Itsekin aikanaan, kun laitoin vanhaan läppäriin Linuxia niin tuskailin vaihtoehtojen kanssa. Sai siinä hetken selata keskustelupalstoja ja muita sivustoja etsiessä sopivaa, helppoa distroa. Tästä on kuitenkin aikaa se noin 20v ja sillon ei ollut edes tätä määrää eri vaihtoehtoja.
Jos vertaa aikaan 20v sitten, nykyään lähes kaikki graafiset distrot ovat äärimmäisen helppokäyttöisiä. Asennusmediaa ei tarvitse polttaa uudestaan jollain bugeista paikatulla scsi-ajurilla hybridiformatoituna, erikoisempia kernelimoduuleita ei tarvi ladata 3. osapuolen sivuilta ja kääntää itse mukaan oikealla konfiguraatiolla niin että käännetty .ko on binäärisesti yhteensopiva mukaan laitetun kernelin kanssa, modelineja ja osioiden tyyppinumeroita ja sektoreita ei tarvitse arvailla, nettiin pääsee yli 33.6k nopeudella ilman linuxant-lisenssejä jne. Riittää valita riittävän suosittu distro, johon saa apua.
Waylandin suhteen XFCE on tietysti lähimpänä julkaisu ja Cinnamonilla ei ole edes suunnitelmia ollenkaan.
Xfce:n julkaisutahti on kyllä valitettavasti todella hidas. Käytin itse sitä päivittäin 2005-2021. Jos katsoo lyhyesti historiaa, Xfce:hen tuli Gtk 2 -tuki (mm. Unicode-teksti viimein) suhteellisen nopeasti eli reilu vuosi Gtk 2.0:n jälkeen 2003. Gtk 3.0 julkaistiin 2011. Xfce:hen valmis Gtk 3 -tuki kuitenkin vasta 2021 eli reilut 10 vuotta myöhemmin. Wayland-tukea on myös puuhattu Gtk 3:n ohella aika pitkään jo ja vaikka yksittäisiä ohjelmia voisikin ajaa Waylandilla, työpöydän ikkunamanagerin kanssa on paljon työtä. Ilmeisesti seuraavaan versioon olisi alustavasti tulossa jotain, mutta jo Gtk 3:n kanssa meni useampi vuosi saada kaikki lopullisesti kohdilleen. Murheena on vielä login manageritkin - gdm ja sddm viimein tukevat Waylandia, joten tilanne ei ole ihan mahdoton. Gdm kuitenkin on vähän raskas ja sddm:n kehitys on myös todella hidasta. Slim:n kehitys on kai lopetettu ja lightdm oletuksena vaatinee myös X:n.
vaihtaisin heti windowsista pois JOS linuxin kanssa hoituisi kaikki tarvitsemani asiat yhtä jouhevasti.
Tämä on tietty sellainen ikuisuusargumentti. Joskus asioita tehdään tosi jääräpäisesti kun ei haluta nähdä metsää puilta. Esim. lukioissa Abitin tikkulinuxissakin ajettiin jotain matematiikkaohjelmaa Winellä, vaikka ko. ohjelma oli tehty Linuxinkin kanssa yhteensopivalla Javalla. Java kun on alustariippumaton. Ohjelma vaan vaati johonkin minimaaliseen toimintaan Windowsin järjestelmäajuria (jota ilmeisesti Winen kautta ei edes käytetty oikeasti), joten siksi noin vaikea paketointi. En sano etteikö tarve ole todellinen, mutta moniin tarkoituksiin on vaihtoehtoja ja Winellä voi ajaa myös osaa.
Edelleen HDR on ihan vaiheessa, samoiten Dolby Atmos jne. äänien passthrough.
Periaatteessa olisi tosi hyvä asia jos äänissä päästäisiin poropaskasta eroon. Itsellä oli ennen pipewireä jo pulseaudioon viritetty virtuaalinen monikanavainen äänialtaiden pooli, jolla sai häviöttömästi soitettua vaikka 5.1 tai 7.1 ja vieläpä sekalaisista äänikorteista koottuna kombona. OpenAL ja vastaavat tukevat myös softapuolella sitä, että esim. 3d-koordinaatit voi "renderöidä" ääneksi äänipiireille.
Atmos/4k/HDR/stereokuva-kotiteatteri on sellainen kombo, että suosiota on Linux-puolella jarruttanut jo se, että bluray/stream-lähteissä on haistapaska-asenne maksavia asiakkaita kohtaan. Ostat levyn ja laitat asemaan, niin mikään ohjelma ei toista. DVD-aikaan esto pystyttiin kiertämään. Myös stream-palveluissa voi olla keinotekoinen drm-rajoitus SD-tarkkuuteen. Siksi itsekään en ole vielä oikein jaksanut siirtyä ja telkku/AV-vahvistin alkavat olla jo 10v+ vanhoja. Seuraavaksi kun kotiteatteria päivittää, on pakko mitä ilmeisimmin päivittää ihan jokainen osa ja käydä aika tiheän kamman läpi kaikki mahdollinen, kun homma voi kosahtaa yhden väärin speksatun HDMI-kaapelin takia. Huolestuttaa todella paljon näihin rakennettu suunniteltu vanheneminen ja se on ihan keskeinen juttu tässä Linuxin tuessakin. Toisaalta ihmettelen, tarviiko passthrough kovin erikoista tukea käyttöjärjestelmältä verrattuna aiempien formaattien passthrough-ohjaukseen, kun idea on välittää bitit sen läpi muuttumattomana.
Lisäksi aina välillä linux puolella pistetään pakkaa ihan sekaisin ja asiat jotka on kertaalleen oppinut niin ne pitääkin sitten opetella uudelleen. Viimeisimpänä init rc -> systemd ja iptables -> firewalld muutos Fedorassa.
Systemd on melkein kaikissa perusdistroissa ollut vakio jo pitkään. Esim. hitaasti päivittyvässä Debianissakin se on ollut mukana jo yli 10 vuotta ja vakiona yli 8.
Linuxissa moni asia on vaan liian fragmentoitunutta. On paljon eri kikottimia jotka tekee samaa asiaa tai ainakin pyrkii tekemään mutta ihan eri tavalla.
Nykyään kyllä perustoiminnallisuuksiin yhä enemmän on "standardoitua". Esim. juuri systemd ja sen päällä esim. ikkunointi toimii vakioasetuksin ilman konfigurointia. Samoin hotplug-asiat.
Live kernel patching on kanssa sellainen kunnon viidakko. Samaan asiaan on monta kikotinta.
Tämä ei ole kyllä mitenkään välttämätön peruskäyttäjälle eikä tarjolla edes "kilpailijoilla". Jos vaikka otan esimerkiksi Arch-pöytäkoneeni, pacman -Suy päivittää useamman gigankin verran paketteja alle 2 minuutissa taustalla ja uudelleen boottaus kestää alle 25 sekuntia (josta linuxin osuus 5 sek ja loput uefiä). Keskeisimmät ohjelmat pystyvät palauttamaan kesken jääneen istunnon. Olen myös käyttänyt kahta muuta suosittua käyttistä, joissa nuo peruspäivitykset vievät vastaavalla koneella hieman enemmän aikaa.