi muokattu:
Etenkin Suomessa toki digikuvauksesta alkoi tulla "juttu" vasta 2000-luvulla, mutta ilmeisesti maailmalla oltiin hieman edellä.
Suomessa oltiin kulutuselektroniikan suhteen täysin samalla tasolla muun euroopan kanssa. Samat digikamerat oli myynnissä joka puolella, mutta Suomessa vain kalliimpaa. Muistan tämän, kun zoomailin innoissani uudella 3MPix Olympus Camedialla Sinsheimin tekniikan museossa muiden museokävijöiden ihmetellessä vierestä. Kameran ostin samalla reissulla, mutta Suomestakin sen olisi saanut.
 
Digikuvauksesta tuli mainstreamia amatöörien ja ammattilaisten keskuudessa käytännössä 00-luvun alkupuoliskolla, mutta kyllä digikuvaus oli "juttu" jo 1990-luvulla. Kodak toi ensimmäiset ammattilaistuotteet markkinoille jo 1991 (Kodak DCS 100), Nikon vuosikymmenen puolivälissä. Canon teki Kodakin kanssa yhteistyötä 1990-luvulla.

Kuluttajapuolella oli olemassa monenlaista tarjontaa jo 1990-luvulla.

Etenkin Suomessa toki digikuvauksesta alkoi tulla "juttu" vasta 2000-luvulla, mutta ilmeisesti maailmalla oltiin hieman edellä.

1993:


1996:


1999:


Tuossa viimeisimmässä se jo hehkuttaa vuonna 1999, kuinka ollaan tultu pitkä matka siitä kun ensimmäinen kuluttajille tarkoitettu (LCD-näytöllinen) digikamera Casio QV-10 (1995) tuli markkinoille... :)


Osin tuo oli tosiaan eurooppalaisten tulemista hieman jälkijunassa. Osin ihan vaan sitä, että ne viime vuosituhannen puolen kamerat eivät vielä käytännössä korvanneet filmiä (puolitetulla VGA-resoluutiolla, tai kilpailijan VGA ja kameran sisäinen 2 MiB ei-laajennettava muisti noin 20 kuvalle ei vielä kuvata edes sitä lomamatkaa.)

Joku Canon PowerShot S10 (vuosimalli 2000), joka lienee ensimmäisiä kuluttajadigejä jolla sai edes sen kymppikuvan (1600×1200 px). Harmaatuodulla tuollaisella olen myös jossain vaiheessa vuosituhannen vaihteen jälkeen kuvannut. Kuvanlaatu ei vielä ollut mitenkään mieltä ylentävää, mutta jossain tuossa kohtaa (2 Mpx) tosiaan noilla alkoi saada ihan kelvollista valokuva-albumin täytettä (joskin tuon 2-kertaisen optisen zoomin ”pitkä” pää oli melko pehmeä...)

Suomessa oltiin kulutuselektroniikan suhteen täysin samalla tasolla muun euroopan kanssa. Samat digikamerat oli myynnissä joka puolella, mutta Suomessa vain kalliimpaa. Muistan tämän, kun zoomailin innoissani uudella 3MPix Olympus Camedialla Sinsheimin tekniikan museossa muiden museokävijöiden ihmetellessä vierestä. Kameran ostin samalla reissulla, mutta Suomestakin sen olisi saanut.

Mikä vuosi?

Jep. Suomeen digikamerat alkoivat ilmestyä käytännössä heti kun niillä rupesi oikeasti tekemään jotain. Linkitetyn viestin kuluttajakamerat vuodelta 1996 kuvaavat jopa tuolla alemmalla printtiresoluutiolla ”postimerkkikoossa” (puhumattakaan siitä yhden noista sisäisestä ei-laajennettavasta muistista alle pienen kinofilmirullan kapasiteetilla). Tämä rajasi varmaan ”hieman” innostusta. Postikorttikoko, siis se 2+ megapikseliä, yleisti kameroita kummasti. (Toki tässä voisi heittää sen auto- tai lentokonevertauksen. Mihin kohtaan laittaa teknologiana nuo. Ensimmäinen demo, ensimmäinen jossain määrin käytännöllinen laite, vai se yleistyminen käyttöön.)
 
Alussahan digikamerat eivät suoraan korvanneet filmikameroita, vaan enemmänkin täydensivät niitä. Itse ostin ensimmäisen digikameran vuonna 2001, ja se oli halvin malli mitä kaupasta löytyi (koska olin köyhä), ja laadullisesti huonompi kuin viisi vuotta aiemmin ilmestyneet parhaimmat kuluttajamallit. Käytin kameraa filmikameran ohella.

Digikameran vahvoja puolia oli kuvauksen ilmaisuus ja välitön nopeus, näiden seikkojen merkitystä voi olla nykyajan näkökulmasta vähän vaikea hahmottaa, mutta se oli iso juttu. Filmikameralla sai parempaa laatua, mutta koko prosessi oli kaikin puolin kömpelömpi ja digikameralla sai todennäköisemmin onnistuneita otoksia, koska tuloksen näki heti ja kuvia saattoi ottaa "äärettömän" määrän.

Vähän sama kuin vielä pari vuotta sitten kännykamera vs. tavallinen kamera... Jälkimmäisellä sai parempaa laatua, mutta ensimmäisellä tuli käytännössä kuvattua enemmän. :) Nythän kännykamerat on kehittyneet niin paljon, että keskustelu niiden ja tavallisten kameroiden paremmuudesta on aika akateemista... Toki järkkärit on vielä parempia, mutta aika akateemista sekin on tavisten kannalta. Pokkareitahan ei enää kukaan osta.
 
Viimeksi muokattu:
Piti kaivaa tämä vanha ketju, koska asia mietityttää kovasti edelleen, enkä ole saanut minkäänlaista tyydyttävää selitystä. Ehkä yksinkertaisesti elämme jonkinlaista suvantovaihetta ihmiskunnan historiassa.

YouTubea selatessa huomasin, että on erittäin vaikea todeta, onko jokin satunnaisesti valittu video tuore tai luokkaa 5 vuotta vanha. Muoti, kuvanlaatu, musiikki, autojen ulkonäkö jne. ovat pysyneet käytännössä muuttumattomina poikkeuksellisen pitkään.

YouTube perustettiin muistaakseni 2005 aikoihin. Tuolloin oli varsin helppo todeta, oliko jokin video tuore tai 2000-luvun taitteesta: muoti, autot ja musiikki olivat muuttuneet voimakkaasti. Ja tietenkin kuvanlaatu.

Esimerkiksi ainakin Suomen katukuvassa muodin muutos 2000-luvun taitteesta "nollaluvun" puoleenväliin oli lievästi sanottuna VALTAVA kun vertaa viime vuosiin.
 
Viimeksi muokattu:
Piti kaivaa tämä vanha ketju, koska asia mietityttää kovasti edelleen, enkä ole saanut minkäänlaista tyydyttävää selitystä. Ehkä yksinkertaisesti elämme jonkinlaista suvantovaihetta ihmiskunnan historiassa.

