Furiosa tuli myös täälläkin katsottua, kun siihen iski täydellinen mahdollisuus. En kyllä osaa
Todella ristiriitaiset fiilikset elokuvasta. Oli paljon asioita mistä pidin, mutta vastapainoksi oli todella paljon asioita mistä en pitänyt. Pakkohan tämä kuitenkin on vielä toistamiseen käydä katsomassa, että saa naposteltua vielä paremmin ajatuksia kasaan. En kuitenkaan näe itseäni samanlaisella teatterikierroksella kuten fury roadin kanssa tein. Se oli audiovisuaalista tykitystä, mikä oli pakko ikuistaa mieleen kokemalla se teatterissa uudestaan ja uudestaan. Tämän voi hyvillä mielin katsoa sohvalta käsin.
Visuaalisesti furiosa on aikalailla yksi yhteen fury roadin kanssa, mikä kelpaa. Tällä kertaa sanoisin, että muutamissa kohtauksissa jopa taiteellisemmalta. Mad Max 2 raadollisuutta ei pystytä imitoimaan, tämä on toinen hyvä tapa saada leffasarja näyttämään uniikilta.
Kuvanlaatu itsessään tosin _tuntui_ paikoittain hieman muhjuiselta/suttuiselta. En osaa sanoa oliko vika silmissä, teatterissa vai leffassa. Furiosan lopussa kuitenkin näytettiin leikkeitä fury roadista ja jopa niissä pikakelauksissa väitän sen leffan näyttäneen paljon tarkemmalta, kuin mitä itse furiosa näytti missään vaiheessa?
Muutenkin koko elokuva tuntui vihreän kankaan edessä kuvatulta. Tai siis, kyllähän osa CGIstä oli aivan törkeän rumaa eikä sitä edes yritelty peitellä näyttämään aidolta. En tiedä oliko taiteellinen tyylisuunta vai kuvaustekniikasta johtuvaa, mutta mikään ei tuntunut aidolta, kuten fury roadissa. Elokuva kuitenkin kuvattiin ilmeisesti australiassa, käytettiin aitoja autoja ja ympäristöä, silti kaikki oli niin tietokonemaista. Kyllä FR:ssäkin käytettiin CGI:tä, mutta ellen väärin muista, monet stuntit vedettiin oikeasti ja ympäristöjä ehostettiin CGI:llä.
Äänimaailmasta hämmennyin mitä pidemmälle leffa eteni. Tom Holkenborg aka Junkie XL, joka hoiti edellisen leffan soundtrackin, oli myös vetovastuussa tästä, enkä olisi todellakaan uskonut ellen olisi tuplatarkistanut asiaa. Ei yhtä ainoaa mieleenpainuvaa kappaletta, ei edes furiosan julkistustrailerissa soinutta kappaletta kuultu itse elokuvassa. Valtaosa musiikista tuntui koostuvan lähinnä "eeppisestä torvipärinästä". Epäilin jo jossain vaiheessa omia korviani tai finnkinon isense teatterin äänentoistoa. Kotona piti vielä pikakelata furiosan soundtrack läpi ja ei, ei siitä lödy mitään oikeasti repivää raitaa kuten vaikkapa fury roadin "Brothers in arms". Tunnelmaa kyllä riitti, mutta monet "isommat" kohtaukset tuntui pliisuilta verrattuna entiseen. Autot kyllä murisi entiseen tapaan, jotain tuttua ja turvallista.
FarColdDistance mainitsikin, tarinaa tässä oli taas ihan eri mittapuulla kuin edellisissä ja se näkyy. George Miller osaa kyllä näyttämisen taidon. Ainoastaan ihan loppupuolella asioita selitettiin turhaan, sitä ennen koko elokuvan tarina kulki hyvin pelkästään näyttämisen voimin. Ehkä hieman meni ohi miten ilmeisesti aika kuluikin muutamassa kohtaa enemmän kuin mitä arvelin. Rakastan myös Millerin tapaa luoda ympäristöön niin paljon yksityiskohtia, minkä johdosta Mad Maxit kestää katselukertoja. Melkein aina voi huomata jotain uutta. Liittyy se sitten yksittäisiin taustahahmoihin, ympäristöön tai autoihin.
Tarinasta en osaa juurikaan enempää vielä poimia ajatuksia, tarvitsee katsoa leffa toistamiseen. Mielestäni elokuva ei kyllä liian syvälle dipannut, mutta oli moniulotteisempi kuin aijemmat leffat.
Koska en jaksa enempää kirjoitella, niin tajunnanvirrasta pari poimintaa vielä:
Toiminnan puolesta furiosa tuntui hieman sellaiselta kädenlämpöiseltä uudelleenlämmittelyltä entisistä, näin rumasti sanottuna. En toisaalta vaadi, että fury roadin kohtaukset pitäisi ylittää, mutta mikään ei päässyt edes etäisesti samalle tasolle. Kaikki tuntui niin tutulle, mutta mikään ei haukonut henkeä kuten fury roadissa. Tähän vielä yhdistettynä aijemmin mainitsemani aivan räikeä "tietokonemaisuus", kaikki tuntui niin lattealta.
Hahmosuunnittelu oli jälleen kerran kiehtovaa paremman termin puutteessa. En tiedä miten Miller ja kumppanit sen tekee, mutta haluan aina tietää lisää aivan satunnaisten hahmojen taustoista. Esimerkiksi Octoboss oli mielenkiintoinen hahmo, ihan vain visuaalisen ilmeensä vuoksi. Chris Hemsworth veti Dementuksen roolin myös mallikkaasti, mitä nyt en todellakaan pitänyt lähes marvel tason hassutteludialogista. Anya Taylor-Joyta näkisin mielelläni myös lisää Mad Maxissa. En osaa osoittaa syytä sormella, mutta hän vain sopi furiosan rooliin todella hyvin. Ehkä hänestä tulee seuraava hahmo, jonka tarinaa seurataan enemmänkin, toivottavasti.
Hugh Keays-Burnea ei luotu muuten uudestaan tietokoneella Immortan Joeksi, vaan sen roolin veti toinen näyttelijä. Pisti silmään, mutta ei häiritsevästi.
Autot ja ajoneuvot ylipäätään myös olivat, kuten aina ovat, upeita. Ei voi kuin rakastaa, miten elokuvan maailmassa autot ovat kaikesta överiydestään huolimatta niin status esineitä, mutta myös työkaluja. Asioita ei ole vain tyyli edellä, vaan usein kaikesta löytyy syy miksi jokin näyttää joltain.
3/5, voittaa thunderdomen.
4.8 | Horror
Vaikka eihän se sitä miksikään muuta jos joku ei tykkää...
