Millainen lisäantenni 4G-reitittimeen?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja buumi
  • Aloitettu Aloitettu
CRC-9 liitin on muistaakseni sellainen, että se on speksattu kestämään vain muutama kymmenen antennipistokkeen kiinnitys ja irrotus kertaa. Eli kannattaa melkein liimata jollakin 2-komponentti liimalla vaikka se CRC-9 - SMA adapteri kiinni siihen mokkulan liittimeen. Tosin USB-mokkula taitaa silloin kytkeä pois käytöstä ne mokkulan "sisäiset antennit" ja se ei enää toimi ilman että niihin SMA liittimiin kytkee ulkoisen antennin.

USB-mokkulat on yleensä muutenkin sen verran huonoja (huonot antennit niissä ja huono CAT-luokka ja muutenkin tehottomia romuja), että niitä ei kannata käyttää muuta kuin liikkuvassa käytössä. Esimerkiksi reissussa läppärin kanssa. Muussa käytössä se 4G tai 5G reititin hakkaa USB-mokkulan sata nolla.
Jos kiinniliimatuista adaptereista ruuvaa SMA-antennikaapelit pois, niin eikai se modeemin/mokkulan ulkoisten antennien RX/TX näe kuin "kytkemättömän" jos ei siihen terminointia erikseen ruuvaa kiinni.
 
ZTE:n laitteet tosiaan tukevat huonosti, mutta niinhän ne aina ovat. En ole nyt laitemerkeittäin käynyt läpi, mutta Netgear ehkä tukee. @TJ74 osannee varmaan kommentoida paremmin. Sitten tulee mieleen Zyxelin NR5101, jossa on antenniliitännät, mutta siitäkään ei oikein löydy tietoa. Sitten on Telewellin 5G-mallit, joissa löytyy jopa 4x4 MIMOa ulkoantenneille, siellä voisi myös tukea löytyä, mutta löytyyköhän siitäkään varmistettua tietoa.

Aika suppeahan tuo 5G-sisämodeemien valikoima on ylipäätänsä, joissa olisi antenniliittimet. Valmistajat eivät myöskään kerro tarkemmin antenniliitäntöjen speksejä, joka on todella harmi kuluttajan kannalta.


Tässäpä mielenkiintoinen tapaus TP-Linkin Deco X80-5G CPE laitteessa. Siinä olisi ilmeisesti tuki Elisan n38:lle (ja n78) ulkoisilla antenniliittimillä, eli voisi olla mielenkiintoinen laite itä-rajan tuntumassa 5G käyttöön.

1670961857318.png
 
Hei en oikeen ymmärä tätä 4g tekniikkaa enkä tiedä kuinka oikeen osaan kysyä mutta asun noin 10km mastoilta niin kuinka voin testata tuota band pakotus hommaa kun nyt vain band 20 kun katoin cellmapperilla että pitääs olla myös band 3 jonkinlainen lisäantenni on katolla oisin kiitollinen jos joku vähän neuvoos onko mahdollista ees löytää se band 3
 
Hei en oikeen ymmärä tätä 4g tekniikkaa enkä tiedä kuinka oikeen osaan kysyä mutta asun noin 10km mastoilta niin kuinka voin testata tuota band pakotus hommaa kun nyt vain band 20 kun katoin cellmapperilla että pitääs olla myös band 3 jonkinlainen lisäantenni on katolla oisin kiitollinen jos joku vähän neuvoos onko mahdollista ees löytää se band 3

Riippuu mikä 4G-modeemi käytössä? Jos laite tukee vähintään kahta taajuutta samaan aikaan (2CA) niin tällöin B3 pitäisi toimia myös B20:n kaverina. Matka tukiasemalle on jo sen verran pitkä, että B3 ei välttämättä kuulu tarpeeksi vahvasti, jotta se olisi käyttökelpoinen.
 
Riippuu mikä 4G-modeemi käytössä? Jos laite tukee vähintään kahta taajuutta samaan aikaan (2CA) niin tällöin B3 pitäisi toimia myös B20:n kaverina. Matka tukiasemalle on jo sen verran pitkä, että B3 ei välttämättä kuulu tarpeeksi vahvasti, jotta se olisi käyttökelpoinen.
Tp link mr600
 

Se on 2CA laite, joten B20 on varmasti päätaajuutena ja jos B3 kuuluu riittävän hyvin niin se on sitten toisena taajuutena. En tiedä onko tuossa Tp-linkissä millainen webbihallinta, näkeekö sieltä signaaliarvoja miten tai muita tietoja. Laitteen "lukitseminen" B3 on kuitenkin täysin turhaa ja voi olla että edes onnistu.
 
Hei en tiedä osaanko kysyä oikein tai selittää mutta onko olemas sellaista ulko modeemia joka osais ottaa tyylii kaistat 20 20 eri suunnista?
 
Hei en tiedä osaanko kysyä oikein tai selittää mutta onko olemas sellaista ulko modeemia joka osais ottaa tyylii kaistat 20 20 eri suunnista?

Ei ole teknisesti mahdollista nykyisessä 4G toteutuksessa. 5G NSA:ssa 4G voi tulla eri tukiasemasta kuin 5G. Jos tarvetta lisäkaistalle ja tukiasemissa vain B20 niin sitten voi olla järkevää ottaa rinnalle toinen 4G-modeemi ja toinen operaattori.
 
Kysytään täältä kun on sopivampi ketju:
Mites kahden yagi-antennin mimo-asennus. Optimaalinen antennien etäisyys on ilmeisesti 2*aallonpituus eli esim LTE800 75 cm. Mutta onko 75 cm antennien keskikohtien etäisyys vai piikkien kärkien välinen lyhin etäisyys? Alla olevista ohjeista saan eri käsityksen.
https://shop.tele-tukku.fi/media/contenttype/MIMO-antennien_asennuset_isyys.pdf https://www.satshop.fi/pub/media/ca...p/-/p-56_u-mimo_distance_8-16_4_1__1_1__3.jpg
Korjataan sen verran, että esimerkissäsi 75cm etäisyys ei ole “optimaalinen” vaan minimi. Antennielementit halutaan erottaa toisistaan riittävän kauas, että kantoaallot ei sekoitu ja aiheuta häiriöitä. Eli jos sellaiset taajuudet käytössä, että 75cm erotus riittää, niin ei mitään ongelmaa kasvattaa antennien välimatkaa vaikka metriin.
 
Korjataan sen verran, että esimerkissäsi 75cm etäisyys ei ole “optimaalinen” vaan minimi. Antennielementit halutaan erottaa toisistaan riittävän kauas, että kantoaallot ei sekoitu ja aiheuta häiriöitä. Eli jos sellaiset taajuudet käytössä, että 75cm erotus riittää, niin ei mitään ongelmaa kasvattaa antennien välimatkaa vaikka metriin.
Haa tuossa teoriassa on järkeä, tosin kantoaallot tuskin sekoittuvat mutta liian lähellä antennia olevat esineet vaikuttavat impedanssiin (yleensä pudottavat)

Vielä vois mainita että vaikka satshop kutsuu noita yagi antenneiksi niin kuitenkin ovat log periodisia.
 
Pitäiskö topicin otsikko muuttaa kattamaan sekä 4G, että 5G lisäantenni/reititin -tarpeet?
Juonnan siitä kysymyksenkin. Eli Iskran P58 Mimot katolla ja 4G-modeemina B818. Nyt pitäisi tilalle saada 5G-modeemia ja sille antennit. Olisiko samanlaista "tää on suosituin ja toimiva" tyyppistä ehdotusta lisäantenneiksi katolle, mutta myös jos modeemista osaisi joku vinkata?
 
Kannattaa pitää se 4G-reititin lähellä antennia ja tehdä jatkovedot sisätiloissa mieluummin ethernet-piuhalla. Kytkee sitten vaikka 4G-reitittimestä wifin kokonaan pois päältä ja asentaa oikean wifi-tukiaseman sellaiseen paikkaan mistä se kuuluu hyvin koko taloon, tai laittaa mesh-purnukat.
Olisi kesämökille tulossa aurinkosähköä ja sen perään internettiä. Kaikki johtovedot vielä tekemättä.

Internet tulee katolta suunta-antennilla. Tuleeko kovasti takkiin desibelikuuluvuudessa, jos vetää antennipiuhat katolta alakertaan vs katolta yläkertaan?

Helpoin olisi vetää antennin pää alakertaan (Teltonikalle tai B818:lle), koska siellä suurin osa langattomista käyttölaitteista.
 
Vaimennuksen määrä koaksiaalikaapelissa riippuu paljolti piuhan laadusta ja käytössä olevista taajuuksista. 700 tai 800MHz vaimenee vähemmän kuin 1800, 2100 tai 2600. Myyjältä pitäisi kyllä irrota sen suhteen speksit (vaimennus dB/100m).
 
Jes, eli tilataan hyvälaatuista kaapelia alakertaan. Kiitän!
 
Jatkoa Elisa sulkee 3G ketjusta, jossa pohditaan miten yhteyksiä puhelimiin mökillä.

Ehdotuksia, hankkia 4G/5G modeemi, ja sen yhteys optimoida ja toteuttaa WiFI verkko mihin sitten puhelimet yhteydessä.
+ Voi valita paikan mukaan parhaan liittymän
+ Voi valita parhaan raudan ja optimiasennuksen
+ Puhelin käyttö vapaata ja voi rakentaan sen WiFi verkon toiveen mukaan
+ Roaming toimii, jos WiFi verkon reunalla puhelimella toimivaa verkkoa
+ Toimii puhelin liittymäst riippumatta, ja voi olla useita laitteita verkossa
- kk kustannus, jos yhteydellä ei ole kohteessa muuta käyttöä. eli vain sitä vieraiden puhelintavarten. Tosin sille voi syntyä muutakin tarvetta.

Yksi idea on puhelimen perään se antenni, josta sitten jalostu passiivi toistin ehdotus, joita käytetään vahvan hyvän verkon alueella tuomaan singaanli vahvasti singnaalin estävien rakenteiden läpi, esim väestösuojat.

Alle lainaus missä käsitellään laskennallisesti niitä haasteita mitä syntyy jos ei olla vahvan singnaalin alueella

Lukutaito kunniaan. Kaapeli oletettiin häviöttömäksi. Kyse oli sisäantenniin saapuvasta tehosta ja mitä siitä jää jäljelle, kun se säteilee tilaan ja vastaanotetaan sillä puhelimen antennilla.

Em. Wikipedia-sivulla on helppo desibelikaava, jolla saadaan arvio vastaanotetusta tehosta. Tehdään esimerkkilaskelma muutamilla oletuksilla. Sisäantennin ja matkapuhelimen antennin vahvistukset 0 dB, kattoantennilla vastaanotettu tehotaso -70 dBm, kaapelin häviö 0 dB eli sisäantennin lähetysteho (Pt) on -70 dBm. Taajuus 1800 MHz eli aallonpituus n. 0,167 m. Sisäantennin ja matkapuhelimen etäisyys 1 m. Nyt vastaanotettu teho Pr = -70 + 0 + 0 + 20*log10( lambda / (4*pi*d) ) = -70 + 20*log10( 0.167 / 12.56 ) = -70 - 37.53 = -107.53. Niin siinä vaan hävisi ~37 dB matkalle. Kuten sanottu, jossain erikoistilanteessa tuollainen passiivitoistin voi olla hyödyksi. Esim, jos ulkoa sisälle on erittäin suuret häviöt ja kattoantennilla saadaan vastaanotettua ulkoa suhteellisen suuri teho suuntaavalla antennilla. Mutta ei siitä jollain mökillä heikon kuuluvuuden alueella ole mitään iloa.
Haja-asutusalueilla käytetään myös alle gigan taajuuksia, ja voisi kuvitella olevan sellaista aluetta jos yhteyttä ei meinaa syntyä. Tosin tuolla taajuusvalinnalla ehkä mietit nettiyhteyttä ja ruuhkaa ja sitä että ylemmällä taajuudella olisi enemmän kaistaa. (jos nettiä varten, niin mielipide, laittaa ne rahat siihen modeemiin ja sen eteen antennia)

Ehkä osalla lukijoista jäi mielikuva metriviittauksella, että kahdella metrillä häviää 80dB

Mutta avaamallasi kaavalla voi ja kannattaa arvioida oman kohteen mahkuja, mökkkikohteita on moneen lähtöön ja sitä vahvaa sinkkua voi ulkolöytyä siedettävällä vaivalla ja sen perään sitten hommaa sen passiivi lätkän jota voi yrittää sovittaa puhelimen antenneille jolain tarralla, ymmärtääkseni noita on ollut markkinoilla. ne kietaistavat nauhat vähän toki huonoja nykyluureissa.

Se sisäantennin voi olla vahvistava, mutta jos alkaa 3db sille laskea, niin menee herkästi ylioptimistiseksi, ennenmin säästää sen pelivaraksi.

Esim, jos ulkoa sisälle on erittäin suuret häviöt ja kattoantennilla saadaan vastaanotettua ulkoa suhteellisen suuri teho suuntaavalla antennilla. Mutta ei siitä jollain mökillä heikon kuuluvuuden alueella ole mitään iloa.
Harvassa varmaan ne mökkit missä heikko yhteys, mutta laiturilla, takanaolevalla kallion reunalla luokkaa -50dBm ja jos noin on niin halvinratkaisu varmaan lättästä sinne hyvään paikkaa tasku mokkula selalaisenaan.
 
Viimeksi muokattu:
Lukutaito kunniaan. Kaapeli oletettiin häviöttömäksi. Kyse oli sisäantenniin saapuvasta tehosta ja mitä siitä jää jäljelle, kun se säteilee tilaan ja vastaanotetaan sillä puhelimen antennilla.

Em. Wikipedia-sivulla on helppo desibelikaava, jolla saadaan arvio vastaanotetusta tehosta. Tehdään esimerkkilaskelma muutamilla oletuksilla. Sisäantennin ja matkapuhelimen antennin vahvistukset 0 dB, kattoantennilla vastaanotettu tehotaso -70 dBm, kaapelin häviö 0 dB eli sisäantennin lähetysteho (Pt) on -70 dBm. Taajuus 1800 MHz eli aallonpituus n. 0,167 m. Sisäantennin ja matkapuhelimen etäisyys 1 m. Nyt vastaanotettu teho Pr = -70 + 0 + 0 + 20*log10( lambda / (4*pi*d) ) = -70 + 20*log10( 0.167 / 12.56 ) = -70 - 37.53 = -107.53. Niin siinä vaan hävisi ~37 dB matkalle. Kuten sanottu, jossain erikoistilanteessa tuollainen passiivitoistin voi olla hyödyksi. Esim, jos ulkoa sisälle on erittäin suuret häviöt ja kattoantennilla saadaan vastaanotettua ulkoa suhteellisen suuri teho suuntaavalla antennilla. Mutta ei siitä jollain mökillä heikon kuuluvuuden alueella ole mitään iloa.

Pakkohan tämä oli käydä testaamassa, koska 40 deban häviö ei vaan voi olla mahdollista metrin matkalla. Ikävää kun tälläisiä asioita esitetään totuutena. Eihän passiiviantennista olisi mitään hyötyä, jos vaimentumat olisi tuollaisia. Testattu väestösuojassa Xiaomi 12 puhelimella ja Network Signal Guru ohjelmistolla, käytetty Elisan B20 taajuutta testiin. Väestösuojaan asennettu Sirion SMP 4G LTE passiiviantenni. Talo valmistunut tänä vuonna.

1686344522604.jpeg



Puhelin kiinni passiiviantennissa antoi 88-90 dBm RSRP lukemia keskimäärin.
1686344852034.png


Puhelin metrin päässä antennista (etäisyys mitattu mittanauhalla) antoi 105-106 dBm RSRP lukemia.
1686345024257.png


Eli jos nyt kuvista laskee vaimentuman niin 106,4 dBm - 88,5 dBm = 17,9 dBm. Kontrolloitu myös testiympäristö ettei signaali pääse vuotamaan jostain muualta. 10m päässä B20 voimakkuus noin 123 dBm, joka osoittaa että testiympäristö riittävän tiivis kyseisen testin suoritukseen ja signaali tulee molemmissa testitapauksissa passiiviantennista. 2G:ssä vaimentuma oli vieläkin huomattavasti pienempi. Todennäköisesti johtuen 2G-signaalin huomattavasti yksinkertaisemmasta olemuksesta (ei MIMOa, isommat lähetystehot molempiin suuntiin sallittu, robustimmat hitaat moduulatiot PSK vs QPSK jne jne syitä varmaan miljoona).

Eli voidaanko nyt lopettaa ihan oikeasti ne höpöpuheet 40 deban vaimentumista.
 
Pakkohan tämä oli käydä testaamassa, koska 40 deban häviö ei vaan voi olla mahdollista metrin matkalla. Ikävää kun tälläisiä asioita esitetään totuutena. Eihän passiiviantennista olisi mitään hyötyä, jos vaimentumat olisi tuollaisia. Testattu väestösuojassa Xiaomi 12 puhelimella ja Network Signal Guru ohjelmistolla, käytetty Elisan B20 taajuutta testiin. Väestösuojaan asennettu Sirion SMP 4G LTE passiiviantenni. Talo valmistunut tänä vuonna.

1686344522604.jpeg



Puhelin kiinni passiiviantennissa antoi 88-90 dBm RSRP lukemia keskimäärin.
1686344852034.png


Puhelin metrin päässä antennista (etäisyys mitattu mittanauhalla) antoi 105-106 dBm RSRP lukemia.
1686345024257.png


Eli jos nyt kuvista laskee vaimentuman niin 106,4 dBm - 88,5 dBm = 17,9 dBm. Kontrolloitu myös testiympäristö ettei signaali pääse vuotamaan jostain muualta. 10m päässä B20 voimakkuus noin 123 dBm, joka osoittaa että testiympäristö riittävän tiivis kyseisen testin suoritukseen ja signaali tulee molemmissa testitapauksissa passiiviantennista. 2G:ssä vaimentuma oli vieläkin huomattavasti pienempi. Todennäköisesti johtuen 2G-signaalin huomattavasti yksinkertaisemmasta olemuksesta (ei MIMOa, isommat lähetystehot molempiin suuntiin sallittu, robustimmat hitaat moduulatiot PSK vs QPSK jne jne syitä varmaan miljoona).

Eli voidaanko nyt lopettaa ihan oikeasti ne höpöpuheet 40 deban vaimentumista.
B20, oliko se 800mhz alue.
Testistä kuvauksesta puuttu se paljonko sieltä koaksin päästä tulee.
Linkin mukaan passiivi antennin LTE 800 & GSM: 6÷7 dBi @ 790-960 MHz

Mutta jos nopeasti sähläen katsoo noita yhden ja kymmenen metrin lukuja, (-106dBm vs -123dBm), niin eikö tuo testi mene kuitenkin sinne päin mihin kaavakin, (jos en ihan söhlännyt niin kaavan mukaan muuama dB enemmän,)


Pakkohan tämä oli käydä testaamassa, koska 40 deban häviö ei vaan voi olla mahdollista metrin matkalla. Ikävää kun tälläisiä asioita esitetään totuutena. Eihän passiiviantennista olisi mitään hyötyä, jos vaimentumat olisi tuollaisia.
Passiiviantenneista on hyötyä juurikin kohteissa joissa esim sellaiset rakenteet ettei ne läpäise, mutta "seinän" takana on vahva singnaali. Esim taajamissa väestönsuojat on oiva esimerkki. (ulkoantenneiden ei tarvi aina olla kovin kummoisiakaan)

Ilmeisesti testi kohteessakin haasteita muilla kaistoilla, jos tuon 800 alue oli se mitä löyty.

Käytännön testinä voi toki tehdä sellainen että ko toteutuksen ulkoantennin luona käy mittailemassa paljonko kenttävoimakkuutta eri taajuusalueilla , se on se millä mökkiläinen usein lähtee liikkeelle, luurilla keikkuu katolla, kalliolla, puussa.

Osalle mökkilöisiä on sisäkuuluvuus, puhelut toimii, mutta halutaan päästä bitti ruuhkasta, jolloin herkästi tavoitelleen korkeampia taajuuksia, esim 1800 ja ylöspäin


Edit:
Ennen VoWifi tukea, noita passiivisia taidettiin harastella, ja markkinoinnissa lähinnä suoraan laitteeseen tai vahvoissa oloissa työpöydän ääressä käyttöön.
 
Viimeksi muokattu:
Pakkohan tämä oli käydä testaamassa, koska 40 deban häviö ei vaan voi olla mahdollista metrin matkalla.
Ikävää kun tälläisiä asioita esitetään totuutena. Eihän passiiviantennista olisi mitään hyötyä, jos vaimentumat olisi tuollaisia. Testattu väestösuojassa Xiaomi 12 puhelimella ja Network Signal Guru ohjelmistolla, käytetty Elisan B20 taajuutta testiin. Väestösuojaan asennettu Sirion SMP 4G LTE passiiviantenni. Talo valmistunut tänä vuonna.

Puhelin kiinni passiiviantennissa antoi 88-90 dBm RSRP lukemia keskimäärin.

Puhelin metrin päässä antennista (etäisyys mitattu mittanauhalla) antoi 105-106 dBm RSRP lukemia.

Eli jos nyt kuvista laskee vaimentuman niin 106,4 dBm - 88,5 dBm = 17,9 dBm. Kontrolloitu myös testiympäristö ettei signaali pääse vuotamaan jostain muualta. 10m päässä B20 voimakkuus noin 123 dBm, joka osoittaa että testiympäristö riittävän tiivis kyseisen testin suoritukseen ja signaali tulee molemmissa testitapauksissa passiiviantennista. 2G:ssä vaimentuma oli vieläkin huomattavasti pienempi. Todennäköisesti johtuen 2G-signaalin huomattavasti yksinkertaisemmasta olemuksesta (ei MIMOa, isommat lähetystehot molempiin suuntiin sallittu, robustimmat hitaat moduulatiot PSK vs QPSK jne jne syitä varmaan miljoona).

Eli voidaanko nyt lopettaa ihan oikeasti ne höpöpuheet 40 deban vaimentumista.

Valitettavasti testisi ei kykene osoittamaan paljonko se puhelimella vastaanotettu teho on vaimentunut verrattuna siihen tehoon, joka johtuu sisäantennille kaapelilla. Et ole mitannut sisäantenniin tulevaa tehoa. Mittaa se teho ensin ja tule sitten pätemään kuinka fundamentaaliset radiotenemiseen liittyvät fysikaaliset kaavat ovat "höpöpuhetta". Tuo mittaus, jossa puhelin on kiinni sisäantennissa ei kaappaa kaikkea sen säteilemää tehoa, ei lähellekään. Kannattaa lukea vaikka tuo Wikipedian sivu tai muu lähde ajatuksella läpi eikä tulla huutelemaan ilman tietoa ja osaamista.

Jälleen kerran, keskustelu lähti liikkeelle siitä, että mökille heikon kuuluvuuden alueelle ehdotettiin passiivista sisäantennia. Siihen huomautin, että tällaisessa järjestelyssä ei päästä voiton puolelle, koska vaimentumat ovat suuret. Jotta siitä olisi apua verrattuna tilanteeseen ilman sisäantennia, olisi vaimennus mökin rakenteiden läpi oltava suuri, mitä se ei tavallisessa puurakenteisessa mökissä ole. Tietysti jos mökki on pommisuoja maan alla, niin tilanne on toinen.
 
Valitettavasti testisi ei kykene osoittamaan paljonko se puhelimella vastaanotettu teho on vaimentunut verrattuna siihen tehoon, joka johtuu sisäantennille kaapelilla. Et ole mitannut sisäantenniin tulevaa tehoa. Mittaa se teho ensin ja tule sitten pätemään kuinka fundamentaaliset radiotenemiseen liittyvät fysikaaliset kaavat ovat "höpöpuhetta". Tuo mittaus, jossa puhelin on kiinni sisäantennissa ei kaappaa kaikkea sen säteilemää tehoa, ei lähellekään. Kannattaa lukea vaikka tuo Wikipedian sivu tai muu lähde ajatuksella läpi eikä tulla huutelemaan ilman tietoa ja osaamista.

Jälleen kerran, keskustelu lähti liikkeelle siitä, että mökille heikon kuuluvuuden alueelle ehdotettiin passiivista sisäantennia. Siihen huomautin, että tällaisessa järjestelyssä ei päästä voiton puolelle, koska vaimentumat ovat suuret. Jotta siitä olisi apua verrattuna tilanteeseen ilman sisäantennia, olisi vaimennus mökin rakenteiden läpi oltava suuri, mitä se ei tavallisessa puurakenteisessa mökissä ole. Tietysti jos mökki on pommisuoja maan alla, niin tilanne on toinen.

Minä en ole ehdottanut mitään passiiviantennia. Ei kannata sekoittaa kirjoittajia. Minä laittaisin 4G-routterin Iskran perään ja siitä VoWIFIllä eteenpäin luuriin.

Pointti oli, että kun puhuttiin metrin matkasta 40 deban vaimentumasta niin se tarkoittaisi tässä kyseisessä kohteessa sitä, että signaali ei olisi riittävän vahva edes puheluihin metrin päässä passiiviantennista. Ja näinhän ei tosiaankaan ole tilanne. B20 signaalin voimakkuudessa ei ole kovin paljoa eroa ulkona rakennuksen vieressä vs. puhelin kiinni passiiviantennissa väestösuojassa. Jos signaali on ulkona -80 dBm ja siihen 40 deban vaimentuma niin metrin päästä passiiviantennissa signaalitaso sinun mukaan pitäisi olla -120 dBm ja näin ei todellakaan ole. Olen aika monta vuotta näitä mobiiliverkkoja mitannut, joten turha tulla huutelemaan ettei ole mitään osaamista. Suorita toki omat mittauksesi ja näytä mistä se 40 deban vaimentuma tulee? Wikipediaa sohvalla lukemalla ja vähän kaavoja laskemalla ei vielä käytännön elämässä pärjää.
 
Minä en ole ehdottanut mitään passiiviantennia. Ei kannata sekoittaa kirjoittajia.

Minä en ole väittänyt sinun sellaista ehdottaneen. Kommentoin mistä keskustelu lähti liikkeelle ja mainitsin heti kärkeen, että on tietysti passiiviantenneille sopivia tilanteita. Sinä sivuutit mökkiaiheen ja tulit selittämään väestönsuojasta eli tilanteesta, johon järjestely voi soveltua.

Minä laittaisin 4G-routterin Iskran perään ja siitä VoWIFIllä eteenpäin luuriin.

Tämä onkin se järkevä tapa hoitaa asia, ei tule uudestaan radiotien etenemishäviöitä, vain kaapelin.

Pointti oli, että kun puhuttiin metrin matkasta 40 deban vaimentumasta niin se tarkoittaisi tässä kyseisessä kohteessa sitä, että signaali ei olisi riittävän vahva edes puheluihin metrin päässä passiiviantennista. Ja näinhän ei tosiaankaan ole tilanne. B20 signaalin voimakkuudessa ei ole kovin paljoa eroa ulkona rakennuksen vieressä vs. puhelin kiinni passiiviantennissa väestösuojassa. Jos signaali on ulkona -80 dBm ja siihen 40 deban vaimentuma niin metrin päästä passiiviantennissa signaalitaso sinun mukaan pitäisi olla -120 dBm ja näin ei todellakaan ole. Olen aika monta vuotta näitä mobiiliverkkoja mitannut, joten turha tulla huutelemaan ettei ole mitään osaamista. Suorita toki omat mittauksesi ja näytä mistä se 40 deban vaimentuma tulee? Wikipediaa sohvalla lukemalla ja vähän kaavoja laskemalla ei vielä käytännön elämässä pärjää.

30-40 dB matkapuhelintaajuuksilla. Lähempänä 30 dB juurikin tuolla 800 MHz alueella, mutta yli 40 dB esim. 2600 MHz taajuudella. Sitä 30 dB vaimennusta (B20 taajuus) voi kuroa jonkun verran kiinni, jos ulkona on sopivasti suunnattu antenni.

"Jos signaali on ulkona -80 dBm", no onko? Minkälaisella antennilla vastaanotettuna?

Sun luku on -106 dBm 1 metrin etäisyydellä ja varmaankin puhelin oli siinä antennin pääkeilassa 6-7 dB vahvistuksella. Tästä voi arvioida, että sisäantennille on tullut n. -81 dBm teho. Kaapeliin ei paljon häviä, ehkä 1-2 dB enintään. Ulkoantennilla olisi siis vastaanotettu n. -80 dBm. Yhtäkkiä nämä sinun parjaamasi "Wikipedia-kaavat" antaakin hyvin oikeansuuntaisia lukemia kaikkine lukuisine oletuksineen ja mittausepävarmuuksineenkin.

Sopivan signaalitason saa noilla passiiviantenniviritelmillä tosiaan, kun olosuhteet on suotuisat: mahdollisimman pieni taajuus, sisäantenni suunnattu matkauhelimeen, etäisyys sisäantenniin pieni ja ulkoa saatava teho on riittävän suuri. Mutta onhan toi aika rajattua puhelimen käyttöä siinä tilassa. Liikutaan vähän kauemmas sisäantennista ja väärään kulmaan antennista, niin tehot tippuu.

Ihan jo oman ammattitaitosi vuoksi ei kannata syrjäyttää sitä teoriapuolta. Sä tuomitset radiotekniikan perusteet hölynpölyksi ja sohvalla istumiseksi. Voin kertoa, että tuo em. vapaan etenemisen kaava on sellaisenaan osa erilaisia radiotien malleja, joita käytetään esim. juuri niiden mobiiliverkkojen suunnitteluun.
 
Minä en ole ehdottanut mitään passiiviantennia. Ei kannata sekoittaa kirjoittajia. Minä laittaisin 4G-routterin Iskran perään ja siitä VoWIFIllä eteenpäin luuriin.

Pointti oli, että kun puhuttiin metrin matkasta 40 deban vaimentumasta niin se tarkoittaisi tässä kyseisessä kohteessa sitä, että signaali ei olisi riittävän vahva edes puheluihin metrin päässä passiiviantennista. Ja näinhän ei tosiaankaan ole tilanne. B20 signaalin voimakkuudessa ei ole kovin paljoa eroa ulkona rakennuksen vieressä vs. puhelin kiinni passiiviantennissa väestösuojassa. Jos signaali on ulkona -80 dBm ja siihen 40 deban vaimentuma niin metrin päästä passiiviantennissa signaalitaso sinun mukaan pitäisi olla -120 dBm ja näin ei todellakaan ole. Olen aika monta vuotta näitä mobiiliverkkoja mitannut, joten turha tulla huutelemaan ettei ole mitään osaamista. Suorita toki omat mittauksesi ja näytä mistä se 40 deban vaimentuma tulee? Wikipediaa sohvalla lukemalla ja vähän kaavoja laskemalla ei vielä käytännön elämässä pärjää.
Suuntaus toimii kummassakin päässä., eli nyt olette rakennelleet yksittäiset kovasti eirilaiset esimerkit, ja mittailti vähän mitä sattuu

Mutta ei tuo testi kaavaa kumonnut, vaan oli saman suuntaista, ainakin jos vertaa niihin kaapelipostauksiin.

Mutta hienoa että käytössä käytännön testiympäristö, ja ihan varmasti yleisö kiinnostaa se millaiset tasot ulkoantennin kohdalla, ja mitä saadaan tuon kohteen passiivi antenneilla aikaan, ei se kiinostavuus siihen kaadu vaikka ei pääsisi kaapelin päästä mittaamaan.


Oletin siis että tuo 800 oli valittu isompien lukujen takia, ja että siellä myös muiden alueiden osalta on toimivuutta, tai jos ei ole, niin sekin arvokasta tietoa lukijoille , (mitä voimakkuuksia ulkona)
 
Ottaako MIMO-antenni häiriötä jos samassa tolpassa on myös TV-antenni?
Lisää tyhmiä kysymyksiä, jos ei niin lienee täysin ok pistää samaan tolppaan TV-antenni kahden mimoantennin väliin?
 
Ottaako MIMO-antenni häiriötä jos samassa tolpassa on myös TV-antenni?
Maalikko kommentti, ei, noita on monella. Mutta voi sen niinkin asentaa että telkka antenni häiritsee, jos tolpassa ei riittävästi vapaata tilaa ja tunkee pahasti sekaan. (no MIMO antennejakin monenlaista, tässä ilmeisesti kyse yhden laatikon paneli tyyppisestä antennista, tai ulkomodeemista)

Eli ennemmin toisin päin, jos käytetään alhaisia mobiilitaajuuksia, ja telkkapuolen vahvarit ei leikkaa riittävästi, ilmeisesti kohteessa ei kuitenkaan pahasti ongelmia asian kanssa, jos nyt telkka vastaanotto toimii ongelmitta, mutta jos asentamisen jälkeen tulee tv vastaanotto ongelmia, niin tuosta voi johtua. helppo testata.

Edit
Oliko tämä tullut myöhemmin
Lisää tyhmiä kysymyksiä, jos ei niin lienee täysin ok pistää samaan tolppaan TV-antenni kahden mimoantennin väliin?
Nyt tulee mieleen että jotain tila ongelmia.
Mitä on taustalla että noin tekisi, tulee mieleen että masto on ahdas mobiiliantenneille, tai telkka antennin narut on tiukilla, maston yläpäässä tilaa, yhdelle ja alapäässä ahdasta kahdelle. Kolmas mielikuva että ei jaksa tehdä kunnolla :-)

Jos kohteessa tarve mobiiliantenneille, ja niin isoille että momi antennit on erilliset, niin käytä kaikki tarmo sen optimointiin, niiden asennus niin hyvin kuin mahdollista.

Siirtele telkka hilut sitten vapaaseen tilaan. voisi ehdottaa että pidentää tarvittaessa mastoa, mutta virallisesti se kai pitäisi laskea että kestää, jos ei jo valmiiksi mitoitettu pidemmälle, mutta vain jätetty matalalle.

Kuvauksen perusteella tulee mieleen että tolpassa tilaa, jos sen telkka antennin nostaa ylös, ja mobiilit sen alle. Ilmeisesti ULA antennia ei ole, se yleensä vie pystysuunnassa vapaata tilaa, mutta sen voi usein myös sijoittaa niin että riittävästi mobiilien takana, jos käy pystysuunnassa ahtaaksi.
 
Viimeksi muokattu:
Ylimmäksi 4/5G antennit joku 50cm toisistaan ja telkkari antenni alimmaksi, välimatka edelleen sama 50cm. Ja telkkari-antenni ei tietenkään ihan kiinni (pelti?)kattoon. Näin ainakin itellä, ja toimii moitteetta, 4G-tukariin joku 7km, ei pätki ja nopeutta on riittävästi. Sillä perusteella telkkari antenni alimmas että maksimaalinen signaali netille, alemmas laitettuna tuskin paranee maaston mäkien, puiden yms takia.. Digi-TV kyllä näkyy vaikka sen signaali heikkenisi hieman, se antennin sijotus talon katolla ei ole niin tarkkaa sen kanssa, kunhan antennin kärki on vaan suunnilleen oikeeseen suuntaan.
 
Antennin säätämisestä ja arvojen mittailusta. Tämä on varmaan selostettu jossain, mutta mikä olisi kätevin tapa käännellä antennia ja katsoa miten halutut arvot muuttuvat?
Modeemin asetuksia päivittelemällä F5:lla kun kääntää antennia? Jokin muu?

Minulla on seuraavat muistiinpanot arvoista, mutta onko jokin "erityisen tärkeä" saada hyväksi?
RSRQ, RSRP, RSSI, SINR

RSRQ == -10 -15 on hyvä. Lähempänä nollaa = parempi
RSRP == päälle -80 olisi hyvä saada. Lähempänä nollaa = parempi
RSSI == päälle -60 olisi hyvä saada. Lähempänä nollaa = parempi
SINR == 13-20 on hyvä. Lähempänä nollaa = huonompi
 
Huawei B593 modeemi löytyy tällä hetkellä 2kpl lisä antenneilla(600-2800mhz).

onkohan järkeä päivittää modeemia tuoreempaan vai pysyä tuossa. Satunnaisia buuttauksia tuntuu purkki vaativan tällä hetkellä.
 
Jos MIMO-antenni antaa täysin onnettomat tulokset..onkohan mahdollista että toisen antennin kaapelissa on häikkää?
Kuinka MIMO-antenni reagoi jos toinen antenneista ei toimi?
 

Liitteet

  • IMG_7263.jpeg
    IMG_7263.jpeg
    221,3 KB · Luettu: 50
Molemmat johdot kun lähtevät antenneista ja menevät yhteen modeemiin kiinni. Meinaatko ristiin modeemin paikkoihin?
Antennin päästä nuo eivät taida lähteä irti
 
Huawei B593 modeemi löytyy tällä hetkellä 2kpl lisä antenneilla(600-2800mhz).

onkohan järkeä päivittää modeemia tuoreempaan vai pysyä tuossa. Satunnaisia buuttauksia tuntuu purkki vaativan tällä hetkellä.
Teknisesti laite on vanhentunut, tai ei siis tue tämän päivän tuoreempi tekniikoita. Mutta perus 4G tuki ja ilmeisesti kyttöpaikalla sen tukema taajuus palvelee hyvin.

Jos kaikki hyvin, ainoa kipuilu on satunnainen buuttauksen tarve, niin lykkäisin päivitystä. Toki päivitys voi poistaa buutaus tarpeen, mutta ei se tavatonta muillakaan, joten onko hinnan väärtti.

Noita vanhuksia tiettävästi vielä paljon käytössä.

Sitten kun tarvitset parempaa, niin sitten katsoo mitä palveluita käyttöpaikalla tarjolla ja mitä tarvitset, niin silloin voi miettiä sopivaa laitetta. Onko se sitten ulko 5G modeemi, vai mikä, onko se operaattorin kytky vai ei, tarviiko olla operaattori tukema jne.
 
Joo kyllä tämä modeemi varmasti riittäisi. Ongelma on vain se että en tunnu saavan ulkoisia antenneja suunnituksi mitenkään niin että auttaisivat, vaan välillä jopa päinvastoin.
Ei tiedä onko vika antenneissa, johdoissa, suunnassa tjms. Mitä luultavammin miehessä on vika. Olen saanut todistetusti joskus antennilla täällä ~90mbps / 28, mutta tämä yhteys ei ole pitänyt ja nyt en saa yli 15 antennilla oikein millään.

Vertailukohdaksi löytyy ZTE MC7010 nyt täällä puljattavana, sillä saan ~25mpbs suht vakaasti ja tulen varmaan pitämään sen ja/tai etsin jotain ammattimiestä antennia suuntaamaan.
 
Joo kyllä tämä modeemi varmasti riittäisi. Ongelma on vain se että en tunnu saavan ulkoisia antenneja suunnituksi mitenkään niin että auttaisivat, vaan välillä jopa päinvastoin.
Ei tiedä onko vika antenneissa, johdoissa, suunnassa tjms. Mitä luultavammin miehessä on vika. Olen saanut todistetusti joskus antennilla täällä ~90mbps / 28, mutta tämä yhteys ei ole pitänyt ja nyt en saa yli 15 antennilla oikein millään.

Vertailukohdaksi löytyy ZTE MC7010 nyt täällä puljattavana, sillä saan ~25mpbs suht vakaasti ja tulen varmaan pitämään sen ja/tai etsin jotain ammattimiestä antennia suuntaamaan.
Oma kokemus B593 ja Iskran harava-antenneista oli että signaalissa ei ollut kovin merkittävää eroa suuntasi antennit taivaalle, kohti lattiaa, kohti tukiasemaa vai 180 astetta tukiasemasta poispäin.
Meillä on tukiasema suhteellisen lähellä mutta talo montussa ison metsän ja kallioiden keskellä, taitaa olla että signaali kiertelee vähän mitä sattuu reittejä.

Zyxelin LTE7480-M804 ulkomodeemi oli sitten jo ihan eri maata, samalla pääsi eroon antennihärpätyksistä ja yleinen toimivuus parani 100%
 
Oma kokemus B593 ja Iskran harava-antenneista oli että signaalissa ei ollut kovin merkittävää eroa suuntasi antennit taivaalle, kohti lattiaa, kohti tukiasemaa vai 180 astetta tukiasemasta poispäin.
Muistaakseni laitteessa oli ohjelmisto eroja miten ulkoiset antenni tunnistettiin ja oliko käyttöliittymässä manuaalivalintaan sisäiset vai ulkoiset. Tai sitten sekoitain toiseen malliin
 
Zyxelin LTE7480-M804 ulkomodeemi oli sitten jo ihan eri maata, samalla pääsi eroon antennihärpätyksistä ja yleinen toimivuus parani 100%

Osallistuinkin tässä vahingossa omalla kommentillani ihan eri keskusteluun, pahoittelut. Mutta kuitenkin mielenkiintoinen vaihtoehto tämä mainitsemasi ulkomodeemi.
Ei vaan jaksaisi ostaa kokoajan uutta rautaa "kokeillaan-kokeillaan" fiiliksessä.
Onko hajua kuinka vertautuu ZTE MC7010:n kun käytössä on puhtaasti 4G alue?
 
Kun lisäantennia suunnittaan cellmapperin perusteella pitäisikö parasta signaalia lähteä suoraan mastosta vai maston luoman keilan suunnalta? (Esim. masto edessä mutta haluttu celli on sivullepäin)
 
Kun lisäantennia suunnittaan cellmapperin perusteella pitäisikö parasta signaalia lähteä suoraan mastosta vai maston luoman keilan suunnalta? (Esim. masto edessä mutta haluttu celli on sivullepäin)
Maston suunnasta ellei keilan suunnassa satu olemaan jotain suurta rakennusta tjsp joka voisi tuurilla toimia heijastimena.
 
Maston suunnasta ellei keilan suunnassa satu olemaan jotain suurta rakennusta tjsp joka voisi tuurilla toimia heijastimena.

Antennia kannattaa kokeilla siirrellä vaikka 5 sentin portain ylös ja alaspäin ja mittailla mistä kohti saa parhaat signaalit. Se voi olla joskus pienestä kiinni.

Toki antennia kannattaisi myös sivusuunnissa siirrellä kun optimaalisinta paikkaa hakee, mutta se voi olla vähän haasteellista jos ei ole valmis just siihen kohti antennimastoa pistämään jossa se paras paikka olisi signaalien puolesta. Toki onhan siinä hieman pelivaraa sivusuunnassakin jos antenni sijoittaa vaikka seinälle tai talon katon reunalle talon päätyyn.
 
Olen googletellut hieman laihoin tuloksin kummalla pitäisi saada parempia nopeuksia suunta-antennin 2x2 Mimolla vai reitittimen sisäisellä 4x4 Mimolla. Alla olevan linkin perusteella heikoillakin signaaleilla 4x4 pitäisi olla 160% nopeampi kuin 2x2, mutta jos verrataan huonon antennin takia heikkoa 4x4 ja hyvän antennin hyvää 2x2, niin mikäkön sitten on tilanne?


Jos tukiasema on niin kaukana ettei modeemin omilla saa mitään yhteyttä niin silloin varmasti ulkoiset antennit ovat paremmat, mutta miten sitten jos sisäisillä antenneillakin saa parhaaseen soluun vaikka rsrp -80 ja sinr -18? Tässä tilanteessa reititin on CA tilassa arvatenkin kehnommilla signaaleilla kiinni muissa soluissa. Vaikka hyvällä 2x2 antennilla saisi parhaasta solusta vähän kehnomman nopeuden kuin 4x4 sisäisellä antennilla niin ehkäpä muista soluista saadaan selkeästi enemmän kaistaa dramaattisen signaalin paranemisen myötä.

Jos alkaisi hullutella ja ostaisi 2kpl ulkoisia 2x2 mimoja niin ilmeisesti antenniparien ei tarvitsisi olla samanlaisia ja ne saattaisi olla järkevää kallistellakin erilailla siten että yksi pari olisi \ / ja toinen I_ ? Jokaiseen antenniinhan tulee tukiaseman lähettimestä joka tapauksessa hieman erilainen signaali riippuen antennin kallistuksesta ja siitä missä kohtaa antenniputkea se sijaitsee. CA tilassa jokaisesta solusta saatava signaalikin lienee oman antennimaston kohdalla hieman erilainen riippuen solun antennin suuntauksesta, lähetystehosta, taajuudesta ja korkeudesta antennimastossa jne.
 
Olen googletellut hieman laihoin tuloksin kummalla pitäisi saada parempia nopeuksia suunta-antennin 2x2 Mimolla vai reitittimen sisäisellä 4x4 Mimolla. Alla olevan linkin perusteella heikoillakin signaaleilla 4x4 pitäisi olla 160% nopeampi kuin 2x2, mutta jos verrataan huonon antennin takia heikkoa 4x4 ja hyvän antennin hyvää 2x2, niin mikäkön sitten on tilanne?


Jos tukiasema on niin kaukana ettei modeemin omilla saa mitään yhteyttä niin silloin varmasti ulkoiset antennit ovat paremmat, mutta miten sitten jos sisäisillä antenneillakin saa parhaaseen soluun vaikka rsrp -80 ja sinr -18? Tässä tilanteessa reititin on CA tilassa arvatenkin kehnommilla signaaleilla kiinni muissa soluissa. Vaikka hyvällä 2x2 antennilla saisi parhaasta solusta vähän kehnomman nopeuden kuin 4x4 sisäisellä antennilla niin ehkäpä muista soluista saadaan selkeästi enemmän kaistaa dramaattisen signaalin paranemisen myötä.

Jos alkaisi hullutella ja ostaisi 2kpl ulkoisia 2x2 mimoja niin ilmeisesti antenniparien ei tarvitsisi olla samanlaisia ja ne saattaisi olla järkevää kallistellakin erilailla siten että yksi pari olisi \ / ja toinen I_ ? Jokaiseen antenniinhan tulee tukiaseman lähettimestä joka tapauksessa hieman erilainen signaali riippuen antennin kallistuksesta ja siitä missä kohtaa antenniputkea se sijaitsee. CA tilassa jokaisesta solusta saatava signaalikin lienee oman antennimaston kohdalla hieman erilainen riippuen solun antennin suuntauksesta, lähetystehosta, taajuudesta ja korkeudesta antennimastossa jne.

Maalikkona, onko operaattorilla tavoitellulla taajuusalueella, solulla 4x4 mimo, sen jälkeen sitten tavoitella riittävän laadukasta singnaalia riittävällä marginaalilla, ettei pienestä jää vajaaksi. Jos vaihtoehdot kiikuttaa sitä modeemia sisäisin antenneine optimipaikkaan, vs vedellä koaksinippuja sisälle ja toiseen päähään hankki riittävän vahvoja antenneita että ylitetään se taso mihin pääsisi pelkällä modeemin omilla sillä hyvällä paikalla....

Jos ajatus vamentaa häirilitä / ei toivottuja soluja / ei toitvottuja taajuuksia, osa voi onnistua ilman ulkoisiakin .
 
Mistäköhän saisi tietää onko lähimmän maston soluissa 4x4 mimoa? Matkaa sinne noin 2km, SYV verkko.

Modeemia voisi kyllä kokeilla siirrellä hieman eri paikkoihin. Parhaat nopeudet voi toki löytyä yllättävästäkin paikasta. Nyt reitisin sijaitsee ainoan antennin suuntaan olevan 2krs ikkunan vieressä (30v vanhat ikkunat).
 
Mistäköhän saisi tietää onko lähimmän maston soluissa 4x4 mimoa? Matkaa sinne noin 2km, SYV verkko.

Modeemia voisi kyllä kokeilla siirrellä hieman eri paikkoihin. Parhaat nopeudet voi toki löytyä yllättävästäkin paikasta. Nyt reitisin sijaitsee ainoan antennin suuntaan olevan 2krs ikkunan vieressä (30v vanhat ikkunat).
Jos siirtelee hieman enemmän, vaikka sen parikilometriä :)

Jos käytössä sopiva puhelin, niin sillä ehkä helpompi kierrellä, jos eri operaattori, niin laita modeemin SIM puhelimeen.

Katso siis mitä taajuusalueita (band) tarjolla, eli onko siellä niitä korkeampi lainkaan käyttöpaikan suuntaan. Siis tarkoitan sitä että jos menet pyöriin tukiaseman läheisyyteen, niin varmista myös se mitä on käyttöpaikkasi suuntaan tarjolla.

reitisin sijaitsee ainoan antennin suuntaan olevan 2krs ikkunan vieressä (30v vanhat ikkunat).
30v ikkuna, onko ne tavallista ikkunalasia ?
 
Täälläkin alkanut tympäistä surkea netti mökillä. Ollaan aika maaseudulla Pohjois-Savossa. Nyt modeemina ollut jostain saatu ser Huawei B593 ja latausnopeus vaihtelee vuorokauden ajasta riippuen 3-15 mbps.

Cellmapperista katsottuna lähin tukiasema on noin 2,8km päässä, mutta välissä metsää ja ehkä jotain mäennyppylää. Jos nyt ko. sovellusta tulkkasin oikein, niin tukarissa on 3 kpl B20 solua ja mökkimme on juuri yhden solun vieressä eli ei ihan osu tähän. Muut solut osoittaa sitten ihan eri suuntaan. Netti ei toimi millään liittymällä kovin hyvin. Vaimon Elisa 5G antaa jopa 20 mbps nopeuden.

Mitä tuolle kannattaisi kokeilla tehdä? Olisin tyytyväinen jo stabiiliin 20mpbs nopeuteen.
 
Täälläkin alkanut tympäistä surkea netti mökillä. Ollaan aika maaseudulla Pohjois-Savossa. Nyt modeemina ollut jostain saatu ser Huawei B593 ja latausnopeus vaihtelee vuorokauden ajasta riippuen 3-15 mbps.

Cellmapperista katsottuna lähin tukiasema on noin 2,8km päässä, mutta välissä metsää ja ehkä jotain mäennyppylää. Jos nyt ko. sovellusta tulkkasin oikein, niin tukarissa on 3 kpl B20 solua ja mökkimme on juuri yhden solun vieressä eli ei ihan osu tähän. Muut solut osoittaa sitten ihan eri suuntaan. Netti ei toimi millään liittymällä kovin hyvin. Vaimon Elisa 5G antaa jopa 20 mbps nopeuden.

Mitä tuolle kannattaisi kokeilla tehdä? Olisin tyytyväinen jo stabiiliin 20mpbs nopeuteen.

Osta Torin kautta käytetty Huawein B818 4G modeemi-reititin. Maksaa 50-100 euroa.

Sitten osta Iskran P60 antennit. Vaikka täältä:


Sovittimeksi tarvit tuohon pakettiin CRC9 liittimellisen.

Hinta antenneille tulee vajaa sata euroa.

Antennit pitäisi saada sijoitettua putkeen noin 80 cm korkeuserolla. Ks. antennin myyntisivun kuvista ne mitat. Siihen tarvit mahdollisesti seinään tai katon reunaan kiinnitettävän antennimaston jos ei ole muuten sopivaa.

Luultavasti noilla vehkeillä saat kaiken mitä on saatavissa irti siitä 4G netistä siellä mökillä. Antennien suuntakuvio on laaja, niin kannattaa kokeilla suunnata antenneja myös hieman sivuun siitä tukiasemasta sillä toiveella, että se "väärän suunnan" tukiaseman keila heikkenee.

Tietokoneelle kun asennat maksuttoman LTE H-monitor ohjelman, niin voit hifistellä sen antennin suuntauksen kohdilleen. SINR arvon saaminen mahdollisimman korkeaksi on oleellisinta.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
257 541
Viestejä
4 476 078
Jäsenet
73 949
Uusin jäsen
Lue otsikko

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom