Toki siitä on aikaa ja toi systemd muutos oli esimerkki. Ei se sinäällään enää kaivele. Ja onhan noita hiukan merkityksettömämpiäkin muutoksia tässä vuosien varrella tullut jotka on ärsyttänyt. Network damager yhtenä.
Vaikka wpa_supplicant suomalaista käsialaa onkin, niin paljon enemmän minulla on sen kanssa ollut säätöä kuin NetworkManagerin kanssa. Silloin kun wifi linuxissa oli meemi, pärjäsin onneksi langallisella netillä.
On kyl niin vanha väite.. ensinnäki linux on jo kaikkialla ja ollut pitkään. Käyttäjän hakkerointi on toki olemassa oleva asia (annetaan ne pääkäyttäjätunnukset pyydettäessä ilman harkintaa). Mut mitää matoja ei saa yhtä helposti leviään, kuin aikoinaan windowsilla. Ei macos mikää mitätön myöskään ole, mut ei sielläkää suunnalla pahemmin mitää itsestään leviäviä viruksia ole. Koska käyttis on mitä on. Eipä kait windowsissakaa enää nykyää?
Toki Suomessa oppilaitoksiin hankitaan kalliilla Windows-lisenssit, koska 1-2 kuvalitteen ja/tai taulukon kandidaatin- ja maisterintöitä ei vaan pysty asiasta mielipiteitä laukovien mukaan tekemään muilla kuin vuoden 2023 paikallisesti asennettavilla Microsoft Office-paketeilla. Typografisia ja muita ladonnan ominaisuuksia vaaditaan moninkerroin enemmän kuin esimerkiksi TeX Live pystyy tarjoamaan 2023. LibreOffice 7.5 lienee myös vuosikymmeniä Officea jäljessä yhteensopivuudessa ja käytettävyydessä. Linux on ainakin oman havainnon mukaan marginalisoitunut oppilaitoksissa. Opinsys:n järjestelmää näkee peruskouluissa, mutta melko rajallisesti. Sitten taas esim. yhdestä korkeakoulusta on Linux-luokat lopetettu käytön tarpeen lakattua. Alustariippumattomat JavaScript-, TS-, Java- ja Python-koodit kun lähes poikkeuksetta tehdään Windows 11 tai Applen ARM-pohjaisilla koneilla.
Heh, en enää muista mikä Ubuntun versio oli kyseessä, todennäköisesti Edgy Eft, johon wpa_supplicantin ekan kerran konffasin. NDISwrapper Windows XP:n ajurin kanssa oli kyllä aikamoinen paketti.
Hyh, kuka noita vapaaehtoisesti "oikeassa elämässä" windowsilla tekee? e: ja applen armit ei vaikuta mihinkää. Macossilla duunataan, oli arm tai intel koneessa. Alkuun oli esim. dockerin suhteen kysymysmerkkejä, mut mennyttä aikaa jo.
Ei toivottavasti kukaan. Kyllä aika nihkeetä on ajaa noita ilman oikeaa shelliä.
Jos vertaa aikaan 20v sitten, nykyään lähes kaikki graafiset distrot ovat äärimmäisen helppokäyttöisiä. Asennusmediaa ei tarvitse polttaa uudestaan jollain bugeista paikatulla scsi-ajurilla hybridiformatoituna, erikoisempia kernelimoduuleita ei tarvi ladata 3. osapuolen sivuilta ja kääntää itse mukaan oikealla konfiguraatiolla niin että käännetty .ko on binäärisesti yhteensopiva mukaan laitetun kernelin kanssa, modelineja ja osioiden tyyppinumeroita ja sektoreita ei tarvitse arvailla, nettiin pääsee yli 33.6k nopeudella ilman linuxant-lisenssejä jne. Riittää valita riittävän suosittu distro, johon saa apua.
Xfce:n julkaisutahti on kyllä valitettavasti todella hidas. Käytin itse sitä päivittäin 2005-2021. Jos katsoo lyhyesti historiaa, Xfce:hen tuli Gtk 2 -tuki (mm. Unicode-teksti viimein) suhteellisen nopeasti eli reilu vuosi Gtk 2.0:n jälkeen 2003. Gtk 3.0 julkaistiin 2011. Xfce:hen valmis Gtk 3 -tuki kuitenkin vasta 2021 eli reilut 10 vuotta myöhemmin. Wayland-tukea on myös puuhattu Gtk 3:n ohella aika pitkään jo ja vaikka yksittäisiä ohjelmia voisikin ajaa Waylandilla, työpöydän ikkunamanagerin kanssa on paljon työtä. Ilmeisesti seuraavaan versioon olisi alustavasti tulossa jotain, mutta jo Gtk 3:n kanssa meni useampi vuosi saada kaikki lopullisesti kohdilleen. Murheena on vielä login manageritkin - gdm ja sddm viimein tukevat Waylandia, joten tilanne ei ole ihan mahdoton. Gdm kuitenkin on vähän raskas ja sddm:n kehitys on myös todella hidasta. Slim:n kehitys on kai lopetettu ja lightdm oletuksena vaatinee myös X:n.
Tämä on tietty sellainen ikuisuusargumentti. Joskus asioita tehdään tosi jääräpäisesti kun ei haluta nähdä metsää puilta. Esim. lukioissa Abitin tikkulinuxissakin ajettiin jotain matematiikkaohjelmaa Winellä, vaikka ko. ohjelma oli tehty Linuxinkin kanssa yhteensopivalla Javalla. Java kun on alustariippumaton. Ohjelma vaan vaati johonkin minimaaliseen toimintaan Windowsin järjestelmäajuria (jota ilmeisesti Winen kautta ei edes käytetty oikeasti), joten siksi noin vaikea paketointi. En sano etteikö tarve ole todellinen, mutta moniin tarkoituksiin on vaihtoehtoja ja Winellä voi ajaa myös osaa.
Periaatteessa olisi tosi hyvä asia jos äänissä päästäisiin poropaskasta eroon. Itsellä oli ennen pipewireä jo pulseaudioon viritetty virtuaalinen monikanavainen äänialtaiden pooli, jolla sai häviöttömästi soitettua vaikka 5.1 tai 7.1 ja vieläpä sekalaisista äänikorteista koottuna kombona. OpenAL ja vastaavat tukevat myös softapuolella sitä, että esim. 3d-koordinaatit voi "renderöidä" ääneksi äänipiireille.
Systemd on melkein kaikissa perusdistroissa ollut vakio jo pitkään. Esim. hitaasti päivittyvässä Debianissakin se on ollut mukana jo yli 10 vuotta ja vakiona yli 8.
Nykyään kyllä perustoiminnallisuuksiin yhä enemmän on "standardoitua". Esim. juuri systemd ja sen päällä esim. ikkunointi toimii vakioasetuksin ilman konfigurointia. Samoin hotplug-asiat.
Tämä ei ole kyllä mitenkään välttämätön peruskäyttäjälle eikä tarjolla edes "kilpailijoilla". Jos vaikka otan esimerkiksi Arch-pöytäkoneeni, pacman -Suy päivittää useamman gigankin verran paketteja alle 2 minuutissa taustalla ja uudelleen boottaus kestää alle 25 sekuntia (josta linuxin osuus 5 sek ja loput uefiä). Keskeisimmät ohjelmat pystyvät palauttamaan kesken jääneen istunnon. Olen myös käyttänyt kahta muuta suosittua käyttistä, joissa nuo peruspäivitykset vievät vastaavalla koneella hieman enemmän aikaa.
