Tuli muutettua kolmioon (n. 70 neliötä) ja sen verran uudenpaan, että verkon luominen kämppään pitää miettiä uudestaan.
Sähkökaappiin tulee kuitutulo (400 Mbps), suoraan vaan ethernet kaapelilla jaetaan huoneisiin. Toteutus on siinä mielessä typerä, että huoneita ei ole mahdollista linkittää yhteen siten, että reititin olisi esim. työhuoneessa ja siitä jakaisi netin piuhaa pitkin olohuoneeseen. Nyt väliaikaisesti toteutettu vanhalla DNA kotimokkula B715 4G-modeemilla netti (yhdistetty siis WAN porttiin), joka sijoitettu työhuoneeseen. Työhuoneessa kaikki ok, mutta olohuoneessa on kohtia, joissa langattoman verkon kuuluvuus on todella huono. Asunnon pohjaratkaisu on siinä mielessä hankala, että yhtä reititintä ei ole mahdollista sijoittaa keskelle kämppää, vaan se tulee aina nurkkaan.
Koitin DNA:n tuesta kysellä ja siellä ehdottivat, että joko pitää nykyisen ratkaisun tai sitten laittaa ns. tyhmän kytkimen sähköboksiin ja sillä jakaa yhden tulon kahteen huoneeseen. Onnistuisiko tosiaan noin helposti, että pistää vaan kytkimen sähkökaappiin ja sitten vaikka jonkinlaiset mesh reitittimet olohuoneeseen ja työhuoneeseen + työhuoneeseen toinen kytkin tietokoneen ja raspberry pi:n (3D tulostinta varten) verkkokaapelia varten? Vai tuleeko jotain ongelmia, jos välissä ei ole ollenkaan erillistä reititintä?
Sähkökaappiin mahtuisi pieni reititin ilman Wlania (esim. MikroTik RouterBOARD hEX -reititin 61,90), mutta saavutettaisiinko tällä mitään etua näin peruskäyttäjän näkökulmasta normaaliin kytkimeen verrattuna? Tuohon kylkeen pitäisi saada edelleen erilliset Wlan tukiasemat/mesh reitittimet (millä nimellä näitä nyt kutsutaankaan
), suosituksia hyväksi havaituista malleista?
Toki voi myös olla, että tuossa nykyisessä DNA:n modeemissa on huono Wlan ja ongelma korjaantuisi paremmalla (esim. Wifi 6) reitittimellä. Mahtaakohan noissa olla kovinkin radikaaleja eroja kantavuudessa/kuuluvuudessa, kun verrataan tuollaista paremman pään kuluttajareititintä tuollaiseen perusmodeemiin?
Pitkä viesti, pahoitteluni jos meni termit solmuun
Sähkökaappiin tulee kuitutulo (400 Mbps), suoraan vaan ethernet kaapelilla jaetaan huoneisiin. Toteutus on siinä mielessä typerä, että huoneita ei ole mahdollista linkittää yhteen siten, että reititin olisi esim. työhuoneessa ja siitä jakaisi netin piuhaa pitkin olohuoneeseen. Nyt väliaikaisesti toteutettu vanhalla DNA kotimokkula B715 4G-modeemilla netti (yhdistetty siis WAN porttiin), joka sijoitettu työhuoneeseen. Työhuoneessa kaikki ok, mutta olohuoneessa on kohtia, joissa langattoman verkon kuuluvuus on todella huono. Asunnon pohjaratkaisu on siinä mielessä hankala, että yhtä reititintä ei ole mahdollista sijoittaa keskelle kämppää, vaan se tulee aina nurkkaan.
Koitin DNA:n tuesta kysellä ja siellä ehdottivat, että joko pitää nykyisen ratkaisun tai sitten laittaa ns. tyhmän kytkimen sähköboksiin ja sillä jakaa yhden tulon kahteen huoneeseen. Onnistuisiko tosiaan noin helposti, että pistää vaan kytkimen sähkökaappiin ja sitten vaikka jonkinlaiset mesh reitittimet olohuoneeseen ja työhuoneeseen + työhuoneeseen toinen kytkin tietokoneen ja raspberry pi:n (3D tulostinta varten) verkkokaapelia varten? Vai tuleeko jotain ongelmia, jos välissä ei ole ollenkaan erillistä reititintä?
Sähkökaappiin mahtuisi pieni reititin ilman Wlania (esim. MikroTik RouterBOARD hEX -reititin 61,90), mutta saavutettaisiinko tällä mitään etua näin peruskäyttäjän näkökulmasta normaaliin kytkimeen verrattuna? Tuohon kylkeen pitäisi saada edelleen erilliset Wlan tukiasemat/mesh reitittimet (millä nimellä näitä nyt kutsutaankaan
), suosituksia hyväksi havaituista malleista?Toki voi myös olla, että tuossa nykyisessä DNA:n modeemissa on huono Wlan ja ongelma korjaantuisi paremmalla (esim. Wifi 6) reitittimellä. Mahtaakohan noissa olla kovinkin radikaaleja eroja kantavuudessa/kuuluvuudessa, kun verrataan tuollaista paremman pään kuluttajareititintä tuollaiseen perusmodeemiin?
Pitkä viesti, pahoitteluni jos meni termit solmuun
)
