Me "wanhat" ja pelaaminen (+30v)

[emagdnim]

Itse näkisin että on vähintään yhtä hyvää kuin lukeminen koska motoriikka ja silmän ja käden yhteistyö. Saattaapi olla pelaaminen tosin 50 vuoden päästä siinä pisteessä että onnistuu neliraajahalvaantuneeltakin.

Tarkoitin lähinnä, että lukeminen vaatii aivoilta enemmän, kuin vaikkapa leffan katsominen. Toki joku marion pelaaminenki on enemmän kuin toi (no ehkä ei), mut rpg peleissä joutuu jo oikeesti vähän lukemisen lisäksi keskittyyn muuhunkin.

 

[Nrvs]

Ite olen hieman sitä fossiiliosastoa, jolle parhaat pelit ovat tasoa Final Fantasy 7, Baldur's Gate 1 ja pitkään tuli kohtalaisella vuoden 2016 mopokoneella pärjättyä. Varsinkin kun pelilistalla oli Final Fantasyt 1-12, Faster Than Light ja Europa Universalis 4. Final Fantasy 7 Remaken kanssa sai hetken miettiä, että vieläkö pärjää, mutta itselleni riittävän hyvin sekin vielä raksutti.

Vasta Clair Obscur uudemmista peleistä sai aikaan sen, että piti panostaa uuteen PC rautaan. Tai ainakin uudempaan ja kyllähän tuo peli lunasti odotukset.

Ei se toki samalla tavalla ole mullistava kokemus kuin FF7 aikanaan, mutta voinee johtua siitä, että pelaajakin on pykälän verran vanhempi nykyään. Nuorempana sitä kuitenkin kokee kaiken helposti voimakkaammin, joten nostalgialasit ovat vahvasti mukana. Veikkaisin, että Clair Obscurin kokeminen saman ikäisenä kuin FF7:n aikaan saisi huomattavasti isompaa vaikutusta aikaiseksi.

 

[emagdnim]

Ite olen hieman sitä fossiiliosastoa, jolle parhaat pelit ovat tasoa Final Fantasy 7, Baldur's Gate 1 ja pitkään tuli kohtalaisella vuoden 2016 mopokoneella pärjättyä. Varsinkin kun pelilistalla oli Final Fantasyt 1-12, Faster Than Light ja Europa Universalis 4. Final Fantasy 7 Remaken kanssa sai hetken miettiä, että vieläkö pärjää, mutta itselleni riittävän hyvin sekin vielä raksutti.

Vasta Clair Obscur uudemmista peleistä sai aikaan sen, että piti panostaa uuteen PC rautaan. Tai ainakin uudempaan ja kyllähän tuo peli lunasti odotukset.

Ei se toki samalla tavalla ole mullistava kokemus kuin FF7 aikanaan, mutta voinee johtua siitä, että pelaajakin on pykälän verran vanhempi nykyään. Nuorempana sitä kuitenkin kokee kaiken helposti voimakkaammin, joten nostalgialasit ovat vahvasti mukana. Veikkaisin, että Clair Obscurin kokeminen saman ikäisenä kuin FF7:n aikaan saisi huomattavasti isompaa vaikutusta aikaiseksi.

Ite -85 syntyneenä koin monet uudet pelit siten, että hitto mitkä grafiikat Nykyää kaikki on iha samaa ja enemmän kiinnostaa se sisältö. Toki vielä nykyäänki ensisilmäyksellä ne fotorealistiset ammuskelupelit saa aikaan wow-efektiä, mut varmaa äkkii kyllästyis.

 

[Taneli-]

Ite -85 syntyneenä koin monet uudet pelit siten, että hitto mitkä grafiikat Nykyää kaikki on iha samaa ja enemmän kiinnostaa se sisältö. Toki vielä nykyäänki ensisilmäyksellä ne fotorealistiset ammuskelupelit saa aikaan wow-efektiä, mut varmaa äkkii kyllästyis.

Juu, itse -73 syntyneenä Baldur's Gate näkeminen kaverin pelaamana (oli perjantai ja lupasi että olisi polttanut sen CD:ille maanantaina) loksautti leuat niin pahasti että piti samantien mennä kauppaan ja ostaa se. Moni puheli että kyseinen peli aiheutti jopa viivästystä koulussa kun oli pari viikkoa "kipeänä" tms. ja vaan pelasi sitä.

Myös jonkun Far Cry 1 muistan että oli "lähes fotorealistisen kaunista" (mitä ei varmaan enää olisi sen asentaisi DVD:ltä)

 

[Hellsinki]

Ite löysin stat citizen rymästä niin muksvaa peliseuraa , että en uskonut koskaan löytäväni. No nyt etelän teissu vähän sitä vaikeutti mitta palaan 1009% astiaan kun kotiin jodun. Terveisiä kanarialts!

 

[mshine]

Jouluaatto, perhe mennyt jo nukkumaan. Vihdoin hyvä tilaisuus korkata Ocarina of Time. Siinä taisikin mennä koko yö taionomaisessa tunnelmassa. Oi niitä aikoja...

Moni peli on säväyttänyt ennen ja jälkeen mutta noita lapsuuden kokemuksia ei taida voittaa mikään.

 

[jefreitteri]

On tässä kaikenlaista tullut pelailtua. Jotenkin nuo Dying Light 1 ja 2 oli omaan makuun mainioita. Kai se Dying Light the Beast pitää vielä ostella… Jos tuo oma SER-kone sitä edes jaksaa pyörittää välttävästi.

Listalla on paljon pelaamattomiakin. Kaikki Mafiat, kaikki xcomit (jos ei lasketa yli 10v sitten pelailuja), witcherit, muutama Tomb Raider ja jotain muuta. Niin ja RDR2, kun se oli jotenkin niin kankea pelattava, että ei vaan pystynyt.

Kiistattomassa kärjessä on kuitenkin Red Alert 2 / Yuri’s Revenge. Yli tuplat seuraavaksi eniten pelattuun, joka on Skyrim. Odotan kuin kuuta nousevaa, että tulisi RA2 remasteroituna, mutta ei taida tapahtua.

 

[emagdnim]

Jouluaatto, perhe mennyt jo nukkumaan. Vihdoin hyvä tilaisuus korkata Ocarina of Time. Siinä taisikin mennä koko yö taionomaisessa tunnelmassa. Oi niitä aikoja...

Moni peli on säväyttänyt ennen ja jälkeen mutta noita lapsuuden kokemuksia ei taida voittaa mikään.

Ens joulua sit odotellessa

Kiistattomassa kärjessä on kuitenkin Red Alert 2 / Yuri’s Revenge

Ai että.. c&c sarja + noi red alertit tais olla ekoja, jotka toi iha näyttelijät peleihin? Ehkä vikakin Sen jälkee vaa ääninäyttelijöitä ja animaatiota. Toki myös näyttelijöitä puvut päällä digitoitavaksi, mut ei suoraa näyttelemistä kameralle.

 

[perato]

Ens joulua sit odotellessa



Ai että.. c&c sarja + noi red alertit tais olla ekoja, jotka toi iha näyttelijät peleihin? Ehkä vikakin Sen jälkee vaa ääninäyttelijöitä ja animaatiota. Toki myös näyttelijöitä puvut päällä digitoitavaksi, mut ei suoraa näyttelemistä kameralle.

Quantum Breakissa nyt ainakin.

 

[Hellsinki]

Quantum Breakissa nyt ainakin.

Privateer 2 the darkening oli hieno välivideot. Kuin leffaa kattoisi

 

[emagdnim]

No kerpele, onhan noita sittenki vielä

 

[Seppo77]

Quantum Breakissa nyt ainakin.

Minä nautin tuosta pelistä paljon ja pelasin sen kahdella eri tyylilä läpi joka selkeästi muutti tarinaa. Mainettaan huomattavasti parempi peli.

 

[HK_Blues]

On tässä kaikenlaista tullut pelailtua. Jotenkin nuo Dying Light 1 ja 2 oli omaan makuun mainioita. Kai se Dying Light the Beast pitää vielä ostella… Jos tuo oma SER-kone sitä edes jaksaa pyörittää välttävästi.

Listalla on paljon pelaamattomiakin. Kaikki Mafiat, kaikki xcomit (jos ei lasketa yli 10v sitten pelailuja), witcherit, muutama Tomb Raider ja jotain muuta. Niin ja RDR2, kun se oli jotenkin niin kankea pelattava, että ei vaan pystynyt.

Kiistattomassa kärjessä on kuitenkin Red Alert 2 / Yuri’s Revenge. Yli tuplat seuraavaksi eniten pelattuun, joka on Skyrim. Odotan kuin kuuta nousevaa, että tulisi RA2 remasteroituna, mutta ei taida tapahtua.

Ai että Red Alert kakkosta tuli hakattua lapsena. Veljen kanssa pelailtiin vuorotellen kun oli vain yksi PC… simpler times.

Siltikin oma lemppari tuosta sarjasta on Tiberian Sun. Jotenkin sen pelin tunnelma vaan osuu omaan hermoon. Myös soundtrack on todella hyvä, eikä ole mielestäni edes vanhentunut huonosti niinkuin ehkä sarjan ekojen pelien musat.

 

[emagdnim]

Myös soundtrack on todella hyvä

En muista tiberian sunia, mut onhan tää kova Pelkän biisin takia vois laittaa pelin pyöriin

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=e3YzmjmAGoI

 

[Alfred HC]

Ite vuosimallia -90 ja PC peliura alkoi naapurin sedän DOS-koneella vuonna 1997 ja pelinä tottakai Doom. Siitä sitten seuraavaksi Duke nukem 3D ja Doom 2 kohdalla olin täysin myyty, koska super shotgun!
Vuonna -98 meille tuli ensimmäinen PC taloon ja sillä sitten Doomia, Duken nukemia, quakea ja yhtenä suosikkina Outlaws, aivan loistava länkkäripeli vielä tänäkin päivänä. Pikkuhiljaa siirryin Heroes of might and magicin ja Diablo ykkösen pariin. Vuonna 2001 sain joululahjaksi Diablo 2 ja voi pojat, että sitä tuli pelattua ja tulee edelleen. Seuraava koukuttava peli olikin vasta Borderlands 1. Doomit on edelleen kova sana tänäkin päivänä (poislukien Doom 3) ja hauskasti tuo Doomvillitys on siirtynyt myös vanhempaan poikaani. Hän pelasi eternalin ja the dark agesin läpi ennen minua.
Paljon tulee edelleen pelattua koneella, eikä toistaiseksi ole mitään syytä lopettaa. Se on mukava harrastus ja tuo leppoisaa tasapainoa muuten työpainotteiseen arkeen.

 

[sbasil]

Jouluaatto, perhe mennyt jo nukkumaan. Vihdoin hyvä tilaisuus korkata Ocarina of Time. Siinä taisikin mennä koko yö taionomaisessa tunnelmassa. Oi niitä aikoja...

Moni peli on säväyttänyt ennen ja jälkeen mutta noita lapsuuden kokemuksia ei taida voittaa mikään.

Ei taida enää ikinä saada sitä "maagista fiilistä", kun lapsena jouluaattona pukinkontista löytyi Atari ST. Pelit oli loistavia; Quadralien, Mouse Trap, Wizball, Arkanoid, Ikari Warriors--mitä näitä nyt olikaan? Nykyään grafiikat hieman eri tasoa, mutta pelit ja musiikit itsessään sieluttomia, eivätkä enää säväytä suuntaan tai toiseen. Jäävät itsellä 99,9% ajasta yhden kerran kokeiluiksi. Mennyttä ei saa takaisin.

 

[Tinke-80]

Ennen vanhaan pystyi pelaamaan kavereiden kanssa tuntikausia melkein milloin tahansa. Nyt joutuu miettimään ja pohtimaan milloin esim ehtisi aloittaa Baldurs Gate 3n pelaamisen alusta kaverin kanssa moninpelinä. Ei ole helppoa olla keski-ikäinen.

 

[emagdnim]

Ennen vanhaan pystyi pelaamaan kavereiden kanssa tuntikausia melkein milloin tahansa. Nyt joutuu miettimään ja pohtimaan milloin esim ehtisi aloittaa Baldurs Gate 3n pelaamisen alusta kaverin kanssa moninpelinä. Ei ole helppoa olla keski-ikäinen.

Vaikkei itellä oo lapsia, nii siltikää ei pelit enää samallalailla innosta kuten ennen. Nuorempana sai tuhlattua tuntikausia joihinki peleihin, vaikka oli nainenki elämässä.. Huomaan, että enemmän iha "läpällä" pelailen vanhaa og-xboxiani kuin nykypelejä. e: ja lisäksi tääki on ajottain vieny aikaa: mk48.io

Mukavan yksinkertainen ja samantien äksöniä. Jos joku muu on tota pelaillu, nii mie oon "Sailor" Kursiivilla.. muut on kopioita.

 

[mshine]

Goldeneye neljällä ohjaimella samasta telkasta, se vasta oli jotakin. Tuumiakin oli tietty paljon per ruutu. Joskus askarreltiin pahvista näkösuojat kokemusta parantamaan.

 

[BFFAF]

Vaikkei itellä oo lapsia, nii siltikää ei pelit enää samallalailla innosta kuten ennen. Nuorempana sai tuhlattua tuntikausia joihinki peleihin, vaikka oli nainenki elämässä.. Huomaan, että enemmän iha "läpällä" pelailen vanhaa og-xboxiani kuin nykypelejä. e: ja lisäksi tääki on ajottain vieny aikaa: mk48.io

Mukavan yksinkertainen ja samantien äksöniä. Jos joku muu on tota pelaillu, nii mie oon "Sailor" Kursiivilla.. muut on kopioita.

Kiitos tästä! Oli muuten heti hämmentävän koukuttavaa! Täytyy illalla keskittyä paremmin!

 

[emagdnim]

Kiitos tästä! Oli muuten heti hämmentävän koukuttavaa! Täytyy illalla keskittyä paremmin!

Sukellusveneet on hauskinta, ku pääsee korkeimmille tasoille. Mut joo, eti oma lemppari Pitänee joskus mennä tonne "iotech" laivastolla, itehän oon jo kokenut konkari

 

[Tzeipii]

Jouluaatto, perhe mennyt jo nukkumaan. Vihdoin hyvä tilaisuus korkata Ocarina of Time. Siinä taisikin mennä koko yö taionomaisessa tunnelmassa. Oi niitä aikoja...

Moni peli on säväyttänyt ennen ja jälkeen mutta noita lapsuuden kokemuksia ei taida voittaa mikään.

Tässä fiiliksessä oli todellakin jotain erityistä. Itsekin muistan erään jouluaaton kun lahjaksi sai Crash Bandicoot 2 ja Tomb Raider 2 ja niitähän piti sitten lähes koko yö pelata Playstation ykkösellä. Oi mitä aikoja.....

 

[Seppo77]

Tässä fiiliksessä oli todellakin jotain erityistä. Itsekin muistan erään jouluaaton kun lahjaksi sai Crash Bandicoot 2

Minä en 90- luvulla noita pelannut mutta ihan tuossa viime vuoden puolella läpäisin Crash Bandicoot Trilogian eli missä on paranneltuina sarjan 3 ensimmäistä osaa. En kerännyt kaikkea mutta läpäisin kuitenkin jokaisen pelin kaikki kentät. Erittäin koukuttava peli ja ensimmäinen osa oli vaikein ja välillä kävi hermoille mutta sai aina yrittämään uudelleen. Tuli vanhanajan pelaaminen vahvasti mieleen hyvällä tavalla tuossa. Erittäin hyvä tasohyppelypelisarja kyllä. Pitää neljäsosa pelata vielä joku kerta.

 

[perato]

Itelle jostain syystä tuo joulu on ollut hyvin pitkään semmonen, mikä on jäänyt mieleen. Pitkään olikin traditiona, että ostin Steam-aleista sen jonku pelin juuri jouluksi ja se käynnisteltiin siinä 22-24. päivä ja sit pelattiin koko joulunaika. Viimeisimpänä tulee mieleen Skyrim 2011 ku sen käynnisti jouluna ja pelaili sen 30h muutamassa päivässä. Monet muutkin pelit assosioi ensimmäisenä jouluun juuri sen takia, että ne on saanut joko joululahjaks tai ostanut jouluksi.

 

[ympyr]

Itelle jostain syystä tuo joulu on ollut hyvin pitkään semmonen, mikä on jäänyt mieleen. Pitkään olikin traditiona, että ostin Steam-aleista sen jonku pelin juuri jouluksi ja se käynnisteltiin siinä 22-24. päivä ja sit pelattiin koko joulunaika. Viimeisimpänä tulee mieleen Skyrim 2011 ku sen käynnisti jouluna ja pelaili sen 30h muutamassa päivässä. Monet muutkin pelit assosioi ensimmäisenä jouluun juuri sen takia, että ne on saanut joko joululahjaks tai ostanut jouluksi.

Rdr1 julkaistiin aikanaan keväällä, ja pelasin sen läpi silloin alkukesästä. Siitä on jäänyt sellainen ilmiö päälle, että kyseisestä pelistä tulee mieleen aina kesä (ja sen kesän tapahtumat ylipäätään), ja alkukesäisin tekee mieli pelailla tätä peliä. En ole pelaillut, mutta mielessä se käy. Taisi tehdä vaikutuksen aikanaan. Olin tuolloin jo päälle parikymppinen, niin minkään lapsuuden muistojen piikkiin tuota ei voi laittaa. Mikään muu peli ei ole jättänyt vastaavaa aikaleimaa.

 

[emagdnim]

Rdr1 julkaistiin aikanaan keväällä, ja pelasin sen läpi silloin alkukesästä. Siitä on jäänyt sellainen ilmiö päälle, että kyseisestä pelistä tulee mieleen aina kesä (ja sen kesän tapahtumat ylipäätään), ja alkukesäisin tekee mieli pelailla tätä peliä. En ole pelaillut, mutta mielessä se käy. Taisi tehdä vaikutuksen aikanaan. Olin tuolloin jo päälle parikymppinen, niin minkään lapsuuden muistojen piikkiin tuota ei voi laittaa. Mikään muu peli ei ole jättänyt vastaavaa aikaleimaa.

Aika hauska, että on tollainenki linkki muistoihin Koitin täs päässäni kahlata eri pelejä, mut ei tuu kyl mitää mieleen, joka toisi muita muistoja. Jotain pieniä kyllä joo. Tyyliin, että pelannu jonku kaverin luona jotain, mut ei mitää muuta ko. ajanjaksoon. Ehkäpä, jos ei yrittämällä yrittäis muistella.

 

[ympyr]

Minulle pelit tuovat muistoja tullessaan, paljonkin. Ne pelit joita olen pelannut enemmän, tai jotka ovat jättäneet muuten vaan vahvan muistijäljen, muistuttavat yleensä asioista, jotka ovat tapahtuneet lähellä pelaamisen ajankohtaa. Ei välttämättä mitään yksityiskohtaisia, tarkkoja muistoja, mutta sellaisen yleiskuvan ja muiston yleisestä tunnetilasta, vaikkapa. Mutta nämä muistot tulevat ja menevät, vilahtavat ohi aina jos sattuu vaikka näkemään pelikuvaa jostain pelaamastaan pelistä. Tuo Red Dead Redemption on poikkeus, kun siitä on jäänyt tuollainen vuosittain toistuva ilmiö ja poikkeuksellisen vahva muistijälki.

 

[AsiJu]

Myös jonkun Far Cry 1 muistan että oli "lähes fotorealistisen kaunista" (mitä ei varmaan enää olisi sen asentaisi DVD:ltä)

Juu ei, löytyy par'aikaakin koneelta ja oikeastaan grafiikka oli yhtä aikaa ajalleen hienoa ja silti huonompaa kuin muisti

Tämähän oli ensimmäisiä DX9 tason eli Shader Model 2.0+ raudasta hyötyviä pelejä aikanaan kuten Half-Life 2 ja Doom 3.
Kuitenkin kaksi jälkimmäistä tuntuvat vanhenneen arvokkaammin graafisesti, HL2 on tietysti saanut Source päivityksiäkin julkaisun jälkeen.

Aiheeseen liittyen jos johonkin peliin sopisi ray tracing remaster kuin nyrkki zombin silmään niin Doom 3.
Sen uusi innovaatiohan oli jo aikanaan unified lighting ja olisi hauska nähdä miten RT toteutus vertautuisi.

 

[Jirza]

Rdr1 julkaistiin aikanaan keväällä, ja pelasin sen läpi silloin alkukesästä. Siitä on jäänyt sellainen ilmiö päälle, että kyseisestä pelistä tulee mieleen aina kesä (ja sen kesän tapahtumat ylipäätään), ja alkukesäisin tekee mieli pelailla tätä peliä.

Itse asiassa sama juttu. Myös ensimmäisestä Alan Wakesta on jäänyt vahva muistijälki kyseiseen kesään. Nämä molemmathan siis julkaistiin alkukesällä 2010.

Juuri kyseiseen kesään liittyy istselleni paljon lämpimiä muistoja. Varmaan sen takia, kun oli silloin nuori ja juuri omilleen muuttanut, joten pääsi emsimmäistä kertaa kokemaan vapaan nuoren aikuisen elämää. Ja tietysti kun ensimmäinen kunnon parisuhde alkoi juuri samana kesänä. Oi niitä aikoja.

 

[AsiJu]

En millään muista missä ketjussa tästä pelistä oli puhetta aiemmin ja kenen kanssa, joten laitetaan tänne: GOG on tehnyt Cold Fearista modernisoidun julkaisun:

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Linkki: https://youtu.be/1mqVEF-JRbE?si=yxrmutr01ZtdxLUZ


Lisätty 16:9 widescreen tuki, ohjaintuki, tuki 120 fps+, korjattu bugeja yms.

Ostoon menee, en ole aiemmin tätä pelannut, mutta kuullut paljon kehuja ja ressat toimii, plus tämmösen ostaa mielellään jo pelkästä supportista.

Cold Fear

Tom Hansen is just another guy in the U.S. Coast Guard when his crew receives a mysteriou

www.gog.com

 

[Dzekoo]

Ite pelannu virtuaalilätkää ja futista jostain vuodesta 1988..aluks musta piti tulla oikeesti urheilija!

 

[Artsi_]

Viime vuosikymmenen aikana ei ole tullut kuin ihan kourallinen pelejä joihin on ollut ihan täysi focus, jopa ajatteli töissä että pääsisi pelaamaan. Nyt ollaankin umpikujassa kun fps ja moba pelit ei kerta kaikkiaan nappaa. Joko taso on mennyt liian hyväksi viime vuosina tai sitten itse on heikentynyt valtavasti. Eniten ehkä harmituttaa kun tuli vuoden 2021 konetta päivitettyä syksyllä jälleen kerran mutta nyt ei peliinto kestänyt kauaa, bf6 takia kun beta vaikutti niin hyvälle. Mitä raati suosittelisi kokeilemaan jos nämä hittasi ihan täysiä:

gta v
RDR2
god of war
Balduir gate 3
elden ring
Cyberpunk 77
Witcher 3
Cities skyline 1 (kaikki dlc) & 2
farming simulator 19-22-25


Ja mennään 20v taakse niin sieltä löytyi cod2, dods, css, wow, warcraft, starcraft, wot, lol. näistä vakituisena kierrossa on pysynyt lol mutta on nykypäivänä niin kuraa eikä omat sormet pysy enään perässä. Aika ajoin tullut pientä taantumaa mutta on löytänyt jonkin pelin mitä kokeilla aina silloin tällöin mutta nyt ollaan umpikujassa.

 

[perato]

Viime vuosikymmenen aikana ei ole tullut kuin ihan kourallinen pelejä joihin on ollut ihan täysi focus, jopa ajatteli töissä että pääsisi pelaamaan. Nyt ollaankin umpikujassa kun fps ja moba pelit ei kerta kaikkiaan nappaa. Joko taso on mennyt liian hyväksi viime vuosina tai sitten itse on heikentynyt valtavasti. Eniten ehkä harmituttaa kun tuli vuoden 2021 konetta päivitettyä syksyllä jälleen kerran mutta nyt ei peliinto kestänyt kauaa, bf6 takia kun beta vaikutti niin hyvälle. Mitä raati suosittelisi kokeilemaan jos nämä hittasi ihan täysiä:

gta v
RDR2
god of war
Balduir gate 3
elden ring
Cyberpunk 77
Witcher 3
Cities skyline 1 (kaikki dlc) & 2
farming simulator 19-22-25


Ja mennään 20v taakse niin sieltä löytyi cod2, dods, css, wow, warcraft, starcraft, wot, lol. näistä vakituisena kierrossa on pysynyt lol mutta on nykypäivänä niin kuraa eikä omat sormet pysy enään perässä. Aika ajoin tullut pientä taantumaa mutta on löytänyt jonkin pelin mitä kokeilla aina silloin tällöin mutta nyt ollaan umpikujassa.

Gamepassi tilaus päälle ja kokeilet muutaman tunnin vöhö jokaista AAA peliä mitä tarjolla. Vaikka Clair Obscuria, Doomia, Kingdom Come Deliverance(2 tulee kohta).

 

[Tenebrae Aeternae]

Mitä raati suosittelisi kokeilemaan jos nämä hittasi ihan täysiä:

gta v
RDR2
god of war
Balduir gate 3
elden ring
Cyberpunk 77
Witcher 3
Cities skyline 1 (kaikki dlc) & 2
farming simulator 19-22-25

Sulla on niin AAA voittoista tuo, että suosittelen kokeilemaan jokusia todella kehuttuja indie pelejä, ja erityisesti pelejä joiden et etukäteen ajatellen kuvittelisi välttämättä iskevän sinulle. Älä myöskään sylje vähän vanhempien tekeleiden päälle, siellä on varmasti mielin määrin tajuttoman hyvää pelattavaa mikä mennyt ohi. Tällä taktiikalla mä olen löytänyt peli-ilon takaisin vuosien varrella moneen kertaan. Lisätään vielä että se miten vähän ihmisen reaktiokyky tippuu per vuosikymmen, yli 40v esimerkiksi pysyy ihan hyvin junnujen perässä kunhan pitää taitoja yllä, se on se kaiken a ja o. Yleensä nuo piltit joutaa pelaamaan vaan rutosti enemmän. Tässä vielä lisäksi jokusia hyviä, vähemmän eksoottisia vaihtoehtoja:

Hell let loose
Arma Reforger
Batman Arkham collection
Hitman
Days gone
Dark Souls 3
Borderlands 1-3 (4 pienin varauksin, en ole itse kokeillut)
Ready or not
Sniper Elite 4, 5 ja Resistance.
Divinity original sin 2

Ja eksoottisempia, näistä osa sellaisia että odotin monta vuotta pelin hankkimista kun etäisesti kiinnosti, ja kaikki iski ihan täysillä.

Rimworld
Prison architect
Project zomboid
Postal Brain damaged
Oxygen not included
American truck simulator
Grim dawn

Sitten.. tämän vanhan pitää päästä vähän ärähtämään kun tämä homma pyörinyt mielessä viime aikoina.

Pelaaminen ja hauskuus ei tunnu enää kuuluvan samaan lauseeseen. Uudesta pelistä lähinnä tuijotetaan suorituskykyä ja pikseleitä suurennuslasilla. Rautaan suhtaudutaan jopa pakko-oireisesti. Kuitenkin pelaamisen kai pitäisi olla rentouttavaa ajanvietettä, eskapismia, aivojen nollaamista tai niiden kutkuttelua.

Uudet osat jonkun aikaa kalliita ja vaikeasti saatavilla? AAA-kehittäjät vaikeuksissa? "pc-pelaaminen on kuollut tai vähintään aivan pilalla".

Vaikka uuden raudan tuotanto loppuisi koko sun loppuelämäksi, niin siellä on nyt jo Steamissa laatupelejä enemmän kuin ikinä ehdit nykyisen rautasi kanssa pelaamaan koko elinikäsi aikana. Sama kuin raudan kanssa, pelien kanssa kytätään aina vaan sitä uutta jumalpeliä, mikä on parempaa kuin mikään ennen.. kauniimpaa, suurempaa. Tätä pc-pelaamisen loppua on niin monesti ennustettu aiemminkin, mutta ei ole näkynyt. Milloin konsolien suosio, piratismi, raudan kalleus tai mikä milloinkin ollut pc:tä tappamassa. Eikä ole edes eka eikä vika kerta kuin vaikkapa muistit pirun kalliita.. myin esim. joskus vanhat muistini, niin sain yli tuplat siitä mitä itse maksoin useampi vuosi aiemmin.

"60ms viive, alle 120fps yms. on pelikelvotonta".

Ihmisen keskimääräinen reaktioaika on 130–200ms. Pitääkö tähän enempää edes sanoa? Ellei ole puhtaan kilpailullisesta pelistä kyse missä haetaan kaikkea mahdollista etua, ei noilla ole ihan niin suurta merkitystä mitä koitetaan väittää. Aivot sopeutuu pikku viiveeseen todella nopeasti, ja jos peli itsessään on pirun hyvä.. niin kannattaa koittaa nauttia siitä mitä se peli tarjoaa.

"Framegen, DLSS ja muut on ihan hirveää, pelien optimointi on kuraa, pelit on pilalla"

Mutta onko siellä kaiken takana oikeasti hyvä peli, jota on hauska pelata? Onko näistä oikeasti niin paljon haittaa että se hyvä peli sieltä katoaa? Onko ne asetukset oikeasti pakko aina saada sinne tappiin, että voi nauttia pelistä?

 

[Artsi_]

Gamepassi tilaus päälle ja kokeilet muutaman tunnin vöhö jokaista AAA peliä mitä tarjolla. Vaikka Clair Obscuria, Doomia, Kingdom Come Deliverance(2 tulee kohta).

Kingdom Come: Deliverance II tämä lähtee ehdottomasti testiin! Clair obsuria olen silmäillyt mutta hinta ollut vähän kysymysmerkki. Sen ekan uuden doomin olen pelannut läpi, tykkäsin ihan. Koitin uudelleen silloin alesta ostaa jatko osa tuolle mutta ei oikein lähtenyt. Koko pelaaminen lähti quakesta ja doomista aikoinaan, tätä siivitti myöhemmin wolfenstean enemy territory ja return to castle jotka oli ihan mahtavia teoksia.

Sulla on niin AAA voittoista tuo, että suosittelen kokeilemaan jokusia todella kehuttuja indie pelejä, ja erityisesti pelejä joiden et etukäteen ajatellen kuvittelisi välttämättä iskevän sinulle. Älä myöskään sylje vähän vanhempien tekeleiden päälle, siellä on varmasti mielin määrin tajuttoman hyvää pelattavaa mikä mennyt ohi. Tällä taktiikalla mä olen löytänyt peli-ilon takaisin vuosien varrella moneen kertaan. Lisätään vielä että se miten vähän ihmisen reaktiokyky tippuu per vuosikymmen, yli 40v esimerkiksi pysyy ihan hyvin junnujen perässä kunhan pitää taitoja yllä, se on se kaiken a ja o. Yleensä nuo piltit joutaa pelaamaan vaan rutosti enemmän. Tässä vielä lisäksi jokusia hyviä, vähemmän eksoottisia vaihtoehtoja:

Hell let loose
Arma Reforger
Batman Arkham collection
Hitman
Days gone
Dark Souls 3
Borderlands 1-3 (4 pienin varauksin, en ole itse kokeillut)
Ready or not
Sniper Elite 4, 5 ja Resistance.
Divinity original sin 2

Ja eksoottisempia, näistä osa sellaisia että odotin monta vuotta pelin hankkimista kun etäisesti kiinnosti, ja kaikki iski ihan täysillä.

Rimworld
Prison architect
Project zomboid
Postal Brain damaged
Oxygen not included
American truck simulator
Grim dawn

Sitten.. tämän vanhan pitää päästä vähän ärähtämään kun tämä homma pyörinyt mielessä viime aikoina.

Pelaaminen ja hauskuus ei tunnu enää kuuluvan samaan lauseeseen. Uudesta pelistä lähinnä tuijotetaan suorituskykyä ja pikseleitä suurennuslasilla. Rautaan suhtaudutaan jopa pakko-oireisesti. Kuitenkin pelaamisen kai pitäisi olla rentouttavaa ajanvietettä, eskapismia, aivojen nollaamista tai niiden kutkuttelua.

Uudet osat jonkun aikaa kalliita ja vaikeasti saatavilla? AAA-kehittäjät vaikeuksissa? "pc-pelaaminen on kuollut tai vähintään aivan pilalla".

Vaikka uuden raudan tuotanto loppuisi koko sun loppuelämäksi, niin siellä on nyt jo Steamissa laatupelejä enemmän kuin ikinä ehdit nykyisen rautasi kanssa pelaamaan koko elinikäsi aikana. Sama kuin raudan kanssa, pelien kanssa kytätään aina vaan sitä uutta jumalpeliä, mikä on parempaa kuin mikään ennen.. kauniimpaa, suurempaa. Tätä pc-pelaamisen loppua on niin monesti ennustettu aiemminkin, mutta ei ole näkynyt. Milloin konsolien suosio, piratismi, raudan kalleus tai mikä milloinkin ollut pc:tä tappamassa. Eikä ole edes eka eikä vika kerta kuin vaikkapa muistit pirun kalliita.. myin esim. joskus vanhat muistini, niin sain yli tuplat siitä mitä itse maksoin useampi vuosi aiemmin.

"60ms viive, alle 120fps yms. on pelikelvotonta".

Ihmisen keskimääräinen reaktioaika on 130–200ms. Pitääkö tähän enempää edes sanoa? Ellei ole puhtaan kilpailullisesta pelistä kyse missä haetaan kaikkea mahdollista etua, ei noilla ole ihan niin suurta merkitystä mitä koitetaan väittää. Aivot sopeutuu pikku viiveeseen todella nopeasti, ja jos peli itsessään on pirun hyvä.. niin kannattaa koittaa nauttia siitä mitä se peli tarjoaa.

"Framegen, DLSS ja muut on ihan hirveää, pelien optimointi on kuraa, pelit on pilalla"

Mutta onko siellä kaiken takana oikeasti hyvä peli, jota on hauska pelata? Onko näistä oikeasti niin paljon haittaa että se hyvä peli sieltä katoaa? Onko ne asetukset oikeasti pakko aina saada sinne tappiin, että voi nauttia pelistä?

Dark souls voisi olla melko hyvä vaihtoehto, elden ring tarjosi vaikeutta kyllä mielinmäärin mutta toisinaan meni tosi hyvin pitkään. En tohtinut näihin siirtyä kun menin innoissaan elden ring himoissa ostamaan sen lords of fallen josta en saanut tuhottua kuin sen ensimmäisen bossin ja jäin johonkin mini bossiin jumiin. Project zomboid ja rimworld löytyy myös, rimworldi voisi kokeilla uudelleen vähän helpommalla vaikeusasteella kun tuntui että kaikki riitautui jotenkin ja kuoli vain enkä saanut koskaan alusta valmiiksi vai muista edes mikä oli idea. project zomboid oli parin kaverin kanssa hauska ajanviete mutta ei ole löytynyt aikohiin aikaa että saisi kaikki samaan aikaan koneelle. Pitää kyllä kokeilla nuita pelejä mitä kerroit jos vielä se into heräisisi.

Konsoleita on löytynyt ps2, ps3, ps4 ja gamecube ja jokin nintendo käsikonsoli. ps3 jälkeen ollut melko vähäistä ja pelattu sonyn yksinoikeuspelejä. Tykkään hyvästä tarinavedosta jossa pelattavuus on vielä hyvä. Vaikka ehdottomasti eniten aikaa on uponnut moninpeleihin vrt. yksinpelit, mutta yksinpelit antaneet viime vuosina enemmän kun voi pausettaa eikä ole riippuvainen muista ihmisistä.

Kun nuo pc pelit on testattu niin voisi olla aika katsoa nintendon suuntaa josko zelda peleistä löytyisi samaa fiilistä mitä se oli aikoinaan kaikki ocarin of time ja wind waker ym.

Olen kyllä samaa mieltä että liikaa katsotaan grafiikkoja ja latensseja, mutta kyllä se vaikuttaa moninpeleissä varsin suotuisasti. Nykyään on kyllä gsync sun muut joilla saa tasattua kuvaa aika paljon eikä rupea repimään kuin ennen muinoin.

 

[perato]

Kingdom Come: Deliverance II tämä lähtee ehdottomasti testiin! Clair obsuria olen silmäillyt mutta hinta ollut vähän kysymysmerkki. Sen ekan uuden doomin olen pelannut läpi, tykkäsin ihan. Koitin uudelleen silloin alesta ostaa jatko osa tuolle mutta ei oikein lähtenyt. Koko pelaaminen lähti quakesta ja doomista aikoinaan, tätä siivitti myöhemmin wolfenstean enemy territory ja return to castle jotka oli ihan mahtavia teoksia.

No ne modernit Wolfensteinitkin kannattaa pelata. Tykkäsin enemmän niistä ku näistä Doomeista. Itellä Eternal ei iskenyt, mutta 2016 ja Dark Ages enemmän ollut omaan mieleen.

KCD2 jatkaa ykkösosan tarinaa, että jos haluaa ykkösestä alotella nii siitä vaan. Ei ole mikää rumapeli edelleenkään.

 

[Nrvs]

Minä arvuuttelen, että mitähän tuota pelaisi sen jälkeen kun Clair Obscur on pelattuna läpi. Baldur's Gate 3 on aika todennäköinen vaihtoehto.

Europa Universalis 5 houkuttelisi (EU4:ssa on sen verran pelitunteja takana), mutta hieman pelottaa vain ainakin tässä vaiheessa sen kokeilu, koska kuten moni muukin uudemmista Paradoxin peleistä, voisin helposti pettyä tuohon vitoseenkin.

Divinity Original Sinitkin voisivat päätyä pelilistalle, mikäli sitä tässä iässä osaa oikeasti riittävästi keskittyä noihin peleihin.

Omalla pelitahdilla noissakin on varmaan vuoksiksi pelaamista.

 

[Ryzkis40]

Ite -85 syntyneenä koin monet uudet pelit siten, että hitto mitkä grafiikat Nykyää kaikki on iha samaa ja enemmän kiinnostaa se sisältö. Toki vielä nykyäänki ensisilmäyksellä ne fotorealistiset ammuskelupelit saa aikaan wow-efektiä, mut varmaa äkkii kyllästyis.

Pelailin jokin aika sitten BF1 ja paria samalla pelimoottorilla tehtyä Star Warsia ja äimistelin terävää ja hyvää grafiikkaa monen vuoden vanhoissa peleissä. Nyt latailin Epicistä ilmaisena erään uudehkon Nobody Wants to Die-pelin joka tehty UE5-enginellä ja ai hitto mitä puuroa ja huonosti vielä pyöri, mutta samapa se ollut muissakin UE5-peleissä. Näköjään pakko käyttää upscaleria mikä selittää puuron että mistä lie tarkkuuksista sitten skaalaillaan käyttämälleni 1080p:lle.

 

[ympyr]

Viime vuosikymmenen aikana ei ole tullut kuin ihan kourallinen pelejä joihin on ollut ihan täysi focus, jopa ajatteli töissä että pääsisi pelaamaan. Nyt ollaankin umpikujassa kun fps ja moba pelit ei kerta kaikkiaan nappaa. Joko taso on mennyt liian hyväksi viime vuosina tai sitten itse on heikentynyt valtavasti. Eniten ehkä harmituttaa kun tuli vuoden 2021 konetta päivitettyä syksyllä jälleen kerran mutta nyt ei peliinto kestänyt kauaa, bf6 takia kun beta vaikutti niin hyvälle. Mitä raati suosittelisi kokeilemaan jos nämä hittasi ihan täysiä:

gta v
RDR2
god of war
Balduir gate 3
elden ring
Cyberpunk 77
Witcher 3
Cities skyline 1 (kaikki dlc) & 2
farming simulator 19-22-25


Ja mennään 20v taakse niin sieltä löytyi cod2, dods, css, wow, warcraft, starcraft, wot, lol. näistä vakituisena kierrossa on pysynyt lol mutta on nykypäivänä niin kuraa eikä omat sormet pysy enään perässä. Aika ajoin tullut pientä taantumaa mutta on löytänyt jonkin pelin mitä kokeilla aina silloin tällöin mutta nyt ollaan umpikujassa.

Snowrunner voi olla kokeilun arvoinen jos kerran Farming Simulator nappasi. En suosittele suorittamaan, vaan nautiskelemaan offailusta pieninä palasina.

 

[Mikkos]

Se tunne kun natiaisena sai uuden pelin NESille kerran vuodessa ja joululahjapaketista paljastui Duck Tales.

 

[xanaki]

Se tunne kun 80-luvun alemmalla puoliskolla päivitti kotikoneensa Mattel Aquarius I:stä (4KB RAM) C64 tasavallan tietokoneeseen. <3

Ite oon 53, mulla on viimeisen parin vuoden aikana vähentynyt pelaaminen huomattavasti siitä mitä se aiemmin on ollut. Vika ei ole siis peleissä vaan mun pääkopassa jonka sisällä hyrrää ADHD-suoritin eikä oikein pysty/jaksa keskittyä peliin pidemmäksi aikaa vaan tulee vaihdeltua peliä vähän väliä.
Johtuu siis varmaan mun ADHD:n lyhestä attention spanista + muista ominaisuuksta. Pelit eivät siis ole huonoja mutta mun pää on vissiin niin vanhaa sukupolvea eikä pysy mukana enää. Souls tyyppiset pelit kierrän kaukaa koska arvostan sitä ettei koneeni komponenti hajoile "pelatessa" kun mopo lähtee käsistä sadannen kuoleman jälkeen bossitappeluissa, en edes yritä enää kun olen Dark Soulsit ja Elden Ringit testannut. Muuten kyllö tykkään pelata vähän kaikenlaista, pääasiassa: ARPGt, tietyt FPS LooterShooterit (BL-sarja ny ainakin), avoimen maailman RPGt, monet avaruus-simut (Elite Dangerous, Eve Onlinea), strategiapelit (Civ, HOMM, XCOM, Space Rangers etc.).

Nyt parkaillaan työn alla on Diablo 2 Resurrected, mikä kumma kyllä on pitänyt mut ruudun ääressä melko tiukasti viimeisten viikkojen aikana ja maistuu todella hyvältä. En tiädä miksi mutta oisko osasyynä se retro pixel-grafiikan oloinen ulkoasu josta saan nostalgisia euforiakiksejä...

MMOt on tullut työstettyä vuodesta 1998 suurinpiirein kaikki vähänkin merkittävät, joitain enemmän joitain vähemmän, aina Everquestista Asheron's Callin kautta DAoCiin, Eve Onlineen ja tietenkin WoW johon tuhrasin pitkälti yli 10 vuotta... + muut merkittävät. Mutta MMO-peleihin enkä NETTIpelaamiseen enää ole koskenut nykymaailmassa pitkällä tikullakaan kun kaikki onlinepelaaminen tuntuu niin toxiselta monella tapaa... pelaajien toimesta siis, toista se oli ennen (wanhat hywat ajat) ...

Vanhaksi en kyllä itseäni tunne fyysisesti enkä henkisesti vaikka yli 50 onkin mittarissa, olen vissiin elämäni loppuun asti utelias vanhanuori "teini" edelleen. Pelit joita homman ei ole missään nimessä huonoja vaan mun keskittymiskyky eitunnu riittävän joka pelisessiolla pidempään köyrimiseen pelimaailmassa...

Edellinen peli minkä pelasin läpi ja kolusin joka nurkan puhtaaksi oli Horizon Zero Dawn johon tykästyin ihan Ismona. En oo vielä hankkinut sitä jatko-osaa (Forbidden West) mutta se on ostoslistalla kunhan tämä nykyinen uusi läpipeluukerta on suoritettu. Steamissa on pelejä niin ihan sopivan riittävästi, eli en varmaan ole jotain 100 niistä kertaakaan edes käynnistänyt - sadepäiviä odotellessa . Ja siis, Steam on vain yksi niistä alustoista missä pelejä on.

 

[HK_Blues]

Se tunne kun 80-luvun alemmalla puoliskolla päivitti kotikoneensa Mattel Aquarius I:stä (4KB RAM) C64 tasavallan tietokoneeseen. <3

Ite oon 53, mulla on viimeisen parin vuoden aikana vähentynyt pelaaminen huomattavasti siitä mitä se aiemmin on ollut. Vika ei ole siis peleissä vaan mun pääkopassa jonka sisällä hyrrää ADHD-suoritin eikä oikein pysty/jaksa keskittyä peliin pidemmäksi aikaa vaan tulee vaihdeltua peliä vähän väliä.
Johtuu siis varmaan mun ADHD:n lyhestä attention spanista + muista ominaisuuksta. Pelit eivät siis ole huonoja mutta mun pää on vissiin niin vanhaa sukupolvea eikä pysy mukana enää. Souls tyyppiset pelit kierrän kaukaa koska arvostan sitä ettei koneeni komponenti hajoile "pelatessa" kun mopo lähtee käsistä sadannen kuoleman jälkeen bossitappeluissa, en edes yritä enää kun olen Dark Soulsit ja Elden Ringit testannut. Muuten kyllö tykkään pelata vähän kaikenlaista, pääasiassa: ARPGt, tietyt FPS LooterShooterit (BL-sarja ny ainakin), avoimen maailman RPGt, monet avaruus-simut (Elite Dangerous, Eve Onlinea), strategiapelit (Civ, HOMM, XCOM, Space Rangers etc.).

Nyt parkaillaan työn alla on Diablo 2 Resurrected, mikä kumma kyllä on pitänyt mut ruudun ääressä melko tiukasti viimeisten viikkojen aikana ja maistuu todella hyvältä. En tiädä miksi mutta oisko osasyynä se retro pixel-grafiikan oloinen ulkoasu josta saan nostalgisia euforiakiksejä...

MMOt on tullut työstettyä vuodesta 1998 suurinpiirein kaikki vähänkin merkittävät, joitain enemmän joitain vähemmän, aina Everquestista Asheron's Callin kautta DAoCiin, Eve Onlineen ja tietenkin WoW johon tuhrasin pitkälti yli 10 vuotta... + muut merkittävät. Mutta MMO-peleihin enkä NETTIpelaamiseen enää ole koskenut nykymaailmassa pitkällä tikullakaan kun kaikki onlinepelaaminen tuntuu niin toxiselta monella tapaa... pelaajien toimesta siis, toista se oli ennen (wanhat hywat ajat) ...

Vanhaksi en kyllä itseäni tunne fyysisesti enkä henkisesti vaikka yli 50 onkin mittarissa, olen vissiin elämäni loppuun asti utelias vanhanuori "teini" edelleen. Pelit joita homman ei ole missään nimessä huonoja vaan mun keskittymiskyky eitunnu riittävän joka pelisessiolla pidempään köyrimiseen pelimaailmassa...

Edellinen peli minkä pelasin läpi ja kolusin joka nurkan puhtaaksi oli Horizon Zero Dawn johon tykästyin ihan Ismona. En oo vielä hankkinut sitä jatko-osaa (Forbidden West) mutta se on ostoslistalla kunhan tämä nykyinen uusi läpipeluukerta on suoritettu. Steamissa on pelejä niin ihan sopivan riittävästi, eli en varmaan ole jotain 100 niistä kertaakaan edes käynnistänyt - sadepäiviä odotellessa . Ja siis, Steam on vain yksi niistä alustoista missä pelejä on.

Oon tavallaan kateellinen sinun ikäpolvellesi, kun oot päässyt kokemaan nuo pelaamisen alkuajat ja nähnyt sen hienon kehityskaaren. Itsekin toki päässyt klassikoilla (Red Alert ja Age of Empires) aloittamaan, mutta noi ekat konsolit jäi omalta osalta väliin kokonaan.

 

[xanaki]

Oon tavallaan kateellinen sinun ikäpolvellesi, kun oot päässyt kokemaan nuo pelaamisen alkuajat ja nähnyt sen hienon kehityskaaren. Itsekin toki päässyt klassikoilla (Red Alert ja Age of Empires) aloittamaan, mutta noi ekat konsolit jäi omalta osalta väliin kokonaan.

Oon tässä päivinä muutamina miettinyt mitä "minä 10v" vuonna 1982 sanoisi jos näkisi mihin nykypäivän tietokoneet tänä päivänä pystyvät etenkin grafiikan suhteen!

Eläkä turhaan ole kateellinen! Tiedän että huumorillahan sä ton heitit. Ei se kaikki ollut silloin ruusuilla tanssimista. Muistan kun Aquarius I:llä kirjoittelin jotain ohjelmlalistauksia mitä käteeni oli kulloinkin sattunut ja käänsin niitä perse edellä puuhun toimimaan Aquariuksen Basiscilla. Mulla ei Aquariuksessa ollut mitään tallennuslaitetta eli piti pitää virrat päällä tai kirjoittaa koko paska uudestaan. Ja hienona yksityiskohtana täytyy sanoa että Aquariuksen näppiksessä RESET nappi oli suurinpiirtein siellä missä nykyään on ESC. Ja tulipahan aika montaa omaa ohjelmaani sisään typottaessa tuota vahingossa painettua....
Muistan myös ne hetket kun ensimmäinen C64 assemblerilla tehty oma ohjelma piirsi jotain graafista näytölle, voi sitä riemua kun pixeli pomppii ruudulla "aidoilla" fysiikoilla... aidoilla tosiaan

Mutta ois kiva kokea tilanne että minä 10v vuonna 1982 näkisi mihin tietokoneet tänä päivänä pystyvät, graafisesti etenkin. Varmaan saisin slaagin tai jotain hengenvaarallista, tai kusisin kirjaimellisesti hunajta. Sitten kun Amiga 500:lla Sculpt 3D tai Real3D ohjelmilla laskettiin lasipallojen heijastuksia ja muuta visualisoitia RAY TRACINGin avulla tuntikaupalla että sai parin sekunnin animaation tehtyä jossa Amiga-pallo pomppii ja heijastuu aidon näköisesti muista ympäristön esineistä.... oli kivaa, ja vitun hidasta.

Nyt joku RTX2080 (saatikka paremmat) laskee periaatteessa saman tai paremman reaaliajassa. Mitähän minä oikeesti sanoisin vuonna -82 jos olisi nähnyt semmoisen. Aquarius I:ssä mikä oli mun eka kone (4KB RAM, Zilog Z80 prosessori oisko 1MHz tai lähellä sit, jotain Spectrum ZX81:n tasoa suurinpiirtein) jonka graafiset kyvyt oli luokkaa 80x72 "pixeliä" 16 värisenä... Mutta kyllä sillä pelattiin Wizard of Woria kaverin kanssa MONINPELINÄ samalta TV-ruudulta kahdella ohjaimella ja hauskaa oli.

Tai C64:lla jotain Ultima III, IV tms tai se ainoa oikea David Brabenin ja Bellin tekemä Elite vuonna miekka ja kivi, vuonna -85 tms. Kasetilta ladattiin kun ei ollut silloin vielä lerppuasemaa .. 30 minuutin latauksen loppuvaihesssa kasettiaseman lukupään hiukan väärä asento antoi "load erroria" ja ei muuta kuin pikkunen ruuvimeiseli kouraan ja säätämään lukupäätä eri asentoon toivoen että ehkä tällä viikolla pääsee pelaamaankin sitä. Ja siellä pelissä, wow, 3-D grafiikkaa jossa, vaikka olikin pääasiassa wireframe niin oli siinä ainakin piiloon jäävät viivat laskettu oikein ja piilotettu. Kyllä Eliten pelaamisen eteen pari tuntia pelin kasetilta latusta tuli harjoiteltua. Ja kun kerran oli onnistuneesti ladattu niin ne sessiot, ne oli PITKIÄ varsinkin koulaisena saatto mennä koko viikonloppu Eliten kimpussa - Peli jonka ei olisi pitänyt olla mahdollinen sillä raudalla siihen aikaan ja tarjosi vielä ison "universumin" proceduraalisesti laskettuna... WOW. Muistoja joo on!

 

[Hellsinki]

Ite pelannu virtuaalilätkää ja futista jostain vuodesta 1988..aluks musta piti tulla oikeesti urheilija!

Jotku väittää et pc pelaaminen on urheilua. Eli olet urheilija ollut koko ikäsi. Sama juoko kaljaa samalla ku naksuttelee hiirellä

 

[feuerstrahl]

Olen itse päälle 40v ja pelaaminen kuulunut jo pidempään harrastuksiini. Ensin tietysti jalkapallot ja muut koska konsoleita ei oikein järkevillä hinnoilla Suomesta 70-luvulla saanut mutta pelikoneet / tietokoneet myöhemmin:

Aloitin itse joskus ennen 80-luvun puoliväliä erinäisen säätämisen, Basic 2000, Amiga 500 ja siitä 90 Pentium mistä lähtien pysynyt PC:llä aika uskollisesti.

PS2 ja PS3 hankittuna mutta käytän PS3 lähinnä Netflixin katseluun.

Nuorempana esim. Baldur's Gaten tai Mech Force pelin parissa saattoi vierähtää jopa 12+ tuntia putkeen mutta nykyisin ei oikein mielenkiintoa / aikaa tunnu löytyvän.

Pelailen itse enempi Total War (Medieval II ja Warhammer), Heroes of Might & Magic (III-VI), Elder Scrolls V: Skyrim on Elder Scrolsseista ainoa mitä olen jaksanut pelata ja roolipeleistä pidän enempi Pillars of Eternity / Divinity Orginal Sin (I & II) tyyppisistä peleistä vs. Skyrim / Witcher (ykkostä pelannut varmaan puoleen väliin, vielä en ole kolmosta saanut hankittua kun pitäisi mieluusti se ensimmäinen ja toinen pelata ensin alta pois).

Toki myös harvemmin tulee pelattua perinteisiä rooli-, baari ja lautapelejä kun näkee kavereita ja saa järjestettyä yhteistä aikaa.

Löytyykö muita ikää 30v tai päälle jotka joskus pelaavat muutakin kuin venäläistä rulettia?
Ehkä jopa sellaisia jotka käyttävät itse kokoamaansa pöytäkonetta pelailuun

Joko oot yli 50 ?

 

[Hellsinki]

Kohta 44v. Pelaan pc:llä. Kuulostipa rumalta omaan korvaan tuo ikä

 

[Makis]

Oon tavallaan kateellinen sinun ikäpolvellesi, kun oot päässyt kokemaan nuo pelaamisen alkuajat ja nähnyt sen hienon kehityskaaren. Itsekin toki päässyt klassikoilla (Red Alert ja Age of Empires) aloittamaan, mutta noi ekat konsolit jäi omalta osalta väliin kokonaan.

Konsolimaailmaan siirryin vasta 35-vuotiaana, mutta ekat pelit oli joko kaverin VIC-20 tai Matkahuollon baarin Asteroids (vaakatasoinen). Ihan uusi maailma avautui kun sain kuusnepan. Sillä pelasin aika pitkään mustavalkoisella matka-tv:llä ihan tyytyväisenä. Kyllähän sen voi sanoa, että niitä fiiliksiä on mahdoton enää saada, edes nuorison. Ei ollut nettiä, joten valtaosasta pelejä mitä sai ei ollut oikein mitään hajua, paitsi nimi. Se jännitys mikä liittyi siihen kun sai jonkun kasetin (myöhemmin disketin) ja pelkän listan nimistä oli jotain muuta. Rambo! Bruce Lee! Pelkät nimet sai mielikuvituksen laukkaamaan. Toki osasta oli saanut lukea Mikrobitistä, mutta monista peleistä ei siis ollut kuin korkeintaan kaverien kertoma. Monesta pelistä ei tietenkään loppujen lopuksi tajunnut mitään kun ei ollut ohjeita, mutta silti se jännitys etukäteen korvasi paljon. Meinaan, kuinka moni tajusi ilman ohjeita mitä jossain Lords of Midnightissä piti tehdä? Silti sitäkin tuli pelattua monta tuntia.

Ja edelleen pidän alkuperäisen Eliten laatikkoa ehkä hienoimpana sisällöltään, mitä olen nähnyt. Siinä tuli ihan oikea tarina taustaksi ja pelissäkin hyödyllinen juliste. Ja pelihän räjäytti ihan pään ja minustakin ehti tulla alan ammattilainen ennen kuin tajusin miten yhden kuusnelosen muistiin saatiin mahtumaan kokonainen maailmankaikkeus.

 

[xanaki]

Konsolimaailmaan siirryin vasta 35-vuotiaana, mutta ekat pelit oli joko kaverin VIC-20 tai Matkahuollon baarin Asteroids (vaakatasoinen). Ihan uusi maailma avautui kun sain kuusnepan. Sillä pelasin aika pitkään mustavalkoisella matka-tv:llä ihan tyytyväisenä. Kyllähän sen voi sanoa, että niitä fiiliksiä on mahdoton enää saada, edes nuorison. Ei ollut nettiä, joten valtaosasta pelejä mitä sai ei ollut oikein mitään hajua, paitsi nimi. Se jännitys mikä liittyi siihen kun sai jonkun kasetin (myöhemmin disketin) ja pelkän listan nimistä oli jotain muuta. Rambo! Bruce Lee! Pelkät nimet sai mielikuvituksen laukkaamaan. Toki osasta oli saanut lukea Mikrobitistä, mutta monista peleistä ei siis ollut kuin korkeintaan kaverien kertoma. Monesta pelistä ei tietenkään loppujen lopuksi tajunnut mitään kun ei ollut ohjeita, mutta silti se jännitys etukäteen korvasi paljon. Meinaan, kuinka moni tajusi ilman ohjeita mitä jossain Lords of Midnightissä piti tehdä? Silti sitäkin tuli pelattua monta tuntia.

Ja edelleen pidän alkuperäisen Eliten laatikkoa ehkä hienoimpana sisällöltään, mitä olen nähnyt. Siinä tuli ihan oikea tarina taustaksi ja pelissäkin hyödyllinen juliste. Ja pelihän räjäytti ihan pään ja minustakin ehti tulla alan ammattilainen ennen kuin tajusin miten yhden kuusnelosen muistiin saatiin mahtumaan kokonainen maailmankaikkeus.

Kun mainitsit ton Asteroidsin, niin mäpälyön ässänä pöytään semmoisen kuin Xevious (1983 release)... Se arcade-pömpeli jos mikä vei multa viikkorahat ja ylikin. Toki tuota Asteroidsia tuli myös hakattua niinku monia muita. Muistatko esim. Battlezonen joka oli 3-D viivavektorigrafiikalla toteutettu tankkitaistelu lätkytin, ei tainnu piirrossa graffassa muuten edes olla piiloviivojen poistoa. Mutta oli vuosi jotain '80 tai '81 silloin joten saa sen anteeksi ...

Battlezone (1980 video game) - Wikipedia

en.wikipedia.org

Mutta Xevious vei eniten omia rahojani selkeesti ainakin '80-luvun ekalla puoliskolla.

Xevious - Wikipedia

en.wikipedia.org

Xevious on siis 2-D spriteillä toteutettu top-down shoot'em up jossa ohjattavassa aluksessa on kahdet aseet: Pommi maakohteille ja tykki aluksessa lentäviä öttiäisiä varten. Sen upean audioelämyksen tuotti yhden kanavan äänet joka ensinnäkin soitti sitä melodiatilutusta ja välillä eri ääniefektejä tilanteen mukaan. Niin nostalgiafiilikset tulee tästä kun miettii ja tällähetkellä kuulen ja TUNNEN sen melodian pääkopassa... ;-)

Välillä tulee puljattua emujen kanssa (MAME esim.) niin tulee satunnaisesti tätä mäiskitty. En edes uskalla muistella kuinka monet viikkorahat sinne upposi <3

 

[Taneli-]

Joko oot yli 50 ?

Kyllä

 

[Makis]

Muistatko esim. Battlezonen joka oli 3-D viivavektorigrafiikalla toteutettu tankkitaistelu lätkytin, ei tainnu piirrossa graffassa muuten edes olla piiloviivojen poistoa.

Minä asuin niin pienellä paikkakunnalla, että tuo Asteroids oli ainoa kone siellä. En muista, oliko flippereitäkään. Mutta Asteroids oli kyllä kaksinpelinä huikean hyvä.

Piti muuten sanomani, että aion pelata niin kauan kuin kapula pysyy kädessä. You can take my controller from my cold, dead fingers.