Itsellä jäi opettelematta aikoinaan ja vscode toimii (plugeineen) nii hyvin ku voi toivoa
Ennen vscodea oli kaikenlaista soutamista eri editoreissa, mm. sublime. Nykyää se on melkein samanlainen käsite ku vim. nanoa en oo koskaa ees aatellu, että joku sitä koodaamiseen käyttäis On se kyl "the teksti-editori", jota tulee käytettyä kaiken maailman pikkujutuissa.
Tämäkin mielipide lienee niiltä jotka eivät itse edes suoraan noiden töiden ohjaukseen tai tekemiseen osallistu. Muistan vieläkin parin kymmenen vuoden takaa kun siirryin luonnontieteelliseen tiedekuntaan enkä halunnut tyhjänpäiväisiä pakollisia "näin käytät aa tee koota" kursseja käydä, ja oli jotakin vastaavan kuuloista jo merkittynä rekisteriin.
"Seuraa."Peruspäivutykset ovat toki aivan eri asia kuin kernelin live-pätsäys eikä live-pätsäys tosiaan ole mitenkään perusjuttu edes isoissa yrityksissä, jotka ajavat kriittisiä 24/7 palveluita.
On kyllä surkeaa, ettei Suomen peruskouluissa ja yliopistoissa otettu LaTeXia ja R:ää isoksi osaksi opetusta jo 90-luvun alussa. Molemmat päihittävät MS:n tuotteet mennen tullen.Tämäkin mielipide lienee niiltä jotka eivät itse edes suoraan noiden töiden ohjaukseen tai tekemiseen osallistu. Muistan vieläkin parin kymmenen vuoden takaa kun siirryin luonnontieteelliseen tiedekuntaan enkä halunnut tyhjänpäiväisiä pakollisia "näin käytät aa tee koota" kursseja käydä, ja oli jotakin vastaavan kuuloista jo merkittynä rekisteriin.
Menin siis ko. kurssista vastaavan yliassistentin juttusille opintorekisteriotteen kanssa että mulla olisi täällä tällainen käytynä, voitaisko kuitata sillä tuo laitoksen pakollinen kurssi. Kaiffari näytti vähän epäilevältä, käytiin seuraava sananvaihto:
- "Osaatko käyttää Officen kaavaeditoria?"
- "En tiedä, yleensä käytän LaTeXia"
-
Menin hepun perässä vähän matkaa toiseen toimistoon jossa istui joku osastosihteeri.
- "Maikki-Irmeli, merkkaa tälle kaverille "näin käytät aa tee koota" suoritetuksi.. se osaa LaTeXia!"
Itellä toisin päin työhommissa: kaikki ohjeet on Linuxille, windowsia ei tyypillisesti tueta. Esim. Adobe Commerce -verkkokauppaohjelmisto. Joo, virtuaalikoneet joo, mutta jos nyt serverillä ja kehitysympäristössä on joka tapauksessa Linux, niin miksi deskarissa olisi jotain muuta.
Juu eipä sillä editorilla oikeasti mitään merkitystä ole. Ainoa elämää helpottava asia noissa shellissä pyörivässä editoreissa on se, että niitä voi pitää auki SSH yhteyksien päässä olevissa koneissa screeneissä, jolloin editori on täysin normaalisti käytettävissä etänä, oli sitten kotona tai toimistolla, tai millä tahansa laitteella, jopa sillä kännykällä.Itsellä jäi opettelematta aikoinaan ja vscode toimii (plugeineen) nii hyvin ku voi toivoa
Arvelen että ongelma on siinä että opetusta suunnitteleva taho ei ole ollut täysin perillä tarpeista, lisäksi kun MS:n hyväksi indoktrinoima IT kommentoi että ei me tueta mitään leiteksejä koska on MS Office lisenssit hommattuna, saadaan myös kivan näppärät AD ja etähallinnat.
Näin jo Linuxsin alkuajoista sitä käyttäneenä voin sanoa että sillä onnistuu ihan kaikki jos vaan jaksaa nähdä vähän vaivaa sen eteen että saa homman pelaamaan: On saatu aika moni ns. windows only softa toimimaan Linukalla ja joskus jopa paremmin kun sillä Windows koneella. Se mikä aina tulee eteen on se että jonkin verran pitää perehtyä enemmän ns. käyttiksen sielunelämään vs. Windows. Joku Linux Mint alkaa olla monessa asiassa jopa edellä ja ainakin vakoilusoftat eivät rasita koneen resursseja kuten esim. Windows 11:sen "kurkkiminen ja ohjelmien ilman lupaa asenteleminen joka saa allekirjoittaneen raivon valtaan. Toki itse käytän tietyissä tilanteissa edelleen Winukkaa mutta harvenevaan tahtiin kyllä kun tuo Proton alkaa olla jo aika pätevä pelien pyörittämiseen.
LibreOffice on myös yllättävän hyvä ja ollut monelle riittävä viimeiset 20 vuotta. Yksi sen parhaista ominaisuuksista on se, että sama ODT joka on alunperin tehty esim. 2003 aukeaa nyt 2023 ihan samannäköisenä printteriasetuksista riippumatta (!). Ihmettelin joku kerta kun availin kovalevyn perältä vanhoja lukioaikana OpenOffice 1.x:llä tehtyjä dokumentteja ja näytti kunnolliselta - ei esim. marginaalit buganneet niin että sivumäärä olisi räjähtänyt käsiin ja joka toinen sivu sisältänyt 1-2 merkkiä + jotain marginaaliviivaa kuten MS Officella on tapana kun avaa vaikkapa jotain virallisia lomakkeita editoitavaksi.
Mint valikoitui aiemmin käyttöön sen vuoksi, kun oli verrattain helppokäyttöinen ja nimenomaan Mintille löytyy aika paljon ohjeita verkosta. Jos ei ole kokenut Linux-käyttäjä niin helposti menee sormi suuhun, kun pitäisi alkaa terminaalin kautta loitsuja taikomaan.
Kävisikö Collabora office? Miksi/miksi ei? En ole niin perehtynyt että pystyy(kö) välttämättä itse hostaamaan mutta toisena vaihtoehtona ehdottaisin siinä tapauksessa cryptpad.fr? @love_doctor
Tämä on nykyisin vähän muuttunut. Kernelissä on jonkin aikaa nyt ollut suoraan ntfs-ajuri (aiemmin oli erikseen asennettava fuse-pohjainen ntfs-3g), jolla voi lukea ja kirjoittaa windows-asemille. Eli jos vaan Linuxin puolelta saa navigoitua esiin Windowsin puolelle näkyvän sisällön, kuvat saa sitä kautta aseteltua oikeaan paikkaan. Katsoin että esim. Ubuntussa ajuri on ollut 22.04 LTS:stä asti mukana, mutta on suositeltavampaa päivittää Ubuntu tuon ntfs-ajurin bugikorjausten takia.
Siinä oli ainakin jokin aika sitten rajoitteena tuo "This development build is limited to 10 documents, and 20 connections". Toimii hyvin pieneen organisaatioon, mutta ei skaalaudu kovin hyvin noin. Jos rajoituksista on jo päästy, niin sitten se voisi ratkaista ongelman. Latex-käytössä on vähän sama kun ilmainen Overleaf-instanssi vaatii vähän diy-henkeä.
1. Mikä tulostin kyseessä? Olen asentanut 4 tulostinta Linuxille ja jokainen on toiminut vain kiinnittämällä usb-johto Linuxilla varustettuun koneeseen. Yksi vaati skanneria varten tulostinvalmistajan sivuilta löytyvän ajurin.
www.diskinternals.com
Pääsääntöisesti WSL myötä ajellaan siinä samassa bashissa kuin linuxinkin puolella.
Oli ihan pakko googlata, että mistä puhutaan, kun ei ole WSL tuttu. Mutta juu vähän sama, kuin hinaisi Ferraria mopoautolla moottoritiellä.
Jos on laitteistosta ollut kiinni yhtään, kannattaa pelata varman päälle ja yrittää ensi kerralla koneella, jossa on AMD:n tai Intelin näyttis. Nvidialla on vieläkin sekä Waylandin että X:n puolella enemmän ongelmia ja ylipäänsä se että ajureita tarvii asennella 3. osapuolen lähteistä laskee käyttökokemusta. Prosessoreissa kannattaa välttää 1. sukupolven Ryzeneitä, kun niissä koneen lukkiutumisen välttäminen voi vaatia säätöä joidenkin emolevyjen kanssa. Samoin tulostimissa kannattaa katsoa tietokantaa OpenPrinting ja esim. laitteita ostaessa suosia sellaisia, joihin on tiedossa tukea. Pikku hiljaa wayland/vulkan/pipewire-siirtymä alkaa olla siinä vaiheessa, että graafisen työpöydän perusasiat toimivat. Jos Firefoxia käyttää, siinäkin on nyt aika hyvällä mallilla esim. videotoisto verrattuna muutaman vuoden takaiseen.
Nopeasti opiskelit aiemmin tuntemattoman noinkin syvällisesti. On myös toisenlaisia näkemyksiä, kuten Windows 11 WSL2 Performance Is Quite Competitive Against Ubuntu 20.04 LTS / Ubuntu 21.10 - Phoronix
Itse Googlasin vaan, että mitä WSL tarkoittaa. No itselle ei maistu Ubuntu eikä WSL2. Ubuntu on malliesimerkki distrosta, jota ei ole optimoitu mitenkään ja kerneli käännetty siten, että allyesconfig muutettu moduleiksi. Myös Ubuntun kernelit on ikivanhoja, joten niistä ei ainakaan mitään nopeus hyötyä irti saa.
Täytyy myöntää, että nyt tipahdin kärryiltä, mutta ehkä se ei haittaa.
Itse tipahdin selkeästi Windows Fanboy:den keskelle, eikä sekään haittaa.
Linuxin yleistymisen haasteet ei ole teknisiä vaan sun kaltaiset "käyttäjät".
Oikea kysymys kai onkin, että pitääkö Linuxin yleistyä? Itse olen ainakin täysin neutraali asian suhteen. Jokainen päättäköön itse. Onko mielestäsi Windows käyttäjät sen parempia Linuxin käytön edistäjiä, jotka ovat sitä mieltä että Linuxia pitää/on paras/on nopeinta käyttää Windowsin alla?
Taidat olla ainoa joka on tuollaista ainakaan tässä keskustelussa esittänyt ja olisi kohteliasta jättää laittamatta sanoja muiden suihin ylipäätään.
Juu pahoittelut jos ymmärsin väärin jotain. Ei varsinaisesti ollut tarkoitus laittaa sanoja muiden suihin. Poimin vaan nk. vastauksista tämän datan mitä alkoi sadella, kun kommentoin, että on parempi käyttää oikeaa shelliä.
Varmaan pääosin onkin, jos se on muutoin mahdollista.
www.zdnet.com
Gnome Boxes on myös käyttäjäystävällinen vaihtoehto. Vaati tosin Windows 11:n kanssa jokin aika sitten säätöä vielä mm. TPM-asetusten takia, mutta aiemmat toimivat helposti. Virtualbox on nykyään pienen hiukkasen vähemmän lelu - siinä on jopa USB 2.0 -tuki ihan vakiona.
Toimiiko tää pelkästään yhdellä näytönohjaimella, ilman prosessorin integroitua? @TimeKillerX
Juu oma kommentointi oli enemmänkin pilke silmäkulmassa, eli oikeasti jokainen tyylillään. Itse käytän nykyään läppärissä "pakotettuna" macOS:ää ja SSH:n yli Linux koneita (pöytäkoneet + kaikki serverit). Pöytäkoneet on kyllä ihan oikeita Linuxeja, kunnon raudalla joilla tulee kotona ollessa (eli yleensä) töitä tehtyä.Varmaan pääosin onkin, jos se on muutoin mahdollista.
Linus Torvalds isn't worried about Microsoft taking over Linux
And you shouldn't be either. Every company wants to rule Linux -- none of them can or ever will.
Tuossa summataan aika hyvin se, miksi ainakin itse toin Windows Subsystem for Linuxin mukaan tähän otsikkoon. Se on yksi niistä Linuxin haaroista jotka mielestäni vaikuttavat yleisesti työpöytäkäyttöön, vaikka koneessa ei puhdasta Linuxia olisikaan. Vs. kuinka Azuresta suurin osa pyörii itse asiassa Linuxilla. Tuon voi toki kääntää niin, että Microsoft yrittää vaan hyötyä Linuxista, mutta mielestäni hyötyjiä ovat käyttäjät (itse käytän työkoneessa, jossa W10 on ainoa vaihtoehto, WSL:ää jatkuvasti) ja se on nimenomaan Linuxin ansiota.
WSL on kyllä oikeasti loistava keksintö. Luonnollisesti työkoneelle oli aika vaikeata saada IT:tä suostuteltua mihinkään linux distroon. WSL:n kuitenkin sai asenneltua, ja ohjelmistokehitykseen huomattavasti mukavampi käyttää kuin Windowsia. Käytännössä kehitystyön tekee linuxilla, vaikka kaikki grafiikka renderöidäänkin vielä Windowsilla.Varmaan pääosin onkin, jos se on muutoin mahdollista.
Linus Torvalds isn't worried about Microsoft taking over Linux
And you shouldn't be either. Every company wants to rule Linux -- none of them can or ever will.
Tuossa summataan aika hyvin se, miksi ainakin itse toin Windows Subsystem for Linuxin mukaan tähän otsikkoon. Se on yksi niistä Linuxin haaroista jotka mielestäni vaikuttavat yleisesti työpöytäkäyttöön, vaikka koneessa ei puhdasta Linuxia olisikaan. Vs. kuinka Azuresta suurin osa pyörii itse asiassa Linuxilla. Tuon voi toki kääntää niin, että Microsoft yrittää vaan hyötyä Linuxista, mutta mielestäni hyötyjiä ovat käyttäjät (itse käytän työkoneessa, jossa W10 on ainoa vaihtoehto, WSL:ää jatkuvasti) ja se on nimenomaan Linuxin ansiota.
Ei ole omaa kokemusta, mutta äkkiseltään vilkaistuna se on kyllä onnistunut viimeiset pari vuotta. En nyt yhtä tiettyä ohjetta tai skriptiä halua nosta hakutuloksista kun ei tosiaan omaa kokemusta ole.
Onneksi Git for Windowsin edes saa, että saa bashin.Joihinkin näyttiksiin taitaa nykyään olla raudalla virtualisointitukea (eli saman ohjaimen voisi ehkä saada jaettua?). Perinteisesti jos jakaa host-järjestelmästä esim. pcie-laitteen (pitää olla ylimääräinen näyttis jota host-käyttis ei käytä lainkaan), niin käytetään suoraan guest-käyttiksen ajureilla laitetta ja lisäkuorma on melko pieni. Muussa tapauksessa piirto on ohjattu virtualisoinin läpi eli hitaampaa. Siinäkin on hyvin vaihtelevia tapoja tehdä. Läpiviety opengl/vulkan esim. on nopeimmasta päästä, jos ohjelmat osaavat käyttää ja kiihdyttämätön pikseli kerrallaan rasterointi hitainta. Vähän riippuu mitä tekee. Esim. perus officet ja vastaavat toimivat ilman kiihdytystäkin.
Iptables ja firewalld ovat eri tasoilla. Iptables:in korvaaja on nftables, joka ilmestyi kernelin versiossa 3.13 (2014).