YouTubea selatessa huomasin, että on erittäin vaikea todeta, onko jokin satunnaisesti valittu video tuore tai luokkaa 5 vuotta vanha. Muoti, kuvanlaatu, musiikki, autojen ulkonäkö jne. ovat pysyneet käytännössä muuttumattomina poikkeuksellisen pitkään.

YouTube perustettiin muistaakseni 2005 aikoihin. Tuolloin oli varsin helppo todeta, oliko jokin video tuore tai 2000-luvun taitteesta: muoti, autot ja musiikki olivat muuttuneet voimakkaasti. Ja tietenkin kuvanlaatu.

Esimerkiksi ainakin Suomen katukuvassa muodin muutos 2000-luvun taitteesta "nollaluvun" puoleenväliin oli lievästi sanottuna VALTAVA kun vertaa viime vuosiin.
Monet tubettajat kuvaa nykyään 4K:na, joten siinä yksi tekninen muutos viiden vuoden takaiseen, mutta aika vähän toikin "näkyy"...

Muoti on tosiaan jännä juttu. Kävin eilen New Yorkerissa katsomassa miesten farkkuja, ja totesin, että valikoima on ihan sama kuin "aina ennenkin". Tässähän ei olisi ongelmaa jos valikoima olisi laaja, mutta ei se ole laaja. Miesten farkkumuoti on ollut jo viimeiset 15 vuotta tyyliä: tiukat lahkeet ja vielä tiukemmat. En edes muista missä viimeeksi olisin nähnyt myynnissä leveälahkeisia farkkuja. 2000-luvun alussa niitä oli.
 
Monet tubettajat kuvaa nykyään 4K:na, joten siinä yksi tekninen muutos viiden vuoden takaiseen, mutta aika vähän toikin "näkyy"...

Muoti on tosiaan jännä juttu. Kävin eilen New Yorkerissa katsomassa miesten farkkuja, ja totesin, että valikoima on ihan sama kuin "aina ennenkin". Tässähän ei olisi ongelmaa jos valikoima olisi laaja, mutta ei se ole laaja. Miesten farkkumuoti on ollut jo viimeiset 15 vuotta tyyliä: tiukat lahkeet ja vielä tiukemmat. En edes muista missä viimeeksi olisin nähnyt myynnissä leveälahkeisia farkkuja. 2000-luvun alussa niitä oli.
Tämä. Vittu että vituttaa että vanhoja kunnon bootcutteja ei saa enää mistään. EMPissäkin suurin osa noita vitun pillejä ja vaan muutama bootcutti ja niissäkään ei ole kokoja.
 
Tämä. Vittu että vituttaa että vanhoja kunnon bootcutteja ei saa enää mistään. EMPissäkin suurin osa noita vitun pillejä ja vaan muutama bootcutti ja niissäkään ei ole kokoja.
Itse olen tilannut ulkomailta, mutta heikkoa on tarjonta sielläkin...

On kyllä ihmeellistä. Luulisi, että muodin tuulet tulee ja menee, mutta ei näköjään tässä asiassa. Miesten leveälahkeiset farkut olivat muotia esimerkiksi 1970-luvulla ja 2000-luvun alussa. Ehkä siis 2030-luvulla niitä taas saa... :smoke: Naisilla tuntuu muodin sykli olevan vähän nopeampaa.
 
Itse olen tilannut ulkomailta, mutta heikkoa on tarjonta sielläkin...

On kyllä ihmeellistä. Luulisi, että muodin tuulet tulee ja menee, mutta ei näköjään tässä asiassa. Miesten leveälahkeiset farkut olivat muotia esimerkiksi 1970-luvulla ja 2000-luvun alussa. Ehkä siis 2030-luvulla niitä taas saa... :smoke: Naisilla tuntuu muodin sykli olevan vähän nopeampaa.
Toinen kauhistus mikä ei tunnu menevän kirveelläkään ohi on toi naisten naamankoisten aurinko- ja silmälasien käytty. Hyi jumalauta että ne on karmeen näköisiä.
 
Tämähän voisi olla hyvä ketju miettiä tulevaa näin vuosikymmenen vaihteen kynnyksellä. Miten maailma muuttuu 2020-luvulla?

Vaikea nähdä mitään ilmeistä dramaattista muutosta lähitulevaisuudessa, mutta toivottavasti ainakin lääketiede kehittyy jättiharppauksin ja ehkäpä lentoauto-dronet yleistyy kuten sähköautotkin, mutta tuskinpa Suomessa juurikaan.

Pienydinvoima? Kenties..

Kuluttajatekniikan saralla on vaikea nähdä mitään isoja muutoksen tuulia. Vuonna 2029 varmaan julkaistaan joku Galaxy S20 ja iPhone XX. Ehkä niissä on taittuvat näytöt. Mitä muuta. Who knows, mutta en usko, että muutos nykyiseen tulee olemaan kovin dramaattinen millään yksittäisellä osa-alueella. Akunkesto toivon mukaan tulee olemaan oleellisesti parempi.
 
2009 ei ollut olemassa Samsung galaxy s sarjan älypuhelimia. IPhone 3Gs julkaistiin 2009. Noihin verrattuna 2019 julkaistut luurit ovat aika astronomisesti edellä.

Älypuhelinten aiheuttama muutos maailmaan on ollut valtava. Nykyisin älypuhelimet ovat tärkein myyntikanava monille asioille ja tämä näkyy sitten siinä, että kuinka hiottuja appsit ja mobiilinettisivut alkavat olla. Ja kuinka valtavan tärkeitä markkinointikanavia mobiilikäyttöä hallitsevista facebookin ja googlen alustoista on tullut. Sähköinen ja kohdistettu mainonta ei ehkä tunnu isolta muutokselta, mutta käytännössä sen ansiosta tuotteet ja palvelut voivat levitä paljon aikaisempaa nopeammin.

Kaiken maailman Woltit ja Uberit ovat mahdottomia ilman modernia älypuhelinta ja ne ovat suoraa seurausta noista 10v takaisista oikeasti helposti ja kätevästi ohjelmoitavista puhelimista ja niihin integroiduista paikannustyökaluista ja kosketusnäytöistä. Samaisen 10v aikana javascript-kirjastojen kehitys on mullistanut ohjelmistokehityksen, joka näkyy sitten juuri siinä, että appseja, mobiilisivuja ja erilaisia niihin nojaavia palveluita syntyy kuin sieniä syksyn sateilla.
-
Omakohtaisesti yksi iso muutos on se, että kotitalouteni siirtyi n. 4v sitten tilaamaan ruokaostoksia netistä systemaattisesti. Siihenkin auttaa mobiiliappsi, kun tilauksen saa klikkailtua ipadilta sohvalta/ruokapöydästä sen sijaan, että pitäisi äheltää läppärin tai pöytäkoneen kanssa.

