Olen ollut jälki-istunnossa koska heitin vapaa-ajallani lumipalloja jossain lumisota leikissä, niinkun moni muukin oli jostain ihan koulun ulkopuolisesta asiasta.
Tästä huomiosta tuli jännä muisto mieleen.
Olipa kerran niin, että erään lähiön natiastason ala-asteen pojat päättivät perustaa "jengin".
Iltaisin tehtiin reviiriä merkkaavaa kulttuurityötä, kuten busspysäkin aikataulujen sotkemista kikkelikuvilla, koirankakkojen postilaatikoihin laittamista, jäätä/lunta autojen pakoputkiin, ja päästettiin ilmoja pihalle pysäköityjen autojen venttiileistä.
Homma jatkui jonkin aikaa, kunnes jossain vaiheessa jokin paikallinen tarkkasilmäinen aikuinen tunnisti pari tuttua muksua jotka liikkuneet epäillyttävästi yhden tällaisen kohteen ympärillä, ja otti sitten yhteyttä heidän vanhempiinsa.
Siitä lähti sitten homma purkautumaan vanhempien/paikallisyhdistyksen juoruringin kautta, ja kun oli selvää että kyseessä enemmän kuin kourallisesta innokkaita niin jatkot meni siten että kaikki kolmannen ja neljännen luokan pojat (koska tietenkin kyseessä oli vain pojat

) joutuivat yksitellen puhutteluun koulun eläkeikää lähestyvän vanhan kaartin rehtorin kanssa, jossa näitä pyydettiin kertomaan mitä
Taisi tuosta joillekin pojille tulla jotain enemmänkin sanomista/vanhemmille korvauksista sopimista, mutta kun oli lopulta suurin piirtein selvää ketkä kaikki olleet köörissä mukana niin siitähän seurasi koulun osalta sitten pari pitkää jälki-istuntosessiota sekä jonkinlaisen "moraaliesseen" (jonka tarkkaa otsikkoa en enää muista) laatiminen vielä erikseen (koska jälkkärin on tarkoitus olla jälkkäriä ja tylsää).
En osaa sanoa mikä olisi ollut kasarin/ysärin taitteen normiprotokolla tällaisille tapauksille, mutta pointti tässä on että
1) Koulu otti aika merkittävästi roolia asian setvimisessä, vaikka
kaikki tämä tihutyötohtorointi tapahtui täysin kouluajan ulkopuolella. Kaipa tässä nähtiin että vaikka ei ollut kouluasia, niin toisaalta koulu oli se asianosaisten (lapset, vanhemmat) luonnollinen solmukohta, josta kaikki lähti liilleelle js jossa sen voi helpoiten ratkaista.
2) Vanhemmilla ollut halua mennä juurille asti asiassa ja aktiivisesti tuettu toisiaan asian setvimisessä, ilman mitään "ei kyllä minun möttöseni sellaista tekisi" -puolestapuhujia.
3) Kukaan ei valittanut siitä että koululla ei ole asiaa kiusata mun viatonta kullannuppua jälkällä tai ylimmääräisillä tehtävillä.
4) Reksiä kohtaan oli tietyntasoinen herrapelko ja se kahden tunnin jälkkäri istuttuin hiljaa kuin kirkossa.
Kenelläkään muksuista ei tullut edes mieleen että tässä olisi jotain porsaanreikiä käytettävänä asian välttämiseen, tai että tämä olisi oiva mahdollisuus urputtaa jotain tyhjänpäivästiä. Enkä usko että yksikään vanhempi olisi sellaista katsonut kotona kovin hyvällä, jos jotain tällaista olisi tapahtunut. Ts. Koulu ja vanhemmat vetivät yhteen hiileen siinä mielessä että koululla/opettajilla on, ja on syytäkin olla auktoriteettiä, eikä vain velvollisuuksia oppilaita kohtaan.