Linux-kysymyksiä & yleistä keskustelua Linuxista

[ztec]

Satuin tänään törmäämään tähän:

VITUX – The Linux Compendium

Ihan vaan päivänpiristyksenä, hyvä vinkata jos joku tarvii Linux ohjeita.

 

[kapo]

Asensin läppäriin Ubuntun windowsin päälle eräänä lauantai-iltana. Poistin siis ne kaikki windows osiot kiintolevyltä. Sinne jäi nyt sitten muutama tiedosto, jotka olisi kiva saada takaisin. Minkälaisilla keinoilla voisin lähteä tarkastelemaan josko sieltä jotain saisi vielä pelastettua?

 

[ztec]

Asensin läppäriin Ubuntun windowsin päälle eräänä lauantai-iltana. Poistin siis ne kaikki windows osiot kiintolevyltä. Sinne jäi nyt sitten muutama tiedosto, jotka olisi kiva saada takaisin. Minkälaisilla keinoilla voisin lähteä tarkastelemaan josko sieltä jotain saisi vielä pelastettua?

Riippuen tiedostojen koosta levyformaatista jonka laitoit niin voi olla aika toivotonta. Mutta jos on suhteellisen pieniä esim jpeg kuvia, niin sitten voi onnistua mm. Recuvalla ihan hyvin. Ext4 kirjoittaa block groupit levylle säännöllisin välein, joten nuo rikkoo varmasti isommat tiedostot siitä riippumatta missä kohtaa levyä ne on.

 

[kapo]

Riippuen tiedostojen koosta levyformaatista jonka laitoit niin voi olla aika toivotonta. Mutta jos on suhteellisen pieniä esim jpeg kuvia, niin sitten voi onnistua mm. Recuvalla ihan hyvin. Ext4 kirjoittaa block groupit levylle säännöllisin välein, joten nuo rikkoo varmasti isommat tiedostot siitä riippumatta missä kohtaa levyä ne on.

Kiitos vastauksesta. Recuvalla kokeilinkin jo tonkia, mutta luovutin kun mitään järkevää ei enää löytynyt. Kyseessä oli siis GoPro raakavideoita eli suuria tiedostoja.

 

[J45U]

Omasta mielestä nämä "siivousohjelmat" on aivan turhia ja saattavat vaan aiheuttaa ongelmia. Ikinä en itse ole käyttänyt ja hyvin on toiminut systeemit...
Monesti saanu lukea kun nämä siivousohjelmat hajottanu järjestelmiä.

Stacer on ainakin toistaiseksi ollut moitteeton apuri siivouksessa ja se sisältää myös paljon muuta mukavaa.

 

[anon666]

Mikähän perkele siinä on, kun oma pöytäkone silloin tälloin kaatuu linuxia pyörittäessä? Silloin kun vielä käytin windows kymppiä niin ei ollut mitään vastaavia ongelmia, ja linuxillakin kaatuminen näyttää tapahtuvan vain työpöytäympäristössä. Esim. steam protonilla pelejä pelatessa ei ole kertaakaan kaatunut, vaan kaatuminen tapahtuu yleensä nettiä selatessa tai muussa kevyessä käytössä. Onko tämä am4 alustalla tunnettu ongelma? Alkaa tehdä mieli myydä ryzenit pois ja vaihtaa vanhempaan rautaan, en oikein mitään muutakaan syytä tälle keksi kuin tämä am4 alusta. Olen myös huomannut sellaisen asian, että jos tailsia yritän tällä pöytäkoneella käyttää, niin kone jäätyy hyvin pian, kun taas läppäreillä tails on toiminut moitteetta.

 

[Tepe]

Mikähän perkele siinä on, kun oma pöytäkone silloin tälloin kaatuu linuxia pyörittäessä? Silloin kun vielä käytin windows kymppiä niin ei ollut mitään vastaavia ongelmia, ja linuxillakin kaatuminen näyttää tapahtuvan vain työpöytäympäristössä. Esim. steam protonilla pelejä pelatessa ei ole kertaakaan kaatunut, vaan kaatuminen tapahtuu yleensä nettiä selatessa tai muussa kevyessä käytössä. Onko tämä am4 alustalla tunnettu ongelma? Alkaa tehdä mieli myydä ryzenit pois ja vaihtaa vanhempaan rautaan, en oikein mitään muutakaan syytä tälle keksi kuin tämä am4 alusta. Olen myös huomannut sellaisen asian, että jos tailsia yritän tällä pöytäkoneella käyttää, niin kone jäätyy hyvin pian, kun taas läppäreillä tails on toiminut moitteetta.

Kun jumitusta tapahtuu vain kevyellä kuormalla, niin virransäästöön se jossain määrin viittaisi. Hakusanoilla "ryzen linux light load crash" löytyy aika paljon tavaraa, mutta en osaa sanoa, mikä ehdotetuista toimenpiteistä, jos mikään, mahdollisesti auttaisi. Ei tuo silti mikään laaja ongelma ole, varmaankin liittyy vain tiettyihin komponenttiyhdistelmiin.

Intelilläkin oli aikoinaan omat virransäästöpulmansa silloin kun markkinoille tuotiin "Haswell-yhteensopivat" virtalähteet.

 

[Hessu]

Kertokaapas mikä tämän aiheuttaa. Ajan seuraavan komennon terminaalista syndaemonille, jotta touchpadin asetukset olisivat jotenkin käytettävät:

syndaemon -i 0.5 -K -t -R -d

Homma toimii ok, mutta jos survon tuon komennon scriptiin ja ajan sen init.d kansiossa niin käynnistäessä asetukset ovat jonkun aikaa oikein, mutta kohta trackpadin tapping lopettaa toimintansa. Jos taas ajan terminaalista käskyn käsin niin tuota ongelmaa ei tule. Ja on testattu monta kertaa ja aina sama juttu

 

[Viilee]

Homma toimii ok, mutta jos survon tuon komennon scriptiin ja ajan sen init.d kansiossa niin käynnistäessä asetukset ovat jonkun aikaa oikein, mutta kohta trackpadin tapping lopettaa toimintansa. Jos taas ajan terminaalista käskyn käsin niin tuota ongelmaa ei tule. Ja on testattu monta kertaa ja aina sama juttu

Oma arvaus: työpöytäympäristö säätää syndaemonia ja syndaemon havaitsee jos käyttäjä on ajanut ohjelman. Jos kuitenkin järjestelmänlaajuinen syndaemon on ajossa, niin käyttäjän käyttämä työpöytäympäristö jyrää sen yli. En tunne syndaemonin sielunelämää sen tarkemmin, mutta tavallaan tässä on järkeä: On järjestelmänlaajuiset oletukset, mutta jokainen käyttäjä voi tehdä omat asetuksensa mieleisekseen. Nyt jostain syystä joku palikka on sitä mieltä, että käyttäjä ei halua tuota järjestelmänlaajuista oletusta.

Älä siis laita syndaemonia ajoon init.d:hen, vaan johonkin käyttäjäkohtaiseen scriptiin. Mihin, niin se taas riippuu käytetystä työpöytäympäristöstä / login managerista.

 

[Hessu]

Oma arvaus: työpöytäympäristö säätää syndaemonia ja syndaemon havaitsee jos käyttäjä on ajanut ohjelman. Jos kuitenkin järjestelmänlaajuinen syndaemon on ajossa, niin käyttäjän käyttämä työpöytäympäristö jyrää sen yli. En tunne syndaemonin sielunelämää sen tarkemmin, mutta tavallaan tässä on järkeä: On järjestelmänlaajuiset oletukset, mutta jokainen käyttäjä voi tehdä omat asetuksensa mieleisekseen. Nyt jostain syystä joku palikka on sitä mieltä, että käyttäjä ei halua tuota järjestelmänlaajuista oletusta.

Älä siis laita syndaemonia ajoon init.d:hen, vaan johonkin käyttäjäkohtaiseen scriptiin. Mihin, niin se taas riippuu käytetystä työpöytäympäristöstä / login managerista.

Sama homma jos .profile tai .bashrc ajaa. Tuo tosiaan toimii loginin jälkeen jotain 2-30min ja sitten yht'äkkiä lopettaa kokonaan toimintansa. Täytyy sanoa, että tälläiset ongelmat tappaa kyllä innostuksen aika äkkiä käyttää työkoneessa Linuxia

 

[ississ]

.profile tai bashrc ei ehkä ole paras paikka ajella. Oikea paikka löytyy sen perusteella mitä työpöytää/ikkunamanageria käyttää. Oma xinitrc:kin voisi olla parempi.

Jättääkö syndaemon jälkeensä mitään lokia?
Oletettavasti joku tappaa/sulkee sen vaikka pitäisi jäädä ajoon. Voi myös olla että käyttämässäsi työpöytäympäristössä on joku oma juttu joka haluaa tehdä asioita eikä olekaan yhteensopiva tuon kanssa.

Terminaalista ajossa on myös se ero että työpöytä on varmasti kokonaan käynnissä silloin kun terminaalin saa auki.
Käytetyn distron+työpöytä/wm paljastaminen voisi helpottaa arvailuja...

 

[Viilee]

Sama homma jos .profile tai .bashrc ajaa. Tuo tosiaan toimii loginin jälkeen jotain 2-30min ja sitten yht'äkkiä lopettaa kokonaan toimintansa. Täytyy sanoa, että tälläiset ongelmat tappaa kyllä innostuksen aika äkkiä käyttää työkoneessa Linuxia

Viimeiset 10 vuotta itsekin tappelin oman touchpadin kanssa, jotta sain sen toimimaan järkevästi (MacBook Pro:ssa; eli touchpad jossa ei ole nappeja lainkaan paitsi itse padi on nappi, käytännössä pakko käyttää useamman sormen eleitä). GUI:n kautta touchpadin säätö oli mahdotonta, ja taustaosakin piti vaihtaa (synaptics -> libinput), koska ensimmäisessä useamman sormen eleet on todella alkeelliset. Linuxien työpöytäympäristöissä "toissijaiset" ominaisuuidet on usein todella paljon huonommin kiillotetut kuin kaupallisissa käyttiksissä.

.profile tai bashrc ei ehkä ole paras paikka ajella. Oikea paikka löytyy sen perusteella mitä työpöytää/ikkunamanageria käyttää. Oma xinitrc:kin voisi olla parempi.

Tämä on totta. Eihän sitä syndaemonia ole tarkoitus ajaa shellissä! Syndaemonia yritettäisiin myös ajaa uudestaan joka kerta kun käyttäjä kirjautuu sisään uudestaan (riippuen siitä onko .bashrc vai .bash_profile, jokaisen uuden interaktiivisen bashin käynnistyessä). Tosiaan .xinitrc on oikea paikka, jos käynnistää X.org:n itse, mutta jos ei aja itse X.org:ia terminaalista kirjatutumisen jälkeen vaan graafisesta login managerista niin sekään ei ole oikea paikka (taitaa jäädä ajamatta kokonaan). DM:n mukaiseen paikkaan siis scripti ajoon; se myös varmistaa sen että työpöytäympäristö käsittelee ohjelman oikein. $XDG_CONFIG_HOME/autostart .desktop -tiedostot pitäisi tulla ajetuksi kaikissa DM:ssä (yleensä siis .config/autostart), scriptien ajokin onnistuu sieltä.

 

[Barbarossa]

Jos käytössä on joku työpöytäympäristö (Unity/KDE/XFCE/jne) niin näissä voi olla itsessäänkin syndaemonin ajo ilman erillistä autostarttiakin, jostakin kätevästä valikosta saattaa pystyä säätämään sen asetukset taikka sitten sitä ei ole jaksettu implementoida. Tällöin pitäisi pystyä vaan estämään sen käynnistely taustalla.

Yksi syy miksi lakkasin käyttämästä DE:tä ja siirryin paljaisiin WMiin, tietääpähän mitä taustalla tapahtuu kun itse ne joutuu säätämään

 

[Hessu]

.profile tai bashrc ei ehkä ole paras paikka ajella. Oikea paikka löytyy sen perusteella mitä työpöytää/ikkunamanageria käyttää. Oma xinitrc:kin voisi olla parempi.

Jättääkö syndaemon jälkeensä mitään lokia?
Oletettavasti joku tappaa/sulkee sen vaikka pitäisi jäädä ajoon. Voi myös olla että käyttämässäsi työpöytäympäristössä on joku oma juttu joka haluaa tehdä asioita eikä olekaan yhteensopiva tuon kanssa.

Terminaalista ajossa on myös se ero että työpöytä on varmasti kokonaan käynnissä silloin kun terminaalin saa auki.
Käytetyn distron+työpöytä/wm paljastaminen voisi helpottaa arvailuja...

Muistelin ensimmäisessä kysymyksessä maininneeni, mutta Elementary OS on kyseessä.
Debuggasin tuota jonkun aikaa, mutta nopealla katsauksella en nähnyt yhtäkään suoraa merkintää tuosta. Erikoisinta tuossa mielestäni on se, että tuo hiiren tap -toiminto ja gesturet häviävät jonkun random -ajan kuluessa. Jos tuossa olisikin joku tietty aika/refresh time niin helpottaisi. Lisäksi tuota ei välttämättä huomaa, kun koodaa, joten tuo lokien tutkiminen on hieman vaikeaa.

Viimeiset 10 vuotta itsekin tappelin oman touchpadin kanssa, jotta sain sen toimimaan järkevästi (MacBook Pro:ssa; eli touchpad jossa ei ole nappeja lainkaan paitsi itse padi on nappi, käytännössä pakko käyttää useamman sormen eleitä). GUI:n kautta touchpadin säätö oli mahdotonta, ja taustaosakin piti vaihtaa (synaptics -> libinput), koska ensimmäisessä useamman sormen eleet on todella alkeelliset. Linuxien työpöytäympäristöissä "toissijaiset" ominaisuuidet on usein todella paljon huonommin kiillotetut kuin kaupallisissa käyttiksissä.

Tämä on totta. Eihän sitä syndaemonia ole tarkoitus ajaa shellissä! Syndaemonia yritettäisiin myös ajaa uudestaan joka kerta kun käyttäjä kirjautuu sisään uudestaan (riippuen siitä onko .bashrc vai .bash_profile, jokaisen uuden interaktiivisen bashin käynnistyessä). Tosiaan .xinitrc on oikea paikka, jos käynnistää X.org:n itse, mutta jos ei aja itse X.org:ia terminaalista kirjatutumisen jälkeen vaan graafisesta login managerista niin sekään ei ole oikea paikka (taitaa jäädä ajamatta kokonaan). DM:n mukaiseen paikkaan siis scripti ajoon; se myös varmistaa sen että työpöytäympäristö käsittelee ohjelman oikein. $XDG_CONFIG_HOME/autostart .desktop -tiedostot pitäisi tulla ajetuksi kaikissa DM:ssä (yleensä siis .config/autostart), scriptien ajokin onnistuu sieltä.

Kokeillaan tuota autostart.desktopia... Kuten myös sinun tapauksessasi, GUI:sta noita säätöjä ei saa mitenkään tehtyä / ne eivät edes toimi. Esim. tapin disablointi kirjoittaessa ei GUI:sta käsin toimi ollenkaan. Lisäksi Touchpadin scrollin nopeuteen ei ole edes mitään namiskaa mistä säätää

Jos käytössä on joku työpöytäympäristö (Unity/KDE/XFCE/jne) niin näissä voi olla itsessäänkin syndaemonin ajo ilman erillistä autostarttiakin, jostakin kätevästä valikosta saattaa pystyä säätämään sen asetukset taikka sitten sitä ei ole jaksettu implementoida. Tällöin pitäisi pystyä vaan estämään sen käynnistely taustalla.

Yksi syy miksi lakkasin käyttämästä DE:tä ja siirryin paljaisiin WMiin, tietääpähän mitä taustalla tapahtuu kun itse ne joutuu säätämään

Tuo syndaemon ajetaan taustalla, mutta hukkaa rebootissa asetukset, vaikka rukasin noita syndaemonin konffeihin asti. Lisäksi tuossa pitäisi ilmeisesti tuon -R parametrin tallentaa asetus pysyväksi, mutta eihän ne pysy.

 

[ississ]

Muistelin ensimmäisessä kysymyksessä maininneeni, mutta Elementary OS on kyseessä.
Debuggasin tuota jonkun aikaa, mutta nopealla katsauksella en nähnyt yhtäkään suoraa merkintää tuosta. Erikoisinta tuossa mielestäni on se, että tuo hiiren tap -toiminto ja gesturet häviävät jonkun random -ajan kuluessa. Jos tuossa olisikin joku tietty aika/refresh time niin helpottaisi. Lisäksi tuota ei välttämättä huomaa, kun koodaa, joten tuo lokien tutkiminen on hieman vaikeaa.

Saattaapi olla, pahoittelen. Lueskelen usein puhelimella ja valitettavan useinkin jotain jää lukematta varsinkin jos on riittävän ylhäällä.

Kokeillaan tuota autostart.desktopia... Kuten myös sinun tapauksessasi, GUI:sta noita säätöjä ei saa mitenkään tehtyä / ne eivät edes toimi. Esim. tapin disablointi kirjoittaessa ei GUI:sta käsin toimi ollenkaan. Lisäksi Touchpadin scrollin nopeuteen ei ole edes mitään namiskaa mistä säätää

Tämä kuulostaa siltä että joku ehkä yrittää tehdä jotain hiirelle mutta ei onnistu.

Tuo syndaemon ajetaan taustalla, mutta hukkaa rebootissa asetukset, vaikka rukasin noita syndaemonin konffeihin asti. Lisäksi tuossa pitäisi ilmeisesti tuon -R parametrin tallentaa asetus pysyväksi, mutta eihän ne pysy.

Eli muutit syndaemonin asetustiedostoa (/etc/jossain..) ja bootin jälkeen se oli palautunut tilaan ennen muokkausta ?
Jos näin niin sitten joku muu (gui/palvelu) käy muuttamassa sen takaisin ja siksi ei toimi.

Jos taas muutos tehdään systemctl (tai joku muu mikä siinä on käytössä) asetuksiin niin ainakin systemctl:n kanssa pietää tehdä config- reload jotta muutos tulee oikeasti voimaan.

Elementary OS ei ainakaan pikavilkaisulla kertonut mikä siellä on käytössä mutta joku ehdotti stackexchangessa katsomaan toisen ongelman yhteydessä systemctl asetuksia niin ehkä sitten se...

 

[Hessu]

Saattaapi olla, pahoittelen. Lueskelen usein puhelimella ja valitettavan useinkin jotain jää lukematta varsinkin jos on riittävän ylhäällä.



Tämä kuulostaa siltä että joku ehkä yrittää tehdä jotain hiirelle mutta ei onnistu.



Eli muutit syndaemonin asetustiedostoa (/etc/jossain..) ja bootin jälkeen se oli palautunut tilaan ennen muokkausta ?
Jos näin niin sitten joku muu (gui/palvelu) käy muuttamassa sen takaisin ja siksi ei toimi.

Jos taas muutos tehdään systemctl (tai joku muu mikä siinä on käytössä) asetuksiin niin ainakin systemctl:n kanssa pietää tehdä config- reload jotta muutos tulee oikeasti voimaan.

Elementary OS ei ainakaan pikavilkaisulla kertonut mikä siellä on käytössä mutta joku ehdotti stackexchangessa katsomaan toisen ongelman yhteydessä systemctl asetuksia niin ehkä sitten se...

En siis muistanut mainita aiemmin tuosta distrosta.
Ubuntun ohjeet ovat toimineet lähes kaikkeen ja tästäkin oli ongelmia joillain muillakin. Heillä korjauksena toimi tuo scritpi init.d -kansiosta, mutta mulla tuo toimii väärin.
Muistaakseni oli /etc kansion alla joku. Tiedosto oli rebootin jälkeen samassa muodossa, mutta asetukset eivät lähteneet ajoon. Täytyy koittaa illasta tutkia noita lokeja.

 

[ississ]

En siis muistanut mainita aiemmin tuosta distrosta.
Ubuntun ohjeet ovat toimineet lähes kaikkeen ja tästäkin oli ongelmia joillain muillakin. Heillä korjauksena toimi tuo scritpi init.d -kansiosta, mutta mulla tuo toimii väärin.
Muistaakseni oli /etc kansion alla joku. Tiedosto oli rebootin jälkeen samassa muodossa, mutta asetukset eivät lähteneet ajoon. Täytyy koittaa illasta tutkia noita lokeja.

Jos koneessa on systemd niin katso systemctl- komennolla onko siellä jo kyseinen service.
Jos on niin pitää löytää sitä vastaava service- tiedosto (yleensä /lib/systemd/system/ alla). Siellä voi olla määritettynä komentorivi jne.
Muokkauksen jälkeen pitää ajaa systemctl daemon-reload jotta muokkaus tulee voimaan ja silloin sen pitäisi toimia suoraan bootistakin jos vaan palvelu pysyy pystyssä.
Jos kaatuu niin grepillä hakemaan /var/log/ alta jos vaikka löytyisi lokia miksi se on kaatunut (toivottavasti lokittaa johonkin)...

 

[VoNpo]

Ongelmaa Manjaron (KDE) verkkojaon kanssa:

unRAID:in sharet on lisätty fstabiin NFS sharena. (Samba jaon kanssa ei kyseistä ongelmaa, mutta Samban ja KDE:n kanssa on isompia ongelmia)
Bootin jälkeen homma toimii hetken ilman ongelmia, mutta pääsy shareihin katkeaa muutaman edestakaisen selauksen jälkeen.

Esimerkiksi sivupalkissa oleva /valokuvat ilmoittaa ettei polkua löydy/ole olemassa. En nyt muista tarkkaa sanamuotoa, enkä pääse heti tarkistamaan.
Sharen alikansioihin kuitenkin pääsee normaalisti kirjoittamalla suoraan hakuriville esimerkiksi /valokuvat/2018 jolloin kansio 2018 toimii alikansioineen normaalisti.
Ongelma ilmenee jokaisen sharen kanssa.

Mistähän vikaa voisi lähteä etsimään?

 

[Hessu]

Jos koneessa on systemd niin katso systemctl- komennolla onko siellä jo kyseinen service.
Jos on niin pitää löytää sitä vastaava service- tiedosto (yleensä /lib/systemd/system/ alla). Siellä voi olla määritettynä komentorivi jne.
Muokkauksen jälkeen pitää ajaa systemctl daemon-reload jotta muokkaus tulee voimaan ja silloin sen pitäisi toimia suoraan bootistakin jos vaan palvelu pysyy pystyssä.
Jos kaatuu niin grepillä hakemaan /var/log/ alta jos vaikka löytyisi lokia miksi se on kaatunut (toivottavasti lokittaa johonkin)...

Nyt sain paikannettua tuon ongelman. Eli jos tuo ajaa scriptistä niin se ajaa kaksi syndameon prosessia päälle ja nuo sotkevat toisensa. Nyt pitäisi keksiä miten saan ajettua tuon toisen ajettua pois päältä ja laitettua oman conffin tilalle. Netissä oli sanottu, että asetuksista ottaa pois tuon Disable while typing niin tuon pitäisi pudota pois, mutta jokin tuon silti käynnistää.

 

[ississ]

Nyt sain paikannettua tuon ongelman. Eli jos tuo ajaa scriptistä niin se ajaa kaksi syndameon prosessia päälle ja nuo sotkevat toisensa. Nyt pitäisi keksiä miten saan ajettua tuon toisen ajettua pois päältä ja laitettua oman conffin tilalle. Netissä oli sanottu, että asetuksista ottaa pois tuon Disable while typing niin tuon pitäisi pudota pois, mutta jokin tuon silti käynnistää.

Jos se toinen käynnistyy systemd:n kautta niin sen servicen voi poistaa jolloin pitää käynnistää itse.
Tai jos systemd- servicelle voi vaihtaa asetukset niin mieluummin niin.

pstree saattaa ehkä kertoa kuka sen toisen käynnistää.

Jos työpöytä säätää jonkun asetuksen kautta tuota niin sitten pitää kaivaa jostain sieltä miten pitää muuttaa. Pahassa tapauksessa jokin gui-asetus-juttu korvaa konffin/käynnistyskomennon ja silloin muutos pitäisi tehdä sinne asetussoftaan/sen konffiin.
Jos ei muuten onnistu niin nimeää sen alkuperäisen syndaemonin joksikin muuksi niin gui/jne ei pääse käynnistämään sitä ja sitten käynnistää itse sopivassa paikassa niillä asetuksilla/parametreilla kun haluaa. Vähän purkkaviritys ehkä mutta mahdollinen jos asetuksia säätävää päätä ei saa muutettua.

 

[Hessu]

Jos se toinen käynnistyy systemd:n kautta niin sen servicen voi poistaa jolloin pitää käynnistää itse.
Tai jos systemd- servicelle voi vaihtaa asetukset niin mieluummin niin.

pstree saattaa ehkä kertoa kuka sen toisen käynnistää.

Jos työpöytä säätää jonkun asetuksen kautta tuota niin sitten pitää kaivaa jostain sieltä miten pitää muuttaa. Pahassa tapauksessa jokin gui-asetus-juttu korvaa konffin/käynnistyskomennon ja silloin muutos pitäisi tehdä sinne asetussoftaan/sen konffiin.
Jos ei muuten onnistu niin nimeää sen alkuperäisen syndaemonin joksikin muuksi niin gui/jne ei pääse käynnistämään sitä ja sitten käynnistää itse sopivassa paikassa niillä asetuksilla/parametreilla kun haluaa. Vähän purkkaviritys ehkä mutta mahdollinen jos asetuksia säätävää päätä ei saa muutettua.

Hmmh. Netissä oli opastettu laittamaan tuo komento suoraan GUI:n system settingsien kautta käynnistettäviin prosesseihin. Silti tuolla näkyy edelleen kaksi prosessia, mutta hiiri toimii kuitenkin normaalisit (?). Näyttäisi toimivan ilman ongelmia ja asetuksetkin säilyvät. En tiedä, minne tuo komento nyt sitten varsinaisesti menee käynnistyksessä, mutta monella tuo toimii noin.

 

[ississ]

Hmmh. Netissä oli opastettu laittamaan tuo komento suoraan GUI:n system settingsien kautta käynnistettäviin prosesseihin. Silti tuolla näkyy edelleen kaksi prosessia, mutta hiiri toimii kuitenkin normaalisit (?). Näyttäisi toimivan ilman ongelmia ja asetuksetkin säilyvät. En tiedä, minne tuo komento nyt sitten varsinaisesti menee käynnistyksessä, mutta monella tuo toimii noin.

Netistä löytyy vaikka mitä, oikeita, vääriä ja kaikkea siltä väliltä.

On ihan mahdollista että syndaemonin käynnistyksen jälkeen prosesseja kuuluu ollakin 2.
Katsoitko pstree:llä kuka käynnistää ja mitä ?

Jos haluaa olla varma niin sitten pitää tarkastaa systemd ja tietysti se montako prosessia kuuluu ilmestyä kun jotain käynnistää.
Katsoitko systemctl:n listalta onko siellä syndaemon ?

Arvaamalla ja kokeilemalla menee vaan turhaan omaa ja muiden aikaa.

 

[Hessu]

Netistä löytyy vaikka mitä, oikeita, vääriä ja kaikkea siltä väliltä.

On ihan mahdollista että syndaemonin käynnistyksen jälkeen prosesseja kuuluu ollakin 2.
Katsoitko pstree:llä kuka käynnistää ja mitä ?

Jos haluaa olla varma niin sitten pitää tarkastaa systemd ja tietysti se montako prosessia kuuluu ilmestyä kun jotain käynnistää.
Katsoitko systemctl:n listalta onko siellä syndaemon ?

Arvaamalla ja kokeilemalla menee vaan turhaan omaa ja muiden aikaa.

systemctl:n listalla ei ollut ollenkaan syndaemonia missään tilanteessa. Oletan, että ei kuulu ollakaan. PStreessä näkyy nyt, että syndaemon ajetaan noilla attribuuteilla, mutta en ainakaan nopealla vilaisulla nähnyt, että siellä toista prosessia ajettaisiin, joten ilmeisesti noita kuuluu tai on fine olla kaksi. Tällä tavoin syndaemon ajetaan ekana tuolla minun asettamallani commandilla ja se järjestelmän oma ajetaan sen jälkeen. Scriptistä tuo meni toisinpäin => Sekoilee (?). Pääasia, että tuo tuli kuntoon tällä.

 

[ztec]

Tutkiskelin tässä distroja, tuli asennettua yhteen testi / taisteluläppäriin Subgraph OS. Näyttäisi sisältävän paljon kaikkea perustietoturvaan liittyvää kamaa valmiina. Kuin Tails ja Qubes yhteen liimattuna.

Tänään julkaistiin myös Tails 4.5 joka toimii Secure Bootin kanssa.

 

[Algron28]

Vääntäkääs tyhmälle rautalangasta kun pingviinin sielunelämä ei aukene. Eli kubuntu jossa discord. Kun klikkaan jonkun postaamaa kuvaa ja valitsen "open original" niin kuva aukeaa Gwenview. Mutta, nyt kuva pitäisi saada tallennettua mutta Gwenviewissä tallenna on harmaana eikä kuvaa saa edes leikepöydälle kopioitua. Miten saan kuvan tallennettua?

 

[W32]

Onko muita Porteus käyttäjiä? Tai suosituksia ajaa jotain muuta distroa ram muistilla?

 

[Glengoyle]

Onko tuosta LMDE4 jollain kokemuksia pistää ?

 

[E_Mustakari]

Kolmessa viimeisessä viestissä:
"niin kuva aukeaa Gwenview"
"muita Porteus käyttäjiä"
"Onko tuosta LMDE4 jollain kokemuksia"

Aiheeseen liittyvä kysymys vielä perään:
Kuinka hyvin Linuxeissa toimii suomen kielen oikoluku (ja opetetaanko kirjoittamista enää peruskoulussa)?

 

[Barbarossa]

Kolmessa viimeisessä viestissä:
"niin kuva aukeaa Gwenview"
"muita Porteus käyttäjiä"
"Onko tuosta LMDE4 jollain kokemuksia"

Aiheeseen liittyvä kysymys vielä perään:
Kuinka hyvin Linuxeissa toimii suomen kielen oikoluku (ja opetetaanko kirjoittamista enää peruskoulussa)?

Oikoluku ei taida olla käyttöjärjestelmässä tarpeellinen toiminto. Mitä muuhun tulee niin älä maindaa raffii laiffii hei.

 

[Perniisi]

Vääntäkääs tyhmälle rautalangasta kun pingviinin sielunelämä ei aukene. Eli kubuntu jossa discord. Kun klikkaan jonkun postaamaa kuvaa ja valitsen "open original" niin kuva aukeaa Gwenview. Mutta, nyt kuva pitäisi saada tallennettua mutta Gwenviewissä tallenna on harmaana eikä kuvaa saa edes leikepöydälle kopioitua. Miten saan kuvan tallennettua?

Onko mahdollista käyttä esim Copy to... tai Move to... toimintoja file-valikosta?

Kuinka hyvin Linuxeissa toimii suomen kielen oikoluku (ja opetetaanko kirjoittamista enää peruskoulussa)?

Riippunee käytetystä tekstieditorista, mutta käytännössä ei taida olla muita kuin voikko, microsoft wordissa microsoftin oma ja googlen ohjelmissa googlen oma. Joku aspellin paketti oli, mutta liekkö jo paketin tuki loppunut ajat sitten.

 

[Algron28]

Onko mahdollista käyttä esim Copy to... tai Move to... toimintoja file-valikosta?

Ei ole. Harmaana kaikki paitsi Open, Open recent, Reload, Add folder to places ja Quit.

Tässä on varmaan taas joku typerä käyttöoikeustaso ongelma kun Gwenview suorittaa joku toinen ohjelma.

 

[Perniisi]

Ei ole. Harmaana kaikki paitsi Open, Open recent, Reload, Add folder to places ja Quit.

Tässä on varmaan taas joku typerä käyttöoikeustaso ongelma kun Gwenview suorittaa joku toinen ohjelma.

Haluatko siis käyttää tuota gwenviewiä vai? Ja mikäs distro alla?

E: Snapistä asentamalla saattaa korjantua tai defaulttaa firefoxiin.

 

[Algron28]

Haluatko siis käyttää tuota gwenviewiä vai? Ja mikäs distro alla?

E: Snapistä asentamalla saattaa korjantua tai defaulttaa firefoxiin.

Mikä tahansa käy kunhan saan tallennettua discordista kuvia. Mutta kun tuo Gwenview on oletus kuvissa niin olisi ihan kiva saada se toimimaan. Tietokoneen kuvat sillä kyllä aukeaa kivasti. Distro on Kubuntu.

 

[W32]

Kolmessa viimeisessä viestissä:
"niin kuva aukeaa Gwenview"
"muita Porteus käyttäjiä"
"Onko tuosta LMDE4 jollain kokemuksia"

Aiheeseen liittyvä kysymys vielä perään:
Kuinka hyvin Linuxeissa toimii suomen kielen oikoluku (ja opetetaanko kirjoittamista enää peruskoulussa)?

Riittävän hyvin varmaan useimmille normeille ja enpä kyllä tiiä miten nykysin lienee että opetetaanko mutta silloin aikanaan ei opeteltu ollenkaan kirjoittamista vaan vedettiin ihan pelkästään luolamaalauksilla suoraan työelämään.

 

[ississ]

Mikä tahansa käy kunhan saan tallennettua discordista kuvia. Mutta kun tuo Gwenview on oletus kuvissa niin olisi ihan kiva saada se toimimaan. Tietokoneen kuvat sillä kyllä aukeaa kivasti. Distro on Kubuntu.

Voiko discordin asetuksissa valita millä kuvat näytetään, jos vaikka toisella ohjelmalla toimisi tuurilla ?
Jos on oikeusepäily niin kannattaa katsoa prosessilistasta millä tunnuksella gwenview käynnistyy. Luulisi kyllä että se discord-ui ajaa käyttäjän omilla tunnuksilla jolloin kuvannäyttäjänkin pitäisi.

 

[Algron28]

Voiko discordin asetuksissa valita millä kuvat näytetään, jos vaikka toisella ohjelmalla toimisi tuurilla ?
Jos on oikeusepäily niin kannattaa katsoa prosessilistasta millä tunnuksella gwenview käynnistyy. Luulisi kyllä että se discord-ui ajaa käyttäjän omilla tunnuksilla jolloin kuvannäyttäjänkin pitäisi.

Ei voi valita. Ei taida olla oikeuksiin liittyvä homma. Vaikuttaa siltä että Discord vain avaa linkin kuvaan joka on heidän palvelimellaan eli https://cdn.discordapp.com/.........jpg ja google haku kertoisi että linuxissa on joku pervous että http ja https linkit tiedostoihin avattaisiin tiedostotyypille määritetyllä oletus ohjelmalla eikä selaimella, eli oletus ohjelma .jpg tiedostoille on nyt Gwenview. Tuota oletusohjelmaa en nyt haluaisi ainakaan selaimeen vaihtaa koska silloin se avaisi tietokoneellakin olevat .jpg tiedostot selaimeen ja tämä olisi huono ratkaisu. Se tosin ei selvinnyt miksi Gwenview ei anna tallentaa tai kopioida linkistä avattua tiedostoa.

 

[ississ]

Ei voi valita. Ei taida olla oikeuksiin liittyvä homma. Vaikuttaa siltä että Discord vain avaa linkin kuvaan joka on heidän palvelimellaan eli https://cdn.discordapp.com/.........jpg ja google haku kertoisi että linuxissa on joku pervous että http ja https linkit tiedostoihin avattaisiin tiedostotyypille määritetyllä oletus ohjelmalla eikä selaimella, eli oletus ohjelma .jpg tiedostoille on nyt Gwenview. Tuota oletusohjelmaa en nyt haluaisi ainakaan selaimeen vaihtaa koska silloin se avaisi tietokoneellakin olevat .jpg tiedostot selaimeen ja tämä olisi huono ratkaisu. Se tosin ei selvinnyt miksi Gwenview ei anna tallentaa tai kopioida linkistä avattua tiedostoa.

Jos gwenviewlla avaa itse kuvan http(s) urlilla niin antaako silloin tallentaa paikalliseksi ?
Kuulostaa vähän puutteelliselta jos save as eri paikkaan puuttuu...

 

[Algron28]

Jos gwenviewlla avaa itse kuvan http(s) urlilla niin antaako silloin tallentaa paikalliseksi ?
Kuulostaa vähän puutteelliselta jos save as eri paikkaan puuttuu...

Save as ei näytä onnistuvan mutta copy to taas onnistuu jos urlin avaa käsin. Miksihän tuo ei Discordista aukaistaessa taas anna tallentaa.

 

[Romuvarasto]

MIten venytetään wallpaper kahdelle seinälle Ubuntu 19.10 / 20.04? Yritin asennella jotain nitrogen-ohjelmaa ja jotain toista joka oli super- mutta vähänlaisella menestyksellä. MIkä on tuorein softa?

 

[Eli4s]

Onko fiksumpaa asentaa Ubuntu + KDE vai Kubuntu? Onko tuolla käytännössä suurta eroa?

 

[A Lake Elk]

Onko fiksumpaa asentaa Ubuntu + KDE vai Kubuntu? Onko tuolla käytännössä suurta eroa?

IMHO suoraan Kubuntu, niin jää Ubuntun oma oletus työpöytäympäristö pois viemästä tilaa.

 

[micko]

IMHO suoraan Kubuntu, niin jää Ubuntun oma oletus työpöytäympäristö pois viemästä tilaa.

Mä en tykännyt Kubuntusta. Liian jalostettu... no Kubuntuksi. Tykkään KDE:stä ja Ubuntulle on ehkä eniten tukea saatavilla. Esim siis asennuspaketteja distron ulkopuolisille sovelluksille. Siksi kaikki Ubuntuni asennan nimenomaan Ubuntu + KDE.

Mutta makuasioitahan nämä. Ei voi toisen puolesta oikein sanoa. Tuo tilan vieminen on nykykiintolevyjen kanssa vähän heikko syy. Jos nyt gigankin vie lisää, niin ei tunnu missään.

 

[Eli4s]

Mä en tykännyt Kubuntusta. Liian jalostettu... no Kubuntuksi.

Mitä tarkoitat? Miten tuo pelkkä Kubuntu eroaa Ubuntusta?

Olen aika uusi Linuxin parissa, joten kaipaisin suht. selviä esimerkkejä

 

[micko]

Mitä tarkoitat? Miten tuo pelkkä Kubuntu eroaa Ubuntusta?

Olen aika uusi Linuxin parissa, joten kaipaisin suht. selviä esimerkkejä

Kubuntussa on työpöytäympäristönä KDE ja puhtaassa Ubuntussa... Olikohan taas Gnome?

Periaatteessa ovat sama distro. Voit asentaa Ubuntun ja siellä paketinhallinnasta asentaa Kubuntun. Tämä asentaa kaikki Kubuntun paketit järjestelmääsi. Löytyy myös Lubuntu ja mitä muita *buntuja onkaan. Sama jakelupaketti siellä pohjalla mutta eri valikoima ohjelmia asennettuna.

 

[Romuvarasto]

Kokeilin just asentaa Ubuntuun oletus-Gnomen sijasta Budgien. Sehän on kuulemma kevyempi ja modernimpi kuin vaikka Gnome. Näyttää ihan toimivalta. Kattelen tätä nyt viikon ja sitten päätetään millä työpöydällä lataan seuraavan ubuntun.

 

[A Lake Elk]

Esim siis asennuspaketteja distron ulkopuolisille sovelluksille.

Mitä tarkoitit tuolla? Jos jollekin sovellukselle löytyy asennuspaketti Ubuntulle, niin samalla tavalla se paketti toimii (K/L/X/jne)ubuntussa. Mitään eroa en kyllä keksi.

Samalla tavalla ohjeiden kanssa, jos pois lukien ohjeet jotka edellyttää jonkun GUI:n käyttöä ja silloin se ohje ei myöskään päde Ubuntu + KDE compolle.

 

[micko]

Mitä tarkoitit tuolla? Jos jollekin sovellukselle löytyy asennuspaketti Ubuntulle, niin samalla tavalla se paketti toimii (K/L/X/jne)ubuntussa. Mitään eroa en kyllä keksi.

Tuli kieltämättä hyvin sekavasti sanottua. Tarkoitin, että eri distroista (Ubuntu, Debian, Gentoo, Fedora, Mandriva, SuSe...) Ubuntulle löytyy näitä parhaiten. Siksi suosin sitä enkä valitse jotakin muuta distroa, missä KDE on valittu oletustyöpöydäksi.

Korostetaan vielä:
Kaikki *buntut ovat sama distro. Eri paketit vaan asennettuna.

 

[topiv]

Tuli kieltämättä hyvin sekavasti sanottua. Tarkoitin, että eri distroista (Ubuntu, Debian, Gentoo, Fedora, Mandriva, SuSe...) Ubuntulle löytyy näitä parhaiten. Siksi suosin sitä enkä valitse jotakin muuta distroa, missä KDE on valittu oletustyöpöydäksi.

Korostetaan vielä:
Kaikki *buntut ovat sama distro. Eri paketit vaan asennettuna.

Pääerot standardin eli "vanilla Ubuntun" ja eri Ubuntu-varianttien välillä on niiden tuki ja oletuksena asennetutu paketit eli varusohjelmat. Kaikilla virallisilla versioilla voidaan siirtyä toiseen varianttiin, asentamalla siihen kuuluva kokoelma ohjelmapaketteja.

Jos asennat useamman työpöytäympäristön, niiden välillä voi vaihtaa sisäänkirjautumisikkunasta löytyvästä valikosta tai muokkaamalla työpöytäympäristön asetuksia.

Ubuntu

Ubuntu asentuu Unity-nimisellä työpöytäympäristöllä. Käytettävä Unity-platformi perustuu GNOMEen, mutta sen sijaan, että se käyttäisi GNOME shelliä eli "komentoikkunaa", Unity käyttää Unity shelliä.

Ubuntu ja Unity ovat teknologisesti ja kaupallisesti tuettuja Canonicalin toimesta, joka on se yritys, joka kehittää Ubuntua.

Jos haluaa muuttaa jo asennetun Ubuntu-variantin "vanilla" Ubuntuksi, tulee asentaa ubuntu-desktop kokoelmapaketti. Vanilla on siis standardi-Ubuntun lempinimi.

Jos luet jonkun geneerisen Ubuntu-asennusohjeen verkosta, se on yleensä kirjoitettu tälle standardi Ubuntulle. Samoin Ubuntu WIKI on kirjoitettu yleensä käyttäen standardi Ubuntu-varianttia.

Kubuntu

Kubuntu on KDE versio Ubuntusta. Pääerona on se, että Kubuntu tulee KDE työpöytäympäristöllä, eikä GNOME-ympäristöllä ja Unity-shellillä.

Kubuntua sponsoroi Blue Systems -niminen yritys. Canonical lopetti tuen Kubuntulle jo 2012, mutta sille on silti virallinen tuki ja asennusvaihtoehto ja uudet jakeluversiot testataan myös Kubuntulla.

Tavallisen Ubuntun voi muuttaa Kubuntuksi asentamalla koontipaketin kubuntu-desktop.

Ubuntu GNOME

Ubuntu GNOME pyrkii olemaan mahdollisimman puhdas GNOME työpöytäympäristö oletuksena.

Ubuntu GNOME on yhteisövetoinen variantti. Sitä kutsuttiin aikaisemmin nimellä GNOME Remix ja se uudelleen nimettiin Ubuntu GNOMEksi, kun se muuttui viralliseksi Ubuntu-variantiksi. Sen ensimmäinen virallinen versio on 13.04 jakeluversio, lempinimi Raring Ringtail.

Tavallisen Ubuntun voi muuttaa GNOME-variantiksi asentamalla kokoelmapaketin ubuntu-gnome-desktop.

Uudessa Ubuntussa 20.04, joka julkaistaan tässä kuussa, huhtikuussa 2020, tullaan Unity korvaamaan Gnomella. Eli jatkossa Ubuntu ja Ubuntu GNOME yhdistyvät. Ilmeisesti Canonical ei jatka enää Ubuntun kehittämistä puhelin- ja tablettilaitteille ja luopui siksi Unityn erillisestä kehittämisestä ja palasi sen vuoksi yleiseen GNOME-työpöytäympäristöön ja Gnome shellin käyttöön.

 

[iccb]

Hyvä yhteenveto @topiv :lta ubuntusta. Unity-shell pudotettiin pois jo 17.10 ubuntuun jolloin siirryttiin käyttämään Gnome-shelliä. Ubuntu GNOME:n viimeinen versio oli 17.04. Ja nykyinen ubuntu käyttää Gnomea ja gnome-shelliä.
Näiden lisäksi on virallisesti tuettuina muutamia muita versioita myös. Tässä helppo listaus: Ubuntu flavours | Ubuntu
Kaikista noista saa live-imagen jolloin voi koittaa helposti kaikkia.

 

[huntimanti]

Tähän väliin tarvitsen vinkkiä linux-työkalusta, joka antaa tiedot emolevystä.