Muutenkin nettikaupan ja kuriiripalveluiden käyttö on kasvanut ja tilaamme myös ravintolaruokaa kotiin (emme kuitenkaan käytännössä koskaan pizzaa).
-
Myös esim. puheentunnistus on kehittynyt aivan valtavasti vuosikymmenessä ja alkaa olla suhteellisen käytettävä tapa ohjastaa teknisiä laitteita. Tuo tulee muuttamaan interaktiotamme laitteiden kanssa todennäköisesti aika paljon ajan kanssa, kunhan kuluttajat alkavat sisäistää mahdollisuudet ja tottuvat siihen. Se ei toki tarkoita, että kaikki sitä käyttäisivät. Itse kuitenkin ennustan, että ainakin kohtuullinen osa käyttäjistä alkaa käyttää palveluita enemmän natural language prosessing systeemien läpi.

Ei tietenkään kaikkea, mutta kun katson whatsapissa satoja ääniviestejä päivässä lähetteleviä teinejä, niin en yhtään ihmettelisi jos heille olisi luonnollista ohjeistaa koneita äänikäyttöliittymillä. ”Uuni 220 asteeseen, hälytys 20min päähän”. ”Ok google, näytä telkkarin ruudulla sushitarjoukset lähiravintoloista”.
-
Esim. Sampsa voisi valottaa, että miten io-tech foorumin selaajien käyttäytyminen on muuttunut 10v:ssä. Paljonko mobiiliselainten määrä on kasvanut pöytäkoneella selaajiin verrattuna.
 
Viimeksi muokattu:
^ Älypuhelinten kehitys on ollut valtavaa viimeisen 10 vuoden sisällä, mutta onko se siltikään ollut niin kova juttu kuin Internet itsessään jo aiemmin tai perus-kännyköiden esiinmarssi aiemmin? Mielestäni ei. Moderni älypuhelin on näiden molempien moderni sovellus ja evoluutio.

Itse voisin teoriassa jopa kuvitella pärjääväni ilman älypuhelinta, mutta ilman Internetiä olisi kyllä vaikeaa ja samoin ilman peruskännykkää olisi kovin orpoa. Ja kääntäen, ei sillä älypuhelimella tee mitään jos Internet lakkaa toimimasta. Internet on kaiken runko ja samoin tietysti kännykkäverkko.

Modernin historian kovimmat vuodet olivat siis 1995-1999. Ero ennen tuota ja tuon jälkeen on ollut valtava. Ensin ei ollut kännyköitä ja Internetiä, ja yht' äkkiä ne olivat osa melkein kaikkien elämää. Siinä se suuri muutos tapahtui (Suomessa, ja nimenomaan Suomessa, joka oli kehityksen kärkimaita). Muualla maailmassa toi prosessi on ollut enemmän tai vähemmän loivempi.
 
Viimeksi muokattu:
^ Älypuhelinten kehitys on ollut valtavaa viimeisen 10 vuoden sisällä, mutta onko se siltikään ollut niin kova juttu kuin Internet itsessään jo aiemmin tai perus-kännyköiden esiinmarssi aiemmin? Mielestäni ei. Moderni älypuhelin on näiden molempien moderni sovellus ja evoluutio.

Vielä kymmenisen vuotta sitten oli erikseen "nettimaailma" minne mentiin sillä koneella, joku harva puhelimella ja konsoleilla pääsi pelailemaan nettiin laajamittaisesti tuossa 06-07 alkaen.
Nykyään arki ja internet ovat integroituneet juurikin älypuhelimien (ja somen) avulla.

Itse voisin teoriassa jopa kuvitella pärjääväni ilman älypuhelinta, mutta ilman Internetiä olisi kyllä vaikeaa ja samoin ilman peruskännykkää olisi kovin orpoa. Ja kääntäen, ei sillä älypuhelimella tee mitään jos Internet lakkaa toimimasta. Internet on kaiken runko ja samoin tietysti kännykkäverkko.

Sinä pärjäisit hyvin, itselläni olisi vähän nihkeä meno ja keskimääräisen 20-vuotiaan elämä suunnilleen romahtaisi ilman älypuhelinta. Toki se vaatii sen internetin, mutta ei välttämättä matkapuhelinverkkoa, vaan wifi jossain välillä riittää.

Modernin historian kovimmat vuodet olivat siis 1995-1999. Ero ennen tuota ja tuon jälkeen on ollut valtava. Ensin ei ollut kännyköitä ja Internetiä, ja yht' äkkiä ne olivat osa melkein kaikkien elämää. Siinä se suuri muutos tapahtui (Suomessa, ja nimenomaan Suomessa, joka oli kehityksen kärkimaita). Muualla maailmassa toi prosessi on ollut enemmän tai vähemmän loivempi.

No ei internet nyt osa kaikkien elämää ollut vielä vuonna 2000, nyt alkaa olemaan. Tai no vielä on vanhuksia ja ehkä keski-ikäisiäkin, joilla ei mitään kontaktia asiaan, mutta kuoleva jengi. Tietotyöläisille ja muille toki valtava muutos tuolloin. Siihen ei minulla ole perspektiiviä, onko merkittävämpi kuin nykyinen muutos. Todenäköisesti ehkä kyllä, ainakin jollain sektorilla.
 
En pidä vuosia 95-99 mitenkään erityisen merkittävinä yhteiskunnallisesti. Se, että minulle ja sinulle kissin chätti tuli lihaksi on koko yhteiskunnan kannalta aika se ja sama. Se oli aivan niche.

Väittäisin, että dot.com lässähdys 2000-2002 johtui nimenomaan siitä, että silloin ei ollut olemassa massoille kelvollisia päätelaitteita. Oikeaa älypuhelinta ei ollut ja nettipalveluiden suunnittelu oli alkeellista.

Tekstiviestit ja puhelut kännykästä ovat tietty hienoja asioita, mutta lopulta ne eivät mahdollistaneet juurikaan mitään palveluita, mitä ei olisi jo aikaisemmin ollut. Tekstaribusinekset jäivät lähinnä soittoääniksi ja joiksikin pieniksi maksujutuiksi. Siihen verrattuna alipay/tenpay kiinassa ovat mullistaneet sikäläisten elämän. Maassa jossa suurin seteli on 10e arvoinen.
 
Modernin historian kovimmat vuodet olivat siis 1995-1999. Ero ennen tuota ja tuon jälkeen on ollut valtava. Ensin ei ollut kännyköitä ja Internetiä, ja yht' äkkiä ne olivat osa melkein kaikkien elämää. Siinä se suuri muutos tapahtui (Suomessa, ja nimenomaan Suomessa, joka oli kehityksen kärkimaita). Muualla maailmassa toi prosessi on ollut enemmän tai vähemmän loivempi.

Miten Nokian Communicator (1996) suhteutuu älypuhelin-skeneen? Taisi olla ensimmäisiä puhelimia, joilla oli selkeästi muitakin rooleja kuin soittaminen (ja tekstiviestit).
 
Miten Nokian Communicator (1996) suhteutuu älypuhelin-skeneen? Taisi olla ensimmäisiä puhelimia, joilla oli selkeästi muitakin rooleja kuin soittaminen (ja tekstiviestit).
Se oli tietysti älypuhelinten pioneeri ja näytti jotain suuntaviivoja, mutta harvalla oli siihen varaa.

Toki jo ennen sitä oli olemassa PDA-laitteita, joissa oli vastaavia toiminnallisuuksia mutta ei kännykkää. Ja ennen PDA-laitteita oli taskulaskimesta jalostettuja kämmentietokoneita jo 80-luvulla.

Kaikki laitteet ovat siis evoluutiota jostain aiemmasta. :)
 
No ei internet nyt osa kaikkien elämää ollut vielä vuonna 2000, nyt alkaa olemaan. Tai no vielä on vanhuksia ja ehkä keski-ikäisiäkin, joilla ei mitään kontaktia asiaan, mutta kuoleva jengi. Tietotyöläisille ja muille toki valtava muutos tuolloin. Siihen ei minulla ole perspektiiviä, onko merkittävämpi kuin nykyinen muutos. Todenäköisesti ehkä kyllä, ainakin jollain sektorilla.

90-luvun loppu oli aikaa, jolloin Internet räjähti koko kansan jutuksi, kun se oli aiemmin ollut pienten, lähinnä akateemisten piirien heiniä. Ei se tietenkään joka kotiin vielä tullut mutta se alkoi olla yleisesti melkein kaikkien saatavilla. Siitäpä se dot.com-buumi kumpusi.

Nokiallahan oli kuningasajatuksena tuoda netti joka torppaan digitv:n välityksellä. Taisipa jäädä vähän flopiksi mutta digitv:n pakkosyötöstä ei luovuttu.
 
Miten Nokian Communicator (1996) suhteutuu älypuhelin-skeneen? Taisi olla ensimmäisiä puhelimia, joilla oli selkeästi muitakin rooleja kuin soittaminen (ja tekstiviestit).

Kyllähän se ainakin kevytversio älypuhelimesta on määritelmällisesti, mutta hyödyllinen ja/tai hauska erittäin pienelle osalle väestöä, toisin kuin nykylaitteet (kun ei ollut softaa ja eihän sillä raudallakaan nyt ihmeitä tehdä). Siitä puhumattakaan, että irkkaaminen tai sähköpostin käyttö oli tuollaisella melko tyyristä, joka rajoitti käyttäjäkuntaa entisestään. Mobiilinetti tuli massoille jatkuvaan käyttöön vasta 3g:n (maalla pitkään EDGE ja GPRS olivat verkot, niillä kyllä pärjäsi kivasti) myötä, joka yleistyi siinä 2007 tienoolla
 
Mobiilinetti tuli massoille jatkuvaan käyttöön vasta 3g:n (maalla pitkään EDGE ja GPRS olivat verkot, niillä kyllä pärjäsi kivasti) myötä, joka yleistyi siinä 2007 tienoolla

Mobiilidata oli tosiaan poskettoman kallista. Ei sen käyttöä kukaan omasta pussistaan halunnut maksaa. Hinta oli varmasti merkittävä mobiililaitteiden käyttöä hidastanut tekijä.

Oliko EU:lla sormensa pelissä mobiilidatan hintojen alentamisessa vai koskiko se vain verkkovierailuja? Lomamatkojen astronomiset datalaskut ainakin puhuttivat jossain vaiheessa.
 
Oliko EU:lla sormensa pelissä mobiilidatan hintojen alentamisessa vai koskiko se vain verkkovierailuja? Lomamatkojen astronomiset datalaskut ainakin puhuttivat jossain vaiheessa.
Tuskin oli EU:lla mitään osaa tai arpaa, mutta Suomessahan oli tuolloin ja on yhä edelleen halpa mobiilinetti eli Suomi on mennyt vähän omia polkujaan.

Aikoinaan käytiin 3G-taajuuksista huutokauppaa ja operaattorit maksoivat taajuuksista suuria summia. Oli varmaan painetta saada runsaasti asiakkaita mikä varmaan pakotti hintoja alaspäin.

Ja kytkykaupan salliminen varmasti auttoi asiaa myös... Aiemminhan se oli laissa kielletty mutta sitten sallittiin, en muista mikä vuosi se oli.
 
Aikoinaan käytiin 3G-taajuuksista huutokauppaa ja operaattorit maksoivat taajuuksista suuria summia. Oli varmaan painetta saada runsaasti asiakkaita mikä varmaan pakotti hintoja alaspäin.

Eikun nimeomaan EI käyty taajuusaluehuutokauppoja, joka mahdollisti vapaan kilpailun ja matalat kuluttajahinnat toisin kuin esim Saksassa, jossa maa jaettiin satoihin ellei tuhansiin osiin ja jokaiseen osaan myytiin huutokaupalla yksinoikeus taajuusalueille. Tämä sitten synnytti valtavan läjän alueellisia monopoleja ja siellä on edelleen erittäin kalliit mobiiliverkot. Erittäin nopeat, mutta datakatot ovat luokkaa kympillä giga dataa kuussa ja sen ylittyessä verkko on EDGE.
 
Internet on hienoin keksintö ikinä, kun kaikki maailman tieto tarjolla kaikille ympäri maailmaa, mutta mobiili internet paskoi kaiken. Laitteet ovat ehkä älykkäitä, mutta käyttäjät eivät. Mitään ei tarvitse enää osata tai muistaa, kun sitä luuria kannetaan mukana kaikkialla. Ihmiset kävelee zombieina autojen välissä nenä luurissa. Luuri on aina kädessä ja sitä räplätään töissä, kotona, vapaa-ajalla, ravintolassa, treffeillä, kyläillessä. Sen kerran kun tapaa tuttuja niin voisi keskittyä siihen tapaamiseen eikä puhelimen räpläämiseen.

Niin, onhan se hienoa että tekniikka on mennyt niin pitkälle että kaikki on aina mukana siinä pienessä laitteessa, mutta se vei ihmiset mukanaan, se satumaisen ihana näytön tökkiminen on uskomattoman koukuttavaa ja sitä ei voi vastustaa. Sääli että hyvä tekniikka kääntyi meitä vastaan. Ennemmin olisin jättänyt internetin sinne isoon pöytäkoneeseen, joka ei kulje mihinkään työhuoneen nurkasta.

Enkä tosiaan ole mikään pyhimys tässä asiassa, vaan teen itse ihan samaa älyluurin tökkimistä, se on kuin refleksi vetää puhelin taskusta heti kun siihen mahdollisuus, mutta alan nyt tajuamaan kuinka paljon parempaa elämä oli ennen tätä. Pystyi keskittymään siihen hetkeen.

Kyllähän sitä jo 90-luvulla naurettiin niille muka tärkeille business-miehille ja naisille jotka kävelivät kaupungilla luuri korvalla siihen aikaan kun soittaminen maksoi hunajaa ja mansikoita. Oli jopa tarinoita että monet esittivät menevää liikemiestä ihan vain höpisemällä sammutettuun puhelimeen, tai ihan aikojen alussa oli jokin leikkipuhelin korvalla. Mutta eihän nuo 90-luvun juppiluurien käyttötavat ole läheskään samaa kaliiberia kun nykyään puhelinta räplätään oikeasti lähes jakuvasti.

\tällaisia vanhan pierun avautumisia tälle illalle
 
Eikun nimeomaan EI käyty taajuusaluehuutokauppoja, joka mahdollisti vapaan kilpailun ja matalat kuluttajahinnat toisin kuin esim Saksassa, jossa maa jaettiin satoihin ellei tuhansiin osiin ja jokaiseen osaan myytiin huutokaupalla yksinoikeus taajuusalueille. Tämä sitten synnytti valtavan läjän alueellisia monopoleja ja siellä on edelleen erittäin kalliit mobiiliverkot. Erittäin nopeat, mutta datakatot ovat luokkaa kympillä giga dataa kuussa ja sen ylittyessä verkko on EDGE.
Ai jaa, tosin Sonera kyllä sekoili ulkomailla (juurikin Saksassa?), mutta se on sitten oma juttunsa... :D

Internet on hienoin keksintö ikinä, kun kaikki maailman tieto tarjolla kaikille ympäri maailmaa, mutta mobiili internet paskoi kaiken. Laitteet ovat ehkä älykkäitä, mutta käyttäjät eivät. Mitään ei tarvitse enää osata tai muistaa, kun sitä luuria kannetaan mukana kaikkialla. Ihmiset kävelee zombieina autojen välissä nenä luurissa. Luuri on aina kädessä ja sitä räplätään töissä, kotona, vapaa-ajalla, ravintolassa, treffeillä, kyläillessä. Sen kerran kun tapaa tuttuja niin voisi keskittyä siihen tapaamiseen eikä puhelimen räpläämiseen.

Niin, onhan se hienoa että tekniikka on mennyt niin pitkälle että kaikki on aina mukana siinä pienessä laitteessa, mutta se vei ihmiset mukanaan, se satumaisen ihana näytön tökkiminen on uskomattoman koukuttavaa ja sitä ei voi vastustaa. Sääli että hyvä tekniikka kääntyi meitä vastaan. Ennemmin olisin jättänyt internetin sinne isoon pöytäkoneeseen, joka ei kulje mihinkään työhuoneen nurkasta.

Enkä tosiaan ole mikään pyhimys tässä asiassa, vaan teen itse ihan samaa älyluurin tökkimistä, se on kuin refleksi vetää puhelin taskusta heti kun siihen mahdollisuus, mutta alan nyt tajuamaan kuinka paljon parempaa elämä oli ennen tätä. Pystyi keskittymään siihen hetkeen.

Kyllähän sitä jo 90-luvulla naurettiin niille muka tärkeille business-miehille ja naisille jotka kävelivät kaupungilla luuri korvalla siihen aikaan kun soittaminen maksoi hunajaa ja mansikoita. Oli jopa tarinoita että monet esittivät menevää liikemiestä ihan vain höpisemällä sammutettuun puhelimeen, tai ihan aikojen alussa oli jokin leikkipuhelin korvalla. Mutta eihän nuo 90-luvun juppiluurien käyttötavat ole läheskään samaa kaliiberia kun nykyään puhelinta räplätään oikeasti lähes jakuvasti.

\tällaisia vanhan pierun avautumisia tälle illalle
Ehkä ongelma ei ole niinkään se älypuhelin vaan huono kasvatus ja huonot käytöstavat...
 
Ostiko Sonera Saksasta alueellisen yksinoikeuden UMTS verkkoon vai miten se tiivistettynä meni?

Sonera osti yhdessä espanjalaisen Telefonican kanssa Saksan huutokaupasta polleasti yhden valtakunnallisen UMTS-lisenssin 21,4 miljardilla markalla v. 2000 syksyllä. Teknologia kaupallistui odotettua hitaammin varsinkin Saksassa, eikä yhteenliittymällä ollut muskeleita rakentaa 3G-verkkoa vaaditussa laajuudessa vaaditussa aikataulussa. Kuppi meni nurin jo v. 2002, lisenssi kirjattiin arvottomaksi ja se raukesi.

Minne hävisivät Soneran rahat? - Je.Org
Sonera pudotti Saksanumts-lisenssin arvon nollaan

Olikin jo tyystin unohtunut, että Soneran Saksa-seikkailu ei kestänyt kuin vajaan kaksi vuotta.
 
Eli ei välttämättä huono sijoitus kuin jälkiviisaana. Korkean riskin peliliike ja nopat ei vain pyörinyt oikein.

Ehkä heillä oli jo tuolloin vahva näkemys tulevaisuuden kehityksestä joka vaan tapahtui joku 5 vuotta liian myöhään.

Onnistuessaan projekti olis kenties monikymmenkertaistanut Soneran markkina-arvon ja he olisivat neroja.

:)
 
3G:stä puheenollen, opettajani ammattikorkeakoulussa selitti tuohon aikaan, että satelliitit tulevat olemaan yksi 3G:n välitystekniikka, ja pidin sitä vähän outona silloinkin, enkä tajunnut mitä se oikein selittää. Eihän se nyt ihan niin sitten mennyt.

Myöskin Soneran edustaja kävi puhumassa 3G:stä/UMTS:stä. Esitin sille kysymyksen, että tuleeko 3G:n myötä myös pakettihinnoiteltuja liittymätyyppejä eikä datasta tarvitsisi siis maksaa suoraan megatavujen mukaan kuten ennen, eikä siltä ihan vakuuttavaa vastausta saanut mutta vähän lupaili kuitenkin.. Tämä siis joskus vuosituhannen vaihteessa. Ja tuolloin oli meininki sellainen, että 3G rakennetaan ja se yleistyy parissa vuodessa, eli että joskus ~2003 hommat rullaa jo täysillä. Kestihän siinä sitten vähän pidempään kuitenkin.
 
Myöskin Soneran edustaja kävi puhumassa 3G:stä/UMTS:stä. Esitin sille kysymyksen, että tuleeko 3G:n myötä myös pakettihinnoiteltuja liittymätyyppejä eikä datasta tarvitsisi siis maksaa suoraan megatavujen mukaan kuten ennen, eikä siltä ihan vakuuttavaa vastausta saanut mutta vähän lupaili kuitenkin.. Tämä siis joskus vuosituhannen vaihteessa.
Jossain vaiheessa ehkä noin 2004 muistaakseni DNA tarjosi kuluttajille flat rate -pakettidataa, mutta tuote katosi kokonaan markkinoilta. Yritysliittymissä oli saatavilla jonkinlaisilla ehdoilla.

Yleiseksi käytännöksi pakettidatan kuukausihinta kuluttajaliittymissä tuli noin vuoden 2006 alusta, jolloin tartuin tähän "uuteen" tuotteeseen. Elisan dataominaisuus liittymään ilman quotaa ja 128 kbps nopeuskatolla maksoi 19,90 kuukaudessa. Nimellisesti liittymillä oli "vertaisverkkojen" käyttö kielletty. Liittymän lisäpalvelusopimus tehtiin oikein paperilla edustusliikkeessä kuin olisi eletty 80-lukua. Laskutuskin toimi vähän miten sattuu ja tulihan sieltä moneen kertaan muutaman tonnin laskuja reklamoitaviksi megatavuhinnoilla(melkein kympin per mega). Kuukausihinta laski hyvin pian puoleen tuolla nopeudella ja inhimillisemmäksi paremmillakin nopeusluokilla. Itse käytin tätä matalinta nopeutta melko pitkään, koska tekniikkana oli yleensä käytännössä EDGE. Silloin aluksi melkein joka kylässä ja noin vuotta myöhemminkin UMTSin kattavuus oli surkea. Päätelaitteena meni Nokian perustason puhelin. Joskus reilut pari vuotta myöhemmin 2008 kuluessa olin irtisanonut moisen paketin ja muistan tilanneeni puhelimitse silloiseen Soneran liittymääni lisäpalveluksi vastaavan tunti- tai vuorokausitasolla veloitettavan palvelun tai kenties eri vaiheissa molemmat. Rajaton data per alkava tunti taisi olla 0,99 ja alkava vrk 2,99. Kuukausi olisi ollut kai jotain alle kahden kympin. Nopeusluokka kaiketi noin 2M. Päätelaitteena edelleen Nokian puhelin, tällä kertaa UMTS-kykyinen.

USB-tökkelit olivat aluksi keskimäärin perseestä. Alkaen 2007 joka mummokoneeseen myytiin määräaikaisen liittymän mukana Huawei 3G-tökkeli ja ainakin pikkukaupunkien verkot kyykkäsivät. Ei päästy siihen 1M downstreamiin, joka oli yleisimmän perusliittymän nopeusraja. Hinta oli muistaakseni taas noin 19,90/kk.

2009 oltiinkin jo uudessa maailmassa, vaikka lääppimispuhelimet eivät olleet lähelläkään mainstreamia eivätkä ne tekniikkaa oikeasti hyödyntäviä nörttejä edes kiinnostaneet. Netbook integroidulla modeemilla ja ihan omalla dataliittymällä oli jotain hyvin hienoa budjettirautaa tien päällä käyttävälle. Mielestäni siinä kohtaa kehitys otti ison harppauksen ja laajalti hidastui tähän päivään saakka. Sen ajan "älypuhelimilla" ei vielä tehnyt juuri mitään, mutta halvalla läppärillä teki jo melkein sen mitä nykyäänkin. Tavallaan se oli jopa kivempaa. Linux-distrot olivat yhtäkkiä sillä tasolla, että netbookki toimi suoraan mediasta asentaen eikä modeemin toimintakaan vaatinut kuin operaattorin valintaa listasta. Vasta uusi Spyware-Windows on samalla käytettävyyden tasolla. Yleiset linuxdistrot taas ovat moneen kertaan "uudistuneet käyttäjien ehdoilla" paskaksi joten harrastaa saa entistä enemmän jos kaipaa jotain kivaa.

Vanhojen muistelua vääristää aina se, että poliisivaltio ei ollut aivan yhtä mielisairaissa sfääreissä. Mielikuvat tulevat sitä kautta ja aika kultaa muistoja. :cigar2: Jos jokin ei ole muuttunut mihinkään, on se se, että linuxin työpöytäkäyttö tuntuu edelleen vähän samalta kuin hinkkaisi kulliaan juustoraastimeen.

Se oli jännää että videopuhelua maalailtiin joskus uudeksi hienoksi jutuksi, vaikka tämähän menee kauas edelliselle kymmenvuotiskaudelle. Lopulta kun noin se kymmenisen vuotta sitten uusi aika toi mahdollisuuden kohtalaisesti monien ulottuville, ei se oikeastaan kiinnostanut ketään. Vain friikit soittavat videopuheluita muuten kuin satunnaisesti. Sen sijaan narsistisia videopätkiä julkaistavaksi kuvataan paljon siinä toivossa että jotain kiinnostaisi. Samoin tekniikasta aiemmin pihalla pysytelleen ovat keksineet käytännössä irkkaamisen korvikkeeksi SMS:lle, vaikka ääniviestitkin ovat tärkeässä osassa siinä sivussa. Perinteinen äänipuhelu on ja pysyy, vaikka tekniikka taustalla muuttuu. Lienee ainoa matkaviestimen feature joka ei koskaan kuole tai edes merkittävästi muuta muotoaan.

Tulipas typerä olo kirjoittaa ja lähettää tällaista. Tuohan tapahtui eilen.
 
Nokiallahan oli kuningasajatuksena tuoda netti joka torppaan digitv:n välityksellä. Taisipa jäädä vähän flopiksi mutta digitv:n pakkosyötöstä ei luovuttu.

Tämähän toteutui tavallaan paljon myöhemmin, 2015 lähtien älytelevisiot on yleistyneet.

Toki niitä ei verkkopankkiin käytetä, mutta kuitenkin hyvin moneen.
 
3G:stä puheenollen, opettajani ammattikorkeakoulussa selitti tuohon aikaan, että satelliitit tulevat olemaan yksi 3G:n välitystekniikka, ja pidin sitä vähän outona silloinkin, enkä tajunnut mitä se oikein selittää. Eihän se nyt ihan niin sitten mennyt.

Se varmaan liittyi siihen, että satelliittista tuli DL, mutta uppi piti hoitaa maanpäällä. Ei tuo nyt tainnut oikein tuulta alleen ottaa, kun hinnat oli niin kovat ja siellä missä sitä olisi tarvinnut oli se uppi ongelmana. Latausnopeus taisi kuitenkin olla 3G:tä parempi.
 
En ole lukenut koko ketjua mutta lähivuosina pari todellista kehitysaskelta on PK-yritystomintaan tullut älypuhelinten mukana: Erilaiset digimaksukanavat halvoista BT korttipäätteistä kännykkämaksuihin yms. ovat tulleet valtavirtaan. Ja lopullinen murros eroon käteisestä tuntuu olevan lähellä. Ja toinen on B-to-B maksuliikenteen ja kirjanpidon sähköistyminen kunnolla. Kaikki laskut tulevat suoraan pilviympäristöön ja tiliöinti tapahtuu tosi kivutottomasti. Ja toisaalta juuri huomasin että e-tasku, kuittiskannaussovellus jolla paperi- ja näytöllä olevat kuitit saa lähetettyä pilvikirjanpitoon, on oppinut lukemaan kuitista olennaiset tiedot ilman näpyttelyä. Tavallaani pieniä juttuja, ja sellaisia joihin teknologia on periaatteessa ollut olemassa jo ennen vuotta 2008 (varsinkin tuo tekstintunnistus). Mutta nyt se tapahtuu 5€ / kk tms hinnoin ja niin että se oikeasti toimii.
 
Vaikka objektiivisesti arviotuna tuskin mikään on muuttunut kovin radikaalisti kuluneella vuosikymmenellä, niin silti Yle:n toimitus katsoo asiakseen hehkutella muka suurimmilla muutoksilla ikinä:
Maailma muuttui 2010-luvulla ehkä enemmän kuin koskaan – Digijätit, ilmastonmuutos ja nationalismi pirstovat myös ensi vuosikymmentä
Tässäpä nämä, vuosikymmenen mullistukset. Pitäkää hatuistanne kiinni:
  • Ilmastonmuutos nousi kärkiongelmaksi
  • Nationalismi nousi ja kauppasodat käynnistyivät
  • Yritysten rooli vahvistuu sirpaloituvassa maailmassa
  • Kiinasta kasvoi toinen talous- ja päästömahti
  • Kreikan kriisi poiki tukipaketteja
  • Miinuskoroista ja epänormaalista rahapolitiikasta tuli normaali
  • Pankkimaailmassa kuohui monella tavalla
  • Suuryritysten järjestys meni uusiksi, kun tietotekniikkajätit jyräsivät
  • Digitalisaatio toi suuria mahdollisuuksia, mutta myös tietoturvaongelmat
  • Sähköistyminen ja digipalvelut aloittivat liikenteen mullistuksen
Missä ovat bioteknologian läpimurto, 3D-tulostus ja robottiautot?:D
 
  • Tykkää
Reactions: drc
Missä ovat bioteknologian läpimurto

Mitä tarkemmin tarkoitat tällä termillä?


Ihan vekkuli harrasteväline ja tietyillä aloilla merkittäväkin teollisuuden prosessi, mutta eihän tuo arkielämään tai maailmantalouteen ole tehnyt mitään isoa muutosta vielä.
Siinä vaiheessa kun max muutaman tonnin maksavilla laitteilla voidaan tehdä kestäviä metalliesineitä, niin puhutaan merkittävästä muutoksesta, sitä ennen kyse on vain tyyliin sorvin korvaajasta teollisuuden tarpeisiin.


Ei taida olla yhtään täysin autonomista autoa vielä kuluttajille ostettavissa ja yrityskäyttöönkin erittäin rajoitetusti. Eivät muuttaneet maailmaan 2010-luvulla oikeastaan millään tapaa. Viiden vuoden päästä eri tarina, kun niitä suikkii menemään lajemmassa mittakaavassa tuolla liikenteessä, vaikka niitä tuskin silloinkaan saa täysin autonomisesti ajattaa lain puolesta. Hienot systeemit Tesloissa ja uusissa Mersuissa on ei siinä mitään, mutta melkein itsestään ajavia autoja on ehkä 1% myydyistä autoista tällä hetkellä puhumattakaan kaikista autoista.
 
Tuli tuossa yllättäen vastaan että Asus on julkaissut massamarkkinoille läppärin jossa touchpadin tilalla on kosketusnäyttö.

Niin se kehitys kehittyy.
 
Tuli aloitettua vihdoinkin sarja Black Mirror. Ensimmäisen jakson perusteella laatukamaa. Mutta väkisinkin tuli mieleen, että jos vuonna 2011 julkaistu ja silloiseen nykyaikaan sijoittuva pilottijakso olisikin ilmestynyt vuonna 2020, niin kovin moni ei huomaisi eroa.

Kuvanlaatu, ihmisten pukeutuminen, autot, elektroniikka ja some eivät tuossa ajassa juuri ole muuttuneet niin etteikö jakson olisi voinut ihan hyvin kuvitella sijoittuvan vuoteen 2020 eikä 2011.

Melkoista stagnaation aikaa elämme.
 
Kaikki merkittävät teollisuudenalat alkavat olla niin vanhoja ja niissä pyörii niin paljon rahaa, että löysät on otettu teknologian kehittymisen puolella irti. Joku auton aerodynamiikka on käyttöautoissa "pelattu läpi" jo parikymmentä vuotta sitten ja mahdolliset edistykset ovat jotain prosentin kymmenyksiä pitkän tutkimisen jälkeen, siinä missä joskus 60-luvulla yksi innokas insinööri pystyi vuodessa optimoimaan 10% aerodynaamisesti tehokkaamman auton.
 
Kaikki merkittävät teollisuudenalat alkavat olla niin vanhoja ja niissä pyörii niin paljon rahaa, että löysät on otettu teknologian kehittymisen puolella irti. Joku auton aerodynamiikka on käyttöautoissa "pelattu läpi" jo parikymmentä vuotta sitten ja mahdolliset edistykset ovat jotain prosentin kymmenyksiä pitkän tutkimisen jälkeen, siinä missä joskus 60-luvulla yksi innokas insinööri pystyi vuodessa optimoimaan 10% aerodynaamisesti tehokkaamman auton.
Totta. Sen verran pitää tosin huomauttaa, että nykypäivänäkin auton aerodynamiikan saisi reilusti paremmaksi. Näin ei kuitenkaan kannata toimia, koska kuluttaja arvostaa ulkonäköä paljon enemmän.
 
Sähköpostin valta-asema jaksaa hämmästyttää vuodesta toiseen. Toisaalta kukaan tuskin haluaa viritellä kymmeniä appseja viestintää varten. Ehkä 20-luvulla avoin internet kuristuu ja täytyy kehitellä jotain paikallisempia systeemejä?
 
Muistankohan kovin väärin, mutta PPO ainakin tarjosi kiinteää hintaa modeemi ja ISDN-liittymiin jossain 2000-luvun vaihteen tietämillä/alussa, ennenkuin ADSL-liittymät tuli saataville. Ei ollut mielestäni aloitusmaksuja tms. vaikka sellainenkin vaihtoehto saattoi jossain välissä olla. Ei ollut mun mielestä erityisen kalliskaan, joskin rahan arvo oli silloin hieman eri.

E: ADSL tais yleistyä siellä 2000-luvun alkupuolella niin ei kiinteät/kiinteähintaiset yhteydet varmaan ole ollut kovin yleisiä kotitalouksissa vielä 90-luvun lopulla, kuin ehkä suuremmissa kaupungeissa?
Muistaakseni vuosituhannen vaihteessa kaapeliyhteys maksoi 500mk/kk, ei tainnut olla kovinkaan yleisiä.
 
Totta. Sen verran pitää tosin huomauttaa, että nykypäivänäkin auton aerodynamiikan saisi reilusti paremmaksi. Näin ei kuitenkaan kannata toimia, koska kuluttaja arvostaa ulkonäköä paljon enemmän.
Ulkonäköä suurempi merkitys on käytännöllisyydellä. Aerodynaamisempi auto on matalampi ja kapeampi eli ahtaampi ja hankalampi. Eikä optimi edes ole mikään pikku-sedan tai vastaava, vaan optimi olisi vielä matalampi kori, jossa matkustajat istuu perätysten... Siis enemmänkin katettu moottoripyörä kuin auto. Ei kovin houkutteleva idea taviksen kannalta.

Muistaakseni vuosituhannen vaihteessa kaapeliyhteys maksoi 500mk/kk, ei tainnut olla kovinkaan yleisiä.
Kaapeli=kaapeli-TV-modeemi=kaapeliyhteys, eli eipäs sekoiteta asioita... Itse maksoin kaapelimodeemiyhteydestä vuonna 1999 muistaakseni noin 249 vai 299 markkaa kuukaudessa, nopeus oli varmaan 4-10 Mbit/s tai jotain.

Toinen vaihtoehto kiinteille yhteyksille oli lähinnä ADSL (siis puhelinlinjan kautta, ei kaapeli-tv:n kautta), ja etenkin joissain opiskelija-asunnoissa suora ethernet.

Sähköpostin valta-asema jaksaa hämmästyttää vuodesta toiseen. Toisaalta kukaan tuskin haluaa viritellä kymmeniä appseja viestintää varten. Ehkä 20-luvulla avoin internet kuristuu ja täytyy kehitellä jotain paikallisempia systeemejä?
Whatsappit ja vastaavat pikaviestimet ja some ovat kyllä vähentäneet sähköpostin merkitystä, mutta sähköpostilla on yhä aikansa ja paikkansa tässä maailmassa, varmaan vielä pitkälle tulevaisuuteen.

Paljon on vettä virrannut siitä, kun nettideittailussakin yhteyttä otettiin sähköpostitse!
 
Viimeksi muokattu:
Ulkonäköä suurempi merkitys on käytännöllisyydellä. Aerodynaamisempi auto on matalampi ja kapeampi eli ahtaampi ja hankalampi. Eikä optimi edes ole mikään pikku-sedan tai vastaava, vaan optimi olisi vielä matalampi kori, jossa matkustajat istuu perätysten... Siis enemmänkin katettu moottoripyörä kuin auto. E
Lisäksi kolariturvallisuutta, näkyvyyttä ym. seikkoja koskien on jo pitkän aikaa päässyt muodostumaan jäykähkö kriteeristö. Vakiintuneesta järjestelystä on jo näidenkin takia hirveän vaikeaa poiketa kovin paljon.
 
Whatsappit ja vastaavat pikaviestimet ja some ovat kyllä vähentäneet sähköpostin merkitystä, mutta sähköpostilla on yhä aikansa ja paikkansa tässä maailmassa, varmaan vielä pitkälle tulevaisuuteen.

Paljon on vettä virrannut siitä, kun nettideittailussakin yhteyttä otettiin sähköpostitse!
Noissa pikaviestimissä vaan alkaa olla se vika että kilpailevia viestimiä on liikaa. On whatsappia, signalia, telegramia, facebook messengeriä, skypeä, vyberiä jne ja eri ihmiset käyttävät eri sovelluksia. Ennen oli oikeastaan kaikilla MSN Messenger eli kaikki hoitui samalla sovelluksella. Nykyään pidän joihinkin kavereihin yhteyttä enää puhelimitse kun en jaksa kovin montaa viestintäsovellusta käyttää koko ajan.

Tuossa asiassa kehitys on mennyt kyllä pahasti takapakkia kun ihmiset alkavat hajaantua eri viestimien perusteella erilleen.
 
Noissa pikaviestimissä vaan alkaa olla se vika että kilpailevia viestimiä on liikaa. On whatsappia, signalia, telegramia, facebook messengeriä, skypeä, vyberiä jne ja eri ihmiset käyttävät eri sovelluksia. Ennen oli oikeastaan kaikilla MSN Messenger eli kaikki hoitui samalla sovelluksella. Nykyään pidän joihinkin kavereihin yhteyttä enää puhelimitse kun en jaksa kovin montaa viestintäsovellusta käyttää koko ajan.

Tuossa asiassa kehitys on mennyt kyllä pahasti takapakkia kun ihmiset alkavat hajaantua eri viestimien perusteella erilleen.

Niin, se on yhtä hullua kuin jos sulla olisi gmail, ja et voisi lähettää ja vastaanottaa viestejä niiltä joilla on joku muu sähköpostipalvelu, kuten outlook.

Vastaus tähän nykyajan hulluuteen löytyy varmaan historiasta ja rahan ahneudesta. Kun sähköposti keksittiin, netissä ei juuri tienattu rahaa, joten ajateltiin käytännöllisesti. Nykyään rahaa tienataan paljon mainoksilla, siksi Facebook ja muut haluaa suljettuja viestimiä. Sama juttu kuten Steam, Uplay, Origin jne. Kukaan ei halua kymmentä eri "palvelua" peleille, mutta rahan ahneus synnyttää niitä ja luo rajoja.
 
Noissa pikaviestimissä vaan alkaa olla se vika että kilpailevia viestimiä on liikaa. On whatsappia, signalia, telegramia, facebook messengeriä, skypeä, vyberiä jne ja eri ihmiset käyttävät eri sovelluksia. Ennen oli oikeastaan kaikilla MSN Messenger eli kaikki hoitui samalla sovelluksella. Nykyään pidän joihinkin kavereihin yhteyttä enää puhelimitse kun en jaksa kovin montaa viestintäsovellusta käyttää koko ajan.

Tuossa asiassa kehitys on mennyt kyllä pahasti takapakkia kun ihmiset alkavat hajaantua eri viestimien perusteella erilleen.
No omassa piirissä WhatsApp on kyllä de facto -sovellus pikaviestintään. Ei katso edes ikää.
 
No omassa piirissä WhatsApp on kyllä de facto -sovellus pikaviestintään. Ei katso edes ikää.
Yhä enemmän tulee nuorilta viestiä, että "whatsappissa on vanhemmat ja perhe, kavereiden kans instassa/snapissa". Toki siellä on "kaikki" kuten oli jossain vaiheessa facessakin, mutta niin ne vaan nuo uudetkin teknologiat on yhtäkkiä vanhoja joita ei käytä ku vanhat jäärät. Facebookkikaan ei houkuttele enää nuoria.

Toki se on käytännössä korvannut sähköpostin, puhelimen ja tekstiviestittelyt varsinkin erilaisissa porukoissa, mutta en näkis sen hegemoniaa nyt mitenkään kiveenkirjotettuna edes 10v aikajänteellä.
 
Muutenkin vähän perunan vertaamista telineeseen, sähköposti kun on avoin tiedonvälitysprotokolla, pikaviestimet tuotteita.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
261 703
Viestejä
4 544 706
Jäsenet
74 833
Uusin jäsen
Kanadanhanhi

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom