Linuxin markkinaosuus työpöydällä kasvoi ensi kertaa yli 4 %:n

[Heikki_H]

Niin no, Ubuntu nyt vaan sattuu olemaan tunnetun yrityksen kaupallinen tuote millä tukipuolet kunnossa että en epäile sitä, etteikö se vakio Ubuntu LTS toimisi niillä snap paketeilla kun on riittävän tehokas tietokone.

Mutta taustalla kun roksottaa useita rinnakkaisia päivityspalveluita (apt järjestelmäosat, snap sovellukset), kaikki on snap paketoituna (jopa selain) niin se on desktopilla varmaankin hitain käyttöjärjestelmä mitä löytyy. Minusta siinä ei ole mikään hyvä käyttökokemus mutta kai sitä porukka käyttää nykyään desktopilla niin, että ei sulje mitään sovellusta niin ei haittaa vaikka kaikki käynnistyy tahmeasti.

Mutta, Ubuntusta löytyy hyvin tiedot missä tietokonemalleissa toimii, saa ostettua esiasennettuna että jos ei oikein osaa rakennella tietokoneita niin ei pitäisi olla siitä kiinni sitten. Siitä nyt ei vaan välttämättä ole mitään hyötyä jos ei erityisesti tarvitse mihinkään. Itse käytän useimmissa tilanteissa mieluummin Windowsia kuin tervaista Ubuntua, mutta lähinnä tuo asia että ohjelmien käytössä olisi jotain hankalaa ei pidä paikkaansa.

Ei mulla ainakaan Ubuntulla mikään käynnisty tahmeasti.

 

[Gandalf]

En nyt välttämättä lähtis MS storea vertaamaan linuxien pakettienhallinta ohjelmiin.
Ensinnäkin ei siellä oikein ole mitään ja sitten sen käytettävyys on kaikkea muuta kuin hyvä.

En ole huomannut mitään ongelmaa MS Storessa, että on ihan hyvin käytettävä.

Se nyt on selvä asia että sieltä ei oikein löydy mitään järkevää, ihan tavallista Windowsissa. Ohjelmat yleensäkin tehdään linuxeilla niin niitä sitten löytyy eri paikoista eikä kaikkea mielenkiinnoista jakseta säätää mihinkään Windowsin storeen.

 

[Gandalf]

Tarkoitti tällä siis otsikkoon viitaten, että jos menet katsomaan kahtakymmentäviittä työpöytää, niinku tiedätkö ihan fyysistä pöytää, vaikka toimistoihin, niin tilastollisesti yhdessä niiden päällä olevista koneista on linux ja lopuissa jotain muuta.

Vastasin kylläkin viestiin missä oli kyse useista työpöydistä kun se oli ongelma että on useita vaihtoehtoja. Useiden työpöytien määrä kun on "pirstaleista".

Siihen en sitten saanut vastausta, että miten saisi macOS ja Windows käyttämään Gnomea että vähentyisi pirstaleet. Oikeasti eri työpöytävaihtoehdot eivät ole mikään ongelma.

 

[hkultala]

En ole huomannut mitään ongelmaa MS Storessa, että on ihan hyvin käytettävä.

Zetteri jo toi esille, että se tarjoaa softista versioita, jotka on käännetty väärälle prossuarkkitehtuurille.

Ja itse kun sitä pitkästä aikaa kokeilin, huomasin tuon "loginnaa M$ tunnukselle"-bluffin. Se login-ruutu tulee sen tyylisesti, että luulee, että softia ei pysty asentamaan ilman loginnia, mutta oikeasti ne ilmaissoftat kuitenkin asentuu login-ruudun ollessa auki ennen kuin siihen kirjoittaa mitään.

 

[BongisKhan]

Itseäni vituttaa Windows joka versiolta enemmän ja olisin kyllä aikaa sittten siirtynyt pöytäkoneellakin pois Windowsista, jos pelaaminen ei edelleen olisi kohtuullisen iso kompastuskivi Linux-puolella. Valtavaa kehitystä on toki jo tapahtunut suhteellisen lyhyessä ajassa, hyvin pitkälti kiitos Valven, mutta matkaa on vielä paljon.

 

[Timo 2]

Ei ne 99% suosituimmista peleistä toimi windowsissakaan joten sen vaatiminen linuxilta on melkoisen typerää argumentointia.

Okei, kysytään sitten hieman toisella tavalla. Toimiiko kaikki 32 ja 64 bittiset x86-64 softat myös linuxissa ilman että joutuu säätää? Mitä rajoituksia näiden ajamiseen on?

Ihan vain mielenkiinnosta mites 16 bittiset x86 työpöytä softat. Nehän tietääkseni toimii kaikissa 32 bittisissä windowseissa? Dos peleille sitten emulaattoria, kuten wintoosassa?

 

[Gandalf]

Ei mulla ainakaan Ubuntulla mikään käynnisty tahmeasti.

Kone jolla testailin (Debian 12 Gnome, Windows 10 ja Ubuntu 22.04 LTS) joulun pyhinä ei ollut mikään uusi että se varmasti vaikutti asiaan mutta tosisia oli, että Debian oli ylivoimaisesti nopein, Windows seuraavana ja Ubuntu oli todella tahmea.

En tietenkään epäile etteikö tarpeeksi tehokkaalla koneella erot vähenisi tai katoaisi merkityksettömäksi mutta Ubuntussa se snap paketointi oli riesa. Ja siihen touhuun nyt en lähtisi, että ottaa Ubuntun, poistaa snap paketoinnit ja alkaa käyttää niitä Debianin testingistä raavittuja .deb paketteja mitä Ubuntun kehittäjät eivät oikein huomioi. Eihän ne juuri muuta katso kuin main repositoryä.

Omalla kohdalla sitten aika selvää tämä, että jos nyt ei diggaa snap paketeista niin saman tien sitten käyttää Debiania. Sen asennus ei välttämättä ole niin suoraviivaista, että läppäri oli parempi asentaa LAN kaapeli kiinni kun asennusimagessa ei ollut wifi ajuri mukana.

En siis sitä Ubuntuakaan tyrmää kelvottomaksi mutta pieni varaus siihen että vaatii vähän tehoja koneelta.

 

[hkultala]

Okei, kysytään sitten hieman toisella tavalla. Toimiiko kaikki 32 ja 64 bittiset x86-64 softat myös linuxissa ilman että joutuu säätää?

Yleensä: Jos on asennusvaiheessa ruksannut yhden ruksin, että asennetaan 32-bittiset kirjastot, käytännössä kaikki 32-bittiset Linux-softat toimii 64-bitisessä linuxissa ilman että joutuu säätämään mitään enempää.

Mutta ei Linuxissa toimi säätämättä kaikki windows-softat, aivan kuten windowsissakaan ei toimi säätämättä kaikki Linux-softat.

Ihan vain mielenkiinnosta mites 16 bittiset x86 työpöytä softat. Nehän tietääkseni toimii kaikissa 32 bittisissä windowseissa? Dos peleille sitten emulaattoria, kuten wintoosassa?

Linux on aina ollut (vähintään) 32-bittinen, ei ole mitään 16-bittisiä Linux-softia.

32-bittisen Linuxin päällä voi ajaa dosemua, joka nimestään huolimatta ei ole emulaattori vaan käyttää 386-arkkitehtuurin v86-tilaa 16-bittisten dos-softien ajamiseen. Muistaakseni dosemussa voi ajaa myös 16-bittistä windowsia. Mekanismi on teknisesti sama kuin miten 32-bittisen windowsin päällä ajetaan 16-bittisiä DOS-softia, mutta erona on lähinnä se, että Linuxin kanssa joutuu säätämään vähän enemmän, dosemun käynnistämistä ei ole automatisoitu samalla tavalla kuin 32-bittisessä windowsissa on automatisoitu tuon 16-bittisen v86-alitilan käynnistys.

64-bittisen Linuxin päällä voi ajaa bochsia tai dosboxia jotka ovat täysiä emulaattoreita, ja tällöin homma toimii myös aivan samalla tavalla kuin 16-bittisten softien ajaminen 64-bittisen windowsin päällä. Säätämisen määräkin on melko sama.

 

[Kizmo]

Minua ketuttaa linux noviisina aivan ylivoimaisesti eniten linuxin älyttömän huono taaksepäin yhteensopivuus ja uuteen käyttikseen vanhojen softapakettien väkertämisen vaikeus kun dependency hajoaa ja kaikki konsoliteksti on vain punaista etkä osaa korjata sitä

Viimeksi taistelin vanhan version pythonista toimimaan että sai ajettua iänikuisen vanhaa python softaa. Oli aivan kauhean kokemus.

Samaan aikaan windows ajaa 25 vuotta vanhaa softaa useimmiten ilman mitään ongelmaa.

 

[moukula]

Minua ketuttaa linux noviisina aivan ylivoimaisesti eniten linuxin älyttömän huono taaksepäin yhteensopivuus ja uuteen käyttikseen vanhojen softapakettien väkertämisen vaikeus kun depencyt hajoaa ja kaikki konsoliteksti on vain punaista etkä osaa korjata sitä

Samaan aikaan windows ajaa 25 vuotta vanhaa softaa useimmiten ilman mitään ongelmaa.

Tämä on samalla sekä hyvä että huono puoli. Windowsia on kehitetty pitkälti taaksepäin yhteensopivuus ja käytön helppous mielessä ja siitä johtuen ei ole kaikista tehokkain järjestelmä. Samoilla kellojaksoilla Linux suorittaa asiat tehokkaammin, mutta toisaalta vaatii sitten käyttäjältä perehtymistä että saa oletuksena epäyhteensopivat asiat rullaamaan.

 

[Kizmo]

Tämä on samalla sekä hyvä että huono puoli. Windowsia on kehitetty pitkälti taaksepäin yhteensopivuus ja käytön helppous mielessä ja siitä johtuen ei ole kaikista tehokkain järjestelmä. Samoilla kellojaksoilla Linux suorittaa asiat tehokkaammin, mutta toisaalta vaatii sitten käyttäjältä perehtymistä että saa oletuksena epäyhteensopivat asiat rullaamaan.

Joo kyllä tämän puolen ymmärrän ja raudanläheisessä säätämisessä linux on aika kiva. Jotain raspberry kötösteitä on tullut tehtyä joissa on reippaasti hyödyntänyt GPIO:ta

Se on suhteellisen helppoa rakentaa alusta asti itse tuoreesta softasta.

Mutta olemassaolevan muokkaaminen tai tai vanhan ottaminen ajoon.. voi jeesus

 

[snuarrow]

Viimeksi taistelin vanhan version pythonista toimimaan että sai ajettua iänikuisen vanhaa python softaa. Oli aivan kauhean kokemus.

Laita joku Python virtuaaliympäristö, esim Miniconda, ni kaikki nää ongelmat katoaa. Sen jälkee voit joka shell sessioon määritellä oman versiokoktailin yhellä komennolla

 

[Heikki_H]

Vastasin kylläkin viestiin missä oli kyse useista työpöydistä kun se oli ongelma että on useita vaihtoehtoja. Useiden työpöytien määrä kun on "pirstaleista".

Siihen en sitten saanut vastausta, että miten saisi macOS ja Windows käyttämään Gnomea että vähentyisi pirstaleet. Oikeasti eri työpöytävaihtoehdot eivät ole mikään ongelma.

Et varsinaisesti vastannut. Tai sitten vastasit väärään viestiin. Keskiverron viestissä puhuttiin nimenomaan otsikon neljään prosenttiin viitaten työpöydästä koneena / käyttiksenä, ei käyttiksen sisäisistä työpöydistä.
Mutta joo, se nyt siitä, keskustelu jatkukoon

 

[Barbarossa]

Viimeksi taistelin vanhan version pythonista toimimaan että sai ajettua iänikuisen vanhaa python softaa. Oli aivan kauhean kokemus.

Sivuhuomiona, tämähän ei oikeastaan ole mikään Linux-ongelma, vaan Python-ongelma. Pythonin eri versioiden ja kaikenmaailman pippipakettien eri versioiden välisten yhteensopivuussotkujen kanssa taisteleminen tekee raittiistakin miehestä alkoholistin.

 

[snuarrow]

Mutta olemassaolevan muokkaaminen tai tai vanhan ottaminen ajoon.. voi jeesus

Tää on se yks suurimmista haasteita, kehittäjät usein olettaa vähän liikaa tietämystä muilta siitä omasta domainistaan, eivätkä nää vaivaa sille deploymentin dokumentaatiolle. Hyvä softa on sellasta, että sen saa helposti toimimaan. Parhaimmillaan nää ei saa ees ite niitä tekeleitään enää pystyyn puolen vuoden päästä, kun ovat unohtaneet mitä jonain hämäränä yönä puuhailivat

 

[Heikki_H]

Kone jolla testailin (Debian 12 Gnome, Windows 10 ja Ubuntu 22.04 LTS) joulun pyhinä ei ollut mikään uusi että se varmasti vaikutti asiaan mutta tosisia oli, että Debian oli ylivoimaisesti nopein, Windows seuraavana ja Ubuntu oli todella tahmea.

En tietenkään epäile etteikö tarpeeksi tehokkaalla koneella erot vähenisi tai katoaisi merkityksettömäksi mutta Ubuntussa se snap paketointi oli riesa. Ja siihen touhuun nyt en lähtisi, että ottaa Ubuntun, poistaa snap paketoinnit ja alkaa käyttää niitä Debianin testingistä raavittuja .deb paketteja mitä Ubuntun kehittäjät eivät oikein huomioi. Eihän ne juuri muuta katso kuin main repositoryä.

Omalla kohdalla sitten aika selvää tämä, että jos nyt ei diggaa snap paketeista niin saman tien sitten käyttää Debiania. Sen asennus ei välttämättä ole niin suoraviivaista, että läppäri oli parempi asentaa LAN kaapeli kiinni kun asennusimagessa ei ollut wifi ajuri mukana.

En siis sitä Ubuntuakaan tyrmää kelvottomaksi mutta pieni varaus siihen että vaatii vähän tehoja koneelta.

Mun vanha Thinkpad X201 ajoi ubuntua siinä missä debianiakin, varsinaisesti eroa niiden tahmaisuudessa en havainnut, mun mielestäni kumpikaan ei sen erityisemmin "tahmea" ollut. Ehkä tuokin on sitten makuasioita mikä kellekin on tahmeaa ja kuinka kiivaasti pitää ikkunoiden singahdella.

 

[Kizmo]

Sivuhuomiona, tämähän ei oikeastaan ole mikään Linux-ongelma, vaan Python-ongelma. Pythonin eri versioiden ja kaikenmaailman pippipakettien eri versioiden välisten yhteensopivuussotkujen kanssa taisteleminen tekee raittiistakin miehestä alkoholistin.

Tää on se yks suurimmista haasteita, kehittäjät usein olettaa vähän liikaa tietämystä muilta siitä omasta domainistaan, eivätkä nää vaivaa sille deploymentin dokumentaatiolle. Hyvä softa on sellasta, että sen saa helposti toimimaan. Parhaimmillaan nää ei saa ees ite niitä tekeleitään enää pystyyn puolen vuoden päästä, kun ovat unohtaneet mitä jonain hämäränä yönä puuhailivat

Joo - kyllä myönnän että syypää tässä on se että en osaa.

Linux tunteja on aika vähän mutta turhautumista dokumentointiin tai sen puutteisiin ja ristiraataisiin tai sekaviin ohjeisiin on senkin edestä.

Se on vähän sitä että jos ei itse ymmärrä mitä on tekemässä niin ohjeetkaan ei aina auta.

 

[weetabix]

Usein noissa on se sama ongelma, eli komento jota suoritetaan on eri mitä kuvittelee. Pythonin kohdalla usein se on voitu asentaa järjestelmä laajuisesti, tai sitten se voidaan olla asennettu käyttäjäkohtaisesti tai sitten tiettyyn hakemistoon vielä käsin. Tässä kohtaa kun rupeaa python -komentoa ajamaan niin esim. "which python" auttaa niin sentään tietää mitä pythonia ko. sessio käyttää. Tuohon kun pip lätkitään samalla tavalla niin se rajattu python virtuaaliympäristö rupeaa kovasti kiinnostamaan.

Sinänsä markkinaosuuteen tuolla ei ole merkitystä ja windowssia vaivaa usein ihan sama ongelma, mutta siellä ei välttämättä pysty selvittämään mikä python -tiedosto ajetaan.

 

[snuarrow]

Eikös täällä just parjattu että Ubuntu ei ole hyvä valinta jos haetaan hyvää Linuxia?

Se on yleisin, sille löytyy eniten tukee netistä ja se toimii

 

[snuarrow]

Linux tunteja on aika vähän mutta turhautumista dokumentointiin tai sen puutteisiin ja ristiraataisiin tai sekaviin ohjeisiin on senkin edestä.

Joo päätä joutuu kyl usein raapimaan, mutta lupaa mulle, että teet hyvän ja mitään olettamattoman ohjeistuksen jonain päivänä kun julkaiset jotain kivaa

 

[Kizmo]

Joo päätä joutuu kyl usein raapimaan, mutta lupaa mulle, että teet hyvän ja mitään olettamattoman ohjeistuksen jonain päivänä kun julkaiset jotain kivaa

Parempi kun en julkaise sätöksiäni

 

[Gandalf]

Okei, kysytään sitten hieman toisella tavalla. Toimiiko kaikki 32 ja 64 bittiset x86-64 softat myös linuxissa ilman että joutuu säätää? Mitä rajoituksia näiden ajamiseen on?

Oletusarvoisesti, 32-bit ja 64-bit softien ei tarvitse toimia missään rinnakkain. Se on käyttöjärjestelmäkohtaista.

64-bit tuki Windowsissa tuli XP:ssä mutta se oli käytännössä vähän testivaiheessa. Windows Vistalla toimi ihan hyvin sitten ja 32-bit sovellukset toimi rinnakkain mutta 64-bittisesti toimi lähinnä .NET softat ja Windows itse. Java tuli pian perässä. Kaikki muu oli 32-bittistä. Adoben ohjelmien 32-bittisyys oli riesana.

Linuxeissa ja macOS:ssa 64-bit tuki tuli paljon aikaisemmin. macOS:ssa toimi niinikään rinnakkain, mutta 32-bit tuki on pudotettu jo ajat sitten ja vuosikausiin ei ole 32-bit ohjelmat toimineet.

Debianissa ja Red Hat Enterprisessa asennettiin arkkitehtuurin mukaisesti mutta x64 64-bit vehkeissä sai lisättyä 32-bit tuen asentamalla 32-bit kirjastot rinnalle, ja saa edelleen. Raksi ruutuun vaan.

Ubuntussa ei aikoinaan ajateltu 32-bit ja 64-bit toimimista rinnakkain. Oli Debianista copypastella jotain kirjastoa mutta ei toiminut kunnolla silloin aikoinaan. Etenkin Qt softat meni rikki. Ubuntu siis oli joko 64-bit tai 32-bit mutta ilmeisesti näiden yhteentoimivuutta parannettiin jossain kohtaa peleillä tai sen teki Valve yksistään Steam runtimen muodossa. Taisi olla Ubuntu 14.04 LTS:ssä toimi niin että sai asennettua 64-bit mutta Steam toimi 32-bittisenä rinnakkain. Eihän sitä enää ollut enää mitään 32-bittistä koodia missään muualla.

Linuxeissa 32-bit on muinaishistoriaa. Yleisesti ottaen lähes kaikki oli täysin 64-bittistä joskus vuonna 2007. Harvinaisen ärsyttävän poikkeuksen teki Adoben Flash Player, että Ubuntut olivat sitten tämän takia 32-bittisiä sinne vuoteen 2012 saakka ja 64-bit asennukset alkoivat 12.04 LTS:n myötä. Tosin Ubuntussa 32-bittisyyteen takertuminen jatkui pelaajilla pari vuotta pidempään Steamin takia.

32-bittinen Flash Player aikoinaan toki teki sen, että ihmiset jotka käyttivät pääasiassa selainta ja halusivat Flash Player tukea, asensivat koneet 32-bittisiksi vielä vuoden 2011 puolella kun ei ollut järkeä ajaa kaikkea rinnakkain. Sitähän se 32-bit tuki 64-bittisissä järjestelmissä on, että rinnakkain on sama palikat 32-bittisenä resursseja kuluttamassa. 32-bit Flash Player kun tarvitsi tietenkin myös 32-bittisen selaimen, ja 32-bittinen selain jos ajoi Java appletteja niin Javakin piti olla 32-bittisenä rinnakkain. Windowsissa se oli tietenkin sama juttu, että oli aikoinaan vielä Windows 7 64-bit asennuksia missä 32-bit selain, 32-bit Flash ja 32-bit Java että toimi ne palvelut mitä haluttiin.

Windowsissa 32-bittisyydestä ei olla vieläkään päästy sovelluksissa, että välillä kummittelee tehtävienhallinnassa 32-bittistä koodia joillakin sovelluksilla. Bloattia lähinnä tekee.

Ihan vain mielenkiinnosta mites 16 bittiset x86 työpöytä softat.

Linux ei ole ikinä ollut 16-bittinen. Ei ole tuollaista riesana ja tosiaankin 32-bittisyyskin jäi historiaan ajat sitten vaikka yhteensopivuutta varten ne kirjastot saa asennettua.

Windows XP:ssä pudotettiin jotain 16-bit työpöytätukea mutta 64-bittisissä ne meni sitten kaikki.

Dos peleille sitten emulaattoria, kuten wintoosassa?

Sellainen ohjelma kuin DOSBox ollut linuxeissa useinkin valmiina varmaan lähemmäksi parikymmentä vuotta. Sen saa myös Windowsille.

 

[Emeron]

Kone jolla testailin (Debian 12 Gnome, Windows 10 ja Ubuntu 22.04 LTS) joulun pyhinä ei ollut mikään uusi että se varmasti vaikutti asiaan mutta tosisia oli, että Debian oli ylivoimaisesti nopein, Windows seuraavana ja Ubuntu oli todella tahmea.

En tietenkään epäile etteikö tarpeeksi tehokkaalla koneella erot vähenisi tai katoaisi merkityksettömäksi mutta Ubuntussa se snap paketointi oli riesa. Ja siihen touhuun nyt en lähtisi, että ottaa Ubuntun, poistaa snap paketoinnit ja alkaa käyttää niitä Debianin testingistä raavittuja .deb paketteja mitä Ubuntun kehittäjät eivät oikein huomioi. Eihän ne juuri muuta katso kuin main repositoryä.

Omalla kohdalla sitten aika selvää tämä, että jos nyt ei diggaa snap paketeista niin saman tien sitten käyttää Debiania. Sen asennus ei välttämättä ole niin suoraviivaista, että läppäri oli parempi asentaa LAN kaapeli kiinni kun asennusimagessa ei ollut wifi ajuri mukana.

En siis sitä Ubuntuakaan tyrmää kelvottomaksi mutta pieni varaus siihen että vaatii vähän tehoja koneelta.

Aiemminkin kuullut tämän että snap olisi jotenkin hirveen raskas. En tiedä kuinka vanhoilla koneilla noita sitten pyöritetään, ainakin tuolla omalla Thinkpad T420 Ubuntu 22.04 pyörii eikä tahmaa yhtään, ainakaan ei ole koskaan vaivannut. Windows 10 sen sijaan tahkasi tuossa koneessa, onkohan siitä 3 vuotta kun oli asennettuna.

 

[Gandalf]

Minua ketuttaa linux noviisina aivan ylivoimaisesti eniten linuxin älyttömän huono taaksepäin yhteensopivuus ja uuteen käyttikseen vanhojen softapakettien väkertämisen vaikeus kun dependency hajoaa ja kaikki konsoliteksti on vain punaista etkä osaa korjata sitä

Taaksepäinyhteensopivuutta on kahdenlaista. Lähdekooditasolla olevaa yhteensopivuutta ja binääritasolla olevaa yhteensopivuutta.

Olen käännellyt 80-luvun ohjelmia linuxeissa pienin muutoksin, että lähdekooditasolla yhteensopivuutta riittää. Binääritasolla taaksepäinyhteensopivuus riippuu käytetystä teknologiasta.

Java EE:ssä ollut kolme major releasea taaksepäinyhteensopivuutta, Red Hat Enterprisessa keskeisillä komponenteilla kaksi releasea taaksepäinyhteensopivuutta. Steam runtime hoitanut taaksepäinyhteensopivuutta vuodesta 2013 lähtien peleillä. Lisäksi linuxeissa oli aikoinaan standardisointia keskeisille osille että oli binääriyhteensopivuutta. Standardissa C++ yhteensopivuus rikottiin kerran vuosikymmenessä. Mutta tuo jäänyt merkityksettömäksi ja siihen on monta syytä. Merkittävin syy tietenkin se, että client puolella yhteensopivuudesta on ikuisuuden huolehtinut selain.

Kun virtualisointi meni halvaksi silloin 2007, ihan normi meininki oli että softa laitetaan toimimaan sillä käyttöjärjestelmällä mikä softan kehittäjällä oli käytössä. Sama systeemi sitten ollut Dockerin kanssa kohta 10v että laittaa sen imagen mikä vastaa kehittäjän ympäristöä niin toimii sitten.

Viimeksi taistelin vanhan version pythonista toimimaan että sai ajettua iänikuisen vanhaa python softaa. Oli aivan kauhean kokemus.

Tuo on Pythonin ominaisuus. Pythonista oli 2.x ja 3.x. Pythonin vakiomoduulit kyllä ovat toimineet hyvin 2.x ja 3.x sarjojen sisällä, että tuo 2->3 oli se mikä rikkoi. Sen sijaan jos lisää jotain dependencyjä niin niitä vasten tehty koodi sitten on versioriippuvaista näistä dependencyistä. Windowsilla ei ole eroa tähän. Samalla tavalla siinäkin ratkotaan dependencyjä.

 

[Kizmo]

Taaksepäinyhteensopivuutta on kahdenlaista. Lähdekooditasolla olevaa yhteensopivuutta ja binääritasolla olevaa yhteensopivuutta.

Olen käännellyt 80-luvun ohjelmia linuxeissa pienin muutoksin, että lähdekooditasolla yhteensopivuutta riittää. Binääritasolla taaksepäinyhteensopivuus riippuu käytetystä teknologiasta.

Java EE:ssä ollut kolme major releasea taaksepäinyhteensopivuutta, Red Hat Enterprisessa keskeisillä komponenteilla kaksi releasea taaksepäinyhteensopivuutta. Steam runtime hoitanut taaksepäinyhteensopivuutta vuodesta 2013 lähtien peleillä. Lisäksi linuxeissa oli aikoinaan standardisointia keskeisille osille että oli binääriyhteensopivuutta. Standardissa C++ yhteensopivuus rikottiin kerran vuosikymmenessä. Mutta tuo jäänyt merkityksettömäksi ja siihen on monta syytä. Merkittävin syy tietenkin se, että client puolella yhteensopivuudesta on ikuisuuden huolehtinut selain.

Kun virtualisointi meni halvaksi silloin 2007, ihan normi meininki oli että softa laitetaan toimimaan sillä käyttöjärjestelmällä mikä softan kehittäjällä oli käytössä. Sama systeemi sitten ollut Dockerin kanssa kohta 10v että laittaa sen imagen mikä vastaa kehittäjän ympäristöä niin toimii sitten.



Tuo on Pythonin ominaisuus. Pythonista oli 2.x ja 3.x. Pythonin vakiomoduulit kyllä ovat toimineet hyvin 2.x ja 3.x sarjojen sisällä, että tuo 2->3 oli se mikä rikkoi. Sen sijaan jos lisää jotain dependencyjä niin niitä vasten tehty koodi sitten on versioriippuvaista näistä dependencyistä. Windowsilla ei ole eroa tähän. Samalla tavalla siinäkin ratkotaan dependencyjä.

Joo tottahan se jos osaa käännellä toisen tekemää koodia ja muokata sitä. Minä en osaa.

 

[Gandalf]

Tää on se yks suurimmista haasteita, kehittäjät usein olettaa vähän liikaa tietämystä muilta siitä omasta domainistaan, eivätkä nää vaivaa sille deploymentin dokumentaatiolle. Hyvä softa on sellasta, että sen saa helposti toimimaan. Parhaimmillaan nää ei saa ees ite niitä tekeleitään enää pystyyn puolen vuoden päästä, kun ovat unohtaneet mitä jonain hämäränä yönä puuhailivat

Aika moni softa tosiaankin niin, että kehittäjä tehnyt sen vain omiin tarpeisiin ja työntänyt koodit Githubiin. Ei se väärin ole.

Sen sijaan jos softa laitettu johonkin Steamiin, Google Playhin, Windows storeen tms. ja siitä maksetaankin niin sitten saisi olla selvästi kirjoitettuna missä toimii. Käyttöjärjestelmän vakioiden kanssa sitten ei ole ongelmaa.

Steamista ja Google Playstä on tullut vastaan vähän jännää laatua että saisivat vähän paremmin paimentaa noita. Windows Storesta ladannut sen verran vähän, että ei ole osunut vastaan mitään kuraa. Yleensä lataan sieltä vain Slack, VS Code, VLC Player ja Whatsapp. Google Playstä sitten tuli S-Pankin softa rikkinäisenä. Steamissa monet pelit taas ovat sellaisenaan olleet vuodesta toiseen, että pilaantuvat vähitellen kun kukaan ei katso niiden perään.

 

[AveragePizzaBuffetFan]

Omalla kohdalla sitten aika selvää tämä, että jos nyt ei diggaa snap paketeista niin saman tien sitten käyttää Debiania. Sen asennus ei välttämättä ole niin suoraviivaista, että läppäri oli parempi asentaa LAN kaapeli kiinni kun asennusimagessa ei ollut wifi ajuri mukana.

Debian hyötyisi edes vähän ystävällisemmästä installerista. Distro itsessäänhän on sangen käyttäjäystävällinen, mutta asennusohjelma on vähän jotenkin antiikkisen ja kankean oloinen verrokkeihin nähden, ja kyseleekin hämmentäviä juttuja, kuten domainin nimeä.

Pyöritän kotiverkkoni sisäistä SFTP-palvelinta näytöttömällä Debian-koneella ja hyvin on pelittänyt.

 

[Gandalf]

Debian hyötyisi edes vähän ystävällisemmästä installerista. Distro itsessäänhän on sangen käyttäjäystävällinen, mutta asennusohjelma on vähän jotenkin antiikkisen ja kankean oloinen verrokkeihin nähden, ja kyseleekin hämmentäviä juttuja, kuten domainin nimeä.

En ole oikein ajatellut noin, toimii kuitenkin graafisesti ja selkeä. Tosin kuin vaikka jotain BSD vermeitä asennellessa asennus muistuttaa 70-luvun tekstiseikkailua kun vastaillaan kirjaimilla kysymyksiin miten osioidaan kiintolevyä.

 

[Heikki_H]

En ole oikein ajatellut noin, toimii kuitenkin graafisesti ja selkeä. Tosin kuin vaikka jotain BSD vermeitä asennellessa asennus muistuttaa 70-luvun tekstiseikkailua kun vastaillaan kirjaimilla kysymyksiin miten osioidaan kiintolevyä.

Makuasioita toki, mutta mun silmiin ei nyt ihan kauheen 70-lukulaiselta vaikuta. FreeBSD:ssä, OpenBSD:ssä ja NetBSD:ssä on edelleen varsin persoonalliset installerit, mutta "BSD vermeiden" alle menee nuo muutkin BSD:t.

Debianin installeri on ihan ok ja sinänsä selkeä, JOS on ollut enemmänkin debsun kanssa tekemisissä. Kyllä se ensiasentajalle on vähintäänkin kankea, moneen muuhun linuxin asennukseen verrattuna.

 

[Gandalf]

Makuasioita toki, mutta mun silmiin ei nyt ihan kauheen 70-lukulaiselta vaikuta. FreeBSD:ssä, OpenBSD:ssä ja NetBSD:ssä on edelleen varsin persoonalliset installerit, mutta "BSD vermeiden" alle menee nuo muutkin BSD:t.


Debianin installeri on ihan ok ja sinänsä selkeä, JOS on ollut enemmänkin debsun kanssa tekemisissä. Kyllä se ensiasentajalle on vähintäänkin kankea, moneen muuhun linuxin asennukseen verrattuna.

Niin en minä ole asentanut BSD vehkeistä macOS ohella kuin FreeBSD:tä ja OpenBSD:tä. Ne ovat sellaisia Zork elämyksiä. Eikä sekään edes haittaa.

 

[AveragePizzaBuffetFan]

Debianin installeri on ihan ok ja sinänsä selkeä, JOS on ollut enemmänkin debsun kanssa tekemisissä. Kyllä se ensiasentajalle on vähintäänkin kankea, moneen muuhun linuxin asennukseen verrattuna.

Juu tätä just meinasin, että ensikertalaiselle aika mysteerillinen. Hyvä distro, mutta juuri tuosta syystä en suosittelisi "babbys first Linux"-distroksi ummikolle.

NetBSD:tä testimielessä asentaessa meni kyllä sormi suuhun ja monta kertaa. Kyllä se lopulta onnistui, mutta väsähdin siihen aika pian ja formatoin harjoittelukoneen levyn. En mä niin HC ole, enhän mä osaa vimiäkään käyttää

 

[jkaart]

Lasketaakos tohon Windows markinaosuuteen sitten nämä kaikki Windowsin päällä pyörivät info näytöt ja mitä näitä ikinä onkaan?

Monasti ihmetelly Hesburgerissa käydessä sitä, että minkä ihmeen takia siellä ajetaan noutonumero info taulua Windowsin päällä?
En keksi sitten mitään syytä miksi sitä ei vois ajaa Linuxilla.
Ja varmasti maailmalla on aivan valtava määrä ko. tapaisessa käytössä koneita joissa Windows.

 

[Karonkka]

Mun mielestäni nämä on typeriä uutisia, koska kaikki lähes pyöriii linuxin päällä. Tämäkin foorumi.
Ette edes pääse nettiin ilman linuxia (reitittimet tms)

En syytä sua nyt, mutta mun mielestä on typerää lukea tämä sama kommentti jokaisen uutisen alla, missä tätä aihetta käsitellään. Neljäs kieli olikin sitten vasta oma äidinkieleni, joten sinänsä positiivista kai.

Mielestäni näistä uutisista on hyväkin rajata kaikki muu paitsi työpöydät pois, koska Windows-käyttäjiähän näillä on tarkoitus herätellä pois omista uskomuksistaan. Toivon, että viimeistään 10% kohdalla Linuxin suosio kääntyy nopeaan nousuun. Koska jonkun kulminaatiopisteen jälkeen senkin on tapahduttava.

 

[Karonkka]

Tuo 4% on jo aika saavutus kun ottaa huomioon minkämoista säätöä se Linuxin käyttäminen on. Jos koneella täytyisi saada jotain aikaan niin ei tulisi pieneen mieleenkään Linuxia alkaa siihen laittelemaan.
Siinä sitten jollain purkkaviritelmä emulaattoreilla ajella Windows ohjelmia ja pakettia asennella, hermothan siinä menisi kun yrittää hommia tehdä jos koneen käyttäminen on pelkkää säätöä.
Jos nuo avoimen lähdekoodin softat olisi oikeasti hyviä niin voisi hyvin harkita täyspäiväiseen Linux työpöytä käyttöön siirtymistä. Tietty jos jollekkin työpöytä käyttö on pelkkää netin selausta niin kait se on ihan sama mikä siinä koneessa on.

Miltä vuodelta tuorein Linux-kokemuksesi on? Nykyään Linux toimii ihan kaikessa paremmin kuin Windows, jos Nvidiaa ei koneesta löydy. Ja sekin on kokenut isoja harppauksia viimeisen kahden vuoden aikana. Paitsi nyt tällä viikolla Nvidia laski tietoisesti julkaisemiensa ajureiden tehoa ja lukitsi tehon käytön lisäämisen, joka tähän saakka on ollut loppukäyttäjän säädettävissä.

 

[Gandalf]

Lasketaakos tohon Windows markinaosuuteen sitten nämä kaikki Windowsin päällä pyörivät info näytöt ja mitä näitä ikinä onkaan?

Ei.

Data mielestäni kerätty nettisivustoilta.

Monasti ihmetelly Hesburgerissa käydessä sitä, että minkä ihmeen takia siellä ajetaan noutonumero info taulua Windowsin päällä?

Olen tuollaisia infotauluja rakentanut työkseni niin alustan käytännössä sanelee se rauta. Näitä myydään tavallisesti Androidilla tai Windows embedded/IoT. Se valmistaja siis huolehtii siitä, että alustassa toimii ajurit sen kosketuksen kanssa ja on sen kalibroinnit. Siihen sitten vaan laitetaan sitten itse se softa pyörimään johonkin kioskitilaan.

Ja varmasti maailmalla on aivan valtava määrä ko. tapaisessa käytössä koneita joissa Windows.

Paljon vähemmän kuin näitä missä Linux. Tyyliin joka hemmetin digiboksi ja televisio.

 

[Gandalf]

Paitsi nyt tällä viikolla Nvidia laski tietoisesti julkaisemiensa ajureiden tehoa ja lukitsi tehon käytön lisäämisen, joka tähän saakka on ollut loppukäyttäjän säädettävissä.

Odotellaan nyt sitä että milloin nVidiaan tulee subscriptioni millä saa raytracet, AI:t, framegenerationit yms. käyttöön ja kellotettua lisää ja ilman sitä kaikki lukkojen taakse.

 

[jkaart]

Olen tuollaisia infotauluja rakentanut työkseni niin alustan käytännössä sanelee se rauta. Näitä myydään tavallisesti Androidilla tai Windows embedded/IoT. Se valmistaja siis huolehtii siitä, että alustassa toimii ajurit sen kosketuksen kanssa ja on sen kalibroinnit. Siihen sitten vaan laitetaan sitten itse se softa pyörimään johonkin kioskitilaan.

Kyllä toi Hesen näytön käyttis ainakin kovasti näytti ihan täysiveriseltä Windows 10:lta käynnistä valikkoineen ja tehtäväpalkineen. Toki en kyllä tiedä miltä Windows embedded/IoT näyttää...

 

[myrskyviitta]

ja se on ilmainen

Se on ilmainen vain jos omalla ajalla ei ole arvoa.

Miltä vuodelta tuorein Linux-kokemuksesi on?

En osaa tarkkaan sanoa, mutta sillä ei ole yhtään mitään merkitystä sillä vuosien saatossa mikään ei ole muuttunut. Suosikkiohjelmistoni eivät ole natiivisti tuettuna linuxilla. Jotenka ei ole päätä eikä häntää sitä alkaa virittelemään. En ala vääntämään uudestaan tästä, eikä kiinnosta jos sun ohjelmat toimii siellä linux puolella.

 

[snuarrow]

Se on ilmainen vain jos omalla ajalla ei ole arvoa.

Linux osaajien aika se vasta arvokasta onkin

 

[Gandalf]

En osaa tarkkaan sanoa, mutta sillä ei ole yhtään mitään merkitystä sillä vuosien saatossa mikään ei ole muuttunut.

Jos mikään ei ole missään muuttunut niin ihmeen paljon ihmiset kuitenkin jaksavat ostella uusia tietokoneita ja uusia ohjelmistoja? Jos mikään ei muutu niin mitä turhaan ostamaan uusia.

Minusta muutokset ovat kovin paljon käyttöjärjestelmäkohtaisia ja tapa millä muuttuvat, ja mihin suuntaan muuttuvat myös. Windowsissa esimerkiksi nykyään on Windows 7:n nähden enemmän kytköstä Microsoftin pilvipalveluihin, Microsoft tilille kirjaumista, useammin tulee isoja päivityksiä, isot päivitykset nollaavat asetuksia ja muuttavat ajureita ja jne. Tuo että alusta ei ole samalla tavalla vakaa voi häiritä pahasti audiohommissa että jos on tietokoneessa kiinni audiokamoja ja softassa plugineja niin Windowsin päivitykset potentiaalisesti voivat pistää ne rikki.

Toisaalta sitten Microsoft on saanut vähän sujuvammaksi sitä päivityskoneistoa. Sehän oli Windows 7:ssa rikki että jossain vaiheessa päivitysten tarkastaminen kesti tunnin kun asennettujen päivitysten määrä teki tuosta koko ajan hitaamman. Korjasivat tuon bugin Windows 7:ssa, ja Windows 10:ssä tuntuu vielä sujuvammalta ja sovelluksetkin päivittyvät kivasti Windows storesta. Windows 10:ssä myös kaivattu PDF tuki. Selaimissa ollut joka paikassa älytön muutos. Ehkä rajuin ollut Windowsissa kun Windows 7 kun julkaistiin niin siinä oli Internet Explorer 8. Se vaihtui IE9->10->11 ja Windows 10:ssä Edgeen ja jossain versiossa vaihtoivat siihen saman koneiston kun Chromessa. Aivan älytön nopeutus tullut tässä vuosien varrella.

Ja mitä pilvipalveluihin tulee niin uskoisin jatkossakin Microsoftin pilvipalveluihin kytköksen tiukentuvan, eli muutoksia on ja muutosten suunta noudattaa firman ajattelumallia. Subscriptionien tuloa Windowsiin odotellessa.

Vastaavaa nähdään joka käyttöjärjestelmällä. Kivoja uudistuksiakin tulee, esimerkiksi Androidin jos tökkää USB:lla telkkariin niin se vie kuvan sitä kautta telkkariin. Nice.

Debian 11 -> 12 oli kiva päivitys konservatiivisessa käyttöjärjestelmässä jossa ei isoja muutoksia oikein tehdä. Periaatteessa ei muuteltu paljoa mutta tämä taidettu kääntää uudemmalla kääntäjällä ja/tai vaihdettu joku keskeinen komponentti nopeammaksi kun tuntuu sellaista järjestelmän laajuista nopeampaa toimintaa. En ole tarkemmin tutkinut changelogia että mitä tehty.

Ja tietenkin muuttelusta tulee mieleen, joissakin järjestelmissä myös arvostetaan sitä, että ei muutella ja rikota kaikkea.

 

[Gandalf]

Kyllä toi Hesen näytön käyttis ainakin kovasti näytti ihan täysiveriseltä Windows 10:lta käynnistä valikkoineen ja tehtäväpalkineen. Toki en kyllä tiedä miltä Windows embedded/IoT näyttää...

Näyttää samalta.

Ei sitä päälle päin huomaa, olennainen ero että se on selkeämmin modularisoitu niin että on mahdollista tehdä myös linuxien tapaan asennusta missä saa rapsittua pois moduuleja mitä ei tarvitse ja sen tekee käytännössä hardware toimittaja. Siis Windows 7 Embedded oli näin ja luultavasti Windows 10 Enterprise IoT myös mutta sillä en ole puljannut.

Windowsin koti ja pro versiot sitten toki tunnettuja että asentavat kaikki mahdolliset hilavitkuttimet, plug play tausta palvelut yms. ja ennen vanhaan vieläpä niin että oletuksena järjestelmän valvojana ja kaikki portit levällään maailmalle että XP saastui heti kun kytki verkkoon. IT-hommissa oikeasti kaivataan ennemminkin täysin päinvastaista, että siinä käyttiksessä ei tarvitsisi olla kuin musta ruutu ja johon lisätään vain se mitä tarvitsee ja avataan porttia sille mitä halutaan, että laitteessa ei pyöri yhtään mitään sellaista mitä ei tarvitse eikä sinne sellaista myöskään pääse tulemaan.

Käytännössä ne Windows 7 Embeddedit esimerkiksi oli sitä, että piti scriptillä vielä sulkea valtava läjä taustapalveluja ja naulata kiinni softa tehdään sellaiseksi että se ottaa koneen haltuun. Windows 7:ssa kun ei ollut järkevää kioskitilaa. Windows 8:ssa taisi jo olla.

 

[myrskyviitta]

Jos mikään ei ole missään muuttunut niin ihmeen paljon ihmiset kuitenkin jaksavat ostella uusia tietokoneita ja uusia ohjelmistoja? Jos mikään ei muutu niin mitä turhaan ostamaan uusia.

Olisi pitänyt olla tarkemmin kirjoitettuna, että mikään ei ole muuttunut noiden ohjelmistojen toimivuuden osalta joita käytän. Sori siit. Tiedän kyllä, että linux puolella asiat päivittynyt - ei kuitenkaan tarpeeksi. Ehkä vielä jonain päivänä, siihen vaadittaisiin kuitenkin näiltä yrityksiltä ponnahteluja.

 

[AveragePizzaBuffetFan]

Toki en kyllä tiedä miltä Windows embedded/IoT näyttää...

Windowsilta Ihan sama käyttöliittymä IoT:ssä ainakin on.

edit. Hups tähän olikin jo vastattu, oli jäänyt sivu päivittämättä...

 

[jak_pdgm]

Miltä vuodelta tuorein Linux-kokemuksesi on? Nykyään Linux toimii ihan kaikessa paremmin kuin Windows, jos Nvidiaa ei koneesta löydy.

No ei kai nyt sentään, jos ihan rehellisiä ollaan. Esimerkkinä vaikka tuo jo moneen kertaan mainittu näytön skaalaus, joka nykyään on aika iso juttu, kun monella on jotain 27" 4k-näyttöjä. Joskus 10v tai jopa 20v sitten Linuxia oli tavallaan jopa helpompi suositella työpöytäkäyttöön, kun Windows oli niin surkea. Xorg ja Wayland sekoittaa nykyään tilannetta, kun toisessa toimii jokin asia paremmin ja toisessa taas jokin toinen.

Ennen sai toki säätää enemmän, mutta nykyäänkin saa vielä säätää aika paljon. Esim: asenna fedora thinkpadiin -> miksi tappihiiri ei toimi kunnolla, vaan liikkuu kuin näyttö päivittyisi 30 kertaa sekunnissa -> googleta -> ahaa, tilanne mahdollisesti korjaantuu, kun kernelin bootti parametriksi laittaa psmouse proto=exps -> no nyt toimii, tosin tasohiiri ei ilmeisesti enää toimi (disabloitu biossissa, en ole kokeillut).

Pikkujuttuja sellaiselle joka osaa käyttää Linuxia, mutta jotenkin tuntuu ettei tarve säätämiselle ole hirveästi vähentynyt vaikka viimeisten 10v aikana.

 

[Heikki_H]

Suosikkiohjelmistoni eivät ole natiivisti tuettuna linuxilla. Jotenka ei ole päätä eikä häntää sitä alkaa virittelemään.

No nythän tässä sanoitkin ne taikasanat, eli SINUN ei kannata alkaa virittelemään. Tästä olen samaa mieltä.

Tämäkin vaan olisi kannattanut tuoda julki mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, eikä inttää ja yleistää, että kenenkään ei kannata viritellä koska suosituimmat softat eivät toimi..

 

[Gandalf]

No ei kai nyt sentään, jos ihan rehellisiä ollaan. Esimerkkinä vaikka tuo jo moneen kertaan mainittu näytön skaalaus, joka nykyään on aika iso juttu, kun monella on jotain 27" 4k-näyttöjä. Joskus 10v tai jopa 20v sitten Linuxia oli tavallaan jopa helpompi suositella työpöytäkäyttöön, kun Windows oli niin surkea. Xorg ja Wayland sekoittaa nykyään tilannetta, kun toisessa toimii jokin asia paremmin ja toisessa taas jokin toinen.

Mjoo kyllä Windows 7:lla ja sen aikaisilla ohjelmilla mieluusti pysyi enintään 1080p resossa kun muuten meni kaikki niin pirun pieneksi. Windows 10:llä hommat toimi jo 4K:ssa. Gnome2, Gnome3 ja Ubuntun Unity olivat sitten 4k kelvollisia kun käytti isompaa fonttia ja sen säätäminen ei rikkonut sovelluksia kuten vanhojen Win32 sovellusten fonttisäätö helposti teki.

Ennen sai toki säätää enemmän, mutta nykyäänkin saa vielä säätää aika paljon. Esim: asenna fedora thinkpadiin -> miksi tappihiiri ei toimi kunnolla, vaan liikkuu kuin näyttö päivittyisi 30 kertaa sekunnissa -> googleta -> ahaa, tilanne mahdollisesti korjaantuu, kun kernelin bootti parametriksi laittaa psmouse proto=exps -> no nyt toimii, tosin tasohiiri ei ilmeisesti enää toimi (disabloitu biossissa, en ole kokeillut).

Tuota varten käyttöjärjestelmä yleensä hankitaan esiasennettuna.

Parannusta Windowsissakin. Windows 7:lla tuli vielä jotain rautaa vastaa mikä ei mennyt LAN kaapelilla nettiin jos ei metsästänyt ajuria jostain.

Minusta kaikki vaan on paremmin kuin ennen, joka paikassa. Isoimmat erot ovat nämä firmojen muutokset politiikassa ja miten haluavat lypsää rahaa käyttäjiltä, eli sitä Windowsin subscriptionia odotellessa. Tuollaiset asiat voivat tehdä asioita sellaiseksi, että ei tunnu niin hyvältä kuin ennen.

 

[AveragePizzaBuffetFan]

Skaalauksesta vielä, ainakin Cinnamon-työpöytä mahdollistaa globaalin fonttien skaalaamisen, joka ainakin mun silmille riittää mainiosti. "HTPC:lläni" esimerkiksi käytän asetusta 1,5, eli 50% isommat fontit, ja pärjään oikein hyvin. Ei se ole sama, mutta riittävän hyvä. Mulle.

 

[Lazzu]

Se on ilmainen vain jos omalla ajalla ei ole arvoa.

Tämä on bullshit-urbaanilegenda, jolla ei ole nykypäivänä minkäännäköistä pohjaa.

 

[Gandalf]

Tämä on bullshit-urbaanilegenda, jolla ei ole nykypäivänä minkäännäköistä pohjaa.

Niin Linux työpöytäkoneessa tosiaankin valitaan siksi, että säästyisi aikaa. Se voidaan laittaa myös siksi että säästyisi aikaa siltä kuka huolehtii muiden koneista.

On sillä nyt vähän eroa onko siinä läppärissä Debian mikä ei reistaile ikinä vaan toimii vuosikausia huoltovapaasti, vai Windows jonka käyttäjä kysyy vähän väliä että missä hänen tiedostot tai mikä laatikko tuli ruudulle tai miksi toimii päivitysten jälkeen hitaasti.

Aikaisemmin ero oli vielä hurjempi kun Windows tarvitsi kuukausittain jotain paimentamista päivittämisen muodossa. Nyt Windowsissa päivitys sentään toimii jo automaattisesti.

 

[myrskyviitta]

No nythän tässä sanoitkin ne taikasanat, eli SINUN ei kannata alkaa virittelemään. Tästä olen samaa mieltä.

Tämäkin vaan olisi kannattanut tuoda julki mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, eikä inttää ja yleistää, että kenenkään ei kannata viritellä koska suosituimmat softat eivät toimi..

Niin no, nähtävästi moni muu kokee asian samoin kun vertailee noita käyttäjämääriä kullakin alustalla.