Linux rikkoi ensimmäistä kertaa historiassa 3 % markkinaosuuden työpöydällä

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Kaotik
  • Aloitettu Aloitettu
Taisi olla vuosi sitten kun kokeilin Linuxia, Ubuntua, ja pian lähti pois koneelta ja takaisin Windows 10. Yksi ongelma, mitä en ikinä saanut toimimaan, oli heic pakattujen valokuvien thumbnailien puuttuminen filemanagerissa. Oletus kuvan katselu ohjelma ei myöskään niitä avannut, vaan piti aina Gimpissä avata (hidas).
 
Kyllä tämä on juuri se mihin koko jutussa viittasin, että nyky Internet ja some kertoo ihmisille todella virheellistä kuvaa maailmasta. Jos "Jonas TechHead kanavalta, jolla on miljoonaa seuraajaa sanoo, että Ping Pong Linux on paras", niin sitten se varmasti on paras, vai onko?

Tuntuu, että nykyään lähdekritiikki unohtuu, jos jollain on tarpeeksi seuraajia vaikka hän ei oikeasti tietäisi mistään asiasta mitään. Puhumattakaan foorumista jolla voi olla vaikka yksi käyttäjä 100 eri nimimerkillä, jotka kaikki kertovat samaa faktaa maailmasta.

Edit: lisätään vielä sen verran, että uskoisin että paras asiantuntija on se, joka tietää asiasta eniten ei se joka huutaa koviten. Jos haluaa hyvän Linuxin, niin kannattaa ehkä katsoa, että mitkä distrot on ollut olemassa pisimpään, eikä valita uusinta "Glitter Linuxia", koska se "kiiltää" eniten.

Eli auton ostajankin kannattaisi käydä korjaamolla kyselemässä, että mikä on paras auto, eikä katsoa Twitteristä, että minkä merkin omistaja huutaa omastaan koviten, tai uskoa myyjää, joka myy sitä itsensä hyväksi.

Olen täysin samaa mieltä. Ja tuon linkkaamani videon kaveri on varmaan ainoita ellei ainoa, joka nimenomaan EI sano kuten kuvailit vaan avaa asiaa, eli sitä, että suurin osa on vain kuoria ja toistensa kopioita, hitaammin päivittyvä paketinhallinta, koska sitähän distro lopulta on ym, jos katsoit videota yhtään alkua pidemmälle. Alussa toki sortuu tuohon hehkutukseen Debianin ja Archin kohdalla, tosin ihan objektiivisista syistä. Mielestäni sinne ylös olis voinu lisätä Fedoran.
Ne lukuisat muut sitten toimiikin kuvaustesi tavoin kun hehkutellaan milloin mitäkin Minttiä ja Manjaroa sun muuta yllä mainittujen kuorta.

Valitettavasti yleisesti vääristymää luo sekin, että asiassa kuin asiassa pienikin negatiivinen kokemus aiheuttaa valtavan palauteryöpyn nettiin, sen sijaan positiivisista kokemuksista ei niinkään pidetä meteliä.
 
Olen täysin samaa mieltä. Ja tuon linkkaamani videon kaveri on varmaan ainoita ellei ainoa, joka nimenomaan EI sano kuten kuvailit vaan avaa asiaa, eli sitä, että suurin osa on vain kuoria ja toistensa kopioita, hitaammin päivittyvä paketinhallinta, koska sitähän distro lopulta on ym, jos katsoit videota yhtään alkua pidemmälle. Alussa toki sortuu tuohon hehkutukseen Debianin ja Archin kohdalla, tosin ihan objektiivisista syistä. Mielestäni sinne ylös olis voinu lisätä Fedoran.
Ne lukuisat muut sitten toimiikin kuvaustesi tavoin kun hehkutellaan milloin mitäkin Minttiä ja Manjaroa sun muuta yllä mainittujen kuorta.

Valitettavasti yleisesti vääristymää luo sekin, että asiassa kuin asiassa pienikin negatiivinen kokemus aiheuttaa valtavan palauteryöpyn nettiin, sen sijaan positiivisista kokemuksista ei niinkään pidetä meteliä.
Itse en siis katsonut videoo ollenkaan ja en varsinaisesti viitannut linkkaamaasi videoon, vaan yleisesti nykymaailman menoon. Toisaalta myöskään en ole sitä mieltä, että Mintissä tai Manjarossa olisi jotain vikaa. Lähinnä se, että Linux on Linux ihan sama miten se jaellaan. Jokaisella Linux jakelulla voi tehdä ihan samaa ja jokaisen voi laittaa näyttämään samalta jne. eli distrosta toiseen hyppiminen ei oikeasti muuta mitään. Joten en ymmärrä, että millä eväillä kukaan voi väittää että joku distro on parempi kuin toinen. Toki jos haluaa tietokoneella asentaa Linuxeja tietokoneen käytön sijaan niin saahan niitä jokainen asennella.
 
Itse en siis katsonut videoo ollenkaan ja en varsinaisesti viitannut linkkaamaasi videoon, vaan yleisesti nykymaailman menoon. Toisaalta myöskään en ole sitä mieltä, että Mintissä tai Manjarossa olisi jotain vikaa. Lähinnä se, että Linux on Linux ihan sama miten se jaellaan. Jokaisella Linux jakelulla voi tehdä ihan samaa ja jokaisen voi laittaa näyttämään samalta jne. eli distrosta toiseen hyppiminen ei oikeasti muuta mitään. Joten en ymmärrä, että millä eväillä kukaan voi väittää että joku distro on parempi kuin toinen. Toki jos haluaa tietokoneella asentaa Linuxeja tietokoneen käytön sijaan niin saahan niitä jokainen asennella.
Pitkähkö viesti niin laitetaan kooste kärkeen ja pidempi jaarittelu spoilereihin niille, ketä kiinnostaa.

Minä en ainakaan asentele tai vertaile noita ulkonäön takia enkä ole tehnyt sitä koskaan vaan ihan muista syistä, suurimpana paketinhallinta, valmiit asetukset ja käytetyt modulit kernelissä ym, koska on ihan turha lähteä tekemään LFS tyyppisesti joka kerta vm:lle omaa distroa tai debloattailla jotain yleistä taikka yhtä turha ruveta johonkin peruskäyttöläppäriin ruveta tekemään samaa tai ottaa lähtökohdaksi Alpinea. Pyörää ei kannata keksiä uudelleen.

Niin siis ihan ensimmäisenä lähtisin siitä, että mikä distro on. Ehkä jo hieman vanhentunut tai vanhemassa oleva systeemi, eli distron ylläpitäjä vastaa paketoinnista ja siitä mitä ohjelmia käyttikseesi "kuuluu" saada. Jokaiseen toki saa lähdekoodeista kääntämällä minkä tahansa ja nykyään yleistymässä olevilla flatpakeilla, vaikka AppImage olis kait parempi (?), tosin sitten tulee jokaisen ohjelman mukana ne kirjastot. Mielestäni tuollainen keskitetty paketointitapa saisi silti tsekata, että jos koneella on jo kirjastot, niin ei lataisi niitä. Toisaalta sehän olisi tavallinen paketinhallinta. Josta päästään siihen, koko taustaan, eli sellainen mielestäni käsittämätön ihmeellisyys, että eri versioita eri kirjastoista ei voi olla päällekäin (pl. NixOS) ja sitä rataa sitten riippuvuussuhteet ym ym. Windowsissa voi olla joku net framework 2005 ja siitä eteenpäin, tuolla taas ei. Eli kyllä, vanhojen ohjelmien ajaminen on miten on.

Okei, ehkä turha hyppäys historiaan tai alkuperäiseen ideaan miten tuo on koottu. Koitan sanoa, että Linux- maailmassa tuon asian tarvitsisi muuttua, on aivan järjetöntä, että paketeista, pakkaamisesta ja jakelusta on vastuussa jokaiselle distrolle eri tahot eri aikaan tai tuosta johtuen systeemi kuten Arch menee jatkuvasti rikki. Eli jos Windowsin puolella parilla prosentilla on jokin päivitysten yhteydessä rikki niin tuolla on sitten kaikki jatkuvasti rikki jos menee päivittämään eikä tiedä mitä tekee.
Debian vastaa Debianin paketeista ja tarkoittaa sitä, että kohta on täysin vanhentunut selain esimerkiksi, ellei halua ladata flatpakeina eli turhaa hidasta bloattia.


Eli toki jokin distro voi olla parempi kuin toinen siinä mielessä, että toisen ylläpitäjä huolehtii sen paketeista, siinä missä toinen jättää homman puolitiehen ja siinähän olet vanhentuneen softan kanssa. Tähän sitten päälle distron mahdolliset omat työkalut, jotka säätävät konffitiedostoja, sillä ihan oikeasti kaikkia ei kiinnosta kaivaa missä se jokin asetus sijaitsee ja mitä pitää tekstitiedostosta muuttaa vaan se on helpompi graafisesti täpätä, vaikkei se oikeasti vastaakin sitä, että tekstitiedostoon muutetaan 0->1.

Idea hyppiä noista on ihan ymmärrettävä, käytettävä lähtökohta. Asennusaika, rautatuki, yleinen käytön tuki, käyttöönottoaika. Nimittäin yhtälailla voisi sanoa, että ainoa oikea lähtökohta on Linux from Scratch tai joku vastaava. Siitä sitten itse asentamaan kaikki modulit eli ajurit ja tarvitsemansa paketit ja niiden riippuvuudet jne.
Ja kun on olemassa selvästi täysin eri lähtökohdat ja tarkoituksen omaavat distrot, jotta niitä ei tarvitse tehdä omiin erilaisiin, tarpeisiin sopivaksi, kuten Alpine, NixOS, Fedora ym. On ihan selvää, että tyhjästä ei tarvitse, eikä kannata lähteä keksimään pyörää uudestaan jos edessä on vaikka viisi täysin erilaista laitetta ja käyttökohdetta.
NixOS itseasiassa menee tuohon väliin ja siinä voi luoda oman tekstitiedoston, jolla sitten järjestelmä on aina haluttu ainakin paketteja myöden ym.

Takaisin distroihin ylipäätään, niin Mintin olemassaololle vielä on syy, kuten se, että Ubuntun ylivoimainen out-of-the-box rautatuki (vai onko se paras SuSEssa?) ilman Canonicalia, snap- pakottamista ym. Manjaron ylläpidossa on käsitykseni mukaan ollut ihan oikeasti ongelmia, mikä idea on edes lähtökohtaisesti, että paketit käydään uudestaan läpi, jos jaksetaan Arch->Manjaro kun jaksetaan ja sählätään siitä sivussa? Hajoava systeemi kun on rullaava ja kun Linuxissa tuo paketointiperiaate on mikä on ei muuksi muutu, eritoten jos käyttäjälle annetaan virheellinen mielikuva sillä, että tehdään asennus graafiseksi, jolla ei edes ole asian kanssa mitään tekemistä.

Muistan kun Ubuntu asennustyökalunsa kanssa tuli ja Debiania pidettiin "vaikeana". En ymmärrä miksi, siksi, että se oli tekstimoodissa sinisien laatikoiden kanssa tehtävä asennus? Ihan samat asiat siinä käytiin läpi. 3.1 ei sitä ainakaan enää ollut. Jos haluaa Archin ja AUR niin sitten asentaa Archin, epämääräisten välikäsien lisääminen kuvioon mukaan huonontamaan systeemiä, jotta alussa voi enterin sijaan klikata hiirtä ihmetyttää. Toki jos tuota asentelee useampaan koneeseen liukuhihnalta niin kai senkin voi ymmärtää, että haluaa nopeuttaa työtänsä.


Ja vielä turhemman syyn, eli työpöydän takia en tosiaan pitäisi distroja erilaisina, aiemmin mainitsinkin K-L-X-Ubuntut. Ymmärrän kuitenkin näiden olemassaolon siinä mielessä, että ne ovat lähtökohtia, jos joku haluaa aina juuri tietyn työpöydän niin lataa sen version, jossa on juuri se ja juuri sen työkalut, ei muuta, sen sijaan, että joko itse manuaalisesti asentelisi niitä saatika sen lisäksi poistaisi jonkun toisen. Mutta ei nämä eri distroja edes ole.
Jostain syystä nuo eri Ubuntut sellaisina moni käsitti, Fedoran spinnejä ei. Ja se syy on markkinointi, miten eri sivustoilla asia esitellään näin ym.
 
Taisi olla vuosi sitten kun kokeilin Linuxia, Ubuntua, ja pian lähti pois koneelta ja takaisin Windows 10. Yksi ongelma, mitä en ikinä saanut toimimaan, oli heic pakattujen valokuvien thumbnailien puuttuminen filemanagerissa. Oletus kuvan katselu ohjelma ei myöskään niitä avannut, vaan piti aina Gimpissä avata (hidas).
Osaan tiedostomanagereista saa kustomoitua konversioskriptejä mille vaan formaatille esikatselukuvaa varten, vaikkei kyseessä olisi edes kuvatiedosto. Idea on että kuva pyöräytetään skriptillä freedesktop-yhteensopivaan thumb-muotoon (eli png, ks. ~/.cache/thumbnails). Katseluohjelmiakin on, esim. feh ja gpicview näyttävät avaavat heic-kuvia.
 
:beye:

Ja vaikka nyt Linuxista on yritetty tehdä "käyttäjäystävällisempiä" distroja. Niin hyvänä esimerkkinä Linus Tech Tipsin "Linux Daily Driver Challenge". Linus onnistui koko GUI:n poistamaan vahingossa POP!_OS:tä. Toki Windowsinkin saat rikottua. Mutta "peruskäyttäjälle" huomattavasti vaikeammaksi tehty.
Tuo on työpöytäympäristön virhe (desktop environment) ja selkeästi distrokohtainen. Liittyykö asia Linuxiin, kun kyseisen jakelun paketinhallinta ja DE (kuten kaikkien) ovat kernelin yläpuolella, kolmansien osapuolien kehittämiä?

Poistettu GUI on muuten helppo palauttaa alustavalla komentoriviosaamiselle, kumoaa viimeisen muutoksen. Esimerksi dnf:n tapauksessa:

Koodi:
$ dnf history | less
# dnf history undo <muutoksen numero>
 
linux-terminal-12-100669801-orig.png


Linux on hyvä käyttöjärjestelmä, jos olet koodari, et käytä hiirtä tai pidät muuten vain "matrix-tyylisestä" ulkoasusta, mutta vaikka on nostalgista Windowsissakin komentokehoitteen kautta selata tiedostoja, ajaa läpi ipconfig:t yms. verestäen vanhoja MS-DOS aikoja, niin useimmat ihmiset kaipaavat vain yksinkertaista ihmisen käytettäväksi suunniteltua helpomaksi omaksuttavaa käyttöliittymää.

Kaikkien Linux distrojen käyttöliittymät ovat enemmän tai vähemmän köykäisiä, käyttö tuntuu kummalliselta kuin yrittäisi vasemmalla kädellä kirjoittaa oikeakätisenä ja valikot ovat epäloogisia sekä usein joutuu lopulta kuitenkin avaamaan terminaalin, kuten edeltävässä kommentissa oxbird kirjotitaa: "Poistettu GUI on muuten helppo palauttaa alustavalla komentoriviosaamiselle ...". Se, että tuon tavallinen matti-meikäläinen käyttäjä keksii vain käyttämällä Linuxia, on mahdotonta.

Samanlaista käyttöliittymä ongelmaa ei tule, jos siirty Windowsista Maciin tai toisinpäin, koska nämä ovat suunniteltu ennen kaikkea tavallisilla ihmisille, UI-suunnitelua ei ole tehneet ikänsä terminaalia pyörittäneet nörtit ja siihen on tietenkin panostettu huomattava määrä rahaa.

Koodarilla Linux on aivan mahtava, terminaali on aivan huippu, josta voit hallita kaikkea, mutta tavallisille ihmisille en suosittelisi Linux distroja.
 
Poistettu GUI on muuten helppo palauttaa alustavalla komentoriviosaamiselle, kumoaa viimeisen muutoksen. Esimerksi dnf:n tapauksessa:

Joo on silloin kun distrossa on jokin kehittynyt paketinhallinta eikä dpkg pohjainen romu kuten käsittääkseni tuossa kyseisessä popos:ssä. Ittellä ei ole kuin huonoja kokemuksia dpkg/apt härveleistä.

Kaikkien Linux distrojen käyttöliittymät ovat enemmän tai vähemmän köykäisiä, käyttö tuntuu kummalliselta kuin yrittäisi vasemmalla kädellä kirjoittaa oikeakätisenä ja valikot ovat epäloogisia sekä usein joutuu lopulta kuitenkin avaamaan terminaalin, kuten edeltävässä kommentissa oxbird kirjotitaa: "Poistettu GUI on muuten helppo palauttaa alustavalla komentoriviosaamiselle ...". Se, että tuon tavallinen matti-meikäläinen käyttäjä keksii vain käyttämällä Linuxia, on mahdotonta.

No siis... Mikäli olet poistanut koko GUI:n niin paha sitä on millään GUI työkalulla palauttaa takaisin, eikö totta?

Tämä toki olisi syytä olla estetty niin että mikäli olet graafisen työpöytäympäristön alkujaan asentanut, niin sitä ei saisi edes väkipakolla poistettua.

Tyyliin:
Koodi:
 sudo dnf remove systemd
[sudo] password for jiipee:
Error:
 Problem: The operation would result in removing the following protected packages: NetworkManager
(try to add '--skip-broken' to skip uninstallable packages)
 
Viimeksi muokattu:
No siis... Mikäli olet poistanut koko GUI:n niin paha sitä on millään GUI työkalulla palauttaa takaisin, eikö totta?

Tämä toki olisi syytä olla estetty niin että mikäli olet graafisen työpöytäympäristön alkujaan asentanut, niin sitä ei saisi edes väkipakolla poistettua.
Aloittelijoille ja Linusin kaltaisille ADHD-tyypeille voisi olla ihan hyvä jos GUI-asennin sisältäisi tuplavarmistukset kriittisten peruspakettien poistolle. Ubuntussa taitaakin iso osa graafisista peruspaketeista olla osa työpöytä-metapakettia niin että pitäisi tulla kissan kokoiset varoitukset jos suunnittelee paskovansa jotain tuosta pakettijoukosta. Komentoriviohjelmia taas käytetään skripteissäkin, niin niiden osalta toivoisi, että kaikki toimii ilman varmistuksia. Debianinkin pakettityökalut ovat vähän ikäviä esim. docker-skripteissä kun on tuota interaktiivisuutta vähän tarpeettomasti. Eikä debootstrapilla saa asennettua ihan tyhjästä kuten vaikka Archissa.
 
DEBIAN_FRONTEND=noninteractive
Se ja vivut vahvistuksien poistoon ja lisäsäätöä ettei palvelut käynnisty itsestään. Tämän päälle on vielä pari lisäsäätöä jos haluaa ei-interaktiivisesti säätää kaiken aikavyöhykkeistä lähtien kun lähtee tyhjästä.
 
Ei nyt ihan suoraan uutiseen liity, mutta jannu kirjaimellisesti veisteli kotelon NUC:lle, asensi NixOS:n lähinnä Emacs-kirjoituskäyttöön ja pulttasi pakettiin custom mekaanisen näppiksen - lopputulos on aika siisti ja visiokin mielenkiintoinen näin keskittymishäiriöisenä. Häiriöiden ja dopamiinihittien vähentäminen, kun yrittää tehdä jotain tiettyä asiaa.
 
Ei nyt ihan suoraan uutiseen liity, mutta jannu kirjaimellisesti veisteli kotelon NUC:lle, asensi NixOS:n lähinnä Emacs-kirjoituskäyttöön ja pulttasi pakettiin custom mekaanisen näppiksen - lopputulos on aika siisti ja visiokin mielenkiintoinen näin keskittymishäiriöisenä. Häiriöiden ja dopamiinihittien vähentäminen, kun yrittää tehdä jotain tiettyä asiaa.
Ihan piristävä SoC- ja materiaalivalinta. Olisi tuon voinut 3d-tulostaakin ja laittaa sisään RPi 4B:n, jota viilentää 10 000 rpm pyörivä kiinalainen 10x10mm tuuletin, käyttis 4 MB/s siirtävällä SD-kortilla swap-tiedostoineen, PCIe 7.0 -näyttikset ja NVMe-levyt, SMR-kiintolevyt RAID6:ssa, hiiret, näppikset, ethernetit, dvb-tikut, skannerit, tulostimet, dacit jne. yhden jaetun USB 2.0 -hubin takana ja käyttiksenä 32-bittisiä ARMv6-binäärejä ajava Uptonien ei-mainline-Linux ja sysvinit. Ohjelmat saisi kätevästi Snappeina. Linux on valintoja!
 
Ihan piristävä SoC- ja materiaalivalinta. Olisi tuon voinut 3d-tulostaakin ja laittaa sisään RPi 4B:n, jota viilentää 10 000 rpm pyörivä kiinalainen 10x10mm tuuletin, käyttis 4 MB/s siirtävällä SD-kortilla swap-tiedostoineen, PCIe 7.0 -näyttikset ja NVMe-levyt, SMR-kiintolevyt RAID6:ssa, hiiret, näppikset, ethernetit, dvb-tikut, skannerit, tulostimet, dacit jne. yhden jaetun USB 2.0 -hubin takana ja käyttiksenä 32-bittisiä ARMv6-binäärejä ajava Uptonien ei-mainline-Linux ja sysvinit. Ohjelmat saisi kätevästi Snappeina. Linux on valintoja!

Se halusi koneesta "todella nopean" ja oli pettynyt RPi:n suorituskykyyn aiemmin.
 
Nyt kun on työpöydät valloitettu, olisiko asian tuntijoilla kertoa miten tässäkin ketjussa mainittuja Windows/Steam pelejä saan oikeasti Ubuntulla pelattua?

Miettinyt läppärin päivitystä ja joku MacBook+ Parallels näyttäisi mahdollisuudelta pystyä sekä pelata että puuhastella ilman dual-boottaamista.

Mutta pitkään Linuxilla mennyt ja menisi ihan mielellään jatkossakin. Kai sen asiallisen Linux-läppärin voi alle 3k€ saada kuitenkin, tuollainen MacBookki on äkkiä sen 5k€ kuitenkin.

Myös desktopilta olen kokeillut Steam Remote Playta, mutta ei se oikein meinaa toimia niin mielellään läppärilläkin voisi vähän pelata muutakin kuin slideshow-pelejä.
 
Steam / Settings / Steam play ja sieltä sitten enable Steam play (supported tai all).

Kiitos, sieltä löytyi. Eli Steam / Settings / Compatibility / Enable all niin latasi jonkin Proton Experimental ja Sniper jos nyt oikein luin mitä tuossa vilahti. Nyt antaa asentaa myös Windows pelejä ja ainakin pari yksinkertaisempaa toimikin ihan hyvän näköisesti. Toki tämä läppäri on vähän hidas niin enemmän animoitu vähän jumitti.

Miten hyvin tässä isommat ja uudemmat pelit toimii ja niiden perffit? Jos paremman läppärin ostaa ja siihen tämän asentaa niin voi pelailla Windows pelejä Steamista eikä pahemmin lagaa?
 
Kiitos, sieltä löytyi. Eli Steam / Settings / Compatibility / Enable all niin latasi jonkin Proton Experimental ja Sniper jos nyt oikein luin mitä tuossa vilahti. Nyt antaa asentaa myös Windows pelejä ja ainakin pari yksinkertaisempaa toimikin ihan hyvän näköisesti. Toki tämä läppäri on vähän hidas niin enemmän animoitu vähän jumitti.

Miten hyvin tässä isommat ja uudemmat pelit toimii ja niiden perffit? Jos paremman läppärin ostaa ja siihen tämän asentaa niin voi pelailla Windows pelejä Steamista eikä pahemmin lagaa?

Helpottaa kummasti kun Steam ja Proton on molemmat Valven projekteja. Muutamankymmentä prosenttia saattaa menettää suorituskyvyssä, riippuen pelistä. Ei mitään älyttömiä. Proton experimental on ns bleeding edge, yleisesti kannattaa varmaan mennä vaan viimeisimmällä versiolla tai ladata experimentaliakin tuoreempi (jos ei joku peli toimi, niin vaihtoehtoja on hyvä olla) Stemista voi suoraan valita pelikohtaisesti mitä Protonia pelin tulee käyttää:
ProtonGE GitHub - GloriousEggroll/proton-ge-custom: Compatibility tool for Steam Play based on Wine and additional components
Ja Proton-versioiden latailuun ja päivittämiseen: GitHub - AUNaseef/protonup: Install and Update Proton-GE
 
Paha mennä sanomaan, kun itse on tullut pelattua enemmän ja lähinnnä Linux natiiveja pelejä omalla läppärillä. Sielläkin on joissakin pientä bugia joukossa (esim. Civ6:n muutama ui modi ei toimi kunnolla ja pitää disabloida).

Noin yleisesti mitä on tullut pelailua, niin Steamia kannattaa käyttää jos vain mahdollista (vaikka peli olisi muualtakin) ja joissakin grafiikkaongelmissa saattaa auttaa kun käyttää big picture moodia.

Varsinkin jos Epic storea yms. käyttää niin noiden toimivuus vähän vaihtelee. Tytölle aikanaan jouduin palaamaan Windows puolelle kun en saanut originin laucheria toimimaan riittävän hyvin kun se rikkoi itseään tasaiseen tahtiin ja Simssien pelaaminen meni vähän turhan isoksi säädöksi vaikka se sitten aina toimi ihan ok jonkin aikaa. Varmasti tuosta tilanne parantunut Steam Deckin takia kuten pelien toimivuus yleisestikin.
 
Miten hyvin tässä isommat ja uudemmat pelit toimii ja niiden perffit? Jos paremman läppärin ostaa ja siihen tämän asentaa niin voi pelailla Windows pelejä Steamista eikä pahemmin lagaa?

Pelaan suurinta osaa peleistä Linuxissa ja pääsääntöisesti hienosti toimii, kunhan ei ole mitään DRM perseilyjä tai muita esoteerisia (tai typeriä) teknisiä ratkaisuja. Multiplayereissa myös anticheat voi olla ongelma. Muutaman tällaisen tapauksen vuoksi joitakin pelejä en ole jaksanut edes alkaa koittamaan Linuxilla.

Kuten ylempänäkin mainittiin, niin Steam helpottaa tässä merkittävästi. Muiden kanssa joutuu turvautumaan kolmannen osapuolen apuvälineisiin ja/tai säätämään käsin.



Mutta joskus voi toimia jopa paremmin Linuxissa, omakohtaisena kokemuksena on Witcher 3 tässä 2-3 vuotta sitten, vaikka se nyt ei edes silloin ollut uusin ja isoin. Mutta riittävän raskas kuitenkin ettei miksikään yksinkertaiseksi voine laskea...

Asentelin sen luonnollisesti Linux Steamista.. muutamissa paikoissa tökki aika pahasti, Novigrad käytännössä pelikelvoton, muutoin FPS oli ihan hyvä. Koska virallisten vaatimusten mukaan pitäisi koneessa (2700x, RX580) jerkku riittää niin pähkäilin että Protonin kautta pelaaminen aiheuttaa ongelman, ja asentelin sen Kikkisoftan puolellekin. Hiukkasen yllättäen se pyörikin selkeästi huonommin samoilla grafiikka-asetuksilla.

Muutaman googlettelun jälkeen kävi ilmi että nuo FPS dropit ovatkin yleinen ongelma jopa reilusti paremmallakin raudalla, ja löysin ohjeistusta miten sitä suitsitaan. Edelleen selkeää tökkimistä mutta sentään pelattava. Päätin kokeilla tehdä vielä samat muutokset Linux puolella.. ja kappas vain, toimi suorastaan loistavasti. Nyt jopa Novigradin hidastelut jäi vain vähäiseksi kosmeettiseksi haitaksi, muualla ei juurikaan enää huomannut ellei erikseen kiinnittänyt huomiota.
 
Ju kiitos kaikille kokemuksista. On tuo Witcher 3:kin ollut kirjastossa pidempään, mutta jäänyt pelaamatta näillä haasteilla. Avaahan tuo paljon mahdollisuuksia katsoa ainakin läppäriä laajemmin jos ei ole pelaamiseenkaan pakko sitä Windowsia asentaa.
 
Mutta joskus voi toimia jopa paremmin Linuxissa, omakohtaisena kokemuksena on Witcher 3 tässä 2-3 vuotta sitten, vaikka se nyt ei edes silloin ollut uusin ja isoin. Mutta riittävän raskas kuitenkin ettei miksikään yksinkertaiseksi voine laskea...
Steamissa on outo kun joissain peleissä lukee Steamin speksilistauksissa, että tarvii muistia enemmän Linuxilla. Tämä on erikoinen juttu kun Linuxissa (tietysti työpöydästä riippuen) saa kulutuksen todella pieneksi ja pelkkä käyttis ja työpöytäympäristö voi viedä gigan vähemmän muistia. Tämäkin tietysti merkittävää vain aika heikkotehoisilla koneilla.
 
Steamissa on outo kun joissain peleissä lukee Steamin speksilistauksissa, että tarvii muistia enemmän Linuxilla. Tämä on erikoinen juttu kun Linuxissa (tietysti työpöydästä riippuen) saa kulutuksen todella pieneksi ja pelkkä käyttis ja työpöytäympäristö voi viedä gigan vähemmän muistia. Tämäkin tietysti merkittävää vain aika heikkotehoisilla koneilla.
Veisköhän noi ylimääräiset kerrokset sitten osanta kakusta jolloin loppusummana vie enemmän kuin wintööt.
 
Steamissa on outo kun joissain peleissä lukee Steamin speksilistauksissa, että tarvii muistia enemmän Linuxilla. Tämä on erikoinen juttu kun Linuxissa (tietysti työpöydästä riippuen) saa kulutuksen todella pieneksi ja pelkkä käyttis ja työpöytäympäristö voi viedä gigan vähemmän muistia. Tämäkin tietysti merkittävää vain aika heikkotehoisilla koneilla.
Veisköhän noi ylimääräiset kerrokset sitten osanta kakusta jolloin loppusummana vie enemmän kuin wintööt.

Tai sitten ei osata sitä arvioida niin lyödään lapinlisää.
 
Kuinkahan suuri ja mahtava Nvidia reagoi piakkoin ilmestyvään 6.6 kerneliin? Pahimmassa tapauksessa tällä hetkellä uusin ajuri ei lataudu ollenkaan kyseisen kernelin kanssa. Taipuvatko, vai näkevätkö tässä tilaisuuden rajata tuettujen GPU-arkkitehtuurien listaa Linux- alustalla poistamalla tuet 6.6 yhteensopivista ajureista? Nvidiasta ei koskaan tiedä, mutta tuo moovi olisi jo niin vittumainen että menettäisivät loputkin asiakkaistaan Linux- puolella.

Linux 6.6 To Better Protect Against The Illicit Behavior Of NVIDIA's Proprietary Driver - Phoronix
 
Olen jo pitkään miettinyt lixusiin vaihtamista kotikoneella, ja viime viikonloppuna sitten lopulta tein vaihdon ku Windows korruptoitui. En ole kyllä päivääkään katunut. Kaikki pelit mitä yleisesti pelaan pyörii hyvin joko Steamin tai Heroicin kautta protonilla, ja muutenkin pidän käyttöliittymästä enemmän kuin windowsilla (käytössä Garuda linux, joka on Arch pohjainen). Jos homma rullaa näin hyvin jatkossakin niin en ole kyllä vaihtamassa takaisin Windowsiin.
 
Taisi olla vuosi sitten kun kokeilin Linuxia, Ubuntua, ja pian lähti pois koneelta ja takaisin Windows 10. Yksi ongelma, mitä en ikinä saanut toimimaan, oli heic pakattujen valokuvien thumbnailien puuttuminen filemanagerissa. Oletus kuvan katselu ohjelma ei myöskään niitä avannut, vaan piti aina Gimpissä avata (hidas).
Vanha viesti, mutta kokeilitko googlata ongelmaasi?

Tämän ohjeen mukaan olisit tarvinnut vain 2 pakettia thumbnailien esiin saamiseen:

Toisella imageviewerillä ne olisivat näkyneet myös 2 pakettia asentamalla ja sen jälkeen poistamalla sen mikä Ubuntun mukana tuleekaan:

Gpicview on LXQt-työpöydän mukana tuleva kevyt mutta silti ominaisuuksiltaan monipuolinen imageviewer.
 
Mietiskelin itsekin tuossa yksi päivä, että tämä on kyllä vähän outo puute. Jos käyttäisin Windowsia aktiivisesti päivittäin, niin kyllä mä olisin valmis maksamaan muutaman roposen per kk siitä, että mainokset pysyisivät poissa. Niinhän mä olen joillakin foorumeillakin tehnyt.
Jaa tän takia kaikkea sontaa nykyään on erilaisiassa softiss, appeissa ja palveluissa?

Laitetaan paljon mainoksia ja maksullinen vaihtoehto :)
Muuten ei tullu mieleen nää mainokset, mutta kun ihmiset on heti valmiina maksamaan että saa turhuudet pois.

Vois myös tarkotuksella esim. Hidastaa softan toimintaa ja tarjota nopeampaa maksullista päivitystä pro versioon missä tarkoitukselliset timerit muuttuu 0ms :)

"Mielelläni maksan vähän että softa toimii nopeammin".

Itellä ei ole kyllä ollut ongelmia windowsin mainosten kanssa. Toi haku oli kyllä ihan persettä ennen kuin disabloi sen web haun kokonaan.
Tuntu että ennemmin alko tulla jotain bing hakuja kuin mitä etsi koneelta.
 
Aika paljon pitää Windowsia säätää asetuksista ja rekisteristä jotta saa mainoksia ja popup ilmoituksia pois. Aina välillä pomppaa joku ilmoitus maksullisesta officesta. Bloattia on myös paljon, tosin onneksi 11:ssä vähemmän kuin kympissä.

Windowsin haku on ihan skeidaa. Ensimmäisenä pitää asentaa jokin Everything ja vastaavat;

Mutta muuten Windows toimii hyvin. On alaspäin yhteensopiva jopa ysärin pelien kanssa. Varmasti silti jokupäivä taas Ubuntua testaan.
 
Vois myös tarkotuksella esim. Hidastaa softan toimintaa ja tarjota nopeampaa maksullista päivitystä pro versioon missä tarkoitukselliset timerit muuttuu 0ms :)

"Mielelläni maksan vähän että softa toimii nopeammin".
HP taisi joskus narahtaa siitä, että halpoja tulostimia oli tahallaan tehty hitaammiksi jollain ylimääräisellä välpällä vaikka laite oli muuten samanlainen kalliimman mallin kanssa?

Ja jos softaan palataan, niin yhteen aikaan oli joitakin shareware-ohjelmia, jotka nalkuttivat rekisteröimisestä ja pakottivat käyttäjän odottamaan ennen kuin olivat käytettävissä. Muistaakseni WinZip ainakin oli tällainen, ja siinähän se nalkutusaika kasvoi hissuksiin päivä päivältä.
 
Itse eksyin windowsista linuksiin kun sain ilmaiseksi töistä vanhan koneen, ja joku totesi että pitäisi irroittaa siitä työpaikan lisenssillä pyörivät windowsit. Osuin ensin Ubuntuun (johonkin hyvin varhaiseen) ja jätin projektin kesken kun wifi-tikku ei toiminut, Yritin uudelleen parin vuoden päästä kun oli aikaa ja Feisty FAwnista alkaen on toiminut. Työasiat hoituu erillisellä koneella. Opiskeluaikoina oli pientä haastetta juuri dokumenttien kanssa. Mutta kyllä tämä nykyään on aika ongelmaton. Isäukolla oli aina sotkua Windowsin kanssa ja sekin siirtyi ongelmitta yksinkertaistetun Ubuntun käyttäjäksi. it-tukipuhelut loppui siihen paikkaan.
 
Voisitko perustella? Linuxissa valinnan varaa jokaiseen makuun riittää ja mikään ei estä konfikuroimasta juuri itsellesi sopivaa käyttöympäristöä, vaan se on jopa suositeltavaa. Linux on myös kaikessa nopeampi/responsiivisempi kuin Windows.

Jokainen aloittelijoille tarkoitettu työpöytä sisältää myös älyttömän helpon tavan konfikuroida mieleiset näppäinkomennot käyttöjärjestelmän ajamiseen ja ohjelmistojen käynnistämiseen. Tehokäyttäjät käyttävät bash skriptejä jopa graafisten ohjelmien ajamiseen haluamallaan tavalla.

Normikäyttäjällä menee vain pää sekaisin kun on liikaa customoitavaa. Normikäyttäjälle pitää olla toimivaksi todettu standardi tapa näihin hommiin. Windowsissa on.

Käytän linuxia kun windowsissa vituttaa eniten Microsoft, mutta töissä kun käyttää Windows 10:ä huomaa että kyllä siinä on moni asia tehty oikein normikäytön kannalta.
 
Isäukolla oli aina sotkua Windowsin kanssa ja sekin siirtyi ongelmitta yksinkertaistetun Ubuntun käyttäjäksi. it-tukipuhelut loppui siihen paikkaan.

Meinannut kans siirtää mutsin Linuxin pariin, kun sen käyttö on vaan selaamista ja sekin tosi vähäistä.
Itsellä on nyt pelikone vihdoinkin työnalla Win10:stä PopOS:ään, kun vaihdoin Nvidiasta AMD:hen. Jää enää toistaiseksi yksi Windows-kone taloon, pari vanhempaa on pyörittäneet Pop:a ja Nobaraa jo hetken.

Normikäyttäjällä menee vain pää sekaisin kun on liikaa customoitavaa. Normikäyttäjälle pitää olla toimivaksi todettu standardi tapa näihin hommiin. Windowsissa on.
Käytän linuxia kun windowsissa vituttaa eniten Microsoft, mutta töissä kun käyttää Windows 10:ä huomaa että kyllä siinä on moni asia tehty oikein normikäytön kannalta.

Itse tuen duunissa "normikäyttäjiä" ja Windows ei sovellu kyllä kenellekään nykypäivänä. Ei jengi jaksa edes yrittää etsiä ratkaisuja mihinkään, kun on liikaa menuja ja apu on yhden soiton ja etätuen päässä. Tämä sen lisäksi, että Windowissa hajoilee ihan perusjutut vähän väliä, oli se sitten joku ikuinen Snip & Sketchin rappeutuminen, useamman näytön tuki, telakointi+näytöt, kirjautumisongelmat, aivan karmivat sovellustoimitussoftat (ihan sama onko SCCM vai mikä, kaikki hirveitä), Officen ihan käsittämättömistä ongelmista puhumattakaan.
Microsoftilla tuntuu aina olevan toimivimpana ratkaisuna uudelleenasentaminen. Itselle se on viimeinen mitä tulee testattua, ennen nykyistä duunia :D

Lähtökohta yritysmailman Windows-koneissa pitää aina olla, että mitään ei tallenneta paikallisesti. Kaikki dokkarit ja kirjamerkit ja ihan mitä vaan verkkolevyille tai vaikka Onedriveen, jos kone pitää höylätä kokonaan jonkun ongelman takia tai jos se vaan lahoaa. Jengiä on todella vaikeaa saada tottumaan tähän.
Sama toki pätee Linuxiinkin, jos nyt pilkkua viilataan.
 
Viimeksi muokattu:
Aloittelijoille ja Linusin kaltaisille ADHD-tyypeille voisi olla ihan hyvä jos GUI-asennin sisältäisi tuplavarmistukset kriittisten peruspakettien poistolle. Ubuntussa taitaakin iso osa graafisista peruspaketeista olla osa työpöytä-metapakettia niin että pitäisi tulla kissan kokoiset varoitukset jos suunnittelee paskovansa jotain tuosta pakettijoukosta. Komentoriviohjelmia taas käytetään skripteissäkin, niin niiden osalta toivoisi, että kaikki toimii ilman varmistuksia. Debianinkin pakettityökalut ovat vähän ikäviä esim. docker-skripteissä kun on tuota interaktiivisuutta vähän tarpeettomasti. Eikä debootstrapilla saa asennettua ihan tyhjästä kuten vaikka Archissa.

Tuplavarmistukset vaan johtaa siihen, että idiootit oppii vastaamaan nopeammin "joo" niihin tuplavarmistuksiinkin lukematta niitä. Tyhmältä käyttäjältä ei vaan pelasta mikään.

Esim. maailma on täynnä käyttäjiä, jotka oletuksena jotain poistaessaan kirjoittavat "rm -rf" joka tarkoittaa että "poista alihakemistoinen ja poista myös kaikki kirjoitussuojatut yms. tiedostot äläkä kysele mitään". Sitä -f -parametria ei todellakaan oletuksena pitäisi änkeä sille rm-komennolle, se, että se siihen ängetään on typeryyttä ja valitettavasti netti on täynnä huonoja oppaita ja maailma täynnä huonoja unix-/linux-kursseja joilla opetetaan se -f siihen änkemään.

Ja kun unix-scriptaus otetaan jonain taikuutena josta opitaan vaan loitsuja ymmärtämättä niitä, niin niitä huonoja oppaita ei kyseenalaisteta.
 
Itse tykkään Mintistä, kun ei jokaista kikkaretta tarvitse hihat käärittyinä vääntää. Steam toimii pelaamiseen ja on käyttiksenä hyvin miellyttävä käyttää.

Käyttäisin pelkästään Linuxia, jos siihen saisi kunnollisen MS Officen. Nyt joutuu duunin puolesta käyttämään Windowsii, jotta saa Officen käyttöön.

Vm:lla toimii kyllä Officekin ok, mutta IT ei oikein tykkää hallinnan puolesta.
 
Meinannut kans siirtää mutsin Linuxin pariin, kun sen käyttö on vaan selaamista ja sekin tosi vähäistä.
Itsellä on nyt pelikone vihdoinkin työnalla Win10:stä PopOS:ään, kun vaihdoin Nvidiasta AMD:hen. Jää enää toistaiseksi yksi Windows-kone taloon, pari vanhempaa on pyörittäneet Pop:a ja Nobaraa jo hetken.



Itse tuen duunissa "normikäyttäjiä" ja Windows ei sovellu kyllä kenellekään nykypäivänä. Ei jengi jaksa edes yrittää etsiä ratkaisuja mihinkään, kun on liikaa menuja ja apu on yhden soiton ja etätuen päässä. Tämä sen lisäksi, että Windowissa hajoilee ihan perusjutut vähän väliä, oli se sitten joku ikuinen Snip & Sketchin rappeutuminen, useamman näytön tuki, telakointi+näytöt, kirjautumisongelmat, aivan karmivat sovellustoimitussoftat (ihan sama onko SCCM vai mikä, kaikki hirveitä), Officen ihan käsittämättömistä ongelmista puhumattakaan.
Microsoftilla tuntuu aina olevan toimivimpana ratkaisuna uudelleenasentaminen. Itselle se on viimeinen mitä tulee testattua, ennen nykyistä duunia :D

Lähtökohta yritysmailman Windows-koneissa pitää aina olla, että mitään ei tallenneta paikallisesti. Kaikki dokkarit ja kirjamerkit ja ihan mitä vaan verkkolevyille tai vaikka Onedriveen, jos kone pitää höylätä kokonaan jonkun ongelman takia tai jos se vaan lahoaa. Jengiä on todella vaikeaa saada tottumaan tähän.
Sama
Itse tykkään Mintistä, kun ei jokaista kikkaretta tarvitse hihat käärittyinä vääntää. Steam toimii pelaamiseen ja on käyttiksenä hyvin miellyttävä käyttää.

Käyttäisin pelkästään Linuxia, jos siihen saisi kunnollisen MS Officen. Nyt joutuu duunin puolesta käyttämään Windowsii, jotta saa Officen käyttöön.

Vm:lla toimii kyllä Officekin ok, mutta IT ei oikein tykkää hallinnan puolesta.
Totta kyllä että jos jotain vaativaa asiakirjaa pitäis muokata niin MS Office on ainakin tutumpi, jos ei jopa parempi. Mutta en mielelläni ottaisi mokomaa omalle koneelleni.
 
Tuplavarmistukset vaan johtaa siihen, että idiootit oppii vastaamaan nopeammin "joo" niihin tuplavarmistuksiinkin lukematta niitä. Tyhmältä käyttäjältä ei vaan pelasta mikään.

Esim. maailma on täynnä käyttäjiä, jotka oletuksena jotain poistaessaan kirjoittavat "rm -rf" joka tarkoittaa että "poista alihakemistoinen ja poista myös kaikki kirjoitussuojatut yms. tiedostot äläkä kysele mitään". Sitä -f -parametria ei todellakaan oletuksena pitäisi änkeä sille rm-komennolle, se, että se siihen ängetään on typeryyttä ja valitettavasti netti on täynnä huonoja oppaita ja maailma täynnä huonoja unix-/linux-kursseja joilla opetetaan se -f siihen änkemään.

Ja kun unix-scriptaus otetaan jonain taikuutena josta opitaan vaan loitsuja ymmärtämättä niitä, niin niitä huonoja oppaita ei kyseenalaisteta.
Offtopic, mut miettiny monesti, että esim. pankkisovellusten "mobiilivarmenne" systeemit on vähä köpöjä, ku ei kukaan sitä numero+kirjain settiä tarkasta. Mut jos se oiskin jokin visuaalinen juttu; vaikkapa 5x5 neliö (tai vastaava yksinkertainen kuvio), jossa jokainen ruutu olisi jokin väri rajatusta värivalikoimasta. Se jäisi ehkä tiedostamattakin mieleen ja jos kännyllä olisi poikkeama, nii sen huomaisi.

Itse asiaan; Aika veteen piirretty viiva, kuinka paljon voi käyttäjältä pyytää esim. salasanoja. Jos pyydät liikaa, nii se oppii näpytteleen niitä rutiininomaisesti. Liian vähän, nii jotai tärkeitä juttuja voi tapahtua huomaamatta. MacOsilla on aika hyvin; jos kysyy salasanaa, nii hoksaa, että nyt softa pyytää jotain erikoisempaa (ku normikäyttäjän valtuudet ei riitä). Kevyemmissä (esim. joku niche-softa, jonka latasit jostain) tapauksissa vain varoittaa ja "ok" riittää. Mut jos se niche-softa tahtoo tehdä jotain muutakin, nii silloin sit sitä salasanaa pyydetään ja kerrotaan miksi.
 
Viimeksi muokattu:
Kaikista office-sovelluksista on web-versiot jo.
Oliko tää vastaus johonki vai täh? Toimisto-softia maailmassa on toki, mut käyttötarpeet vaihtelee. Ei koodaajakaan rupee weppi-kälillä tekeen töitä ellei ole pakko, vaikka se jollekki voikin olla riittävä.
 
Oliko tää vastaus johonki vai täh? Toimisto-softia maailmassa on toki, mut käyttötarpeet vaihtelee. Ei koodaajakaan rupee weppi-kälillä tekeen töitä ellei ole pakko, vaikka se jollekki voikin olla riittävä.

Edelliseen viestiin, missasin vaan vastaa-nappulan sokeana. Sorry. Mielummin noita webbisovelluksia käyttää kuin asentelee MS Office -roskaa nykypäivänä. Niin jäätävää sontaa. Näin siis, jos vaan toiminnallisuudet riittää siihen mitä onkaan tekemässä.
 
Normikäyttäjällä menee vain pää sekaisin kun on liikaa customoitavaa. Normikäyttäjälle pitää olla toimivaksi todettu standardi tapa näihin hommiin. Windowsissa on.

Käytän linuxia kun windowsissa vituttaa eniten Microsoft, mutta töissä kun käyttää Windows 10:ä huomaa että kyllä siinä on moni asia tehty oikein normikäytön kannalta.
Ei windowssin tavassa toimia ole mitään ”standardia”. Se on ihan mielivaltaisesti microsoftin ajama tapa toimia, eikä millään tapaa mikään standardi.
 
Ei windowssin tavassa toimia ole mitään ”standardia”. Se on ihan mielivaltaisesti microsoftin ajama tapa toimia, eikä millään tapaa mikään standardi.

Niinpä.

POSIX sen sijaan on standardi, ja GNU/Linux käytännössä noudattaa POSIX-standardia, vaikkei omaakaan virallista POSIX-sertifikaattia.

Windowsissakin on olevinaan joku POSIX-subsystem, mutta se on toisen luokan kansalainen eikä normaalit tavat tehdä asioita ole windowsissa POSIXin mukaisia.
 
Ei windowssin tavassa toimia ole mitään ”standardia”. Se on ihan mielivaltaisesti microsoftin ajama tapa toimia, eikä millään tapaa mikään standardi.
Windowsissa ei ole edes käyttöliittymän puolelta mitään standarditapaa, kun samaan aikaan on käytössä useita käyttisversioita. Toki valtaosa on jo siirtynyt 10/11-versioihin, mutta varsinkin halpalaitteita käyttävillä oli seiskaa vielä jokin aika sitten myynnissä. Siinä on jo kolmea eri generaatiota. Sitten vielä ohjelmista (Outlook, Word, Excel jne.) web- ja natiivit versiot.
 
Windowsissa ei ole edes käyttöliittymän puolelta mitään standarditapaa, kun samaan aikaan on käytössä useita käyttisversioita. Toki valtaosa on jo siirtynyt 10/11-versioihin, mutta varsinkin halpalaitteita käyttävillä oli seiskaa vielä jokin aika sitten myynnissä. Siinä on jo kolmea eri generaatiota. Sitten vielä ohjelmista (Outlook, Word, Excel jne.) web- ja natiivit versiot.
Jotenkin huvittaa kun Linux leiristä valitetaan et Windowsia on liikenteessä 3 versiota. Teillä on työpöytäympäristöjä yli 30...
 
Viimeksi muokattu:
Jotenkin huvittaa kun Linux leiristä valitetaan et Windowsia on liikenteessä 3 versiota. Teillä on ikkunointi järjestelmiä yli 30...

X window system, Wayland, Mir.

Mitä ne (yli) 27 muuta ovat?

(gnome, kde ja xfce eivät ole ikkunointijärjestelmiä, eivätkä edes lappeen Rannan ikkunointi Järjestelmiä)
 
Windowsissa ei ole edes käyttöliittymän puolelta mitään standarditapaa, kun samaan aikaan on käytössä useita käyttisversioita. Toki valtaosa on jo siirtynyt 10/11-versioihin, mutta varsinkin halpalaitteita käyttävillä oli seiskaa vielä jokin aika sitten myynnissä. Siinä on jo kolmea eri generaatiota. Sitten vielä ohjelmista (Outlook, Word, Excel jne.) web- ja natiivit versiot.

Kymppi on muutenkin sekava soppa uutta "modernia" (lue: näyttötilaa hukkaavaa mobiilifilosofiaa noudattavaa) ja iänvanhaa harmaata kulmikasta laatikkoa. Eniten tämän kanssa käpy palaa kun pitäisi joku asetus löytää, onko se ehkä uudessa Settings-sotkussa vai vanhassa Control Panelissa. Kaikkea kun ei saa uuteen niin pitää silti vanha piilottaa koska, no, MS. Ja jos sen vanhan löytääkin niin välttämättä se haettu asetus ei ole enää siellä(kään). VMP.
 
Jotenkin huvittaa kun Linux leiristä valitetaan et Windowsia on liikenteessä 3 versiota. Teillä on työpöytäympäristöjä yli 30...
Aika monella on käytössä vaan yksi. Ei se ole keneltäkään pois, jos joku harrastelija tekee vielä yhden lisää. Se että joku on joskus koodannut jotain ei tarkoita että sitä on pakko käyttää. Osahan noista on suoraan 80-luvulta ja vaikea uskoa, että monikaan niitä enää käyttää epäironisesti, mutta joku koodinikkari on halunnut pitää koodikannan kuitenkin toimintakuntoisena.

Kokonaisia työpöytäympäristöjä ei taida ihan niin montaa olla käytössä. Aika paljon on kyse ikkunamanagereista X:n päällä. Windowsille on niitä ihan vastaavasti. Eri ikkunamanagerien erot ovat visuaalisesti samaa luokkaa kuin eri teemat + ikkunoiden asettelumanagerit Windowsilla.

Tässähän on taustalla se, että käyttistä ei ole sidottu työpöytäympäristöön ja myös ohjelmat ovat irti työpöydän toteutuksesta niin, että työpöytää voi vaihtaa. Samat ohjelmathan monesti toimivat Macilla ja Windowsilla myös. Moni asia mitä sanot Linuxista pätee BSD-variantteihin myös.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 410
Viestejä
4 490 278
Jäsenet
74 155
Uusin jäsen
Multitronic

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom