Muutoksen hitaus nykymaailmassa [oli "Maailma 1998-2008 vs 2008-2018"]

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja munse
  • Aloitettu Aloitettu
Muistankohan kovin väärin, mutta PPO ainakin tarjosi kiinteää hintaa modeemi ja ISDN-liittymiin jossain 2000-luvun vaihteen tietämillä/alussa, ennenkuin ADSL-liittymät tuli saataville. Ei ollut mielestäni aloitusmaksuja tms. vaikka sellainenkin vaihtoehto saattoi jossain välissä olla. Ei ollut mun mielestä erityisen kalliskaan, joskin rahan arvo oli silloin hieman eri.

E: ADSL tais yleistyä siellä 2000-luvun alkupuolella niin ei kiinteät/kiinteähintaiset yhteydet varmaan ole ollut kovin yleisiä kotitalouksissa vielä 90-luvun lopulla, kuin ehkä suuremmissa kaupungeissa?
Tilanne vaihteli kovin satunnaisesti. Modeemisoittosarjoissakin oli joskus lähes maksuttomia yhteyksiä, jos öisin nettiä käytti.
 
Onhan tämä älypuhelimella foorumipostauksen tekeminen yhä edelleen yhtä helvettiä. Sama kuin korvaisi auton fillarilla. Kivulias kokemus. Minua säälittää ajatella niitä, joille tämä on ensisijainen UI tietoverkkoon.

Yleensä jää postaamatta mobiilin varassa. Pidän tätä lähinnä yksisuuntaisena mediana. Mutta sehän sopii massoille. Vähän kuten uusi TV.

Edit: edelliseenkin meni 3 minuuttia. Jos käyttäisin autocorrectia, siinä olisi typottamatonta juttua jostain barbinukeista ja hipsterikahvista vailla virkerakennetta ja järkeä.

Edit 2: Ihan alle vartin ei selvittäisi edes normaalin karsitun quoten teosta. Nytkin on minuutin homma vienyt jo tolkuttoman kauan. Näin siis toimitaan "diginatiivisti"? Sanoisin että digicluelessisti.

Edit 3: 7 minuuttia täynnä. Kuin paskantaisi varpaankynnellä.

Virheen voisi muutoin ehkä sanoa olevan näppäimistön ja selkänojan välissä, mutta kun sitä näppäimistöä ei ole.

Kokeilin ihan mielenkiinnosta – ensimmäistä kertaa ikinä – kirjoitusnopeustestiä kännykällä. Monimutkaisia lauseita, sisältäen erisnimiä, välimerkit ja jopa muutaman erikoismerkin jotka piti kaivaa sieltä näppäimistön kakkossivulta. 15 lausetta, keskimääräinen 40 WPM; nopein lause 60 WPM. Virheitä yhteensä yksi, jonka toki tuotti automaattinen korjaustoiminto.

Tämän viestiinkään kirjoittamiseen ei tainnut mennä kuin pari minuuttia, jos siis ei laske tuota nopeustestiin käytettyä aikaa mukaan. Siihen on ihan syynsä, miksi en jaksa aina avata läppärin kantta postatakseni. (Toki tämän takia moni typoni on toki sen automaattisen korjaustoiminnon myötä, eihän niitä muutoin koskaan... ;-)

Kymmenen vuotta sitten en olisi kuvitellut koskaan tekeväni näin, tai edes kokonaan luopuvani pöytäkoneesta myös töissä, vaikka siellä usein kohtalaisen raskasta mallinnusta teen (toki klusterin käyttöä silloin tällöin ei lasketa)
 
Suomalaispankit oli sikäli edelläkävijöitä, että jo 80-luvulla oli tarjolla online-palvelut, siis bbs-tyyppiset. Harva noita tietysti käytti, mutta infra oli siis olemassa jo silloin..

Totta, käytin itse Postipankin (vai mikä Leonia se oli) palveluja ainakin 88-89. Muistan vieläkin miten työnantajan VT420 ei oikein tyttiksen mielestä istunut sisustukseen...
 
Onhan tämä älypuhelimella foorumipostauksen tekeminen yhä edelleen yhtä helvettiä. Sama kuin korvaisi auton fillarilla. Kivulias kokemus. Minua säälittää ajatella niitä, joille tämä on ensisijainen UI tietoverkkoon.

Itsekin kiroan älypuhelimen kömpelyyttä. Kosketusnäyttö sopii huonosti kirjoittamiseen. Vanhoilla kännyköillä pystyi kirjoittamaan kävellessä, mutta nyt pitää pysähtyä kirjoittamisen ajaksi.

Ja muutenkin kosketusnäytöistä puuttuu tietynlainen käyttämisen "terävyys". Vähän sama kuin FPS-pelit konsolilla vs PC:llä.

Tosin itse hankin kosketusnäytöllisen älypuhelimen vasta 2014, mikä oli kaiketi melko myöhään.
 
Se mikä myös muuttui valtavasti 1998-2008 välisenä aikana oli ulkomaanmatkailu. Vielä 2000-luvun alussa oli erityisen jännää, jos joku oli ollut ulkomaanmatkalla muualla kuin Virossa tai Ruotsissa.

No ei kyl minusta ole se "jännyys" muuttunut. Toki matkustaminen on yleistynyt, mutta en nyt pitänyt sitä sillon minään, enkä pidä nytkään. Toki lapsena kaikki oli jännempää.

Niin no, tietenkinhän se on aina mielipidekysymys.

Minä muistan 90-luvulla mitenkä koko naapurusto oli utelias, jos joku oli tosiaan käynyt jossain Kanarialla tms. Kuvia mentiin katselemaan ja ihmeteltiin mitenkä hienoa siellä oli. Saatikka jos kylällä joku oli käynyt ihan Amerikoissa asti, niin kovasti oli väkeä kyselemässä kaupassa, että onko siellä niin ku tv-sarjoissa?

Muista myös mitenkä pitkään porukatkin säästivät rahaa, että pääsivät kahdestaan käymään Rhodoksella viikon.

Nykyäänhän matkustaminen on muuttunut kaikille käypäsiksi ja joku kaukomaille matkaaminen on ihan peruskauraa. Itsekkin tulee vuosittain käytyä jossain.
 
Muistanko väärin vai oliko Amerikka pahasti jäljessä Suomea/Eurooppaa kännyköiden käytössä ennen älypuhelinten yleistymistä?

Sellainen muistikuva on, että amerikkalaisissa leffoissa ja TV-sarjoissa saattoi vielä 2000-luvun lopussa monesti nähdä lankapuhelimia, puhelinkoppeja ja hakulaitteita (pager). Muistaakseni sairaalasarjoissa kuten House oli noita hakulaitteita, ja sarjaahan esitettiin 2004-2012.
 
Itsekin kiroan älypuhelimen kömpelyyttä. Kosketusnäyttö sopii huonosti kirjoittamiseen. Vanhoilla kännyköillä pystyi kirjoittamaan kävellessä, mutta nyt pitää pysähtyä kirjoittamisen ajaksi.

Kosketusnäytöt on myös täysin kelvottomia jos yrittää pelata retropelejä emulaattorilla. En tiedä olenko itse vaan kömpelö, mutta haluaisin nähdä jonku yrittää selvitä vaikka NESin Super Mario Bros tai Contra kosketusnäytöllä. Ainoa mikä on sitten vielä enemmän kömpelöä kuin kosketusnäyttö on bluetooth ohjaimet jolla kosketusnäyttöjen kömpelyyttä on yritetty poistaa!
 
Salasanoja ja eri sovelluksia niiden muistamiseen/ylläpitoon tarviaa nykyään enemmän kuin 1998-2008.
 
Mutta sovelluskehitystyökaluissa on tapahtunut paljon kehitystä, ainakin jos vertaa VS6:ta, jolla urani aloitin, nykyiseen Visual Studioon. Frameworkit nousee pystyyn kirjaimellisesti nappia painamalla :love:

Ja tilaa viedään ihan uudella tavalla. VS2017 ei asennu alle 30gigan edes kikkailemalla, ja jos tarve olisi kääntää esim. helloworld.c komentorivillä on tämä vähän yliampuvaa.
 
Anyhows, pointti nyt edelleenkin on se, että 1990-luvulla asiat kehittyi ihan v*tun kovaa vauhtia ja mielestäni kaikki mitä sen jälkeen on tapahtunut on ollut vain asioiden luontaista evoluutiota ja leviämistä. 1988-1998 oli siis mielestäni kovin kymmenvuotisjakso, jos näistä kolmesta valitaan mistä on ollut puhe. Jakson alkupäässä lanseerattiin mm. sellaiset asiat kuin GSM, CD-ROM, moderni käsipuhelin, Minidisc ja Windows 3.0, 1993-1998 -jaksolla taas esimerkiksi WWW, DVD, 3D kiihdyttimet, älypuhelin, laajakaista, Google, digitaalinen HDTV... :) Aika paha on näistä panna paremmaksi!

Tuossakin saattaa olla näkökulmaharhaa, kun tosiasiassa teknologian kehitys IT-alalla on sojottanut suoraan ylöspäin ainakin 60-luvun alusta kunnes 2000-luvulla on siirrytty eksponentiaalisesta kehityksestä lähinnä logaritmiseen. Koko mikroprosessori kehitettiin vasta 70-luvun alussa ja 60-luvun alkaessa tietokoneita tehtiin vielä putkiteknologialla:
IBM 305 RAMAC - Wikipedia
The 305 was one of the last vacuum tube computers that IBM built.

Vuosikymmenen vaihteessa toki siirryttiin diskreettiin puolijohdelogiikkaan:
IBM 1401 - Wikipedia
Most of the logic circuitry of the 1401 was a type of diode–transistor logic (DTL), that IBM referred to as CTDL (Complemented Transistor Diode Logic).
IT:n kehitys taas on ollut mahdollistava tekijä hyvin paljolle muulle. Kun IT:n kehitys on sakannut tällä vuosituhannella, mikään muukaan ei ole edennyt?
 
Muistanko väärin vai oliko Amerikka pahasti jäljessä Suomea/Eurooppaa kännyköiden käytössä ennen älypuhelinten yleistymistä?

Sellainen muistikuva on, että amerikkalaisissa leffoissa ja TV-sarjoissa saattoi vielä 2000-luvun lopussa monesti nähdä lankapuhelimia, puhelinkoppeja ja hakulaitteita (pager). Muistaakseni sairaalasarjoissa kuten House oli noita hakulaitteita, ja sarjaahan esitettiin 2004-2012.

Oli, tai no, ainakin vielä vuosituhannen vaihteessa. 2008 mennessä käyttäjämäärä taisi täälläkin meren takana olla 90+% väestöstä (kun se vielä vuonna 1998 oli vain 25 % (vrt. Suomessa joku noin 75 %). Muusta Euroopasta en tiedä.

Hakulaitteista kyllä tähdentäisin: ihan edelleen niitä näkee vielä käytettävän täällä sairaaloissa (otoskoolla yksi amerikkalainen yliopistollinen sairaala). Ne toimii ilmeisen hyvin, joten miksi korvata sitä uudemmalla mutta osittain huonommalla järjestelmällä (puhelinten kuuluvuus sisätiloissa ei ole täällä läheskään Suomen tasolla). On täällä kyllä myös tietoteknisiä asioita, jotka ei vielä ole Suomessa yleistynyt.
 
Lääkärithän Suomessakin hakulaitteita viimeisimpinä taisivat käyttää...

Hakulaitteet olivat yleisesti ottaen Suomessa hyvin lyhytikäinen kuriositeetti, eikä niistä juuri massojen huvia ennättänyt tulla, vaikka Tele niitä nuorisolle yritti markkinoida joskus 1990-luvun puolivälissä. Puhelukortteihin pätee vähän sama, niillä siis maksettiin puhelinkopeissa kolikoiden sijaan, ja tuollaisia tuli pari vuotta käytettyä ennen kuin sain kännykän.

USA:ssa tosiaan kännykkävallankumous alkoi noin 5 vuotta myöhemmin kuin Euroopassa. Mua aina huvitti, kun jossain vuosituhannen vaihteen elokuvissa ja TV-sarjoissa elettiin maailmassa, jossa ei muka kännyköitä ollut olemassa. Tätä rinnakkaistodellisuutta sitten apinoitiin jopa suomalaisissa musiikkivideoissa, sillä Bomfunk MC'sin Freestyler -videossa muka "trendikkäät" nuoret miehet hengailee metroasemalla kolikkopuhelimen luuri kourassa... Oikeasti tuohon aikaan (1999) kaikilla suomalaisnuorilla oli kännykkä.

 
Viimeksi muokattu:
Tuntuu että yhteiskunnallisella tasolla on oikeastaan muuttunut asioita enemmän 2008-2018 kuin 1998-2008. Mutta jos graafista kehitystä katsotaan peleissä, voi olla että ei ole ollut yhtä paljon kehitystä/muutosta viime aikoina:

TGXrFEK.jpg
 
Tietokonepelien grafiikat kehittyivät suhteessa eniten ajanjaksolla 1988-1998. Joku Half Life tai Unreal vuodelta 1998 ovat jo melko modernin näköisiä, kun taas vuonna 1988 pelit olivat vielä ihan "C64-tasoa" kirjaimellisesti ja kuvainnollisesti.
 
Kyllä Amigalle oli graafisesti hyvännäköisiä pelejä vaikka kuinka.
Hyvännäköisiä siihen nähden mihin oltiin aiemmin 80-luvulla totuttu, mutta vanhanaikaisen näköisiä jo pian 90-luvulle tultaessa ja nyt tietenkin. Käytännössä Amiga teki kaiken hieman paremmin kuin C64 mutta ei varsinaisesti mitenkään mullistanut alaa toisin kuin PC 90-luvulla.

3D grafiikka mullisti PC-pelaamisen jo ennen 3D-kiihdytystäkin, klassisin virstanpylväs oli tietysti Doom (1993). Tuossa vaiheessa kehitys oli hirveän nopeaa.

Toki jo 80-luvulla 3D-grafiikka oli tehokkaiden PC:iden vahvuuksia esim. lentosimulaattoreissa, eikä Amigat sun muut pystyneet raa'assa hevosvoimain määrässä vastaamaan tähän.
 
Viimeksi muokattu:
PC löi 2D -peleissäkin Amigalle luun kurkkuun jo 1990-luvun alkupuolella esimerkiksi seikkailu- ja strategiapelien saralla. "Tasohyppelyt" ei koskaan ole ollut mikään PC:n vahvuus, koska PC oli perinteisesti vähän varttuneemman väen tietokone jo hintansakin puolesta, ja ajan kuluessa peligenret monipuolistuivat ja tietokoneella pystyi tekemään muutakin kuin pelaamaan jotain yksinkertaisia hyppelypelejä.. Tämä tietysti pätee yhä edelleen.

Alkuperäinen pointti siis oli, että vuoden 1988 "hyppelypeleistä" mentiin aika "loikka" (pun intended) vuoden 1998 FPS-peleihin kuten Half Life ja Unreal, jotka ovat kestäneet aikaa melko hyvin tähänkin päivään saakka. Kehitys oli siis julmettua tuossa 10 vuoden aikajaksossa.

Sen jälkeen kehitys on ollut suhteessa paljon hitaampaa.

Ja myös hyötyohjelmissa suurimmat innovaatiot tehtiin oikeastaan tuona aikana myös! iPhone käyttöjärjestelmineen (2007) saattaa ansaita erityisen kunniamaininnan tosin. Sehän olikin tämän vuosituhannen merkittävin innovaatio softan osalta.
 
Viimeksi muokattu:
Mikähän ihme 90-luvun PC:ssä oli, kun äänet oli karmeaa piezo kaiutin piipittelyä, kun kuitenkin C64:ssäkin oli jo ihan hyvät äänet. Jonkinlaisesta karvalakki äänikortista kyse?
Jestas ne äänet taisi tulla biosin piipittely kaiuttimesta.
 
No nyt on aika erikoinen väite.
Tän näkösiähän ne oli 30v takaperinki eikö vaan:
cuphead_screenshot_0001.png

ss_ed2194253310411c9a84780aa3373031839fb246.1920x1080.jpg

45391ee85da740e4bf1ea6899ccbbe16.png

Pikselit tai siis laatikot vaan vähän pienentynyt. Oli se ennen helppoa, kun sai muutamasta laatikosta vääntää pelattavan laatikkohahmon.
 
Mikähän ihme 90-luvun PC:ssä oli, kun äänet oli karmeaa piezo kaiutin piipittelyä, kun kuitenkin C64:ssäkin oli jo ihan hyvät äänet. Jonkinlaisesta karvalakki äänikortista kyse?
Jestas ne äänet taisi tulla biosin piipittely kaiuttimesta.
Lähinnä 80-luvulla. 1990-luvulla kaikilla ja sen enolla oli äänikortit. BIOS toki piipitteli silti lähinnä käynnistyksen yhteydessä ja piipittelee monilla edelleen...

Kyllähän Amiga oli PC:tä edellä 10v. Pc meni ohi vasta joskus pentiumin aikoina, kun Amiga oli jo kuollut.

Ei kyllä mitään lentosimuja millään 286:lla pyöritetty.
Kyllä lentosimuja kuules pyöriteltiin Apple II:lla jo vuonna 1979 (Flight Simulator I), ja PC:llä vuodesta 1982 lähtien... PC olikin heti kättelyssä ylivoimainen alusta siihen tarkoitukseen, koska raakaa tehoa oli niin paljon enemmän kuin muilla koneilla.

Ihan jo alkuperäinen IBM PC oli monta kertaa tehokkaampi kuin muut aikakauden mikrotietokoneet.

Amiga oli tietyillä osa-alueilla PC:tä edellä hetkellisesti 1980-luvun lopussa. Käytännössä jo 286-PC VGA-grafiikalla ja Sound Blaster -äänikortilla oli miltei kaikessa parempi kuin Amiga, ja niiltä osin kun ei ollut, niin sillä ei ollut suurta merkitystä.

Lisäksi kun puhutaan Amigasta, niin oikeastaan puhutaan lähinnä Amiga 500:sta, koska uudempien mallien myynti ja merkitys jäi vähäiseksi.

Amigan suurin vahvuus PC:hen verrattuna oli hinta, mutta se oli myös heikkous suhteessa esim. C64:ään...

Mitäs semmoisia pelejä PC:lle muka julkaistiin, mitkä ei Amigalla olisi pyörinyt?
Minä vuonna? Sanoisin, että heti 1990-luvun alusta lähtien vähänkin monimutkaisemmissa peleissä PC loisti ja Amiga tökki. Amiga loisti vaakaskrollaavissa tasohyppelyissä yms. pikkulasten peleissä. ;) ;) Sitten toisaalta 16-bittiset konsolit söi jo rajusti niitä markkinoita. Eli SNES ja Megadrive lähinnä.

Amiga 500 joutui myös kilpailemaan Commodoren omaa C64:ta vastaan, joka sinnitteli hengissä vielä vuosikymmenen vaihteeseen asti ja sillä pelattiin paljolti samantyylisiä pelejä. Kuten itsekin tein.

C64 on muuten tiettävästi yhä edelleen maailman myydyin yksittäinen tietokonemalli?
 
Viimeksi muokattu:
Tässä vielä tarkempi video tuosta täysiverisestä tasku-PC:stä vuodelta 1989:



Tietyssä mielessä vallankumouksellisempi laite kuin mikään Amiga kuunaan konsanaan, ja kaikkien nykyisten taskulaitteiden ja miniläppäreiden esi-isiä. Pienempiäkin taskutietokoneita (taskulaskintyyppisiä laitteita) oli olemassa jo aiemminkin, mutta tässä oli ihmeellistä se, että se oli täysiverinen IBM PC -yhteensopiva laite, jolla pystyi tekemään samoja asioita mitä pöytäkoneellakin. Ja se, että siinä oli SSD-tyyppinen massamuisti PCMCIA-kortilla!
 
Onhan tämä älypuhelimella foorumipostauksen tekeminen yhä edelleen yhtä helvettiä. Sama kuin korvaisi auton fillarilla. Kivulias kokemus. Minua säälittää ajatella niitä, joille tämä on ensisijainen UI tietoverkkoon.

Yleensä jää postaamatta mobiilin varassa. Pidän tätä lähinnä yksisuuntaisena mediana. Mutta sehän sopii massoille. Vähän kuten uusi TV.

Edit: edelliseenkin meni 3 minuuttia. Jos käyttäisin autocorrectia, siinä olisi typottamatonta juttua jostain barbinukeista ja hipsterikahvista vailla virkerakennetta ja järkeä.

Edit 2: Ihan alle vartin ei selvittäisi edes normaalin karsitun quoten teosta. Nytkin on minuutin homma vienyt jo tolkuttoman kauan. Näin siis toimitaan "diginatiivisti"? Sanoisin että digicluelessisti.

Edit 3: 7 minuuttia täynnä. Kuin paskantaisi varpaankynnellä.

Ihmettelen suuresti miten voi olla noin hankalaa? Koko ajan enemmän ja enemmän kirjoitan mobiilin kautta ja ei mulla niitä virheitä juuri tule ja autokorjaus korjaa niistäkin 99% pois.

Tähän meni ehkä 30s aikaa?
 
Mikähän ihme 90-luvun PC:ssä oli, kun äänet oli karmeaa piezo kaiutin piipittelyä, kun kuitenkin C64:ssäkin oli jo ihan hyvät äänet. Jonkinlaisesta karvalakki äänikortista kyse?
Jestas ne äänet taisi tulla biosin piipittely kaiuttimesta.
Äänikortit alkoivat yleistyä 90-luvulla. Ensin oli Adlib, sitten tuli SoundBlaster. Noilla oli hintaa useita satoja markkoja.

80-luvulla oli lähinnä MIDIä, Rolandin LAPC-I ja MT-32 (itsellä oli CM-32L), mutta ne maksoivat yli tonnin eivätkä tietenkään tuottaneet digiääntä suoraan, kuten puhetta (sampleina). Mutta voi sitä musiikin laatua kun jossain seikkailupelissä oli ihan oikeat syntikkaäänet hifi-äänenlaadulla... :D
 
Äänikortit alkoivat yleistyä 90-luvulla. Ensin oli Adlib, sitten tuli SoundBlaster. Noilla oli hintaa useita satoja markkoja.

80-luvulla oli lähinnä MIDIä, Rolandin LAPC-I ja MT-32 (itsellä oli CM-32L), mutta ne maksoivat yli tonnin eivätkä tietenkään tuottaneet digiääntä suoraan, kuten puhetta (sampleina). Mutta voi sitä musiikin laatua kun jossain seikkailupelissä oli ihan oikeat syntikkaäänet hifi-äänenlaadulla... :D
Ja sittenhän tuli Soundblaster AWE, jossa oli sekä FM että MIDI-synteesit samalla kortilla. Yhdellä kaverilla oli tuo, ja X-Wingin musiikit kuulosti jumalattoman hienolta kun itsellä oli 8-bittinen Soundblaster.

Itselläni oli joskus ysärin puolivälissä Aurealin surround-äänikortti, joka pystyi etenkin kuulokkeisiin luomaan uskottavan 3d-äänimaiseman. Mukana tuli demoja jossa ampiainen kiersi pään ympärillä jne. Efekti toimi mielestäni paremmin kuin Creative Labsin versio.
 
Ja sittenhän tuli Soundblaster AWE, jossa oli sekä FM että MIDI-synteesit samalla kortilla. Yhdellä kaverilla oli tuo, ja X-Wingin musiikit kuulosti jumalattoman hienolta kun itsellä oli 8-bittinen Soundblaster.

Itselläni oli joskus ysärin puolivälissä Aurealin surround-äänikortti, joka pystyi etenkin kuulokkeisiin luomaan uskottavan 3d-äänimaiseman. Mukana tuli demoja jossa ampiainen kiersi pään ympärillä jne. Efekti toimi mielestäni paremmin kuin Creative Labsin versio.
Itsekin hommasin joskus Aurealin, muistaakseni Diamond Monster Sound MX300:n. Tuo hakkasi sen ajan SB:t niin mennen tullen ettei mitään määrää kun kiihdytyksellä laskettiin spatiaaliefektit, ym. Hienoa jossain peleissä kävelskellä luolassa jossa kaiut, ym. oli mallinnettu. :D

Nuo Aurealin 2.0 kortithan tulivat 90-luvun loppupuolella jolloin MIDI-aika oli jo historiaa.
 
Äänikortit alkoivat yleistyä 90-luvulla. Ensin oli Adlib, sitten tuli SoundBlaster. Noilla oli hintaa useita satoja markkoja.

80-luvulla oli lähinnä MIDIä, Rolandin LAPC-I ja MT-32 (itsellä oli CM-32L), mutta ne maksoivat yli tonnin eivätkä tietenkään tuottaneet digiääntä suoraan, kuten puhetta (sampleina). Mutta voi sitä musiikin laatua kun jossain seikkailupelissä oli ihan oikeat syntikkaäänet hifi-äänenlaadulla... :D
AdLib oli lähinnä 1980-luvun juttu jo, se julkaistiin vuonna 1987. Sound Blaster valtasi markkinat heti 1990-luvun alussa, tosin sekin julkaistiin jo 1989.

Lisäksi jo vuonna 1983 oli IBM PC Jr. -mallissa 3-äänigeneraattori kuten myös sitä suositummassa Tandy 1000 -kopiossa vuonna 1984. 1980-luvulla oli myös tarjolla esimerkiksi Disney Sound System ja Covox Speech Thing.

Esimerkiksi Sierra OnLinen seikkailupelit ja MicroProsen simulaattorit näitä eri äänijärjestelmiä hyvin myös tukivat jo varhain. MIDI-syntikkamusiikki oli toki tuohon aikaan aivan upeaa luksusta sen ajan "kotitietokoneisiin" verrattuna, mutta toki aika harvojen herkkua kuten tietysti PC-pelaaminen muutenkin Suomessa.

1990-luvulla Gravis UltraSound sitten ensimmäisten yleisäänikorttien joukossa pystyi jo tuottamaan wavetable-midimusiikkia edullisesti. Pian tämä kaikki menetti merkitystään kun musiikki alkoi tulla suoraan CD:ltä tai myöhemmin suoraan digitaalisessa muodossa.
 
Viimeksi muokattu:
Äänikortit alkoivat yleistyä 90-luvulla. Ensin oli Adlib, sitten tuli SoundBlaster. Noilla oli hintaa useita satoja markkoja.

80-luvulla oli lähinnä MIDIä, Rolandin LAPC-I ja MT-32 (itsellä oli CM-32L), mutta ne maksoivat yli tonnin eivätkä tietenkään tuottaneet digiääntä suoraan, kuten puhetta (sampleina). Mutta voi sitä musiikin laatua kun jossain seikkailupelissä oli ihan oikeat syntikkaäänet hifi-äänenlaadulla... :D

No tämä PC oli sitten jotenkin erikoinen muinaismuisto. Jonkinlainen robottipeli siinä pyöri ja sen pelin äänetkin tuli ulos hyvin alkeellisella tavalla PC kotelosta..se piipperi, mikä kait on vieläkin joka kotelossa ilmoittelemassa biosin havaitsemista ongelmista.
Mikä mahtoi olla PC:lle alkeellisin äänikortti ikinä ja oliko niitä mahdollisesti integroitu emollekin?
 
Mikä mahtoi olla PC:lle alkeellisin äänikortti ikinä ja oliko niitä mahdollisesti integroitu emollekin?
"PC-beeper" on nimenomaan integroituna emolle ja emoissa oli pinnitkin sitä ihanaa pientä 5x5cm (tjsp) kaiutinta varten joka koteloissa oli etupellissä. :D

Edit: siis tämä, noita 4-pin liittimiä oli emoilla piiiiitkään. :D
PC speaker - Wikipedia

Edit2: voi kiasus - olin jo unohtanut millainen painajainen PC-speaker oli 80/90-luvulla...
 
Mikä mahtoi olla PC:lle alkeellisin äänikortti ikinä ja oliko niitä mahdollisesti integroitu emollekin?
Alkeellisimmat äänet PC:llä tarjosi pc-spiikkerin ohella IBM PC Jr.:n kolmiäänigeneraattori (1983) ja rinnakkaisporttiin kytkettävä yksinkertainen D/A -muunnin (Covox, 1986) ja sen pystyi rakentamaan myös itse parista vastuksesta ja kondensaattorista. Tuolla laitteella soi tracker-musiikki ihan kivasti vuosikymmenen vaihteessa 90-luvulle tultaessa...
 
1980-luvulla oli myös tarjolla esimerkiksi Disney Sound System ja Covox Speech Thing.
Covox, sehän oli se rinnakkaisporttiin tökättävä vastusverkkoa käyttävä D/A-muunnin. Itselläni taitaa vieläkin olla laatikossa klooni jonka tein itse. Ääni oli jotain aivan kamalaa, varmaan koska diy-malliin ei oltu viitsitty laittaa turhia ja kalliita suotokondensaattoreita :rofl:

Silti sitä tuli käytettyä Amigan MODien soittamiseen. 386:ssa riitti nippa nappa potku että trackeri pystyi samaan aikaan näyttämään hienon reaaliaikaisen spektrianalysaattorin että soittamaan AXEL_F.MOD, WORKAHOL.MOD jne tiedostoja.
 
Covox, sehän oli se rinnakkaisporttiin tökättävä vastusverkkoa käyttävä D/A-muunnin. Itselläni taitaa vieläkin olla laatikossa klooni jonka tein itse. Ääni oli jotain aivan kamalaa, varmaan koska diy-malliin ei oltu viitsitty laittaa turhia ja kalliita suotokondensaattoreita :rofl:
Käsittääkseni iso merkitys äänenlaadun kannalta oli vastusten toleransseilla eli tarkkuudella. Noissa ei kannattanut käyttää mitään halvimpia vastuksia vaan kannatti panostaa laatuun, jolloin äänenlaatu oli parhaimmillaan tosi hyväkin.

Muistaakseni mulla riitti jo 8086-PC:ssä tehot tracker musiikin soittamiseen covoxilla. Mitään ihmeempää grafiikkaa se ei tietenkään samalla pyöritellyt.
 
Käsittääkseni iso merkitys äänenlaadun kannalta oli vastusten toleransseilla eli tarkkuudella. Noissa ei kannattanut käyttää mitään halvimpia vastuksia vaan kannatti panostaa laatuun, jolloin äänenlaatu oli parhaimmillaan tosi hyväkin.

Muistaakseni mulla riitti jo 8086-PC:ssä tehot tracker musiikin soittamiseen covoxilla. Mitään ihmeempää grafiikkaa se ei tietenkään samalla pyöritellyt.
Tosiaan, saattaa olla että itsellänikin Covox oli 8086 koneessa. 386 aikaan oli jo oikeita äänikortteja hyvin saatavilla ja olisi muutenkin ollut ihmeellistä jos se ei olisi pyörittänyt niin yksinkertaista ohjelmaa.
 
Tosiaan, saattaa olla että itsellänikin Covox oli 8086 koneessa. 386 aikaan oli jo oikeita äänikortteja hyvin saatavilla ja olisi muutenkin ollut ihmeellistä jos se ei olisi pyörittänyt niin yksinkertaista ohjelmaa.
Joo se on epätodennäköistä, että sulla olisi 386:ssa Covoxia ollut.

386 toki julkaistiin jo 1980-luvun puolivälissä, mutta eihän sellaisia kenelläkään tavallisella suomalaisjannulla ollut kuin vasta 1991-1992 lähtien tms. Olivat todella kalliita 1980-luvulla.
 
Ei tainnut ”susikasi” tai edes se korjattu 98SE koskaan saada tukea 64-bittisille kovalevyjen osoitetauluille, riittävän vanha 80 gigan mekaaninen kovalevy lienee se modernein esine mitä noille kannattaa yrittää syöttää (tai muutenkaan SSD:n ”eheyttämiseen” ynnä muuta vastaavaa). Tuo siis tuli vielä XP:eek:le päivityksenä, ja ei-SP asennusmedia ei pysty asentumaan noille 120+ gigan asemille... (Lisöksi toki myöhempien aikojen kovalevyissä lienee 64-bittinen osoitetaulu kapasiteetista riippumatta. Tai jotain ongelmia kuulin joskus joillain olleen kun yrittivät laittaa uutta 80 gigan asemaa vanhaan koneeseen – eikä sekään toiminut...)
Ehkä joku on vastannut tähän viimeisen 3 sivun aikana, mutta nöyp, nope, ei pidä paikkaansa.
Näillä on tullut tekohengitettyä useampi vanha vesileikkuri/CNC/polttoleikkuri/muu vastaava teollisuusvanhus joissa käyttis on ollut välillä Win95 OSR 2 - WinNT4.0
Transcend PSD330 64GB SSD 2.5" IDE - 89,00€

(edit: taisi siellä olla yksi OS2/WARP laite myös)
 
Ehkä joku on vastannut tähän viimeisen 3 sivun aikana, mutta nöyp, nope, ei pidä paikkaansa.
Näillä on tullut tekohengitettyä useampi vanha vesileikkuri/CNC/polttoleikkuri/muu vastaava teollisuusvanhus joissa käyttis on ollut välillä Win95 OSR 2 - WinNT4.0
Transcend PSD330 64GB SSD 2.5" IDE - 89,00€

(edit: taisi siellä olla yksi OS2/WARP laite myös)

Otan väitteeni takaisin (ja tuollainen asema tehnee siitä koneesta hyvin nopean buuttaamaan, jos sitä muistitarkistusta bootin alussa ei lasketa – ei sillä, että varmaan noita ei pahemmin buuttailla, tai edes sitä leikkurin softaa turhaan uudelleen suljeta ja availla).

Olisi pitänyt arvata, että markkina on riittävän iso, jotta tuollainen ”niche”-tuote kannattaa tuottaa (ja näköjään useammalta valmistajalta löytyy noita taaksepäinyhteensopivia ATA 28 -tuellisia SSD-asemia). Ovat lyöneet ainakin kaksi kärpästä yhdellä iskulla, tuo 2.5" PATA on se vanhan ajan kannettavien standardiasemakoko (ja pöytäkoneessa toki sopii adapterilla kiinni).
 
Onhan noita samanhenkisiä laitteita olemassa jopa C64:lle ja kaiken maailman tietokoneille, yleensä toimivat SD-kortilla.

Vanhat mekaaniset levyasemat on hankalia eivätkä kestä ikuisesti.
 
Sitäkin, totta, vaikka meneekin pilkunnussimisen puolelle.. :D

Tässä joka tapauksessa SD-lukijan mallia C64:ään:

uiec-plugged-in.jpg
 
Muistan joskua ysärin loppu puolella ala-asteella jouduin äidinkielen erikoisopetukseen.

Opettajalla oli siellä tietokone, joka puhui ohjeet ennen tehtävää, vielläkin huvittaa koko homma :D
 
Tuntuu että yhteiskunnallisella tasolla on oikeastaan muuttunut asioita enemmän 2008-2018 kuin 1998-2008. Mutta jos graafista kehitystä katsotaan peleissä, voi olla että ei ole ollut yhtä paljon kehitystä/muutosta viime aikoina:

TGXrFEK.jpg

Suurin harmin aihe tässä on että Crysis oli yksinpeli (oli siinä moninpelikin, mutta yksinpeli oli se juttu), kun taas uudessa CoDissa ei ole ollenkaan yksinpeliä.
 
Mielenkiintoinen fakta:
Omalla työpaikalla oli vielä vuonna 2013 käytössä Win XP. Eli 11 vuotta vanha käyttis.

Vastaa sitä, että vuonna 2009 olisi ollut Win 98 käytössä. Hupaisaa :lol:

Edelleenkin herramme vuonna 2018, työpaikkani CNC-lasileikkuria pyörittävässä tietokoneessa käyttiksenä on XP. Mitäpä sitä hyvin toimivaa käyttöjärjestelmää turhaan päivittämään.:D
 
Edelleenkin herramme vuonna 2018, työpaikkani CNC-lasileikkuria pyörittävässä tietokoneessa käyttiksenä on XP. Mitäpä sitä hyvin toimivaa käyttöjärjestelmää turhaan päivittämään.:D
Tällaisissa hyvin spesifeissä "embedded" -tyyppisissä ratkaisuissa voi vanhatkin käyttikset riittää ihan hyvin.

Eikös joissain pankkiautomaateissakin ollut hyvin antiikkiset käyttikset vielä jokin aika sitten.

USA:n ydinaseita käytetään kai edelleen osittain 60-luvun raudalla ja softalla... Tai ainakin jokin vuosi sitten näin oli. Hommaan kuului mm. 8 tuuman levykkeet. :)

Eihän Windows XP:ssä mitään sellaista "vikaa" ole, mikä estäisi sen käytön jonkun työkoneen ohjaamiseen tms. Tavalliseen työpöytäkäyttöön se ei oikein enää sovellu.
 
Onko kenenkään muun mielestä maailma muuttunut melko vähän viimeisen 10 vuoden aikana kuin sitä edeltävän 10 vuoden aikana? Esimerkiksi musiikki, elokuvat, muoti, autot, tietokoneet?

Esimerkkejä:

Minulla on 10 vuotta vanha kakkostietokone, joka on nettisurffailuun ihan riittävä. Mutta jos vuonna 2008 olisin yrittänyt käyttää vuoden 1998 tietokonetta, se olisi ollut toivottoman hidas.

Minulla on muutamia noin 10 vuotta vanhoja takkeja ja farkkuja, jotka ovat melko hyvin tämän päivän muodin mukaisia. Mutta jos olisin pitänyt vuoden 1998 vaatteita vuonna 2008, olisin näyttänyt huvittavalta.

Vuoden 2008 autot näyttävät huomattavasti modernimmilta kuin vuoden 1998 autot, mutta vuosien 2008-2018 välillä ulkonäkö on muuttunut paljon vähemmän.

Elokuvien erikoistehosteet näyttävät melkein yhtä hyviltä vuoden 2008 elokuvissa kuin vuoden 2018 elokuvissa, mutta vuoden 1998 elokuvien erikoistehosteet ovat heikkoja verrattuna vuoteen 2008.

En osaisi tunnistaa, onko jokin minulle ennestään tuntematon musiikkikappale vuodelta 2008 vai 2018. Sen sijaan osaisin melko varmasti sanoa, onko jokin kappale vuodelta 1998 vai 2008.

Rakennukset vuodelta 2008 näyttävät jokseenkin samoilta kuin vuodelta 2018, mutta vuonna 1998 rakennetun erottaa kyllä.

Urheiluvarusteet (jääkiekkomailat, sukset, jne) olivat melko samanlaisia 10 vuotta sitten, mutta vuonna 1998 ne olivat hyvin erilaisia (esim. jääkiekkomailat puuta).

Olen täsmälleen tätä samaa asiaa itsekin miettinyt.

2002 syksyllä julkaistussa GTA Vice Cityssä rakennettiin kokonainen vuoden 1986 Floridaan sijoittuva maailma.

16 vuodessa niin autot, kuluttaja-elektroniikka, musiikki, muoti, elokuvat ja oikeastaan koko populaarikulttuuri muuttui niin radikaalisti että kasarille sijoittuva peli toimi oivana nostalgiatrippinä. Mutta että 2018 julkaistaisiin peli joka rakentuisi 2002-2003 nostalgian varaan. Millä siinä oikein nostalgisoitaisiin? Nu metallilla ja iPodilla?

Jos tietotekniikan ja internetin palveluiden kehittymistä ei lasketa, niin aika samalta populaarikulttuuri näyttää kuin vuonna 2002. Jo silloin olivat realityohjelmat, rap ja konemusiikki ihan mainstream-kamaa. Onko oikeastaan mitään uutta ja tiettyyn ajanjaksoon liitettävää edes nähty viimeisen 16 vuoden aikana? Samaa paskaa uusilla artisteilla ja tuotantokausilla.

Nähtyäni skidinä Paluu tulevaisuuteen II:n joskus 1991, oikeasti kuvittelin että vuonna 2015 kaupasta voisi ostaa hoverboardin ja autot lentäisivät, mutta aika hiljaista on sen suhteen edelleenkin. Sen sijaan tarjolla on intersektionaalista feminismiä, pronssikautista islamilaista terrorismia, Tinder-valkkaamista ja hyvien selfieiden kuvausta henkensä uhalla.

Ei tämän näin pitänyt mennä.

 
Mutta että 2018 julkaistaisiin peli joka rakentuisi 2002-2003 nostalgian varaan. Millä siinä oikein nostalgisoitaisiin? Nu metallilla ja iPodilla?
Miesten leveälahkeisia farkkuja? :D Nimittäin tuolloin ne oli viimeeksi muotia... Sen jälkeen on kaupat olleet täynnä lähinnä kapeaa lahjetta ja nyt on saavutettu sellainen ääripää, ettei tietyistä kaupoista kerta kaikkiaan muuta enää löydykään kuin kapeaa ja extra-kapeaa lahjetta.

Onko oikeastaan mitään uutta ja tiettyyn ajanjaksoon liitettävää edes nähty viimeisen 16 vuoden aikana? Samaa paskaa uusilla artisteilla ja tuotantokausilla.
Tubettaminen..?

Nähtyäni skidinä Paluu tulevaisuuteen II:n joskus 1991, oikeasti kuvittelin että vuonna 2015 kaupasta voisi ostaa hoverboardin ja autot lentäisivät, mutta aika hiljaista on sen suhteen edelleenkin.
Teknisesti ottaen "tasapainoskootteri" on vähän kuin hoverboard ja sillä nimellä niitä myös kutsutaan, vaikkei se leijukaan, mutta käytännön efekti on vähän sama.

Ja lentoauto on keksitty, mutta tuotteistus kuluttajamarkkinoille on pahasti kesken. Ensimmäisenä taitaa tulla taksikäyttöön ja on kai tullutkin jo jossain öljysheikkimaassa...

Nykyään muuten voisi Ritari Ässän autonkin enimmät ominaisuudet toteuttaa oikeasti. Ja oikeastaan siitä voisi tehdä vielä hurjemman kuin mitä käsikirjoittajat edes osasivat kuvitellakaan, eli oikeasti lentävän! Muutenkin kuin pikaisesti turbo boostilla... Pontiac Firebird ei tosin runkona toimisi siinä tarkoituksessa. :)
 
2002 syksyllä julkaistussa GTA Vice Cityssä rakennettiin kokonainen vuoden 1986 Floridaan sijoittuva maailma.

Ja vuonna 2004 julkaistu GTA San Andreas sijoittui vuoteen 1992 eli vain 12 vuotta menneisyyteen.

Siinäkin retroilu onnistui, vaikka nyt vuosi 2006 ei tunnu kovinkaan erilaiselta kuin 2018. Esimerkiksi YouTube, Facebook ja jopa Twitter olivat jo olemassa. YouTubehan vieläpä oli jo tuolloin asemansa vahvistanut, silloinhan Google osti palvelun isolla rahalla.
 
Viimeksi muokattu:
Olisi muuten mielenkiintoista kuulla, mikä on 2000-luvun taitteessa/alussa syntyneiden näkökulma. Hehän ovat varttuneet tuona oletettuna hitaan muutoksen aikana.

Onko teidän mielestänne populäärikulttuuri ja tietyt teknologian alueet pysyneet melko samankaltaisina läpi lapsuuden ja nuoruuden?
 
Viimeksi muokattu:
Edelleenkin herramme vuonna 2018, työpaikkani CNC-lasileikkuria pyörittävässä tietokoneessa käyttiksenä on XP. Mitäpä sitä hyvin toimivaa käyttöjärjestelmää turhaan päivittämään.:D
Pistän paremmaksi. Meillä on hintalaskurina käytössä FileMaker vuosimallia -92. Ei edes toimi uusissa winuissa, vaan winussa pitää olla virtual XP että saa filemakerin toimimaan.. ja tota filemakeria ei saa enää edes päivitettyä koska pitäis päivittäää ainakin kolmen väliversion kautta ja siltikin tiedostot todennäköisesti menisivät rikki.
 
Olisi muuten mielenkiintoista kuulla, mikä on 2000-luvun taitteessa/alussa syntyneiden näkökulma. Hehän ovat varttuneet tuona oletettuna hitaan muutoksen aikana.

Olisi mielenkiintoista kuulla mutta tästä saattaa tulla näkökulmaharhaakin: mitä vähäisempiä muutoksia tapahtuu, sitä merkityksellisemmiltä pienetkin asiat tuntuvat.

Toisaalta, kyllähän vaikka tv-tekniikassa ja valokuvauksessa on ihan kohtalalainen vallankumous käynyt tällä vuosituhannella. Jos ensimmäisiä lastenohjelmia katseltiin vidonnauhurilla kuvaputkitöllöstä, niin onhan siinä joitakin askelia ollut välissä, jos tänään katsotaan lähinnä tabletilla ja älypuhelimella youtubea. Viimeisen vuosikymmenen muutokseksi tosin taitaa jäädä pitkälti se, että on yhä suuremmassa määrin siirrytty kiinteistä laitteista mukana kannettaviin?
 
Olisi mielenkiintoista kuulla mutta tästä saattaa tulla näkökulmaharhaakin: mitä vähäisempiä muutoksia tapahtuu, sitä merkityksellisemmiltä pienetkin asiat tuntuvat.

Toisaalta, kyllähän vaikka tv-tekniikassa ja valokuvauksessa on ihan kohtalalainen vallankumous käynyt tällä vuosituhannella. Jos ensimmäisiä lastenohjelmia katseltiin vidonnauhurilla kuvaputkitöllöstä, niin onhan siinä joitakin askelia ollut välissä, jos tänään katsotaan lähinnä tabletilla ja älypuhelimella youtubea. Viimeisen vuosikymmenen muutokseksi tosin taitaa jäädä pitkälti se, että on yhä suuremmassa määrin siirrytty kiinteistä laitteista mukana kannettaviin?

Jep. Valokuvauksen digitalisoituminen on pitkälti 2000-luvun tuote. Ihan ensimmäiset ammattilaisille suunnatut digitaalikamerat taisivat ehtiä 90-luvun lopussa markkinoille, mutta esimerkiksi Canonin ammattilaisrungot on kaikki julkaistu vuosina 20XX.. Toki, ketjun aihetta sivuten, viimeisen kymmenen vuoden osalta kehitys on näissä ollut melko vähäistä (Canon 5D Mk II on vuodelta 2008, ja siinä taisi tulla järjestelmäkameroihin videointiominaisuudet.)

Toki jos niitä uudemman ajan uutuuksia kaivataan, niin eipä tainnut monikaan kuvitella videointikykyisten (neli-) pienoishelikopterien vallankumousta. Esim. tarvittavaa langatonta teknologiaa ei tainnut olla sille videolinkille... yms. (ja toki myös maanpäällisille kuvaajille ne pienois-gimbalit, joilla saa vakautettua sen liikkuvan kameran ilman kiskoja tai kokenutta ”steadycam”-operaattoria...)
 

Statistiikka

Viestiketjuista
261 703
Viestejä
4 544 685
Jäsenet
74 833
Uusin jäsen
Kanadanhanhi

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom