Minimalismi / turhan tavaran karsiminen

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja potero
  • Aloitettu Aloitettu
Se nyt vaan on valitettavaa että liian vanhoilla ja hitailla tietokoneilla ei nyt vain välttämättä ihan oikeasti tee yhtään mitään. Softan vaatimukset kasvavat koko ajan, välillä ilman mitään ilmeistä syytä. Sama pätee älypuhelimiin.
Joo, onhan se näin, mutta itse esim. telkkaria katellessa surffaan ja höpöttelen pikaviestimissä usein vuoden 2008 netbookilla, vaikka paljon parempaa rautaa olisi laatikoissaan odottamassa. Windows XP:hän siinä pyörii ihan nostalgiasyistä, mutta ei tuollaisessa käytössä tarvitse tietoturvaa miettiä ollenkaan. Jos olisi pakko, niin Linuxin tuohon asentamalla pystyisin kaikki pakolliset asiani sillä hoitamaan, mm. pankki. Selvää on, ettei tuolla mitään HD-videoita katsella, mutta jos olisi asiat elämässä huonolla tolalla niin ei se ainakaan itselleni mikään itseisarvo olisi, kunhan nyt joku laite olisi. Jotkut eivät tätä suostu hyväksymään ja ovat sitten ilman, ja sit jää asioita hoitamatta "kun ei oo konetta kotona yhyy" jne. Toki nykyään lähes jokaisella on älypuhelin joka ajaa sen "pakollisen" puolen vaikka olis vanhempikin malli.

Kyllä se itsekin pitäis vaan opetella päästämään irti ja viskata kaikki ei käytössä oleva kierrätykseen, eikä miettiä että "jos hajoaa" tai "jos tulee sota" tai "jos tarttee joskus". Sit jos tarttee niin koitetaan hankkia jostain. Toki jotain retro-youtubea katsoessa on tullut välillä harmituksia että on tullut hävittäneeksi jonkun asian x nuoruudessa, jonka kanssa nyt olisi kiva pelleillä mutta hinnat on neli-viisinumeroisia ebayssa. Mutta jonkun Core2Duo pöytäkoneen kanssa tuskin samanlaista ilmiötä tulee, ja CRT-näytöt on tallessa vaan lähinnä "kun ei näitä enää saa", mutta ei niitä raaski käyttääkään ettei putket kulu --> ei mitään järkeä omistaa ja tarhata tilaa viemässä.

Jotenkin kotonakin niin rauhatonta kun tietää että kaikki kaapit ja kellarit tursuaa ties mitä tavaraa, vaikka toisaalta yrittää miettiä ettei ne siellä leipää pyydä. Mutta juurikin jos pitäisi vaikka joku asia säilöä väliaikaisesti kotona, niin ei ole mitään kaappia mihin se mahtuisi. Sitten se on eteisen pöydällä seuraavat 2kk.
 
Jotenkin kotonakin niin rauhatonta kun tietää että kaikki kaapit ja kellarit tursuaa ties mitä tavaraa, vaikka toisaalta yrittää miettiä ettei ne siellä leipää pyydä.

Toisaalta kiva sitten joskus kun on aikaa - työttömänä tai eläkkeellä - tutkia kaappeja mitä kaikkee kivaa sieltä sitten löytyykään!
 
Toisaalta kiva sitten joskus kun on aikaa - työttömänä tai eläkkeellä - tutkia kaappeja mitä kaikkee kivaa sieltä sitten löytyykään!
No tää on ollut yksi tekosyy itselle aina ottaa kaikki roskiin menevä talteen että "sitten kun on pidempi loma / eläkkeellä niin voisi leikkiä näillä" mutta todellisuudessa mitä enemmän ikää tulee niin sitä vähemmän jaksaa kiinnostaa käyttää aikaa noihin, vaikka teoriassa ne kyllä edelleen kiinnostavat harrastuksena.
 
Toisaalta kiva sitten joskus kun on aikaa - työttömänä tai eläkkeellä - tutkia kaappeja mitä kaikkee kivaa sieltä sitten löytyykään!

shit-jeff-goldblum.gif


Turhaa romua kuitenkin. Mulla on kotona pari kaappia tyhjänä ja verkkokellarissa säilön vaan bulkkikaljat ja lonkerot.
Pari muuttoa se otti, mutta aika päämäärätietoisesti heivasin romuja pois. Nykyään jos edes tulee ajatus säilöä jotain, niin myyn tai lahjoitan eteenpäin.
 
Ubuntu sisään niin taas mennään. Selaintahan suurin osa vaan käyttää laskujen maksuun ym.
Joo, onhan se näin, mutta itse esim. telkkaria katellessa surffaan ja höpöttelen pikaviestimissä usein vuoden 2008 netbookilla, vaikka paljon parempaa rautaa olisi laatikoissaan odottamassa. Windows XP:hän siinä pyörii ihan nostalgiasyistä, mutta ei tuollaisessa käytössä tarvitse tietoturvaa miettiä ollenkaan. Jos olisi pakko, niin Linuxin tuohon asentamalla pystyisin kaikki pakolliset asiani sillä hoitamaan, mm. pankki. Selvää on, ettei tuolla mitään HD-videoita katsella, mutta jos olisi asiat elämässä huonolla tolalla niin ei se ainakaan itselleni mikään itseisarvo olisi, kunhan nyt joku laite olisi. Jotkut eivät tätä suostu hyväksymään ja ovat sitten ilman, ja sit jää asioita hoitamatta "kun ei oo konetta kotona yhyy" jne. Toki nykyään lähes jokaisella on älypuhelin joka ajaa sen "pakollisen" puolen vaikka olis vanhempikin malli.
Joo siis kyllähän vähän vanhemmallakin koneella pystyy vielä tekemään monia juttuja, mutta kyllä tässäkin tulee jossain välissä raja vastaan. Joku tuollainen 14 vuotta vanha netbookki jossa pyörii windows xp alkaa kyllä olla lähinnä elektroniikkajätettä. Tietoturva on sillä tasolla että uskaltaako tuolla mihinkään verkkopankkiin mennä, jos XP:hen edes löytyy riittävän tuore selain. Ja ei se Linuxikaan loputtomiin pelasta, vaikka osa Linux järjestelmistä onkin itsessään hyvin kevyitä niin siinä vaiheessa kun käynnistää jonkin modernin selaimen niin se 2008 vuoden celeron ja 1-2gb muistia kyllä hyytyy aika nopeasti.

Joku oikeasti laadukas läppäri esimerkiksi Lenovon, Dellin, HP:n tai Fujitsun yritysläppäri tai Macbookki voi taas olla hyvinkin pitkäikäinen. Parasta varmaan olisi jos ihmiset jättäisi ne 300-400 euron "hinnat alkaen" romuläppärit kaupan hyllyyn, ellei oikeasti ole pakko ostaa sellaista.
 
Ihan mielenkiintoinen aihe. Näin kotispsykiatrina sanoisin, että molemmat ääripäät viestivät ongelmista korvien välissä, harrasti sitten konmaritusta tai hallitsematonta romunkeräämistä.

Jos asunto näyttää kaatopaikalta, niin ei oo kaikki yläkerrassa kotona, ellei sitten pakon takia tarvitse kaikkea tilaa käyttöön, esim yksityisyrittäjä kotonta, mutta ei varaa isompaan kämppään.

Jos kokee stressiä siitä että kaapissa on tavaroita tai vaatteita joita 'ei rakasta enää' ja ne pitää heti hävittää, niin kupoli ei ole ihan terve silloinkaan.

Ilmeisesti nykyään elämä on liian helppoa ja ihmiset keksivät mitä tyhmimipä ideologioita seurata. Mitä tulee tavaran haalimiseen, niin se kultainen keskitie taas, kuten aivan kaikessa. Älä osta turhaa, mutta yhtä tyhmää on hävittää jo olemassa olevia ehjiä ja käyttökelpoisia.

On sellainen sterotypia, että naiset ovat enemmän kodin stylaukseen orientoituneita, eli ensimmäinen kysymys olisi, että paljonko vaimo jäkättää, enkä nyt tarkoita sitä että kaasuttimen osia ym. löytyy keittiön kuivauskaapista. Tai kuinka sotkuinen on asunnon yleisilme. Jos on kaappeja ja varastotilaa pitää niitä vaatteita, vanhoja PC:itä, telkkuja, suksia ja surffilautoja poissa näkyvistä, niin anna niiden hyvänen aika olla siellä eläkä stressaa. Jokupäivä voit oikeasti laihtua takaisin niihin farkkuihin ja muotikin muuttuu ajan kuluessa.
 
Jos asunto näyttää kaatopaikalta, niin ei oo kaikki yläkerrassa kotona, ellei sitten pakon takia tarvitse kaikkea tilaa käyttöön, esim yksityisyrittäjä kotonta, mutta ei varaa isompaan kämppään.

Jos kokee stressiä siitä että kaapissa on tavaroita tai vaatteita joita 'ei rakasta enää' ja ne pitää heti hävittää, niin kupoli ei ole ihan terve silloinkaan.

Ilmeisesti nykyään elämä on liian helppoa ja ihmiset keksivät mitä tyhmimipä ideologioita seurata. Mitä tulee tavaran haalimiseen, niin se kultainen keskitie taas, kuten aivan kaikessa. Älä osta turhaa, mutta yhtä tyhmää on hävittää jo olemassa olevia ehjiä ja käyttökelpoisia.

Oli miten oli, niin päässä on vikaa. Itse pidän siisteydestä ja yhtenä osa-alueena siihen kuuluu, että kaapit on sisältä myös särmät ja hakemani tavarat löytyvät helposti. Turhaa tavaraa on myös turha säilöä, vaan sen voi laittaa kiertoon jollekkin joka sitä tarvitsee.
 
Jos asunto näyttää kaatopaikalta, niin ei oo kaikki yläkerrassa kotona, ellei sitten pakon takia tarvitse kaikkea tilaa käyttöön, esim yksityisyrittäjä kotonta, mutta ei varaa isompaan kämppään.

Jos kokee stressiä siitä että kaapissa on tavaroita tai vaatteita joita 'ei rakasta enää' ja ne pitää heti hävittää, niin kupoli ei ole ihan terve silloinkaan.
Noh, tuo nyt on yhtä järkevä heitto kuin että "kaikki VAG-konsernin autoilla ajavat ovat sarjamurhaajia". Siis jos kaatopaikalla nyt tarkoitetaan sitä että kerää tavaraa nurkkiin, eikä sitä ettei pysty huolehtimaan esim. roskien ulos viemisestä yms.

Itse en "rakasta" tavaroita sinänsä, ja pidän ehkä vähän kaheleina niitä joiden mielestä esineillä on tunteet, mutta en silti haluaisi niitä turhiakaan esineitä hävittää roskikseen. Mutta en myöskään haluaisi että ne ovat kokoajan siinä lähellä, vaan vain tarvittaessa saatavissa käyttöön. Valitettavasti ei vaan ole mahdollisuutta mihinkään ihmeempään varastotilaan, ja ennen pitkää nekin täyttyisi ja alkaisi taas tavara "valumaan" kämpille koska siellä niitä anyway harrastetaan jos jossain.

Melkoinen dilemma.
 
Se nyt vain tuntuu olevan valitettava "luonnonlaki", että kaikki tyhjä tila täyttyy ajan saatossa turhalla romulla jos sitä ei pyri tietoisesti estämään.

Entropia aina kasvaa, ellei sitä vastaan tehdä työtä, tai jotenkin noin se meni. Sotku lisääntyy itsestään, mutta kantsii miettiä useamman kerran mitä oikeasti tarvitsee ostaa. Itse tulee harvoin ostettua jos ei tarvitse. Jos ostan jotain mitä en akuutisti tarvitse, niin silloin se on jokin todella hyvä tarjous kampanja ja tietää, että tuotetta tulen hyvin todennäköisesti lähitulevaisuudessa tarvitsemaan. Esimerkiksi kannattaa ostaa ne tuulettimet ja ilmastointikoneet ennenkuin tulee heinäkuun polttavat helteet ja kaikki on loppuunmyyty. Tai hanki talvilelut Torista halvalla käytettynä ennenkuin alkaa sesonki.

Joku sinkkutalous voi olla aika tyhjä, mutta lapsiperheen tavaramäärä onkin jo toista luokkaa. Leluja on useat Ikean Kallaxit täynnä ja muksut haluu leikkiä niillä kaikilla ja mielellään samaan aikaan. Toki ne aina illalla siistitään takaisin hyllyihin, eli edes jonkinlainen pintapuolinen järjestys säilyy asunnon ulkonäössä, vaikka tavaraa on todellisuudessa aivan uskomaton määrä.
 
Noh, tuo nyt on yhtä järkevä heitto kuin että "kaikki VAG-konsernin autoilla ajavat ovat sarjamurhaajia".

Tuota vertausta en tajunnut. VAG autoilijat ovat juurikin se keskikasti, se harmaa massa, he eivät valitse sitä kaikkein ökyintä eikä hitainta, mutta kuitenkin riittävästi tehoa ja ajamisen iloa.

Viittasin siis ääripäihin, en tavallisiin kotitalouksiin joissa pitää olla monenlaista tavaraa arjesta ja normaalista elämästä selviytyäkseen. Ja joista osa on enemmän siivous intoilijoita kuin toiset.

Kuulostaa vaan aika kultilta tuollaiset ideologiset jutut, että käy kaikki tavarasi läpi ja hävitä kaikki mitkä eivät tuo iloa, kuten KonMari tuon ohjeisti. Jokainen voi itse miettiä, että kuinka paljon joutuu kotona käyttämään aivan pakosta tavaroita jotka ei tuo iloa, joko päivittäin tai kerran kuussa. Sitä vaan, että jos tällaista alkaa viedä äärimmilleen niin OCPD diagnoosi täyttyy varmaan aika nopeasti ja jos pidempään antaa tällaisten pakkoneuroosien hallita elämää, niin se voi karata hallinnasta, joka onkin jo pahempi juttu.
 
Tuota vertausta en tajunnut. VAG autoilijat ovat juurikin se keskikasti, se harmaa massa, he eivät valitse sitä kaikkein ökyintä eikä hitainta, mutta kuitenkin riittävästi tehoa ja ajamisen iloa.
Tuo nyt ei liittynytkään VAG-autoilijan profilointiin vaan siihen väittämään että kaikki <lisää tähän iso joukko> ovat jotain x. Romua tarhaavia on Suomen maassakin aika hemmetin paljon mutta se ei tarkoita että kaikki heistä on päästään vialla, ainakaan tuon takia. Tavaran nurkissa pitäminen ei ole mikään diagnosoitu sairaus, kunhan se ei mene hoardaamiseksi ja siihen että tosiaan kämppää ei pystytä ylläpitämään tavaranpaljoudelta, ja itsekin jo pudotaan tavarakasoihin ja tukehdutaan kuoliaaksi.

Mitään Kommareiden ohjeita en elämässäni kuuntele minkään suhteen, mutta kai sitä nyt saa silti ärsyyntyä säilytystilan puutteeseen - tai tarkemmin ottaen sataprosenttiseen ja täysin tarpeettomaan utilisointiin.
 
Ihan mielenkiintoinen aihe. Näin kotispsykiatrina sanoisin, että molemmat ääripäät viestivät ongelmista korvien välissä, harrasti sitten konmaritusta tai hallitsematonta romunkeräämistä.

Jos asunto näyttää kaatopaikalta, niin ei oo kaikki yläkerrassa kotona, ellei sitten pakon takia tarvitse kaikkea tilaa käyttöön, esim yksityisyrittäjä kotonta, mutta ei varaa isompaan kämppään.

Jos kokee stressiä siitä että kaapissa on tavaroita tai vaatteita joita 'ei rakasta enää' ja ne pitää heti hävittää, niin kupoli ei ole ihan terve silloinkaan.

Ilmeisesti nykyään elämä on liian helppoa ja ihmiset keksivät mitä tyhmimipä ideologioita seurata. Mitä tulee tavaran haalimiseen, niin se kultainen keskitie taas, kuten aivan kaikessa. Älä osta turhaa, mutta yhtä tyhmää on hävittää jo olemassa olevia ehjiä ja käyttökelpoisia.

On sellainen sterotypia, että naiset ovat enemmän kodin stylaukseen orientoituneita, eli ensimmäinen kysymys olisi, että paljonko vaimo jäkättää, enkä nyt tarkoita sitä että kaasuttimen osia ym. löytyy keittiön kuivauskaapista. Tai kuinka sotkuinen on asunnon yleisilme. Jos on kaappeja ja varastotilaa pitää niitä vaatteita, vanhoja PC:itä, telkkuja, suksia ja surffilautoja poissa näkyvistä, niin anna niiden hyvänen aika olla siellä eläkä stressaa. Jokupäivä voit oikeasti laihtua takaisin niihin farkkuihin ja muotikin muuttuu ajan kuluessa.
Niin no ei kai tätäkään tarvi niin äärimmilleen viedä, että kaikki mikä ei ole ihan välttämätöntä täytyy heittää pois? En minä ainakaan ole tässä laittamassa vaikka vaellussaappaita tai rinkkaa menemään vaikka välillä saattaa olla pitkiäkin aikoja jolloin noita ei tule käytettyä. Nuo on kuitenkin suhteellisen arvokkaita tavaroita joita lähes 100% varmuudella tulen vielä käyttämään. Mutta sitten taas on jotain tavaroita jotka on oikeasti ihan turhia, esim. juurikin jotain vanhoja paitoja joita ei ole käyttänyt vuosiin tai joku tablet tietokone jolle täytyy keksiä melkein väkisin käyttöä, ettei se jäisi vain kaappiin pölyttymään. Ainahan on tietysti olemassa mahdollisuus, että noita haluaakin joskus yhtäkkiä käyttää. Mutta mielestäni sitten taas tällainen ajattelu, että kaikki pitää säilyttää siltä varalta että niitä saattaa joskus ehkä vielä tarvita alkaa jo mennä hamstraamisen puolelle.

Mitään Kommareiden ohjeita en elämässäni kuuntele minkään suhteen, mutta kai sitä nyt saa silti ärsyyntyä säilytystilan puutteeseen - tai tarkemmin ottaen sataprosenttiseen ja täysin tarpeettomaan utilisointiin.
Sellainen sivuhuomio, että tässä ei nyt puhuta kommunisteista vaan Marie Kondo mukaan nimetystä KonMari metodista kodin tavaroiden järjestelyyn.

 
En ole varsinaiseen minimalismiin koskaan pyrkinyt, mutta aikanaan poikamiehenä pidin tavarani tosi hyvässä järjestyksessä, esim. keräilin heti kaikki irtotavarat kaappeihin kun niiden akuutti tarve loppui. Samoin sisustus oli karu, ei mattoja lattiassa, kaikki tavarat kaapeissa poissa näkyvistä jne.

Suuri muutos tuli muuttaessa naisen kanssa yhteen, nykyään (puolison) sekalaisia tavarapinoja on siellä täällä. Tämä on vaikuttanut omaankin järjestyksenpitoon, ei vain jaksa pitää omia tavaroita tiptop kun se ei kodin yleisnäkymää juuri muuta. Kerrostalossa on rajatusti säilytystilaa, mutta ne vähät ovat myös kattoa myöten täynnä. Lisämausteensa tuo meillä asuva kissa, jonka leluja (mm. pahvilaatikoita) on myös lattioilla siellä täällä, ja karvaa kertyy myös joka paikkaan.

Asia häiritsee aina välillä, mutta toisaalta tilanne ei ole katastrofi vielä, esim. siivotessa riittää ylimääräinen 15minuuttia siihen, että keräilee ja järjestää enimmät tavarapinot pois tieltä. Joitakin kertoja olen omia tavaroitani käynyt läpi vähentänyt, mutta minullakin on vaikeuksia hävittää käyttökelpoista tai edes potentiaalista (pieneksi jääneet vaatteet tms.) tavaraa, lievä hamsterigeeni on siis itsellä myös. Mitään puolison tavaroita en ilman lupaa uskalla edes kuvitella hävittäväni ja lupa ei helpolla heltiä.

Eniten hirvittää ajatus seuraavasta mahdollisesta muutosta, koska roinaa on asunnon kokoon nähden todella paljon. Muuttopäivä ammattilaisten kanssa ei ole ongelma, mutta se kaikki pakkaaminen ja purkaminen.
 
Muuttopäivä ammattilaisten kanssa ei ole ongelma, mutta se kaikki pakkaaminen ja purkaminen.

Mahtaako suomessa olla yhtään muuttofirmaa joka tekisi hommat yhtä hienosti mitä tämä erittäin suosittu japanilainen firma josta puhutaan heti videon alussa.
Ennen muuttoa ne tulee asuntoon ja merkkaa ihan kaiken ylös ja sitten muuttopäivänä ensin suojataan lattiat ja seinät ettei tule jälkiä ja esim jokaiselle lautasellekin on oma pehmustettu tasku laatikossa jotta ne varmasti pysyy ehjänä.
Ne itse siis pakkaa kaiken huolellisesti ellet välttämättä halua itse pakata jotain ja uudessa asunnossa ne vielä laittaa kaikki tavarat hyllyihin just kuten ne sulla alunperinkin oli.

 
En ole varsinaiseen minimalismiin koskaan pyrkinyt, mutta aikanaan poikamiehenä pidin tavarani tosi hyvässä järjestyksessä, esim. keräilin heti kaikki irtotavarat kaappeihin kun niiden akuutti tarve loppui. Samoin sisustus oli karu, ei mattoja lattiassa, kaikki tavarat kaapeissa poissa näkyvistä jne.

Suuri muutos tuli muuttaessa naisen kanssa yhteen, nykyään (puolison) sekalaisia tavarapinoja on siellä täällä. Tämä on vaikuttanut omaankin järjestyksenpitoon, ei vain jaksa pitää omia tavaroita tiptop kun se ei kodin yleisnäkymää juuri muuta. Kerrostalossa on rajatusti säilytystilaa, mutta ne vähät ovat myös kattoa myöten täynnä. Lisämausteensa tuo meillä asuva kissa, jonka leluja (mm. pahvilaatikoita) on myös lattioilla siellä täällä, ja karvaa kertyy myös joka paikkaan.

Asia häiritsee aina välillä, mutta toisaalta tilanne ei ole katastrofi vielä, esim. siivotessa riittää ylimääräinen 15minuuttia siihen, että keräilee ja järjestää enimmät tavarapinot pois tieltä. Joitakin kertoja olen omia tavaroitani käynyt läpi vähentänyt, mutta minullakin on vaikeuksia hävittää käyttökelpoista tai edes potentiaalista (pieneksi jääneet vaatteet tms.) tavaraa, lievä hamsterigeeni on siis itsellä myös. Mitään puolison tavaroita en ilman lupaa uskalla edes kuvitella hävittäväni ja lupa ei helpolla heltiä.

Eniten hirvittää ajatus seuraavasta mahdollisesta muutosta, koska roinaa on asunnon kokoon nähden todella paljon. Muuttopäivä ammattilaisten kanssa ei ole ongelma, mutta se kaikki pakkaaminen ja purkaminen.
Meillä on vähän sama homma, yksin asuessa kaikki tavarat oli hyvin järjestyksessä mutta tietty imuroinnin ja muun siivouksen kanssa olin laiska. Sitten emännän kanssa on vähän lipsunut kun sillä välillä vähän jää tavaroita pöydänkulmalle jne. Onneksi ei sentään ainakaan vielä kovin pahasti.
 
Mahtaako suomessa olla yhtään muuttofirmaa joka tekisi hommat yhtä hienosti mitä tämä erittäin suosittu japanilainen firma josta puhutaan heti videon alussa.
Ennen muuttoa ne tulee asuntoon ja merkkaa ihan kaiken ylös ja sitten muuttopäivänä ensin suojataan lattiat ja seinät ettei tule jälkiä ja esim jokaiselle lautasellekin on oma pehmustettu tasku laatikossa jotta ne varmasti pysyy ehjänä.
Ne itse siis pakkaa kaiken huolellisesti ellet välttämättä halua itse pakata jotain ja uudessa asunnossa ne vielä laittaa kaikki tavarat hyllyihin just kuten ne sulla alunperinkin oli.



Niemen muuttopalvelu (mainos?):


Hintoja joskus kaivelin netistä, ja ei ne nyt ainakaan poikamiesboxin muutolle olleet mitään aivan älyttömiä (no suhteellinen käsite ~2000€). Sen verran vittumaista puuhaa että tuon olisi jopa valmis maksamaan. Isompaa kämppää muuttaessa hinta/m2/naama, melko varmasti edullisempi.
 
Täytyy olla laiska tyyppi jos on valmis maksamaan poikamiesboksin muutosta 2000. Itse olen viim. 2,5v sisään muuttanut (laskentatavasta riippuen) 4-5 kertaa..
 
Täytyy olla laiska tyyppi jos on valmis maksamaan poikamiesboksin muutosta 2000. Itse olen viim. 2,5v sisään muuttanut (laskentatavasta riippuen) 4-5 kertaa..
Toisaalta jotkut maksaa esim. lomareissusta ton 2000e, joten mielestäni aika pieni hinta siitä vaivan ja ketutuksen säästöstä minkä muuttofirman käyttäminen tuo.

Riippuu varmaan poikamiesboksin koosta ja rakenteesta, jos on sitä tavaraa saman verran kuin nelihenkisellä lapsiperheellä niin onhan siinä nyt hommaa, varsinkin jos ei saa jämptiä muuttoporukkaa hoitamaan hommaa. Lisäksi muuttoauton vuokrat sun muut niin en pitäisi mitenkään mahdottomana että jossain elämäntilanteessa löisin vain tuohen pöytään että hoitakaa homma, mä vedän bisseä terassilla sen aikaa.
 
Täytyy olla laiska tyyppi jos on valmis maksamaan poikamiesboksin muutosta 2000. Itse olen viim. 2,5v sisään muuttanut (laskentatavasta riippuen) 4-5 kertaa..

Ei mullakaan nyt ihan älyttömästi sitä tavaraa ole. Mutta kyllä siinä vain aina se viikko menee pakkaamiseen ja viikko purkamiseen. Yksin en saa edes telkkaria (70") laatikkoon. Eikä hirveästi kiinnosta ~100kg sähköpöytää raahata, saati kaiuttimia.
Keskellä viikkoa muuttoa en edes alkaisi harkitsemaan. Tuskin kaveritkaan ehtisi/kiinnostaisi lähteä auttamaan. Syötät/juotat kaverit, makselet vähän bensarahoja + omalle ajalle vähän hintaa. Niin tonni menee ettei edes huomaa. Tuolla 2000€:lla muutto on hoidettu klo8-16 välillä, ja molempiin kämppiin on tehty siivoukset. Läppäri mukaan ja terassille on aika jees.
 
Olen heivannut suurimman osan tavarasta menemään. Omistan enää 250 asiaa.

Aion muuttaa 35 neliömetrin asunnosta alle 30 neliömetrin pieneen yksiöön. Halvempi vuokra ja siitä sitten vaikka minimoimaan lisää.

Se on ihanaa kun ei ole tavarataakkaa ja muuttokin käy hetkessä.

Olen myös lakannut ostamasta, kaupasta ruokaa ostan enää 1 krt kk. On ihanaa kun ei ole enää riippuvainen mistään.
 
Mitä tämä siis käytännössä tarkoittaa? Syöt jossain kodin ulkopuolella?


Olisi kyllä kiinnostavaa tietää, että mitä tähän sisältyy
Käytännössä teen siis kyseisenä kertana ostokset koko kuukauden tarpeisiin ja pakastan esim. leivät, lihat yms.

Jotain tuotteita, joita täytyy tuoreena ostaa, täydennän lähikaupasta kotimatkalla.

Se on säästänyt rahaa, kun minimalismin ottaa käyttöön myös ruokakaupoissa. Poistaa siis turhat kauppareissut niin säästyy aikaa, energiaa ja kenkiä.
 
Olen heivannut suurimman osan tavarasta menemään. Omistan enää 250 asiaa.

Aion muuttaa 35 neliömetrin asunnosta alle 30 neliömetrin pieneen yksiöön. Halvempi vuokra ja siitä sitten vaikka minimoimaan lisää.

Se on ihanaa kun ei ole tavarataakkaa ja muuttokin käy hetkessä.

Olen myös lakannut ostamasta, kaupasta ruokaa ostan enää 1 krt kk. On ihanaa kun ei ole enää riippuvainen mistään.
Ihan tosiaan mielenkiinnosta tekis mieli kuulla mikä tuo 250 asiaa on? Mä laskeskelin tänään että pelkkä työssä käynti (eli mitä pitää olla kodin ja työpaikan välillä) on jo lähemmäs sata asiaa laskien niin että esim. sukat, lomapkko ja avaimet ovat yksi "asia". Ja nyt on kesä.
Miten hitossa toi voi olla mahdollista? Johan pelkästään keittiössä on varmaan kolmesataa "asiaa" vaikka niputtais kihvelit sun muut yhdeksi.
 
Se on säästänyt rahaa, kun minimalismin ottaa käyttöön myös ruokakaupoissa. Poistaa siis turhat kauppareissut niin säästyy aikaa, energiaa ja kenkiä.
Joo no minusta taas tämän tason nuukailu, että täytyy optimoida menoja kenkien kulumisen vähentämiseksi ei kyllä enää kuulosta millään tavalla mielekkäältä tai tavoiteltavalta.
 
Ihan tosiaan mielenkiinnosta tekis mieli kuulla mikä tuo 250 asiaa on? Mä laskeskelin tänään että pelkkä työssä käynti (eli mitä pitää olla kodin ja työpaikan välillä) on jo lähemmäs sata asiaa laskien niin että esim. sukat, lomapkko ja avaimet ovat yksi "asia". Ja nyt on kesä.
Miten hitossa toi voi olla mahdollista? Johan pelkästään keittiössä on varmaan kolmesataa "asiaa" vaikka niputtais kihvelit sun muut yhdeksi.
Juurikin se, että ei hommata kaiken maailman vohvelirautoja.

Keittiössä tuskin sataa asiaa, ja vaatteillakin pärjää, kun olen aiemmin kuullut kapselivaatekaapista.

Työasioita ei ole, en tällä hetkellä työelämässä. Toki ne monella on ja tarpeellisia. Kukin tavallaan. Minulle tavara on taakka.

Olen myös kuullut extreme minimalisteista, esim. tämä:

 
Juurikin se, että ei hommata kaiken maailman vohvelirautoja.

Keittiössä tuskin sataa asiaa, ja vaatteillakin pärjää, kun olen aiemmin kuullut kapselivaatekaapista.

Työasioita ei ole, en tällä hetkellä työelämässä. Toki ne monella on ja tarpeellisia. Kukin tavallaan. Minulle tavara on taakka.

Olen myös kuullut extreme minimalisteista, esim. tämä:


Niinno kun en puhu mistään vohveliraudoista taio voileipägrilleistä vaan ihan normaaleista keittiökaluista mitä tarvitseen normaaliin ruuanlaittoon.
-Kattila tai kaksi, paistinpannu (iso ja pieni)
-Soppakauha ja kauha
-Tölkinavaaja, pullonavaaja, juustohöylä, veitsi
-Kulho ja vastaava astia
-Patalaput ja lihanlämpömittari
-Foliot ynnä muut
-Kahvinkeitin, suodatinpussit, kahvilusikka
jne. jne. On kyllä helvetin vaikea keksiä miten voi olla koko elämässä 250 esinettä kun jo perus keittiö ilman mitään perseensuristimia on jo sen parisataa itemiä karkeesti.

Listaa olis kyllä kiva saada.
 
Riippuu ihan, että mitä syö ja miten elää. Jos ei valmista ruokaa itse niin ei tarvitse juuri mitään ja jos ihan perusruokaa tekee niin yksi kattila ja pannu riittää, samoin yksi kauha ja kulho tai kaksi. Pullonavaajat nyt ovat itsellenikin täysin hyödyttömiä, kun ei ole käyttöä kuten joku juustohöyläkin. Lihalämpömittari on ruokahifistelijän lelu, arkiruuan teossa sillä ei tee mitään.
Kyse on paljolti näkökulmasta ja tarpeesta. Toinen kokee tarvitsevansa valtavasti kaikkea ja toinen taas ei juuri mitään.

Yleinen arkielämän kokemus on se, että ihmiset hukkuvat täysin turhiin tavaroihin. Ja tämä on osin länsimaisen markkinatalouden seurausta mutta kertoo myös ihmisten mielenterveyden ja psyykkeen ongelmista, kun täytetään tyhjyyttä ja torjuntaan pahaa oloa hautaamalla ne tavaroihin.
Ihmiset säilövät aivan käsittämättömiä määriä romua, lumppua ja täysin arvotonta rihkamaa. Pahimmillaan muutetaan isompiin kämppiin tai vuokrataan erillisiä varastoja, että voidaan maksaa ja säilöä sitä turhaa paskaa ja pahoinvointia jossain. Myös irrationaalinen pelko ja luopumisen ahdistus on osalla syy säilöä kaikki vanhoista sanomalehdistä alkaen. Mitään järkeä tässä ei ole ja asioiden käsittely ja rationaalinen tavaroiden läpikäynti auttaisi pitkälle.
 
Tuo on hyvä pointti.

Kahvia en esim. juo, niin ei ole kahvinkeitintä. Teetä juon, siihen on vesipannu, vedet keittää myös kattilassa.

Smoothiekoneita ei ole, minusta halvemmaksi tulee käydä jossain ostamassa se smoothie.

Ei kuitenkaan joka päivä olisi käytössä.

Ruokaa pystyn kyllä tekemään, eli mitään mitä puuttuisi ei ole.

Ymmärrän kyllä niitä jotka rakastavat tavaroita, mutta on myös niitä, jotka rakastavat kulkea vapaana niistä.

Asun myös vuokralla, eli esim. ruohonleikkurit, puutarhavälineet yms. tulevat taloyhtiön puolesta yhteiseen varastoon, mikä vähentää tavaramäärää.
 
Jos majoituksesta ja ruoanlaitosta ei tarvisi itse huolehtia, eli eläisi vaikka jossain kasarmia muistuttavassa majoituksessa, niin kyllä ainakin itse saisin varmaan kaikki tavallisen elämän kannalta oikeasti tarpeelliset tavarat mahtumaan reppuun ja pariin isoon laukkuun. Eipä tuollaisessa tilanteessa nyt välttämättä tarvisi juuri muuta kuin vaatteita erilaisiin tilanteisiin ja sitten läppärin ja puhelimen härpäkkeineen, ja ehkä vähän jotain muuta. Toki tuo rajoittaisi elämää esim. erävaellus- tai hiihtovarusteita ei mahtuisi tuohon mukaan.
 
Riippuu ihan, että mitä syö ja miten elää. Jos ei valmista ruokaa itse niin ei tarvitse juuri mitään ja jos ihan perusruokaa tekee niin yksi kattila ja pannu riittää, samoin yksi kauha ja kulho tai kaksi. Pullonavaajat nyt ovat itsellenikin täysin hyödyttömiä, kun ei ole käyttöä kuten joku juustohöyläkin. Lihalämpömittari on ruokahifistelijän lelu, arkiruuan teossa sillä ei tee mitään.
Kyse on paljolti näkökulmasta ja tarpeesta. Toinen kokee tarvitsevansa valtavasti kaikkea ja toinen taas ei juuri mitään.

Yleinen arkielämän kokemus on se, että ihmiset hukkuvat täysin turhiin tavaroihin. Ja tämä on osin länsimaisen markkinatalouden seurausta mutta kertoo myös ihmisten mielenterveyden ja psyykkeen ongelmista, kun täytetään tyhjyyttä ja torjuntaan pahaa oloa hautaamalla ne tavaroihin.
Ihmiset säilövät aivan käsittämättömiä määriä romua, lumppua ja täysin arvotonta rihkamaa. Pahimmillaan muutetaan isompiin kämppiin tai vuokrataan erillisiä varastoja, että voidaan maksaa ja säilöä sitä turhaa paskaa ja pahoinvointia jossain. Myös irrationaalinen pelko ja luopumisen ahdistus on osalla syy säilöä kaikki vanhoista sanomalehdistä alkaen. Mitään järkeä tässä ei ole ja asioiden käsittely ja rationaalinen tavaroiden läpikäynti auttaisi pitkälle.
Sitähän mä tässä juuri yritän kartoitella että mikä on kenellekkin turhaa ja miten joku tulee toimeen ilman asia X ja voisinko itse tulla toimeen ilman sitä. Tietysti se on yksi pointti että jos et tee kotona ruokaa, oleskele kotona tai vaikka edes nuku kotona niin onhan sitä helppo kaikenlaista karsia jos kaiken saa esim. syömisen talon ulkopuolella tai kotiin toimitettuna tai vastaavana.

Mua vaan edelleen hämmentää toi 250 omistetun asian lista. Ihan näin peruselämisessä. Keittiä on yksi esimerkki ja vaatteet toinen. Vaikka itte en ole todellakaan mikään vaatehamstraaja niin kyllä silti sitä ryysyäkin kertyy olettaen että joskus käyttää puhtaitakin vaatteita. Toki se on sitten eri jos vetelee samoilla sukilla ja kalsareilla kolmatta viikkoa niin ymmärrän mutta joko sulla on usempi pari sukkia ja kalsareita ja kuljet puhtaissa vaatteissa tai sitten yksi pari kutakin ja peset joka päivä tai kolmen viikon välein pyykkiä. Kumpi tahansa niin ei kuullosta kovin miellyttävältä vaihtoehdolta. Samoin vuodevaatteet ja käsipyyheet ja suihkupyyhkeet jne. Kaikkia pitäisi olla vähintään kahdet että arki sujuisi ja rullais hyvin.

Ei siinä, kyllä se pistää itteäkin miettimään että teenkö tuolla pizzaleikkurilla keittiössä mitään kun voi käyttää veistä? Tai juustohöylällä jos käytän sitä kerran kuussa? Mutta mitä iloa siitä on jos ne heitän pois? Ei mitään. Entä toi vohvelirauta? Koska olen tehnyt vohveleita? Onko siitä iloa teenkö sillä jotain? En tee joten se lentää pihalle ja tilaa säästyy. Mutta missä menee se raja jolloin tavara on "tarvittava"? Käyttää päivittän? Viikottain? Vuosittain?
 
Ihan tosiaan mielenkiinnosta tekis mieli kuulla mikä tuo 250 asiaa on? Mä laskeskelin tänään että pelkkä työssä käynti (eli mitä pitää olla kodin ja työpaikan välillä) on jo lähemmäs sata asiaa laskien niin että esim. sukat, lomapkko ja avaimet ovat yksi "asia". Ja nyt on kesä.
Miten hitossa toi voi olla mahdollista? Johan pelkästään keittiössä on varmaan kolmesataa "asiaa" vaikka niputtais kihvelit sun muut yhdeksi.

Ilmeisesti kuljet täyspakkauksen kanssa työmatkat tavaramäärästä päätellen?
 
"Lähemmäs sata asiaa" ja siinä on vasta tarvikkeet työmatkalle? Se on aika paljon, mutta se on vain mielipiteeni.
Ei se loppupeleissä ole paljon kun lähtee vaikka alhaalta ylöspäin menemään:
-Kengät
-Sukat
-Kalsarit
-Housut
-Rannekello
Housuntaskuissa:
-Avaimet, useita (lasketaan yhdeksi)
-Lompakko (lasketaan yhdeksi)
-Kännykkä
-Bluetooth kuulokkeet (joko taskussa tai päässä)
-Nenäliinoja
-Huulirasva

-T-paita
-Pitkähihainen paita
-Kypärä
-Skuutti
-Reppu
Repussa:
-Eväät (eli rasia)
-Vettä (vesipullo)
-Sadeviitta
-Varamuovipussi
-Heijastin
-Lisää nenäliinoja
-Kynä ja pari paperia

Jne jne. Ja toi oli kesävarustus. Talvella sitten eräskin vaatekappale tohon vielä lisäks. Voisko tosta vähentää? Varmasti. Mutta miksi? Mitä saavutan sillä että nenä vuotaa matkalla mutta ei ole nenäliinoja mukana?
 
Ei se loppupeleissä ole paljon kun lähtee vaikka alhaalta ylöspäin menemään:
-Kengät
-Sukat
-Kalsarit
-Housut
-Rannekello
Housuntaskuissa:
-Avaimet, useita (lasketaan yhdeksi)
-Lompakko (lasketaan yhdeksi)
-Kännykkä
-Bluetooth kuulokkeet (joko taskussa tai päässä)
-Nenäliinoja
-Huulirasva

-T-paita
-Pitkähihainen paita
-Kypärä
-Skuutti
-Reppu
Repussa:
-Eväät (eli rasia)
-Vettä (vesipullo)
-Sadeviitta
-Varamuovipussi
-Heijastin
-Lisää nenäliinoja
-Kynä ja pari paperia

Jne jne. Ja toi oli kesävarustus. Talvella sitten eräskin vaatekappale tohon vielä lisäks. Voisko tosta vähentää? Varmasti. Mutta miksi? Mitä saavutan sillä että nenä vuotaa matkalla mutta ei ole nenäliinoja mukana?
Mutta tuossahan on vasta 23 asiaa. Miten tuosta pääsee lähellekkään sataa? Jos nyt oletetaan että talvella olisi vaatteita noiden lisäksi pitkät kalsarit, pipo, hanskat, takki ja kaulahuivi, niin silti ollaan alle kolmessakymmenessä "asiassa".
 
Mutta tuossahan on vasta 23 asiaa. Miten tuosta pääsee lähellekkään sataa? Jos nyt oletetaan että talvella olisi vaatteita noiden lisäksi pitkät kalsarit, pipo, hanskat, takki ja kaulahuivi, niin silti ollaan alle kolmessakymmenessä "asiassa".
No joo nyt kun luettelee eikä arvio, mutta suhteessa siihen että omistaisi 250 asiaa niin eipä ton päälle paljoa omistettavaa jää.
 
No joo nyt kun luettelee eikä arvio, mutta suhteessa siihen että omistaisi 250 asiaa niin eipä ton päälle paljoa omistettavaa jää.
No joo, tuosta olen samaa mieltä että 250 asiaa omistuksessa kaiken kaikkiaan on aika vähän.

Se vaikkapa näissä ultraminimalistisissa vaateparsissa vähän ihmetyttää, että vaihtovaatteita ei juurikaan ole. Kyllä nyt vähintään sukkia ja alushousuja on kiva vaihtaa puhtaisiin aika tiheään.
 
No joo, tuosta olen samaa mieltä että 250 asiaa omistuksessa kaiken kaikkiaan on aika vähän.

Se vaikkapa näissä ultraminimalistisissa vaateparsissa vähän ihmetyttää, että vaihtovaatteita ei juurikaan ole. Kyllä nyt vähintään sukkia ja alushousuja on kiva vaihtaa puhtaisiin aika tiheään.
No toi olikin juuri mun pointti koko pohdiskelussa. Kun periaatteessa tommonen perus työmatka vaatii jo sen 30 itemiä ja jos lasketaan karkeasti kahden vuodenajan mukaan niin tuostakin setistä pitää olla vielä kolmasosa talvikamppeita. Ellei sitten kulje talvellakin työmatkoja sandaaleilla ja t-paidalla.
 
Viimeksi muokattu:
Jouduin muuttamaan remontin tieltä muutamaksi kuukaudeksi sijaisasuntoon, tuli muuton yhteydessä heitettyä surutta kaikki vähänkään ylimääräinen ja arvoton roskiin. Vaikka en todellakaan ole mikään hamstraaja niin meni useampi jätesäkillinen tavaraa roskiin, tuli jotenkin kevyempi olo sen jälkeen, kyllä tuo ylimääräinen krääsä on jonkinlainen taakka.
 
250 itemiä on sellainen lukumäärä johon pääsee asunnoton ostoskärryissään omaisuuttaan työntävä työtön pummi Californian auringon alla.
Mahdollista toki, mutta maassa jossa sossu antaa asunnot ja rahat, niin epäilen suuresti.
 
250 itemiä on sellainen lukumäärä johon pääsee asunnoton ostoskärryissään omaisuuttaan työntävä työtön pummi Californian auringon alla.
Mahdollista toki, mutta maassa jossa sossu antaa asunnot ja rahat, niin epäilen suuresti.
Piti oikein laskea että mihin lukumäärään minimissään pääsisi jos kaikkea tarpeellista olisi ihan minimimäärä, joka tietenkin aiheuttaisi sen että niitä muutamaa vaatetta ja ruokailuvälinettä pitäisi pestä käytännössä joka päivä. Alle 250 on toki mahdollinen, ihan minimissään pääsin jopa alle 200 mutta kyllä silloin eläminen olisi aika kurjaa. Aika äkkiä luku nousee 300 paremmalle puolelle kun on muutama "ylimääräinen" ruokailuväline ja vaatekappale ja todellisuudessa en edes halua tietää kuinka monta esinettä itselläni on. Kuitenkin esimerkiksi sukkia on ainakin 10 paria, samoin kalsareita ja t-paitoja ettei tarvitse joka päivä pestä.

Eli kyllä tuo 250 itemiä mahdollinen on mutta ainakin itseäni vituttaisi elää kun puolet elämästä olisi yhtä tavarahuoltoa (ellen sitten rupeaisi käyttämään samoja sukkia ja kalsareita aina viikon kerrallaan) :D

Itseasiassa nyt tuli kyllä mieleen yksi jo edesmennyt tuttu joka asui todella minimalistisesti omassa itsemurhasinkkukopissaan, sillä ei ollut pesukonetta, ruoka oli käytännössä valmisruokaa, ei juurikaan huonekaluja jne, muutenkin suunnilleen kävi kotonaan vain nukkumassa. Toki sitten yhtäkkiä kun loukkasi itsensä ja joutui pitkälle saikulle niitä esineitä kertyi hetkessä kasapäin, nimittäin tyhjiä pulloja...
 
Ite en näe kovin hedelmällisenä näissäkään minkään absoluuttisten lukujen tai "tunnesidosten" tarkastelua, mutta hyvänä nyrkkisääntönä olen yleensä pitänyt ajatusta "muuttaisinko tämän tavaran kanssa". Jos lopputulemana heittäisin sen roskiin muuton yhteydessä, niin siinä vaiheessa joudun tavaraa monesti perustelemaan itselleni vähän tarkemmin(esim. TV:n kanssa en muuttaisi, koska se on jo niin vanha, mutta en halua uutta TV:tä ennen kuin muutan). Aika paljon turhaa rompetta on sitä myöten karsiutunut pois.

Toinen kikka kaikenlaisiin "muisto ala-asteajoista" on ollut ottaa kuva tavarasta tai esineestä tai vaikka vanhasta koulukirjasta. Ite en niinkään ole tätä harrastanut, mutta toista puoliskoa tähän kannustanut kun halunnut itse vähentää tavaraa, mutta toisaalta ollut vaikea luopua jostain itsetehdystä tai saadusta tavarasta. Kuvan kautta muisto säilyy paremmin, mutta itse tavara ei oo enää sit pyörimässä.

Ite en oo jaksanut alkaa myymään oikeastaa hirveenä tavaraa, enemmän heitän suosiolla roskiin ja ostan nykyään yhä vähemmän mitään. Työkaveri joskus kommentoikin, että meikän ostamisilla ei talouden rattaat oikeen pyöri kuin kirjakaupan kohalla.
 
Tavaraa meinaa kertyä, mutta muuttojen hyvä puoli on, että silloin voi heittää surutta sitä pois. Hävitin esimerkiksi kaikki Cd-levyni eräässä muutossa jokin vuosi siitten. Samoin suuren osan kirjoista. Vein vain kaiken kaatopaikalle. Nykyään välttelen kaikkea fyysistä. Jos on mahdollista striimata tai käyttää muuten digi-palveluita, valitsen aina sen vaihtoehdon.

Ostettavaa ei enää muutamaan vuoteen kauheasti ole ollut. Pärjään muutamilla kengillä ja etätöissä vaatevalikoimankaan ei tässä iässä kovin kummoisen tarvitse olla. Päädyin hankkimaan yhden läppärin, joka korvasi pöytäkoneet. Kännyköissä ei näytä tapahtuvan mitään merkittävää kehittymistä, joten puhelimella pärjää vuosia.

Jos jotain harvoin ostan, valitsen laadukasta ja kestävää. Ihminen ei tarvitse kaikkea halpaa muoviroskaa mitä taloihin näytetään kerättävän valtavia määriä käyttämättömiksi kasoiksi varastoihin ja komeroihin.
 
Ei se loppupeleissä ole paljon kun lähtee vaikka alhaalta ylöspäin menemään:
-Kengät
-Sukat
-Kalsarit
-Housut
-Rannekello
Housuntaskuissa:
-Avaimet, useita (lasketaan yhdeksi)
-Lompakko (lasketaan yhdeksi)
-Kännykkä
-Bluetooth kuulokkeet (joko taskussa tai päässä)
-Nenäliinoja
-Huulirasva

-T-paita
-Pitkähihainen paita
-Kypärä
-Skuutti
-Reppu
Repussa:
-Eväät (eli rasia)
-Vettä (vesipullo)
-Sadeviitta
-Varamuovipussi
-Heijastin
-Lisää nenäliinoja
-Kynä ja pari paperia

Jne jne. Ja toi oli kesävarustus. Talvella sitten eräskin vaatekappale tohon vielä lisäks. Voisko tosta vähentää? Varmasti. Mutta miksi? Mitä saavutan sillä että nenä vuotaa matkalla mutta ei ole nenäliinoja mukana?
Joo, eihän tuossa ole vielä paljon mutta 250 tulee täyteen nopeasti kun samaan kaavaa jatkaa. Lisäksi tuostahan saattaa sinullakin vielä puuttua jotain ja ainakin monen muun tapauksessa puuttuisi.

Esimerkiksi kun on mainittu skuutti ja kypärä, niin todennäköisesti lasitkin kuuluu varustukseen. Minulla on usein sekä tummat aurinkolasit että keltaiset.

Jos on kengät jalassa, niin niissähän saattaa olla pohjalliset. Okei, voidaan tässä laskea samaksi asiaksi, mutta kun aletaan laskea kenkäkaappi sisältöä niin silloin varmaankin 8 paria kenkiä(IMO aika minimalistinen määrä) ja kuudet erilaiset varapohjalliset onkin jo enemmän kuin 8 "asiaa".
 
Ite en näe kovin hedelmällisenä näissäkään minkään absoluuttisten lukujen tai "tunnesidosten" tarkastelua, mutta hyvänä nyrkkisääntönä olen yleensä pitänyt ajatusta "muuttaisinko tämän tavaran kanssa". Jos lopputulemana heittäisin sen roskiin muuton yhteydessä, niin siinä vaiheessa joudun tavaraa monesti perustelemaan itselleni vähän tarkemmin(esim. TV:n kanssa en muuttaisi, koska se on jo niin vanha, mutta en halua uutta TV:tä ennen kuin muutan). Aika paljon turhaa rompetta on sitä myöten karsiutunut pois.

Toinen kikka kaikenlaisiin "muisto ala-asteajoista" on ollut ottaa kuva tavarasta tai esineestä tai vaikka vanhasta koulukirjasta. Ite en niinkään ole tätä harrastanut, mutta toista puoliskoa tähän kannustanut kun halunnut itse vähentää tavaraa, mutta toisaalta ollut vaikea luopua jostain itsetehdystä tai saadusta tavarasta. Kuvan kautta muisto säilyy paremmin, mutta itse tavara ei oo enää sit pyörimässä.

Ite en oo jaksanut alkaa myymään oikeastaa hirveenä tavaraa, enemmän heitän suosiolla roskiin ja ostan nykyään yhä vähemmän mitään. Työkaveri joskus kommentoikin, että meikän ostamisilla ei talouden rattaat oikeen pyöri kuin kirjakaupan kohalla.
Juu, tuo absoluuttinen minimimäärä saattaa ihmisillä vaihdella melkoisesti elämäntilanteen ja monien muidenkin asioiden takia joten aika turhaa lähteä vertailemaan. Joistakin vaatteista tai keittiövälineistä luku kasvaa aika äkkiä eikä ainakaan itselläni se absoluuttinen minimi ole oleellista vaan että niitä on sopivasti. Esimerkiksi tällä hetkellä vaatteita on muuten aika sopivasti mutta kalsareita ja sukkia pitää kohta ostaa muutamat lisää kun osa nykyisistä alkaa olla loppuun käytettyjä.

Aikanaan kun asuin vielä vanhemmilla, mutsi koitti säästää kaikki vanhat koulukirjat, koulutyöt sun muut mutta kun muutin omilleni niin otin ne mukaan ja suoraan perillä roskiin niin pääsi niistä viimein eroon. Itselläni ei kovin montaa sellaista esinettä ole mitä säilytän tunnesidosten takia.

Taas olisi itseasiassa suunnitelmissa ottaa yksi hylly ja yksi laatikko käsittelyyn, tyyliin jos tavaralle ei 5 sekunnin aikana tule selkeää tarvetta mieleen niin roskiin vaan. Tuolla tyylillä olen saanut aika tehokkaasti kaikkea turhaa heitettyä pois, pitäisi vaan jaksaa tehdä tuollaisia käsittelyitä useammin.

Jos nyt muuttaisin niin aika moni kodinkone, huonekalu ja muukin tavara kyllä menisi roskiin, en kuskaisi niitä uuteen kämppään vaan hankkisin samalla uuden. Tosin, kun en ole muuttamassa niin käytän ne niin loppuun kuin pystyn ja hankin vasta sitten uuden. Emäntä kyllä haluaisi (turhaan) koko ajan uusia kaikenlaista mutta siihen on hyvin auttanut se että olen sanonut etten osallistu uusimiskustannuksiin ellei uusiminen ole välttämätöntä ja saa ihan itse järkätä turhat vanhat romut pois samalla kuin hankkii uuden.
 
Olen huomannut, että vaikka vaatteita olisi paljon niin niistä kuitenkin valikoituu pieni osa sellaisiksi suosikeiksi joita sitten käyttää varmaan 99% ajasta, ja loput jää kaappiin pölyttymään. Parempi siis panostaa tässäkin asiassa laatuun määrän sijaan. Vaihtovaatteita tietysti kannattaa olla ja sopivia vaatteita erilaisiin tilanteisiin, mutta on ihan turhaa omistaa vaikkapa 10 kappaletta samankaltaisia paitoja joista tulee käytettyä ehkä kahta.

Voihan noitakin toki säilöä tulevaisuuden varalle, mutta toisaalta eiköhän niitä vaatteita saa tulevaisuudessakin. Sama laittaa vaikka kiertämään käytettynä tori.fi/kirpputorin/kontin kautta.
 
Mahdollista toki, mutta maassa jossa sossu antaa asunnot ja rahat, niin epäilen suuresti.

Ainahan sen sossunkin voi ajaa alas ja sitä kautta nostaa rikollisuuden uuteen nousuun, ja ei unohdeta slummeja, Suomea ei kutsuta huvikseen hyvinvointivaltioksi.

Se että pyrkii ylimääräisestä tavarasta eroon, niin sillä ei ole mitään tekemistä yhteiskuntaluokan kanssa, samanlainen taakka se krääsä on kaikille.
 
Ainahan sen sossunkin voi ajaa alas ja sitä kautta nostaa rikollisuuden uuteen nousuun, ja ei unohdeta slummeja, Suomea ei kutsuta huvikseen hyvinvointivaltioksi.

Se että pyrkii ylimääräisestä tavarasta eroon, niin sillä ei ole mitään tekemistä yhteiskuntaluokan kanssa, samanlainen taakka se krääsä on kaikille.

Sossuun yhteiskunnalliseen merkitykseen on parempia ketjuja, mutta eiköhän tuohon sossun alasajoon vielä päästä kun hallituksen powergirlsit otti kaiken mahdollisen velan ja nyt korot räjähtää.

Tarkoitin siis, että jos rahaa on käytettävissä, toisin kuin ostoskärryssä asuvilla Amerikan kodittomilla on, niin ani harva lähtee kokeilemaan noin äärimmäistä kituuttamista että vain 250 itemiä on omaisuus.

Ellei osoite sitten ole jokin vankila tai muu hoitoinstituutti, jossa ei tarvitse tai edes saa sisustaa täysin vapaasti.

Mutta tällaiset kurjuuden maksimoinnit on eri asia kuin järkevästi pitää rojumäärä vähäisenä, mutta silti nauttia harrastuksista ja pitää koti kodikkaana.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 402
Viestejä
4 506 771
Jäsenet
74 394
Uusin jäsen
jonde94

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom