Jos vertailtavana on reitittimen omat tikut sisällä ja hyvä ulkoinen antenni katolla, niin onhan siinä iso ero varsinkin 1800 MHz alueella. Katolla olevalla antennilla sen signaalin saa paremmin kiinni, kun puista ja muista rakenteista ei tule niin häiriötä. Toisaalta suuntaava antenni ottaa vähemmän häiriötä muista mahdollisista lähettimistä (tukiasemat ja muut kännykät). Jos teet kännykän kanssa nopeustestin sisällä (siinä missä reititin on) ja antennin asennuspaikassa, niin saa jo suuntaa nopeuden muutokselle. Osa antennin vahvistuksesta menee kaapeleiden häviöihin -> Kannattaa sijoittaa reititin lähelle antennimastoa ja jos voi valita, niin lyhyt antennijohto (se alastulojohto ottaa häiriöitä enemmän ja vähemmän vastaan, turha pidentää jos vähemmälläkin pärjää).
Jos antennin saa asennettua ilman ohutta läpivientikaapelia (RG-174?), niin parempi. 1800 MHz vaimenee siinä heti desibelin tai kaksi -- vastaa huonolla tuurilla antennin koon/tehon puolittamista.
Antennijohdon alapäässä on yleensä SMA uros ja B525:ssa ilmeisesti SMA naaras? Ei tarvitse välikappaletta.
Solujen rajalla tukiaseman herkkyys ottaa vastaan heikkenee. Tuon Cellmapper kuvan mukaaan varmaan vaikuttaa tilanteeseen. Tuplamatkan päässä oleva tukiasema saattaa olla silloin parempi, jos ei muuten estettä sinne.
Viimeksi muokattu:
