Niin siis ihan ensimmäisenä lähtisin siitä, että mikä distro on. Ehkä jo hieman vanhentunut tai vanhemassa oleva systeemi, eli distron ylläpitäjä vastaa paketoinnista ja siitä mitä ohjelmia käyttikseesi "kuuluu" saada. Jokaiseen toki saa lähdekoodeista kääntämällä minkä tahansa ja nykyään yleistymässä olevilla flatpakeilla, vaikka AppImage olis kait parempi (?), tosin sitten tulee jokaisen ohjelman mukana ne kirjastot. Mielestäni tuollainen keskitetty paketointitapa saisi silti tsekata, että jos koneella on jo kirjastot, niin ei lataisi niitä. Toisaalta sehän olisi tavallinen paketinhallinta. Josta päästään siihen, koko taustaan, eli sellainen mielestäni käsittämätön ihmeellisyys, että eri versioita eri kirjastoista ei voi olla päällekäin (pl. NixOS) ja sitä rataa sitten riippuvuussuhteet ym ym. Windowsissa voi olla joku net framework 2005 ja siitä eteenpäin, tuolla taas ei. Eli kyllä, vanhojen ohjelmien ajaminen on miten on.
Okei, ehkä turha hyppäys historiaan tai alkuperäiseen ideaan miten tuo on koottu. Koitan sanoa, että Linux- maailmassa tuon asian tarvitsisi muuttua, on aivan järjetöntä, että paketeista, pakkaamisesta ja jakelusta on vastuussa jokaiselle distrolle eri tahot eri aikaan tai tuosta johtuen systeemi kuten Arch menee jatkuvasti rikki. Eli jos Windowsin puolella parilla prosentilla on jokin päivitysten yhteydessä rikki niin tuolla on sitten kaikki jatkuvasti rikki jos menee päivittämään eikä tiedä mitä tekee.
Debian vastaa Debianin paketeista ja tarkoittaa sitä, että kohta on täysin vanhentunut selain esimerkiksi, ellei halua ladata flatpakeina eli turhaa hidasta bloattia.
Eli toki jokin distro voi olla parempi kuin toinen siinä mielessä, että toisen ylläpitäjä huolehtii sen paketeista, siinä missä toinen jättää homman puolitiehen ja siinähän olet vanhentuneen softan kanssa. Tähän sitten päälle distron mahdolliset omat työkalut, jotka säätävät konffitiedostoja, sillä ihan oikeasti kaikkia ei kiinnosta kaivaa missä se jokin asetus sijaitsee ja mitä pitää tekstitiedostosta muuttaa vaan se on helpompi graafisesti täpätä, vaikkei se oikeasti vastaakin sitä, että tekstitiedostoon muutetaan 0->1.
Idea hyppiä noista on ihan ymmärrettävä, käytettävä lähtökohta. Asennusaika, rautatuki, yleinen käytön tuki, käyttöönottoaika. Nimittäin yhtälailla voisi sanoa, että ainoa oikea lähtökohta on Linux from Scratch tai joku vastaava. Siitä sitten itse asentamaan kaikki modulit eli ajurit ja tarvitsemansa paketit ja niiden riippuvuudet jne.
Ja kun on olemassa selvästi täysin eri lähtökohdat ja tarkoituksen omaavat distrot, jotta niitä ei tarvitse tehdä omiin erilaisiin, tarpeisiin sopivaksi, kuten Alpine, NixOS, Fedora ym. On ihan selvää, että tyhjästä ei tarvitse, eikä kannata lähteä keksimään pyörää uudestaan jos edessä on vaikka viisi täysin erilaista laitetta ja käyttökohdetta.
NixOS itseasiassa menee tuohon väliin ja siinä voi luoda oman tekstitiedoston, jolla sitten järjestelmä on aina haluttu ainakin paketteja myöden ym.
Takaisin distroihin ylipäätään, niin Mintin olemassaololle vielä on syy, kuten se, että Ubuntun ylivoimainen out-of-the-box rautatuki (vai onko se paras SuSEssa?) ilman Canonicalia, snap- pakottamista ym. Manjaron ylläpidossa on käsitykseni mukaan ollut ihan oikeasti ongelmia, mikä idea on edes lähtökohtaisesti, että paketit käydään uudestaan läpi, jos jaksetaan Arch->Manjaro kun jaksetaan ja sählätään siitä sivussa? Hajoava systeemi kun on rullaava ja kun Linuxissa tuo paketointiperiaate on mikä on ei muuksi muutu, eritoten jos käyttäjälle annetaan virheellinen mielikuva sillä, että tehdään asennus graafiseksi, jolla ei edes ole asian kanssa mitään tekemistä.
Muistan kun Ubuntu asennustyökalunsa kanssa tuli ja Debiania pidettiin "vaikeana". En ymmärrä miksi, siksi, että se oli tekstimoodissa sinisien laatikoiden kanssa tehtävä asennus? Ihan samat asiat siinä käytiin läpi. 3.1 ei sitä ainakaan enää ollut. Jos haluaa Archin ja AUR niin sitten asentaa Archin, epämääräisten välikäsien lisääminen kuvioon mukaan huonontamaan systeemiä, jotta alussa voi enterin sijaan klikata hiirtä ihmetyttää. Toki jos tuota asentelee useampaan koneeseen liukuhihnalta niin kai senkin voi ymmärtää, että haluaa nopeuttaa työtänsä.
Ja vielä turhemman syyn, eli työpöydän takia en tosiaan pitäisi distroja erilaisina, aiemmin mainitsinkin K-L-X-Ubuntut. Ymmärrän kuitenkin näiden olemassaolon siinä mielessä, että ne ovat lähtökohtia, jos joku haluaa aina juuri tietyn työpöydän niin lataa sen version, jossa on juuri se ja juuri sen työkalut, ei muuta, sen sijaan, että joko itse manuaalisesti asentelisi niitä saatika sen lisäksi poistaisi jonkun toisen. Mutta ei nämä eri distroja edes ole.
Jostain syystä nuo eri Ubuntut sellaisina moni käsitti, Fedoran spinnejä ei. Ja se syy on markkinointi, miten eri sivustoilla asia esitellään näin ym.