Mikä ärsyttää kanssa-autoilijoissa?

Lahden sumuisista kolareista - aika sankka sumu se on tosiaan ollut kun lähellä paikkaa olevia kelikameroita katsoo:


Siitä nuolella voi loikkia tunteja taaksepäin, aamulla kasin maissa on sankimmillaan mitä noissa kuvissa näkyy.
 
Jos hänen ohje oli että oikeapuolelisimmalta kaistalta käännytää oikeaan reunaan, seuraavalta kaistalta käännytään toiseen, eli keskimäiseen.
Sitten kerroit ajatuksesta missä oikeanpuoleiselta kaistalta käännytään oikeaanreunaat tai toiseen, eli keskimäiseen, ja tokalta kaistalta sitten käännytään suoraan kolmanteen, eli vasemmanpuoleiseen.

Molemmissa tosiaan riski jos käännytää keskelle. toiselta kaistalta suoraan kolmannelle kaistalle kääntymisessä on riskit sitten muualta ilmestyvät, tuossa kohteessa valoohjauksella kai lähinnä se jos joku kääntuu kolmannelta kaistalta okeaan(*, tai vihdin suunnalta tuleva tekee U käännöksen, jos ja kun ei punaisia päin ajavia varota.

Mutta joo paikka, missä joutuu ajaan varovaisesti jos toiselta kaistalta lähtee arpomaan sopivaa kaistaa. varovaisuudestakin joku kanssa autoilia voi vetää herneen nenään.

(*
Jos tiemaalaukset ei näy, kuluneet, peittyneet, tai muuten vain söhlää.
Minä tulkitsin viittaamani (alla olevan) viestin niin, että ensimmäiseltä (eli vasemmalta) kaistalta ensimmäiselle (eli vasemmanpuoleiselle) kaistalle ja toiselta (oikeanpuoleinen kääntyvien kaista) toiselle (toinen kaista vasemmalta, eli keskelle kolmikaistaista)
Ensimmäiseltä kaistalta ensimmäiselle kaistalle, toiselta toiselle. Ellei merkit tai tiemaalaukset muuten opasta. Ja muut vaihtoehdot juurikin muu liikenne huomioon ottaen, eli poiketaan tästä vain kun ei ole muita vieressä.
Mutta joka tapauksessa liialla jääräpäisyydellä noissa paikoissa saa vaan aikaan vaaratilanteita tai kolareita.

Ainoa asia mitä voi pitää kohtuullisen varmana on se, että vasemmalta ei vaihdeta ristiin oikealle, eikä oikealta vasemmalle. Keskimmäiselle kaistalle liityttäessä on vaan pakko noudattaa erityistä varovaisuutta riippumatta kummalta kaistalta kääntyy.
 
Minä tulkitsin viittaamani (alla olevan) viestin niin, että ensimmäiseltä (eli vasemmalta) kaistalta ensimmäiselle (eli vasemmanpuoleiselle) kaistalle ja toiselta (oikeanpuoleinen kääntyvien kaista) toiselle (toinen kaista vasemmalta, eli keskelle kolmikaistaista)

Hyvä huomio, esimerkki miten selkeältä tuntuvan viestin voi tulkita aivan eri tavoin.

Jos lasketa vasemmalta oikealla, niin tuolla puolella ensimmäinen ja toinen on kesällä pakollinen suunta vasemmalle. (neljä kaistaa tasi olla risteykseen tullessa, sitten toisen suunnan pari päälle), kolmas ja neljäs oikealle.

Mutta joka tapauksessa liialla jääräpäisyydellä noissa paikoissa saa vaan aikaan vaaratilanteita tai kolareita.

Ainoa asia mitä voi pitää kohtuullisen varmana on se, että vasemmalta ei vaihdeta ristiin oikealle, eikä oikealta vasemmalle. Keskimmäiselle kaistalle liityttäessä on vaan pakko noudattaa erityistä varovaisuutta riippumatta kummalta kaistalta kääntyy.

Keskustelussa tullut hyvin esille , kuten alussa mainitsit, niin kohteessa ihmisillä hyvin erilaiset tulkinnat miten ajaa ja lisäksi soppaa hämmentää se mitä suunnittelia ajatellut, ja mitä tilanteita voi synytä jos sekaan ajaa vielä kuski boxin ulkopuolelta. (u-käännös, oikealta kolmannelta kaistalta kolmannelle jne)

Jos kolahtaa ja meinää joutua itse maksumieheksi niin ei kannata laskua heti kuitata.

Edit:
Risteyksen keskusteluun tuonut kertoikin että ajaa miten vain niin toisen mielestä väärin, ehdottomasti tarvisi opasteen/pakottavan kilven, niin olisi joku yhtenäinen tulkinta säästä tiippumatta.
Mielestäni joissain tuon tapaisissa risteyksissä nähnyt selken kilven mistä selviää mihin ajetaan, jos tarkoitus ei ole täyttää oikealta järjestäein.
 
Lahden sumuisista kolareista - aika sankka sumu se on tosiaan ollut kun lähellä paikkaa olevia kelikameroita katsoo:


Siitä nuolella voi loikkia tunteja taaksepäin, aamulla kasin maissa on sankimmillaan mitä noissa kuvissa näkyy.
Silti kelikameran kuvassa porukka vetää päiväajovaloilla perä pimeänä, kun tuossa kelissä pitäisi olla takasumari käytössä. Samaa ilmiötä todistanut usein lumipyryssä tai sumussa.

1760802222551.png
 
Silti kelikameran kuvassa porukka vetää päiväajovaloilla perä pimeänä, kun tuossa kelissä pitäisi olla takasumari käytössä. Samaa ilmiötä todistanut usein lumipyryssä tai sumussa.

1760802222551.png
Ja toisen kontissa oikealla, siis ilman sumuakin sarjassa iso riski, ja tuskin tuo taaimmaisen kärry helpottaa.

Kuva autoissa onko niissä valoja, Yhdellä kai takasumuvalo , kärry kuskilla jotain autossa punertaa, kärrystä ei kuvaan erottuvaa.


Aika hintsu turvavälikin kuvan perävaunukuskilla, vaikka olisi kesäkeli. Tuossa kuitenkin se -5 pakkasta ja näkyvyys alle alle 100 metriä..
Kärry kuskilla kai joka vajaa 20 metriä, ehkä joku kymmennes osa hyvin kelin välistä. Tai no jos ajavat jotain kahtakymppiä.

Näkyvyydestä vaikea sanoa, kameran kuvat vs ratin takana. Tuosta kuvasta sadanmetrin päästä näy kuin se sumuvalo
 
Viimeksi muokattu:
Takasumarin käyttö on kyllä harvinaisempaa kuin bemareissa vilkun. Oonpa ollu tutun kyydissä joka ajaessaan kiroilee kun ei näe 20 metrin päässä ajavaa ollenkaan...muttei silti laita itse takasumaria päälle.
 
Varmaan valitellut tästä ennenkin, mutta ärsyttää nuo motarilla ajavat, jotka alkavat väistämään motarille liittyjiä. Olin siis itse tuo liittyjä ja kun motaria ajoi rinnalla jo auto, niin aloin himmaamaan vauhtia että pääsen liittymään sen taakse, niin samaan aikaan tämä motarilla ajajakin alkaa himmaamaan, sitten ajattelin painaa kaasua että menen edelle, niin tämä tekee samoin. Lopulta idiootti vaihtoi vasemmalle kaistalle ja pääsin lopulta liittymään.
Vähän pelisilmää mukana aiemmassa vaiheessa, niin ei mene ajamaan jonkun rinnalle samaa vauhtia. Toki joskus ei ole ennakointimahdollisuutta kun kiihdytyskaista tulee pystymetsästä.
 
Vähän pelisilmää mukana aiemmassa vaiheessa, niin ei mene ajamaan jonkun rinnalle samaa vauhtia. Toki joskus ei ole ennakointimahdollisuutta kun kiihdytyskaista tulee pystymetsästä.
Joo, mokia sattuu, viimeistä lausetta en ihan tajunnut. Edit vai kirjaimellisesti metsätä, rampilta huono näkyvyys pääväylälle?

Mutta tuosta motarille liittymisestä tuli mieleen sellaiset satunnaiset tapaukset missä joku palaa ohituskaistalta oikealle kaistalla rampin paikkaille, vaikka rampilta joku tulossa. Siis sellaisessa paikkaa missä näkyvyyttä pitäisi olla riittävästi.
 

Joo, mokia sattuu, viimeistä lausetta en ihan tajunnut. Edit vai kirjaimellisesti metsätä, rampilta huono näkyvyys pääväylälle?

Mutta tuosta motarille liittymisestä tuli mieleen sellaiset satunnaiset tapaukset missä joku palaa ohituskaistalta oikealle kaistalla rampin paikkaille, vaikka rampilta joku tulossa. Siis sellaisessa paikkaa missä näkyvyyttä pitäisi olla riittävästi.
Tällä tavoin ilman näkyvyyttä alkuun:

 
Silti kelikameran kuvassa porukka vetää päiväajovaloilla perä pimeänä, kun tuossa kelissä pitäisi olla takasumari käytössä. Samaa ilmiötä todistanut usein lumipyryssä tai sumussa.

1760802222551.png
Hyvinhän nuo autot näkyy, ajamista pitäisi miettiä jos ei niitä havaitse. Nopeus pitää sovittaa sen mukaan, että pystyy pysäyttämään näkyvällä tieosuudella. Veikkaan, että siellä kolarisumassa useammalla paloi jarruvalot, vielä kirkkaammin kuin yksittäinen sumuvalo, mutta silti kolisi.
 
Vähän pelisilmää mukana aiemmassa vaiheessa, niin ei mene ajamaan jonkun rinnalle samaa vauhtia. Toki joskus ei ole ennakointimahdollisuutta kun kiihdytyskaista tulee pystymetsästä.

Tässä tullaan motarille ns. puiden takaa, joten siinä vaiheessa kun näen motarille, niin toinen oli jo valmiiksi rinnalla. Kiihdytys kaista siinä on kuitenkin pitkä, eli ei pitäisi olla mitään vaikeuksia liittyä, ellei sitten se motarilla ajava ala pelleilemään, kuten nyt.
 
Tuo olikin hyvä näkyvyyden kuva, kun kävin kelailemassa


Jatkoa aamu kolareihin il.fi sivulla sitä perus päivittelyä, mutta linkin lukija videossa näkyy kun autoja ajaa sinivilkkujen sekaan romukasaan, siinä vähän tuntumaa kuinka liukasti siinä ollut.

Ihmiset ei taida enään vanhaanmalliin kuunella radiota, ja ei ole autoissa tiedotteet päällä, niin se (radio) kanava ei taida tavoittaa, muuttuvat nopeusrajoitukset voisi sinänsä toimia, olisko tuossakaan kerinnyt sellaisia saada ja joku kolmekymppiä ja olisko motoralli niitä noudattu, vaikka mitkä huomiokoristeet. Ratintakaa kun tunnetusti "helppo" arvioida että ne on pielessä.
 
Tässä tullaan motarille ns. puiden takaa, joten siinä vaiheessa kun näen motarille, niin toinen oli jo valmiiksi rinnalla. Kiihdytys kaista siinä on kuitenkin pitkä, eli ei pitäisi olla mitään vaikeuksia liittyä, ellei sitten se motarilla ajava ala pelleilemään, kuten nyt.
Tässä myös päästään ihanaan asiaan kuin tehopainosuhteeseen. Duunikaveri kirosi pakussaan takanani ajaessa kun jouduin jättämään väliä edellä menevään ja jotta saan kaiken vauhdin irti 115hp autosta ilman pelkoa siitä että joudun jarruttelemaan liittyessä tai muuten riskeeraamaan 120kmh alueelle liittyessä., Nyt taas ns. itselle "normaaleissa" tehokkaammissa malleissa tilanne on enemmänkin valitse väli mihin haluat ja paina kaasua ja sen jälkeen ollaankin tilanteessa jossa jarrutat etkä kiihdytä sopivaan väliin. Tästä syystä olen aina sanonut että teho tuo turvaa ja ajo on muutenkin rennompaa ja kiireettömämpää kun tiedät että ehdit siihen tähän tai tuohon väliin tai joudut seisomaan jarrulla ja tehomallin jarrut ja renkaat hoitavat tehtävänsä. Teho antaa enemmän mahdollisuuksia kuin pelkän jarrutuksen kun joku motarilla päättää perseillä. Olen itsekin työmatkoilla törmännyt noihin jarruttelijoihin ja noihin "ihaniin tilan antajiin". Jos nuo jatkaisivat normi liittymässä tasavauhtia, ongelmaa ei olisi. Ainoat poikeukset mitä keksin tähän ovat nämä liittymät jotka ovat ihan mahdottomia kiihdyttää motarin nopeuteen jos alla ei ole superautoa tai moisen kiihtyvyyttä omaavaa autoa. Model 3 Performance oli todella mahtava tuossa, mutta ei tuo nykyinen kippokaan jalkoihin jää... kunhan aski päättää joskus ehkä vaihtaa välitykset sopiviksi (Toyota/Lexus eCVT). Mutta tiedän liittymiä missä on ihan turha toivo liittyä normi nopeutta, saati talvisin edes etäisesti nopeusrajoituksen nopeutta ja totean että väistän suosiolla vasemalle kaistalle 500m tms ennen liittymää tilaa antaakseni. Nimimerkillä "ihana" fiilis kun tehopainosuhteeltaan ja painojakaumaltaan erinomainen auto haluaa vain mennä poikittain etkä saa vauhtia ellei alla ole tyyliin jäärata piikit, en edes halua kokeilla mitä tuo olisi normi henkilöautossa.
 
Jokaiselta perä pimeänä ajaneelta pitäisi ottaa kortti pois.

IMHO pitäisi kieltää sellaisten autojen myynti, joissa takavalot ei pala automaattisesti aina ajaessa.

1990-luvulla osattiin tehdä autoja joissa takavalot palaa oletuksena automaattisesti aina ajaessa, nykyään ei haluta enää sellaisia tehdä koska typerä viherpiiperrys (koska ne takavalot kuluttaa pari wattia sähköä mikä on luokkaa kymmenestuhannesosa siitä moottorin energiankulutuksesta eli auton kulutus lisääntyy n. 0.01% mikä on numerotaidottomille viherpiipertäjille kuitenkin liikaa)

Mutta, sen sijaan että EU vaatisi että autoissa pitää valojen palaa ajaessa (mikä olisi todella helppo tehdä ja oikeasti parantaisi turvallisuutta merkittävästi), EU vaatii että autoissa pitää olla mm. ylinopeusnalkuttaja(joka vaatii joko kameroita kuvantunnistuksella nopeusrajoitusten seuraamiseen tai sitten jatkuvaa paikan seurantaa ja nopeustietojen hakemista netistä ja on joka tapauksessa melko epävarma toimivuudeltaan). EU-päättäjiltä on terve järki totaalisen hukassa näiden autojen pakollisten varusteiden kanssa.
 
Viimeksi muokattu:
On tuo Lahden suma ihan uskomaton osoitus siitä miten pihalla tuolla ollaan. Ihan täydessä spinnissä ajetaan tonne mälliin. Onko käynyt edes mielessä testata tien liukkaita vaikka jarruttamalla tai nopealla kaasunpainalluksella josko suttaa? Kaikki tieverkosto eilen aamuna (ja tänä aamuna) on potentiaalisesti siinä kunnossa että pidot voivat olla vähissä.

Sakkolappua sietääkin jakaa jokaiselle osalliselle tuolla joka ei onnistu pysäyttämään, perusoletus tämmösissä olosuhteissa pitäisi olla se että pitoja ei ole ja max ajovauhti kesäpyörillä n.50kmh luokkaa. Itse en olisi nenää edes moottoritielle laittanut vaan ajanut muuta väylää pitkin.
 
teho tuo turvaa ja ajo on muutenkin rennompaa ja kiireettömämpää
Riippuu kuskista. Nimimerkillä juuri ollut vajaa kk sitten yhden tehokuskin kyydissä, joka hyödynsi tehokkaan autonsa ominaisuuksia puikkelehtimalla. Voin kertoa että ei ollut turvallista ajoa. Virhemarginaalit on pieniä. Plus että muiden on vaikeampi ennakoida tällaista kuskia. Sanoisin että tällaiselle kuskille olisi kaikkien kannalta parempaa kun alla olisi auto jolla ei pysty ohittelemaan.
 
Tässä myös päästään ihanaan asiaan kuin tehopainosuhteeseen. Duunikaveri kirosi pakussaan takanani ajaessa kun jouduin jättämään väliä edellä menevään ja jotta saan kaiken vauhdin irti 115hp autosta ilman pelkoa siitä että joudun jarruttelemaan liittyessä tai muuten riskeeraamaan 120kmh alueelle liittyessä.,

Ei kai sillä teholla ole väliä, tai eikö se ole juuri toisin päin.

No jos edessä menee joku joka saakin yhtä-äkkiä vauhtia, niin ihan tehottomaan verrattuna tehokkaammalla voittaa vähäsen aikaa ehkä kuitenkin vain tunne juttuja

Nyt taas ns. itselle "normaaleissa" tehokkaammissa malleissa tilanne on enemmänkin valitse väli mihin haluat ja paina kaasua ja sen jälkeen ollaankin tilanteessa jossa jarrutat etkä kiihdytä sopivaan väliin.

Jos tässä maalailet sitä aiemmin postattu linkkiä varsinais Suomesta missä peitteinen näkymä motarille, jos siinä autossa on sen verran tehoa että siellä rampilla saa sen vauhdin, niin ihan vakavasti ottaen tarvitaanko sitä tehoa, siinäkin sitä tilaa ottaa se turvallinen väli. Se hiljentäminen tehokkaallakkin se ykkös vaihtoehto.


Tästä syystä olen aina sanonut että teho tuo turvaa ja ajo on muutenkin rennompaa ja kiireettömämpää kun tiedät että ehdit siihen tähän tai tuohon väliin tai joudut seisomaan jarrulla ja tehomallin jarrut ja renkaat hoitavat tehtävänsä. Teho antaa enemmän mahdollisuuksia kuin pelkän jarrutuksen kun joku motarilla päättää perseillä.

Ehkä tässä nyt ymmärrän kuvauksesi aivan väärin, mutta missä ihmeessä motarilla tarvii tehoa ? Jos nyt kuitekin puhutaan henklöautoista joissa pakut riittää motarinopeuksiin ? Tai vaikka ei riittäisi, siellä voi ajaa kahdeksaa kymppiä.

Ihan tehoton auto jossain 80 kantatien/seututien liittymässä kolmion takana odottamassa väliä, niin joo kuvittelen ajamista sellaiseen väliin missä tehottomalla ei saa sitä vauhtia tikkarinopeuteen ripeästi, mutta turvallisuuden sijaan ehkä enemmän muusta kyse.


Olen itsekin työmatkoilla törmännyt noihin jarruttelijoihin ja noihin "ihaniin tilan antajiin". Jos nuo jatkaisivat normi liittymässä tasavauhtia, ongelmaa ei olisi.
Ymmärrän heitä, varmaan johtuu elämänkokemuksesta motareilla. Jos motarilla ajellut niin varmaan on useamman kerran törmännyt tilanteeseen missä kiihdyskaistalla joku etukulmalla ja sieltä myöhäisellä vilkulla liukunut eteen. Oikeastaan se eteen vaihtaminen ei ole mikään erityisen harvinainen ilmiö. Vilkun käyttö ei ole vakiintunutta, osa tulee ilmanvilkkua, myöhäisellä vilkulla, osa vilkkupäällä etukulmalla mutta tähtää taakse. Jos rampilta tulee reipasta vauhti kiihdytyskaistalle jo sovitetulla vauhdilla, niin kokenut kuski voi luulla tuliaa "dynaamiseksi kuskiksi" mikä saattaa koukata varoittamatta ihan minne tahansa.

Kokenut kuski lukee myös muitaviestejä, kiihdytyskaistalla jos tekee aikeensa mahdollisimman selväksi niin väärin käsityksen vähenee, mutta eivät poistu.

En hyväksy, saati kannusta noiden touhua, mutta ymmärrän väistelijöitä. Osalla taasen on kyse siitä että väisteliältä paikkaa omaa mokaansa, ajaa toisen kontissa, jollon se varsinainen moka ei ole väistäminen, vaan turvavälien puute.
 
Tässä myös päästään ihanaan asiaan kuin tehopainosuhteeseen.

Jep. Tässä omassa tapauksessa kun puiden takaa kiihdytyskaista tuli siihen moottoritien vierelle (huom! tässä vaiheessa siinä on edelleen oja välissä, eli kiihdytyskaista on pitkä joten siinä ehtisi hyvin sopeuttaa nopeutensa motarilla liikkuviin), oli oma ja motarilla ajavan nopeus jo oman mittarin mukaan 110 km/h. Olisin helposti omalla autolla pystynyt kiihdyttämään myös tämän edelle, mutta koska motarilla ajavan nopeus oli jo hyvä ajonopeus, niin näin fiksummaksi himmata omaa nopeutta ja jäädä tämän perään, mutta siinä samassa tämä motarilla ajava aloitti itsekin sen nopeuden sopeuttamisen, mitä hänen ei olisi pitänyt tehdä. Ja kun nostin nopeutta niin tämäkin nosti. Olisin toki voinut tehdä pikakiihdytyksen, mutta en viitsinyt kuitenkaan ylinopeuksiin alkaa nopeutta nostamaan.

Jäin vielä miettimään, että lopulta kun tämä vaihtoi vasemmalle kaistalle, niin lieköhän edes katsoi oliko siellä vasemmalla kaistalla ketään.
 
Viimeksi muokattu:
Menee jo vähän aiheesta ohi, mutta tehokkaiden plugareiden ja sähköautojen aikakaudella tehopainosuhteella on vähemmän merkitystä kuin ennen, kun nykyautolla päästään 0-100 km/h alle kuuteen sekuntiin jo luokkaa 110-120 hv/t tehopainosuhteella.

Voidaan puhua ihan vaan kiihtyvyydestä 😉
 
Vielä vuosikymmen sitten oli myös ihan kohtalaisesti enemmän julkista liikennettä kaupunkien välillä. Silloin niillä, jotka eivät halunneet ajaa, oli vaihtoehtoja. Nykyään tuolla on paljon enemmän sellaisia kuskeja, jotka eivät oikeasti halua olla siellä. Silloin ajamiseen ja kaikkeen siihen liittyvään tuskin tulee suhtauduttuna taitona, jossa voi kehittyä.
Viimeisen 15 vuoden aikana henkilövahingot ovat vähentyneet puoleen. Eli kännyköistä huolimatta liikenteessä on turvallisempaa kuin koskaan ennen. Viimeksi vuonna 1950 on tullut yhtä vähän (tilastoituja) henkilövahinkoja.

Mikä on sitten johtanut vahinkojen vähentymiseen, niin en tiedä.

Mutta, sen sijaan että EU vaatisi että autoissa pitää valojen palaa ajaessa (mikä olisi todella helppo tehdä ja oikeasti parantaisi turvallisuutta merkittävästi), EU vaatii että autoissa pitää olla mm. ylinopeusnalkuttaja(joka vaatii joko kameroita kuvantunnistuksella nopeusrajoitusten seuraamiseen tai sitten jatkuvaa paikan seurantaa ja nopeustietojen hakemista netistä ja on joka tapauksessa melko epävarma toimivuudeltaan). EU-päättäjiltä on terve järki totaalisen hukassa näiden autojen pakollisten varusteiden kanssa.
Eikä se nopeusrajoitusten seuraaminen toimi missään autossa kunnolla. Usein auto keksii nopeusrajoitusmerkin mitä ei missään ole.
 
Menee jo vähän aiheesta ohi, mutta tehokkaiden plugareiden ja sähköautojen aikakaudella tehopainosuhteella on vähemmän merkitystä kuin ennen, kun nykyautolla päästään 0-100 km/h alle kuuteen sekuntiin jo luokkaa 110-120 hv/t tehopainosuhteella.

Voidaan puhua ihan vaan kiihtyvyydestä 😉
Tuli mieleen tilanne missä vanhaa Suzuki Altoa suuremmasta kiihtyvyydestä hyötyä, jos siellä pääväyllällä menee joku ICjuna, ja joutuu pysähtyy rampin päähän, ja välejä kun alkaa näkymään, nii olisi kiva jos kiihdytyskaistalla saisi kunnolla sen >80km/h.

Itsellä ei tuollaisesti kokemusta , kuin tilanteessa missä liikenne matelee tai seisoo, jolloin Altolla kerkiää mukaan vaikka yksi pytty pimeenä.
 
Eikä se nopeusrajoitusten seuraaminen toimi missään autossa kunnolla. Usein auto keksii nopeusrajoitusmerkin mitä ei missään ole.

Minulla oli yhdessä autossa nopeusrajoitustunnistimessa sellainen ongelma, että aina kun liittyi moottoritielle, niin mittariston näytölle tuli nopeusrajoitus 120 ja se korjaantui vasta kun motarin varrelta kamera bongasi tikkarin. Ja tosiaan omassakin vaikka oli tuo kamerapohjainen tunnistus, niin auto käyttää rinnalla myös karttadatasta saatavia tietoja ja tämä yhteistoiminta monesti näkyi niin, että mittaristoon vaihtui nopeusrajoitus, vaikka ainuttakaan liikennemerkkiä ei näkynyt :)

Samoin aluenopeusrajoituksia auto ei osannut käsitellä lainkaan. Jos ajoit 40 aluerajoitusmerkin ohi niin auto oikein näytti nopeusrajoitukseksi 40, mutta heti kun seuraavasta risteyksestä kääntyi, niin rajoitus vaihtui 50:een, koska luonnollisestikaan aluerajoituksen alueella niitä nopeusrajoitusmerkkejä ei enää risteyksien jälkeen ole, joten auton softa päätti soveltaa :) Tuo oli siis täysi susi koko järjestelmä.
 
Viimeksi muokattu:
Minulla oli yhdessä autossa nopeusrajoitustunnistimessa sellainen ongelma, että aina kun liittyi moottoritielle, niin mittariston näytölle tuli nopeusrajoitus 120 ja se korjaantui vasta kun motarin varrelta kamera bongasi tikkarin.

Ajalitko sellaisilla osuuksilla missä jo rampilla, tai kiihdytyskaistalla tikkari, ja se "unohti" ne kun liitty motarille. Vai oliko sellaiset rampit , kiihdytyskaista missä ei tikkaria, eli yleisrajoituksella. ja auto sitten liittyessä kaivo jostain motarille 120km/h. Ilmiesesti sellainen tieosuus missä ennen liittymis kohtaa ollut pienempi rajoitus kuin 120km/h.

Teknisesti rajoitukset voi hakea pilvestä, niiden tikkarien tunnistamisen lisäksi, ajantaisainen pilvituki ilmeisen harvinaista meillä, tikkarien puutteessa tukena voi olla offline tietokanta, muutetuilla tai muuttuvilla osuuksilla ei luonollisesti tiedä muutoksista. Kesä/talvi rajoitusten muutokset ei myöskään ole päivälleen, saati kellolleen, joten siinä tulee virhettä, vaikka tuki olisi. (offline tietokannan päivitys tahti voi vaihdella)

Ehkä kuskille olisi paras jos näyttäisi ajantasaisen tiedon, ja sen puutteessa ei rajoitusta, varotukset voisi silti tulla jos laittaa menee lujempaa kuin todennäköinen rajoitus.


Omassa kotterossa ko ominaisuus toimii yllättävän tarkasti. Ei niin että siihen voi sokeasti luottaa mutta kyllä siitä apua on.
Noin yleistän samaa mieltä, yllättävän hyviä. Ehkä se ongelma koska niihin aletaan luottaan. Ja tietenkin vakkarilla joka himmaa tikkarien mukaan, niin olisi toive että tunnistaa ne tiputukset ja ei toivottavaa että himmailee turhaan.
 
Viimeksi muokattu:
Minulla oli yhdessä autossa nopeusrajoitustunnistimessa sellainen ongelma, että aina kun liittyi moottoritielle, niin mittariston näytölle tuli nopeusrajoitus 120 ja se korjaantui vasta kun motarin varrelta kamera bongasi tikkarin.
Voisiko johtua siitä että auton järjestelmässä voi olla navin karttatiedoissa joku rajoitus josta se otetaan, jos tikkaria ei ole näkyvillä. Se on kuitenkin puhtaasti auton softan ominaisuus, kuinka se pystyy erottelemaan merkkejä ympäristön kohinasta. Luulisi, että uusissa autoissa on jo jonkinlaista tekoälypohjaista tunnistusta. Omassa kotterossa ko ominaisuus toimii yllättävän tarkasti. Ei niin että siihen voi sokeasti luottaa mutta kyllä siitä apua on.
 
Minulla oli yhdessä autossa nopeusrajoitustunnistimessa sellainen ongelma, että aina kun liittyi moottoritielle, niin mittariston näytölle tuli nopeusrajoitus 120 ja se korjaantui vasta kun motarin varrelta kamera bongasi tikkarin. Ja tosiaan omassakin vaikka oli tuo kamerapohjainen tunnistus, niin auto käyttää rinnalla myös karttadatasta saatavia tietoja ja tämä yhteistoiminta monesti näkyi niin, että mittaristoon vaihtui nopeusrajoitus, vaikka ainuttakaan liikennemerkkiä ei näkynyt :)
Tätä on jatkuvasti Tikkakosen motarilla Jyväskylästä pohjoiseen. Riittää että ajaa tietä suoraan. Aina jokaisen rampin kohdalla tulee nopeusrajoitukseksi 120 km/h vaikka mitään liikennemerkkiä ei ole missään.

Vika on tietysti karttadatassa, mikä taas johtaa mielenkiintoiseen ongelmaan. Jos auto ei havaitse nopeusrajoitusmerkkiä, niin pitäisikö sen luottaa karttadataan? Merkkihän voi olla lumen peitossa tai sitten sitä ei vain oikeasti enää ole. Tuo EU:n ideoima nopeusrajoitustunnistin ei voi koskaan toimia luotettavasti.

Samoin aluenopeusrajoituksia auto ei osannut käsitellä lainkaan. Jos ajoit 40 aluerajoitusmerkin ohi niin auto oikein näytti nopeusrajoitukseksi 40, mutta heti kun seuraavasta risteyksestä kääntyi, niin rajoitus vaihtui 50:een, koska luonnollisestikaan aluerajoituksen alueella niitä nopeusrajoitusmerkkejä ei enää risteyksien jälkeen ole, joten auton softa päätti soveltaa :) Tuo oli siis täysi susi koko järjestelmä.
KIA taas kilkattaa jokaisen nopeusrajoitusmerkin kohdalla, tai oletetun nopeusrajoitusmerkin kohdalla, sekä aina kun kääntyy risteyksestä. Siis se vain kilkattaa siitä että nopeusrajoitus vaihtuu, tai pysyy samana kyseisellä tieosuudella. Sen saa pois päältä ainoastaan ottamalla pois nopeusrajoitustunnistuksen, minkä aina teenkin.
 
Tuo EU:n ideoima nopeusrajoitustunnistin ei voi koskaan toimia luotettavasti.
Miksi ei voi ?
Ymmärtääkseni se ei perustu pelkästään merkkien tunnistamiseen, vaan niiden lisäksi voidaan käyttää sijaintia ja tietokantoja. Se sitten toteutuksesta kiinni miten hyvä.

Jos se perustuisi pelkkiin merkkeihin, niin silloinkin kyse enemmänkin siitä kuinka hyvä tekniikka. Jos nyt ei puhuta itseajavista autoista, vaan puhutaan tästä nykyisin käytössä olevasta varoittamisesta niin se varoittaa ylinopeudesta, eli ei kauhean vaarallista jos vika tunnistus.


Edit:
Tuo EU:n ideoima nopeusrajoitustunnistin ei voi koskaan toimia luotettavasti.
Niin, no, en väitä etteikö voisi olla virheitä, ilkivaltaa, jne.
 
Miksi ei voi ?
Ymmärtääkseni se ei perustu pelkästään merkkien tunnistamiseen, vaan niiden lisäksi voidaan käyttää sijaintia ja tietokantoja. Se sitten toteutuksesta kiinni miten hyvä.

Jos se perustuisi pelkkiin merkkeihin, niin silloinkin kyse enemmänkin siitä kuinka hyvä tekniikka. Jos nyt ei puhuta itseajavista autoista, vaan puhutaan tästä nykyisin käytössä olevasta varoittamisesta niin se varoittaa ylinopeudesta, eli ei kauhean vaarallista jos vika tunnistus.
Ainakin omassa käytössäni sitä vaivaa yksi varsin perusteellinen ongelma:
Ainoa tilanne jossa tekisin toimenpiteitä tuon varoituksen takia, on tilanne jossa olen epävarma nopeusrajoituksesta. Tuolloin voi aika suurella luottamuksella päätellä itse mikä nopeusrajoitus on (kesä, talvi, moottoritie, maantie, taajama, kokoojakatu jne..) ja säätää nopeus matalemman arvion mukaan.

Nostaisinko tässä kohtaa nopeutta jos järjestelmän varmuus on vaikka 95 % (hattuarvio nykyisen autoni toiminnasta) ja se näyttää suurempaa lukemaa kuin oma arvioni? En.

Järjestelmä ei siis vaikuta omaan päätöksentekooni mitenkään.

En kiellä etteikö se voisi jollekin olla hyödyllinen. Esim. ajaessa tekstaileva, meikkaava tai Hesaria lukeva voi huoletta tehdä päätöksiä sen perusteella, koska oma tilannetietoisuus on surkealla tolalla.

Ehkä noilla joskus saavutetaan kriittinen massa joka tiputtaa ajonopeudet sallitulle tasolle nykyisestä, joka sekin olisi pelkästään plussaa.
 
Ainakin omassa käytössäni sitä vaivaa yksi varsin perusteellinen ongelma:
Ainoa tilanne jossa tekisin toimenpiteitä tuon varoituksen takia, on tilanne jossa olen epävarma nopeusrajoituksesta. Tuolloin voi aika suurella luottamuksella päätellä itse mikä nopeusrajoitus on (kesä, talvi, moottoritie, maantie, taajama, kokoojakatu jne..) ja säätää nopeus matalemman arvion mukaan.

Nostaisinko tässä kohtaa nopeutta jos järjestelmän varmuus on vaikka 95 % (hattuarvio nykyisen autoni toiminnasta) ja se näyttää suurempaa lukemaa kuin oma arvioni? En.
Omalle reitille sattuu kaikenlasia, joista osa vaatisi sen online tietokanta tuen. Mutta arkisemmin, näillä pääväylillä mitkä sinänsä tuttuja, motarilla poikkeavat rajoitukse, niin en aina ole ihan varma onko jäänyt joku tikkari huomaamatta kun jengi painaa ohi, tai sitten noilla 1+1 kaistaisilla isoilla teillä joissa näin syksyisin vielä rajoitukset pumppii edes takaisin muuallakkin kuin risteysten kohdalla, niin välillä pieni epävarmaas että oliko satku, vai kahdeksankymppiä. niin jos kaksi epävarmaa samaa mieltä niin ok :-)

Ja myönnät että tutuilla vaki pätkillä jos tikkari muuttunut, niin ei välttämättä huomaa.

Ehkä noilla joskus saavutetaan kriittinen massa joka tiputtaa ajonopeudet sallitulle tasolle nykyisestä, joka sekin olisi pelkästään plussaa.
Se olisi iso juttu jos se vähentää yllinopeuksia ja erityisen tärkeää olisi kohteissa joissa laskettu nopeus. Eikä vhiten nämä risteys alueet missä osa vetelee hiljentämättä, osa hiljentelee tikkarin jälkeen jne.
 
Autossani on online tuki, mutta se näyttää puutaheinää huomattavasti useammin kuin kameroiden tuottama info. Auto kertoo kummasta tieto tulee jos ne eriävät toisistaan.

Siis maanteillä ? tiettävästi ei ihan sataprosenttinen, mutta kyllä sen pitäisi olla isolla prosentilla oikein. Jos virhe tai ero niin joku syy. Väärä tikkari tien reunassa, tai puuttuu kokonaan. Tietyö kohteissa voi olla jotain muuta, ja jos asfalttityömäällä liikkuvassa koneessa tikkari, niin ... :-)

Tai sitten auton käyttää jotain online tietokantaa joka vanhentunut tai pohjaa johonkin muuhun kuin viralliseen kantaan.

Tien reunassa olevaa rajoitusta ei saa ylittää ja olisi vaarallista, mutta jos tienreunassa korkeampi, niin ehkä ihan hyvä jos varoittaisi oikeankannan mukaan alemmasta, sille voi olla joku ihan syy.
 
Viimeksi muokattu:
Jaa mikä ärsyttää?
Tämä perus, eli: Viime yönä ajoin jossakin Forssan suunnalla. Edessä ajoi uudehko Volvon citymaasturi noin 90-95 km/h. Liikennettä oli sen verran, että en päässyt oitse. Kunnes tuli ohituskaista. Silloin edessä ajava löysi kaasun. Tiesin kuitenkin vanhastaan, että jos en aja ohi, jää auto taas eteen nysväämään kaistan loputtua. Joten, ohittamaan. Lopulta nopeus täytyi nostaa 115, että pääsin ohi.

Kaistan loputtua auto jäi jonnekin kauas taakse eikä siitä muutaman minuutin kuluttua näkynyt vilaustakaan. Itsellä mittarinopeus ohituksen jälkeen 100-105 vakkarilla.

Ei ymmärrä.
 
Viimeksi muokattu:
Miksi ei voi ?
Ymmärtääkseni se ei perustu pelkästään merkkien tunnistamiseen, vaan niiden lisäksi voidaan käyttää sijaintia ja tietokantoja. Se sitten toteutuksesta kiinni miten hyvä.
Reaaliaikainen, tarkkaan GPS:ään perustuva data on ainoa keino millä tuo voi toimia luotettavasti. Mutta jälleen kerran EU meni perse edellä puuhun eikä perustanut EU:n laajuista tietokantaa mistä tiedot voisi hakea. Nyt ne on jokaisen maan oman viraston tietokantojen ja API:n takana.

Miten usein Väylävirasto päivittää tietokantaansa nopeusmuutokset? Onko se kerran päivässä, kerran viikossa, kerran kuukaudessa vai kerran vuodessa? Miten nopeasti päivitetään tieto talvinopeusrajoituksista - kai se päivitetään samalla hetkellä kun merkki käännetään? Entä miten usein viraston kannoista tieto siirtyy autovalmistajien käyttämiin kantoihin? En ole vielä nähnyt autoa jossa talvinopeusrajoitus olisi päivittynyt, mutta en ole ajanut kaikkia merkkejä niin ehkä se joissakin jo toimii.

Meillä auto yhdistää selvästi kameran ja karttadatan. Talvella, jos nopeusrajoitusmerkki on jäänyt lumen takia lukematta niin auto antaa kesänopeusrajoituksen. Kun merkki on puhdas, tulee talvinopeusrajoitus kuten pitääkin. Sitten joissain paikoissa auton mielestä nopeusrajoitus vaihtuu toiseksi, mutta mitään liikennemerkkiä ei ole.

Mielenkiintoisesti osa tietöistä tulee meidän naviin reaaliaikaisesti, mutta ei kaikki. Ja ainakin tietöiden päättyminen päivittyy aina jälkijunassa. Nopeusrajoitustieto ei päivity ikinä.

Jos se perustuisi pelkkiin merkkeihin, niin silloinkin kyse enemmänkin siitä kuinka hyvä tekniikka. Jos nyt ei puhuta itseajavista autoista, vaan puhutaan tästä nykyisin käytössä olevasta varoittamisesta niin se varoittaa ylinopeudesta, eli ei kauhean vaarallista jos vika tunnistus.

Ei ehkä vaarallista, mutta voi tulla kuskille sakkojen muodossa kalliiksi jos järjestelmä sanoo nopeusrajoitukseksi 100 km/h kun se oikeasti on 80 km/.

Edit:

Niin, no, en väitä etteikö voisi olla virheitä, ilkivaltaa, jne.
Autoissa apulaitteiden toimintakyky ei saisi riippua niin paljon olosuhteista. Vaikka kamerat lukevat liikennemerkkejä hyvin, niin jos lentokoneissa sallittaisiin vastaavat virhemarginaalit niin niitä putoaisi joka päivä.
 
Ajalitko sellaisilla osuuksilla missä jo rampilla, tai kiihdytyskaistalla tikkari, ja se "unohti" ne kun liitty motarille. Vai oliko sellaiset rampit , kiihdytyskaista missä ei tikkaria, eli yleisrajoituksella. ja auto sitten liittyessä kaivo jostain motarille 120km/h. Ilmiesesti sellainen tieosuus missä ennen liittymis kohtaa ollut pienempi rajoitus kuin 120km/h.

Juu, eli kun aloin rampille, niin rampilla oleva 80-tikkari sai mittariston näyttämään 80 km/h rajoitusta. Mutta heti kun siirryin kiihdytyskaistalta motarille, niin mittaristoon tuli 120 km/h rajoitus. Ja kohta kun mentiin motarilla tikkarin ohi, niin se korjaantui takaisin 80 km/h. Ja mielenkiintoinen asia on se, että tuossa motarilla ei ole koskaan 120 km/h rajoitusta, vaan siinä on kesärajoitus 100 km/h. Joten se 120 ei voinut mistään karttadaasta tulla. Veikkaan että siellä oli softassa jotain defaultteja, josta tuo tuli ja sitten esim. taajamissa se arpoi siihen aina 50 jos ei ollut merkkiä, niin kuin aluemerkin alueellahan noita merkkejä ei ole.
 
Viimeksi muokattu:
Nyt tuli törmättyä saman ärsyttävän ilmiön kahteen eri puoleen tavalla, jossa toinen oikeastaan osittain oikeuttaa toiseen:

1) Kadulla oli kadunvarteen parkkeerattu auto, toiselle puolelle tietä.

Vastaantulija sitten tätä parkkeerattua autoa ohittaessaan jätti tähän autoon todella suuren välin ja sitten änkesi minun puolelleni tietä siten että minulla tuli ahdasta etten törmää siihen kun kohdattiin melkein samalla kohdalla.


2) Parisataa metriä myöhemmin oli sitten toinen auto parkkeerattu puoliksi KLVlle, puoliksi kadulle (mikä on ihan selkeästi laitonta). Nyt sitten ymmärrän sen perustelun, että pitää tehdä näin, että ei haittaa ajoradan liikennettä, koska näköjään kaikki ei osaa ohittaa oikein parkkeerattuja autoja koska ei tunnu tuntevan yhtään autonsa mittoja.

Mutta voitaisiinko mielummin opetella tuntemaan sen oman auton mitat ja opetella ohittamaan parkkeeratut autot järkevästi ilman vastaantulevan liikenteen vaarantamista sen sijaan että aletaan rikkoa lakia sen takia että jätetään tilaa torvelokuskeille jotka eivät osaa parkkeerattuja autoja ohittaa järkevästi?
 
Reaaliaikainen, tarkkaan GPS:ään perustuva data on ainoa keino millä tuo voi toimia luotettavasti. Mutta jälleen kerran EU meni perse edellä puuhun eikä perustanut EU:n laajuista tietokantaa mistä tiedot voisi hakea. Nyt ne on jokaisen maan oman viraston tietokantojen ja API:n takana.

Kannatan ilman muuta yhteistä rajapintaa.

Miten usein Väylävirasto päivittää tietokantaansa nopeusmuutokset? Onko se kerran päivässä, kerran viikossa, kerran kuukaudessa vai kerran vuodessa? Miten nopeasti päivitetään tieto talvinopeusrajoituksista - kai se päivitetään samalla hetkellä kun merkki käännetään?

Ymmärtääkseni jatkuvapäivitteisia kantoja on, se ihan kiinnostava tieto miten käytännössä käsivoimin tehtävät merkit päivittyy, kuittaako kriittisissä kohteissa tekijä etänä, vai meneekö toteuttamaan suunnitelmaa joka jo päivitetty.

Varoituksen kannalta parempi että enakkoa pienempään päin.
Entä miten usein viraston kannoista tieto siirtyy autovalmistajien käyttämiin kantoihin? En ole vielä nähnyt autoa jossa talvinopeusrajoitus olisi päivittynyt, mutta en ole ajanut kaikkia merkkejä niin ehkä se joissakin jo toimii.

Ymmärtääkseni kansallisia ja alustakohtaisia eroja. Jos se ei ole ns online niin sieltä puuttuu mm muuttuvat rajoitukset.

Meillä auto yhdistää selvästi kameran ja karttadatan. Talvella, jos nopeusrajoitusmerkki on jäänyt lumen takia lukematta niin auto antaa kesänopeusrajoituksen. Kun merkki on puhdas, tulee talvinopeusrajoitus kuten pitääkin. Sitten joissain paikoissa auton mielestä nopeusrajoitus vaihtuu toiseksi, mutta mitään liikennemerkkiä ei ole.

Suomen oloihin vajavainen, toki etelässä merkit yleensä näkyy.


Mielenkiintoisesti osa tietöistä tulee meidän naviin reaaliaikaisesti, mutta ei kaikki. Ja ainakin tietöiden päättyminen päivittyy aina jälkijunassa. Nopeusrajoitustieto ei päivity ikinä.

Online navikaattoreissa on varsin yleinen ominaisuus häriöilmoitukset ja ruuhkata, aiemmin tule RF datana, nykyään netin yli. Jostain syystä kovin nihkeästi niitä nopeusrajoituksa ja muutenkaan liikennemerkkejä ei tuoda.


Ei ehkä vaarallista, mutta voi tulla kuskille sakkojen muodossa kalliiksi jos järjestelmä sanoo nopeusrajoitukseksi 100 km/h kun se oikeasti on 80 km/.

Ylöspäin virhe on toki vaarallista, mutta tuon ylinopesuvaroittimen idea ei ole kertoa korkeinta salittua vaan varoittaa sen ylittämisestä.

Yksi nimimerkki kertoi että hänen autossaan kertoo lähteen, joten jos tuttu auto ja tietää että on epäluotettava niin sen avulla voi ohittaa suruttu liiankorkeat tarjoukset.
Vieraassa autossa taasen pitää ihan sitä varoittimena.

Autoissa apulaitteiden toimintakyky ei saisi riippua niin paljon olosuhteista. Vaikka kamerat lukevat liikennemerkkejä hyvin, niin jos lentokoneissa sallittaisiin vastaavat virhemarginaalit niin niitä putoaisi joka päivä.

Auton tominta riippuu nimenomaan olosuhteista. Jos auto ei varoita liukkaasta kelistä, niin ei se tarkoita että on pitävä keli, jos auto ei varoita ylinopeudesta niin ei se tarkoita että nopeus on salittu, saati turvallinen. Toki autoissa, kuten ATKssa varoitukset menettää tehoaan jos varoitellaan liikaa lampaita sutena.

Yhteenvetona olen siis sitä mieltä että varoitukset korkeimman sallittun ylittämisestä on tehtävissä hyväksi. Oikeastaan olen sitä mieltä että tunnistu jo nykyään on hämmästyttävän hyvä, siinä samaa mieltä että online hyödyntäminen hämmästyttävän huonoa, nämä yhdistämällä ilman putinin häirintää tuon mukaan voisi asettaa vakkarinkin.

Mikään sakotus systeemi tuo ei ole, vaan edelleen varoitus ylinopudesta.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
290 332
Viestejä
4 973 881
Jäsenet
79 752
Uusin jäsen
eevsu

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom