Linux-kysymyksiä & yleistä keskustelua Linuxista

[Jan178]

Terve.
Muutama sukulainen on huomannut ettei win 10 tueta enään syksyllä ja ovat alkaneet kiusaamaan linux kysymyksillä.
Pitäisi saada 10:lle korvaaja perusnetti käyttöön ja koneet ovat kannettavia vuosilta 2005-2018 eikä vaihto uudempiin tule kysymykseen. Koska käyttö on satunnaista uutisten selailua, sähköpostin käyttöä ja nettipankin käyttöä joten tietoturvan ja päivitysten pitää toimia automaattisesti. Logiikan olisi oltava windows mallinen koska vanhemmat käyttäjät eivät taatusti ala opettelemaan uusia metkuja.
Kubuntu 24.04 olen testannut ja toimivalta vaikuttaa. Ubuntu 24.04 ei jostain syystä asentunut suomeksi vaan jätti osan teksteistä englanniksi.
Tulevat käyttäjät haluavat tietysti suomenkielisen käyttiksen.

Lähtisin Linux Mintillä ja parempaan rautaan Cinnamon, huonompaan XFCE.
Jos kone on liian mopo niin toteaisin omistajalle että ei onnistu vaan uudempi kone olisi jo aiheellista hankkia. Mikäli siis omalle ajalle antaa arvoa, antiikkiläppärin käyttökuntoon saattaminen ja ylläpito on aikaavievää puuhaa.

 

[Kaalip]

Vanhalla intel atom 1c2t 64bit tuhnuläppärillä ajossa Debian XFCE, pyörivä lätty vaihettu johonki kingstonin 60GB 2,5" SSD ajalta kun nuo oli uus juttu. RAM piti päivittää 2GB tikkuun kun meinas swapatessa ruveta tökkimään kuitenkin. Areenasta pyörii ohjelmat ihan hyvin tollakin kokoonpanolla kun jaksaa odotella sivujen latautumisen. Kyllä nuo nykysoftat vetää vanhat koneet aika koville vaikka mitä taikatemppuja tekis. Youtube ei pyöri kehuttavasti tolla jos saa etusivun edes ladattua. 2c4t 4GB ram ja SSD varmaan pitäis olla vähintään että edes kevyemmät distrot pyöris miellytävästi selainkäytössä. Kannattaa vaihtaa levyn SSD ja rammia vaikka torista vitosella niin isot kammat kun kone tukee jos noita vanhoja rutkuja meinaa tekohengittää.

 

[Aroparkiainen]

Kiitos kattavista vastauksista.
Kannettavat ovat 64-bittisiä Lenovo, HP vehkeitä ja pyörittävät win 10:ä tarpeeksi ripeästi, itse olin aikoinaan niitä hankkimassa ( vuosia sitten) ja toimin teknisenä tukena. Cinnamon vaikuttaa ihan passelilta ja XFCE pitää vielä kokeilla.
Voiko linuxia käyttää ilman salasana kyselyä kuten windowsia? Kyllä sen oppivat mutta mitä helpommin käyttö sujuu sen parempi.
Oli myös Asus mutta menee vaihtoon, vanhin kone.

 

[TemeV]

Voiko linuxia käyttää ilman salasana kyselyä kuten windowsia? Kyllä sen oppivat mutta mitä helpommin käyttö sujuu sen parempi.

Useimpien jakeluiden asennusohjelmasta löytyy kyllä asetus tuohon.

 

[Pörkyle]

Teinpä pikaisen tarkastuksen ketkä vielä jakelee 32-bittistä. Jos rajaa rolling releaset ja pikkujakelut pois, jää jäljelle lähinnä Debian ja Linux Mint Debian edition.

AntiX:n saa myös 32bittisenä LXLE näköjään lopetettu. 32-bittinen rauta alkaa olla jo niin vanhaa että ei sillä kovin mielekästä surffaus kokemusta saa millään distrolla. Johonkin pikku taustapalveluun voi rahkeet vielä riittää.

 

[Aroparkiainen]

Useimpien jakeluiden asennusohjelmasta löytyy kyllä asetus tuohon.

Hyvä, itse olen ummikko linuxin suhteen, onneksi on loppukesään saakka aikaa tutustua siihen. Sitten alkaa asennus
Ja kiitos neuvoista, kyselen kyllä kun tulee tarvetta.

 

[TemeV]

AntiX:n saa myös 32bittisenä LXLE näköjään lopetettu. 32-bittinen rauta alkaa olla jo niin vanhaa että ei sillä kovin mielekästä surffaus kokemusta saa millään distrolla. Johonkin pikku taustapalveluun voi rahkeet vielä riittää.

AntiX käyttää myös Debianin repoja, joten siksi se 32-bittinen on tuettu. Laskin sen tuohon "pikkujakelut"-kategoriaan. Mutta jos Debiankin aikoo tosiaan kuopata 32-bittiset, niin aika heikoksi käy tuki. Tosin kun 64-bittisiä koneita saa varmaan käytettynä jo ilmaiseksi, niin eipä noita antiikkikoneita oikein järkeä ole enää käyttää.

 

[JiiPee]

Toisaalta, kun tuossa esimerkkitapauksessa puhuttiin vanhemman henkilön sähköpostin lukemisesta ja pankkiasioinnista niin noihin ei paljon tehoja tarvitse nykypäivänäkään. Ihan hyvin pärjää jollain 2005-aikakauden koneella 32-bit käyttiksellä. Mitään ihmeempiä videoita tuollaisella ei katsella tai ei paljon pelailla mutta sellaiseenhan ei ollut tarvettakaan. Jos koneessa on ollut Win10 niin takuulla on linuxilla kevyempi ja jouheampi käyttökokemus samalla raudalla. Tosin, kovin monet distrot eivät enää taida 32-bit asennusimageja jaella eli jos kone ei tue 64bit käyttistä niin melkein sen perusteella pitää distro valita.

Nyt kyllä täytyy sanoa että jonkun 2005 vuoden raudan käyttö nykyisin ei ole kyllä kovin järkevää. Se on kuitenkin 20v vanhaa rautaa eli käytännössä tikittävä aikapommi.
Uudempaa rautaa kun saa ihan muutamalla kympillä niin ei pitäisi kyllä ketään viedä konkurssiin.

 

[love_doctor]

Vanhalla intel atom 1c2t 64bit tuhnuläppärillä ajossa Debian XFCE, pyörivä lätty vaihettu johonki kingstonin 60GB 2,5" SSD ajalta kun nuo oli uus juttu. RAM piti päivittää 2GB tikkuun kun meinas swapatessa ruveta tökkimään kuitenkin. Areenasta pyörii ohjelmat ihan hyvin tollakin kokoonpanolla kun jaksaa odotella sivujen latautumisen. Kyllä nuo nykysoftat vetää vanhat koneet aika koville vaikka mitä taikatemppuja tekis. Youtube ei pyöri kehuttavasti tolla jos saa etusivun edes ladattua.

Riippuu resoluutiosta. Mulla on vanhassa x86-tabletissa Atom X5 Z8350 Quad Core 1.92GHz ja 4 gigaa muistia ja Youtube ei jaksa kyllä kokonäytössä pyörittää h264-videota tuolla ilman että tulee frame droppia (vaikka raudan speksien puolesta pitäisi jaksaa). mpv-soitin soittaa kyllä sujuvasti. Tosin pitäisi kokeilla uudestaan Firefox 136:lla, kun tuota GPU-kiihdytystä on kehitetty parissa viime versiossa taas.

 

[Karonkka]

Teinpä pikaisen tarkastuksen ketkä vielä jakelee 32-bittistä. Jos rajaa rolling releaset ja pikkujakelut pois, jää jäljelle lähinnä Debian ja Linux Mint Debian edition.

Tuohan on aivan täysin riittävä tuki, kun käyttäjämäärä pienenee pienenemistään. Debian niille, jotka haluavat rakentaa itse järjestelmänsä ja Linux Mint Debian Edition 32-bit tai 640bit versiona on on täydellinen niille, jotka haluavat helposti asennettavan ja täysin vakaan järjestelmän itselleen. Mielestäni LMDE olisi ansainnut paikkansa de facto ensimmäisenä distrona jokaiselle, joka ei ole tietokonettaan myrkyttänyt Nvidian näytönohjaimella.

 

[Karonkka]

Kuinka sujuvasti toimii vanhemmissa läppäreissä tyylin 8/240 prossuina intel 6000-7000/AMD 1000-2000 ja pari celeron laitteissa? Oma laite on liian uusi.

Omilla isovanhemmilla ollut vuodesta 2019 lähtien LMDE käytössä ja sitä suosittelen nykään jokaiselle ensimmäiseksi distroksi. Kuuden vuoden käytön jälkeen en ole joutunut antamaan IT-tukea missään muodossa ja päivitys LMDE5 -> LMDE6 vaati minulta ainoastaan yhden hiiren klikkauksen. Nvidian näytönohjainajurit täytyy asentaa itse, jos sellainen valitettavasti löytyy.

Ubuntua en suosittele enää kenellekään. Kaverillani on Xubuntu ollut vuodesta 2017 lähtien ja ensimmäisellä LTS-version päivityksellä se ei bootannut mutta sain sen sitten korjattua. Pari kertaa snapd-paketti on lopettanut käynnistymästä ja nekin vaati minulta paikanpäällä käynnin. Vaikka ei tämäkään missään nimessä huono suoritus ole.

 

[Barbarossa]

Ei nyt äkkiseltään keksi syytä miksi missään ns. tavallisten ihmisten käytössä olisi huomioitava 64-bittisyyden tuen puuttuminen. Ei 32-bittisellä prosessorilla varustettuja PC-koneita ole juurikaan näkynyt sitten viimeisten Atom-pohjaisten jälkeen ja tässä jo puhutaan jo vähintään vuosikymmenestä. Ja nuo 32-bittiset atomitkin olivat sellaista paskaa että jos joku sellaista jouhipaitaan pukeutuneena käyttää, niin ei se kärsimys muutu käyttöjärjestelmää vaihtamalla.

Erityiskäytöt ja pitkäpartaisten teknologiavelhojen harrastukset sitten oma lukunsa.

 

[love_doctor]

Ei nyt äkkiseltään keksi syytä miksi missään ns. tavallisten ihmisten käytössä olisi huomioitava 64-bittisyyden tuen puuttuminen. Ei 32-bittisellä prosessorilla varustettuja PC-koneita ole juurikaan näkynyt sitten viimeisten Atom-pohjaisten jälkeen ja tässä jo puhutaan jo vähintään vuosikymmenestä.

Niin tuossa alunperin oli kyse läppäreistä vuosilta 2005-2018. 32-bittistä Pentium M:ää valmistettiin 2009 asti. Vaikka 64-bittisiä Pentium nelosia alkoi tulla jo 2004, niin ne olivat aika virtasyöppöjä eikä ihan ekana läppäreissä. Näkisin, että tämä 2025 on aika merkittävä vuosi kun isot distrot viimein luopuvat x86-asentimista, niin se on samalla yhden aikakauden loppu monelle. 32-bittiset softat ja koneet olivat ihan relevantteja viimeiset 35 vuotta. Pienen muistimäärän koneessa (esim. giga tai alle) 32-bittinen on voinut jopa olla fiksu valinta muistin säästämiseksi.

Tämä on vaan hyvä tiedostaa, kun säätää vanhaa konetta nettipäätteeksi, että osa raudasta on vaan niin vanhaa, että sen säätö menee harrastuksen puolelle. Tuolla on pari muutakin miinaa. Atomit on hiukan hankalia ja Intelillä on myös noita PowerVR:n tekniikalla olevia iGPU-piirisarjoja, joiden ajurituki on edelleen kokeellinen. Pöytäkoneessa ongelma on hiukan pienempi kun osia voi vaihtaa vapaammin.

 

[Barbarossa]

Niin tuossa alunperin oli kyse läppäreistä vuosilta 2005-2018. 32-bittistä Pentium M:ää valmistettiin 2009 asti. Vaikka 64-bittisiä Pentium nelosia alkoi tulla jo 2004, niin ne olivat aika virtasyöppöjä eikä ihan ekana läppäreissä. Näkisin, että tämä 2025 on aika merkittävä vuosi kun isot distrot viimein luopuvat x86-asentimista, niin se on samalla yhden aikakauden loppu monelle. 32-bittiset softat ja koneet olivat ihan relevantteja viimeiset 35 vuotta. Pienen muistimäärän koneessa (esim. giga tai alle) 32-bittinen on voinut jopa olla fiksu valinta muistin säästämiseksi.

Tämä on vaan hyvä tiedostaa, kun säätää vanhaa konetta nettipäätteeksi, että osa raudasta on vaan niin vanhaa, että sen säätö menee harrastuksen puolelle. Tuolla on pari muutakin miinaa. Atomit on hiukan hankalia ja Intelillä on myös noita PowerVR:n tekniikalla olevia iGPU-piirisarjoja, joiden ajurituki on edelleen kokeellinen. Pöytäkoneessa ongelma on hiukan pienempi kun osia voi vaihtaa vapaammin.

Ylempänäkin joku jo mainitsi että mitään järkeä 20 vuotta vanhan raudan tekohengittämisessä ei ole. 32-bittisten distrojen relevanssista olen muutenkin eri mieltä, mobiilipuolella Core 2 Duo oli ensimmäinen 64-bittinen Intelin mobiiliprosessori, samalla Merom-ytimellä tuli myös Celeroneja. Ja tämä tuli jo vuonna 2006, karvaa vaille 20 vuotta sitten. Kuluttajakaupasta pelkästään 32-bittistä prosessoria käyttävää konetta ei varmasti ole kovin helpolla löytänyt vuosikausiin, edes käytettynä.

Jos oikeasti kysyjällä on sellaista antiikkia käsillä että 64-bittiset distrot eivät toimi, niin jo Win10:llä sellaisen käyttö on jo vaatinut Buddhan kärsivällisyyttä. Ja sen sijaan että lähdetään hakemaan jotakin 32-bittisenä tarjottavaa marginaalidistroa tai vaikka edes sitä Debiania, hyödyllisempi olisi ostaa vaikka halvin käytetty toimiva räpsy, ei voi olla millään tasolla huonompi.

 

[Karonkka]

Jos oikeasti kysyjällä on sellaista antiikkia käsillä että 64-bittiset distrot eivät toimi, niin jo Win10:llä sellaisen käyttö on jo vaatinut Buddhan kärsivällisyyttä.

Jäniskevennyksenä tähän; rakkaalla valtiollamme on edelleen käytössä 32-bit Win10-käyttöympäristöjä, vaikka rauta 64-bittistä tukisikin.

Luonnollisesti niiden korvaaja ei tule olemaan Linux. Missään muodossa.

 

[Barbarossa]

Jäniskevennyksenä tähän; rakkaalla valtiollamme on edelleen käytössä 32-bit Win10-käyttöympäristöjä, vaikka rauta 64-bittistä tukisikin.

Luonnollisesti niiden korvaaja ei tule olemaan Linux. Missään muodossa.

Muutenkin MS lienee yksi suurimmista syyllisistä siihen miksi 64-bittisten ohjelmistojen ja ympäristöjen yleistyminen otti sen pari kymmentä vuotta..

 

[love_doctor]

Jäniskevennyksenä tähän; rakkaalla valtiollamme on edelleen käytössä 32-bit Win10-käyttöympäristöjä, vaikka rauta 64-bittistä tukisikin.

Luonnollisesti niiden korvaaja ei tule olemaan Linux. Missään muodossa.

En yllättyisi, jos tuolta löytyy vielä Java appletteja ja ActiveX-ohjelmia. Ei ole kauaa aikaa (pari vuotta) kun yhdessä julkisessa organisaatiossa pääsy SAP-sivulle oli tehty niin, että etäyhteydellä sai auki virtuaalityöpöydän, jossa oli Internet Explorer sisäverkon palvelua varten. En muista versiota. Tuo oli tosiaan ainut selain, jolla mm. matkalaskujen SAP-näkymä oli sertifioitu toimimaan oikein. Firefoxilla ja Chromella ei toiminut tai Edgellä.

 

[Kaalip]

Ei 32-bittisellä prosessorilla varustettuja PC-koneita ole juurikaan näkynyt sitten viimeisten Atom-pohjaisten jälkeen

Atomitkin oli 64bit kaikki Z sarjalaisia ja N2xx lukuunottamatta. 64bit Debian mulla tossa atom purkissa.

Ei ole kauaa aikaa (pari vuotta) kun yhdessä julkisessa organisaatiossa pääsy SAP-sivulle oli tehty niin, että etäyhteydellä sai auki virtuaalityöpöydän, jossa oli Internet Explorer sisäverkon palvelua varten.

Muistelisin jostain keskustelusta käsittäneeni että Apotti toimisi juuri näin mutta voi olla väärä mielikuva.

 

[Hyrava]

Eipä noita 32bit laitteita ihan hirveästi nykyään tule vastaan. Itselläni on muutama wanha laite ja ne pysyvät käytössä niin kauan kuin vaan toimivat ja/tai tukea edes jostain kautta piisaa, eli linuxilla vielä varmaan jokusen vuoden. Noissa taitaa olla tällähetkellä Debiania ja AntiX:ää joissa ilmeisesti tukea vielä hetki on. Nuo tosin ovat aikalailla spesiaalitapauksia, hoitavat kotiverkossa parin todella wanhan softan juttuja, teoriassa saisi päivitettyä uudemmallekin softalle että saisi 64bit alustalla toimimaan mutta...

Ja tosiaan vieläkin yrityspuolella tulee vastaan kaikenlaisia java-appletteja, activex-virityksiä, flashia sun muita dinosaurus-aikakauden tekniikoita. Noita on "tosi kiva" saada edes jollain tasolla saada toimimaan nykypäivän käyttiksillä, kunnes noista joku päivä pääsee eroon.

 

[Pörkyle]

Eipä noita 32bit laitteita ihan hirveästi nykyään tule vastaan. Itselläni on muutama wanha laite ja ne pysyvät käytössä niin kauan kuin vaan toimivat ja/tai tukea edes jostain kautta piisaa, eli linuxilla vielä varmaan jokusen vuoden. Noissa taitaa olla tällähetkellä Debiania ja AntiX:ää joissa ilmeisesti tukea vielä hetki on. Nuo tosin ovat aikalailla spesiaalitapauksia, hoitavat kotiverkossa parin todella wanhan softan juttuja, teoriassa saisi päivitettyä uudemmallekin softalle että saisi 64bit alustalla toimimaan mutta...

Ja tosiaan vieläkin yrityspuolella tulee vastaan kaikenlaisia java-appletteja, activex-virityksiä, flashia sun muita dinosaurus-aikakauden tekniikoita. Noita on "tosi kiva" saada edes jollain tasolla saada toimimaan nykypäivän käyttiksillä, kunnes noista joku päivä pääsee eroon.

Void ja Alpine tukee vielä 32 bittisiä järjestelmiä mutta siitä en tiedä miten pitkään jatkavat tukea. Voidista osa paketeista ei enää ole päivittynyt uusimpaan i686 jakelussa että varmaan se jossain vaiheessa jää pois kun alkaa ohjelmistoja olla vaikeampi saada toimimaan.

 

[love_doctor]

Void ja Alpine tukee vielä 32 bittisiä järjestelmiä mutta siitä en tiedä miten pitkään jatkavat tukea. Voidista osa paketeista ei enää ole päivittynyt uusimpaan i686 jakelussa että varmaan se jossain vaiheessa jää pois kun alkaa ohjelmistoja olla vaikeampi saada toimimaan.

Void Linuxista oli uutisissa joitain vuosia sitten kun kehittäjä katosi: Void Linux project leader has disappeared | Hacker News

Tosiaan resurssit on aika eri luokkaa kuin vaikka Debianilla. Alpinea käytetään paljon konteissa. Sehän ei varsinaisesti ole työpöytädistro, johtuen ihan siitäkin että monet ohjelmat eivät toimi muslin kanssa. Erityisesti kaupalliset.

 

[maug]

Tuollaiseen vanhemman henkilön nettisurffauskäyttöön minä suosittelisin Linux Mintiä Cinnamonilla. Siinä on varsin selkeä käyttöliittymä ja muistuttaa paljolti (vanhempaa) Windowsia. En ota mitään kantaa mikä Linux on jossain muussa mielessä paras, mutta Linux Mint on omalla kokemuksella suoraan paketista helppo ja toimiva vähemmän atk:hon virittyneelle henkilölle.

Kävi tuo Linux Mint kiinnostamaan, koska nykyinen Dell läppäri ei sovellu Windows 11 käyttöön.
Mutta nyt tulee nyt niitä tyhmiä kysymyksiä, aloitetaan tällä:
Kuinka saan Linuxilla näkymään OneDrivessä olevat kuvat ja tiedostot?

 

[Karonkka]

Kuinka saan Linuxilla näkymään OneDrivessä olevat kuvat ja tiedostot?

Tässä monta tapaa listattuna:

How to use Microsoft OneDrive on Linux

In this post, I’m going to show you how to use OneDrive on a Linux distro. Both GUI (Graphical User Interface) and CLI (Command Line Interface) options. Microsoft OneDrive doesn’t have an official…

linuxstans.com

Jos siinä Dellissä ei ole Nvidiaa, niin LMDE6 sitten.

 

[SamCer]

Kävi tuo Linux Mint kiinnostamaan, koska nykyinen Dell läppäri ei sovellu Windows 11 käyttöön.
Mutta nyt tulee nyt niitä tyhmiä kysymyksiä, aloitetaan tällä:
Kuinka saan Linuxilla näkymään OneDrivessä olevat kuvat ja tiedostot?

Ite oon käyttänyt tätä clienttiä ja ei oo ollu valittamista: GitHub - abraunegg/onedrive: OneDrive Client for Linux

[edit] Toi tosin ei sisällä mitään GUI:ta itsessään, mutta eipä sitä oo tullu tarvittuakaan. Kerran kun tekee asetukset, niin sen jälkeen niihin ei oo tarvinnu koskea.

 

[Pörkyle]

Void Linuxista oli uutisissa joitain vuosia sitten kun kehittäjä katosi: Void Linux project leader has disappeared | Hacker News

Tosiaan resurssit on aika eri luokkaa kuin vaikka Debianilla. Alpinea käytetään paljon konteissa. Sehän ei varsinaisesti ole työpöytädistro, johtuen ihan siitäkin että monet ohjelmat eivät toimi muslin kanssa. Erityisesti kaupalliset.

Tuo on jo vanha juttu ja varmasti rakennetta on tuon jäliltä muutettu. Aika aktiivista Voidin kehitys tuntuu kuitenkin olevan tällä hetkellä mutta eihän sitä voi noihin isompiin distroihin verrata.

Soluksen kehitys oli myös pysähdyksissä mutta saivat homman taas raiteille.

 

[TemeV]

Jos siinä Dellissä ei ole Nvidiaa, niin LMDE6 sitten.

LMDE:n kanssa kannattaa sitten huomata että paketit on vähän vanhempia. Jos haluaa vaikkapa Firefoxin uusimmat pillit ja viheltimet, niin Debian-pohjaisiin ne tulee kun tulee. Tai sitten pitää säätää itse, että saa uudempaa. Useimmille käyttäjille noilla ei tosin liene mitään väliä.

 

[love_doctor]

Tuo on jo vanha juttu ja varmasti rakennetta on tuon jäliltä muutettu. Aika aktiivista Voidin kehitys tuntuu kuitenkin olevan tällä hetkellä mutta eihän sitä voi noihin isompiin distroihin verrata.

Soluksen kehitys oli myös pysähdyksissä mutta saivat homman taas raiteille.

No siis on se aika eri luokkaa muskeleiltaan. Distrowatchin mukaan Void on 94. suosituin ja siinä on täysin eri pakettimanageri kuin 93 suositummassa distrossa. Vain parissa distrossa on myös muu libc kuin glibc. Ja runit init-systeeminä vaikuttaa myös melko paljon. Melkein kaikissa muissa on systemd tai openrc. Olen sitä itsekin käyttänyt ja ihmisillä on eri preferenssit, mutta näissä puhutaan ihan eri kokoluokan systeemeistä. Esim. jos tarvii jokin ulkopuolinen ohjelma asentaa, niin jokainen noista em. päätöksistä vaikuttaa siihen, miten pätevä käyttäjän pitää olla, että saa yhtään mitään toimimaan.

 

[Karonkka]

LMDE:n kanssa kannattaa sitten huomata että paketit on vähän vanhempia. Jos haluaa vaikkapa Firefoxin uusimmat pillit ja viheltimet, niin Debian-pohjaisiin ne tulee kun tulee. Tai sitten pitää säätää itse, että saa uudempaa. Useimmille käyttäjille noilla ei tosin liene mitään väliä.

Sovelluskauppa tarjoaa Flatpakit oletuksena. Itse olen jättänyt tarkoituksella tälläiset tiedot kertomatta uusille käyttäjille, ettei pää turhaan sekoitu.

Linux on mielestäni nykyään niin tavisystävällinen, että melkein kaikki tekniset yksityiskohdat voi jättää kertomatta Archillakin.

Ne, jotka haluavat itse rakentaa käyttöjärjestälmänsä ovat jo siirtyneet *BSD:n pariin.

 

[=JP=]

Joku immutable Linux varmaan olisi myös hyvä valinta taviskäyttäjälle, ei pitäisi saada sekaisin helposti, tietoturvakin olisi hyvä ja päivitykset pitäisi toimia vakaasti. En tiedä vaan, miten toiminevat vanhemmalla raudalla.

 

[TemeV]

Joku immutable Linux varmaan olisi myös hyvä valinta taviskäyttäjälle, ei pitäisi saada sekaisin helposti, tietoturvakin olisi hyvä ja päivitykset pitäisi toimia vakaasti. En tiedä vaan, miten toiminevat vanhemmalla raudalla.

Ei kai se raudan ikä siinä ole ongelma. Samat softat siellä on ajossa.

Pieni säätö immutable distroissa tulee vielä codeccien ja selaimen kanssa. Pitäisi joko kerrostaa nuo codecit sinne immutable-osan päälle, tai sitten käyttää selainta flatpakkina. Ensimmäinen vaihtoehto vie vähän pohjaa siltä että päivitykset toimii satavarmasti, koska käyttis ei ole enää tehdasasetuksilla. Jälkimmäinen voi aiheuttaa hämminkiä julkisten wifien captive portaileissa yms erikoistapauksissa, missä tarvitaan selainta.

Kunhan flatpakien rajapinnat vielä vähän kehittyy, niin että selainkin voi huoletta olla flatpak, niin sitten immutablet on nappivalinta peruskäyttäjälle.

 

[Mukava]

Tai asentaa sellaisen jossa nuo on jo valmiina. Näitä löytyy mm UniversalBlue projektilta.

 

[JiiPee]

Ne, jotka haluavat itse rakentaa käyttöjärjestälmänsä ovat jo siirtyneet *BSD:n pariin.

Tuossa nyt ei ole yhtään mitään järkeä. BSD:llä ei ole eikä tule olemaan merkittävää roolia missään. Sen on jo ihan BSD:n parissa puuhastelleet henkilöt myöntäny.

 

[love_doctor]

Tuossa nyt ei ole yhtään mitään järkeä. BSD:llä ei ole eikä tule olemaan merkittävää roolia missään. Sen on jo ihan BSD:n parissa puuhastelleet henkilöt myöntäny.

Nuo distrojen käyttöön ottamat tekniikat kuten wayland, snap tai flatpak eivät kyllä mitenkään edes heikennä Linuxin kustomoitavuutta. Edelleen jos haluaa lähteä rakentamaan alusta asti, niin rakentaa oman bootloaderin, kernelin ja initramfs:n ja kehittää uutta siitä eteenpäin, jos ajuripuoli miellyttää. Muutamat distrot ovat ottaneet esim. coreutilsin vastineet bsd:stä (esim. #1, #2). On projekteja, joiden pointti on rakentaa Linux tyhjästä ilman GNU-ohjelmia. Rustillakin on tehty vastaavia. Ajureita voi myös tehdä userspaceen. Aika vapaat kädet on rakentaa mitä sitten haluaakaan.

 

[Ezzy]

Visainen pähkinä hivemindille: mulla on jostakin syystä ihme 10-15s viive joka kerta kun yrittää sudottaa lähes mitä tahansa. Pari poikkeusta, joista tulee popup (tyyliin tietyt päivitystoolit), mutta terminalissa saa aina venata.
Tuli ihan puskista enkä ole vielä keksinyt ratkaisua, asentelin polkitin eilen uusiksi, jos se tekis jotain, mutta joku elevoinnissa edelleen pissii.
Distro on Nobara 41. Toisella Nobara-koneella tätä ongelmaa ei ole. Koneet on toki erilaisia, mutta käyttis on lähes sama 41 ja tuorein KDE Plasma.

 

[ojisama]

Visainen pähkinä hivemindille: mulla on jostakin syystä ihme 10-15s viive joka kerta kun yrittää sudottaa lähes mitä tahansa. Pari poikkeusta, joista tulee popup (tyyliin tietyt päivitystoolit), mutta terminalissa saa aina venata.
Tuli ihan puskista enkä ole vielä keksinyt ratkaisua, asentelin polkitin eilen uusiksi, jos se tekis jotain, mutta joku elevoinnissa edelleen pissii.
Distro on Nobara 41. Toisella Nobara-koneella tätä ongelmaa ei ole. Koneet on toki erilaisia, mutta käyttis on lähes sama 41 ja tuorein KDE Plasma.

Testaisin ainakin

Terminal command with sudo takes a long time

I noticed that the terminal recently becomes too slow when I execute a command that needs my password. It takes some seconds to display [sudo] password for ... I'm using Dell XPS developer edition ...

askubuntu.com

Hi I found this answer on another question - The problem is if your hostname is not in your hosts file.

basically, type "hostname" in your terminal. That will tell you what your hostname is.

Next, type:

sudo nano /etc/hosts

and add:

127.0.0.1 yourhostname

then save - and you are done! Sudo should be fast now!

 

[Ezzy]

Testaisin ainakin

Terminal command with sudo takes a long time

I noticed that the terminal recently becomes too slow when I execute a command that needs my password. It takes some seconds to display [sudo] password for ... I'm using Dell XPS developer edition ...

askubuntu.com

Testattu

 

[Barbarossa]

Visainen pähkinä hivemindille: mulla on jostakin syystä ihme 10-15s viive joka kerta kun yrittää sudottaa lähes mitä tahansa. Pari poikkeusta, joista tulee popup (tyyliin tietyt päivitystoolit), mutta terminalissa saa aina venata.
Tuli ihan puskista enkä ole vielä keksinyt ratkaisua, asentelin polkitin eilen uusiksi, jos se tekis jotain, mutta joku elevoinnissa edelleen pissii.
Distro on Nobara 41. Toisella Nobara-koneella tätä ongelmaa ei ole. Koneet on toki erilaisia, mutta käyttis on lähes sama 41 ja tuorein KDE Plasma.

Löytyykö /etc/pam.d/sudo* tiedostoista tarpeettomia moduleita? Tai eroja koneiden välillä?

 

[Maxwell]

Kävi tuo Linux Mint kiinnostamaan, koska nykyinen Dell läppäri ei sovellu Windows 11 käyttöön.
Mutta nyt tulee nyt niitä tyhmiä kysymyksiä, aloitetaan tällä:
Kuinka saan Linuxilla näkymään OneDrivessä olevat kuvat ja tiedostot?

Minä en ole noita kolmannen osapuolen clienttejä uskaltanut kokeilla, ja OneDriven puute on kyllä iso puute itselleni Linuxissa. Olen tyytynyt käyttämään selaimella sen minkä käytän, käytän edelleen myös jonkun verran Windowsia. Dropboxissa oli kai Linux-tuki, mutta se on aika paljon kalliimpi kuin Onedrive usealle käyttäjälle, joten ei ole tullut vaihdettua.

 

[love_doctor]

Minä en ole noita kolmannen osapuolen clienttejä uskaltanut kokeilla, ja OneDriven puute on kyllä iso puute itselleni Linuxissa. Olen tyytynyt käyttämään selaimella sen minkä käytän, käytän edelleen myös jonkun verran Windowsia. Dropboxissa oli kai Linux-tuki, mutta se on aika paljon kalliimpi kuin Onedrive usealle käyttäjälle, joten ei ole tullut vaihdettua.

Distron näkökulmasta nuo kaikki klientit on jotain kolmatta osapuolta. Joo, Dropboxille on virallinen client, mutta ei taida moneenkaan distroon kuulua vakiopaketteihin lisenssi- ja muista syistä. Tuo Dropboxin client on myös todella bloatti paska. Se vie tilaa esim. Archilla 213 MB. Esim. kilpailevat ohjelmat vievät seuraavasti: Seafile 6 MB, Syncthing 23 MB, Owncloud 7 MB, Nextcloud 19 MB, Onedrive-abraunegg 7 MB. Kun yksi synkkausohjelma vie keskimäärin reilu 10 MB, niin Dropboxin "hinnalla" saa 20 muuta eli käytännössä kaikki muut. Mukaan lukien rsync, git, svn, hg, cvs, sshfs, webdav ja mitä näitä nyt on. Dropboxin oma päivittäjä pitää myös temppitiedostoissa pakettia piilossa ja voi melkein tuplata tilantarpeen näin.

 

[Pizzan ystävä]

Rclone on vaihtoehto OneDriven saamiseksi näkymään osana tiedostojärjestelmää. Sen käyttöönotto ei kuitenkaan ole ihan triviaalia, jos terminaalin kautta touhuaminen ei ole tuttua, mutta tässä kuitenkin ohjeet: Mounting OneDrive in Linux using Rclone. (Toinen ohje: Using rclone to mount OneDrive on Linux (GitHub).)

Itselläni on vastaava viritys käytössä Hetznerin storage boxin kanssa, ts. se on aina mountattu Rclonella osaksi tiedostojärjestelmää ja toimii kuin mikä tahansa hakemisto, eikä ongelmia ole toistaiseksi ollut. Rclone toimii oman kokemukseni mukaan passelisti myös Google Driven ja Jottacloudin kanssa. OneDriveä en ole vielä itse kokeillut

 

[Lassivv]

Täältä varmasti löytyy tietoa kysymykseen.

Olisi tarkoitus laittaa porukoille tietokone joka näyttää vaan yhtä webbi sivua 24/7 kone ei tarttis ikinä sammua, kysellä, tehdä mitään ylimääräistä, nostella update popuppeja yms vaan juurikin näyttää tuota yhtä webbi sivua ja sillä selvä.

Olisiko tuo helposti tehtävissä perus Linux distrolla esim joku Ubuntu tms yleinen Linux, toki harvinaisempiki käy mut tuo helppous olisi se tärkein. Mites noita päivityksiä tarvitseeko niitä ajaa tai saako konetta niitä ajamaan täysin käyttäjästä riippumatta ja esim tekeen restartit automaattisesti ilman uudelleen kirjaantumisia sisään yms.

 

[Pizzan ystävä]

E. Älä turhaan lue, @tjkoo laittoi heti seuraavaan viestiin paljon paremman ehdotuksen

---

Olisi tarkoitus laittaa porukoille tietokone joka näyttää vaan yhtä webbi sivua 24/7 kone ei tarttis ikinä sammua, kysellä, tehdä mitään ylimääräistä, nostella update popuppeja yms vaan juurikin näyttää tuota yhtä webbi sivua ja sillä selvä.

Pitäisi onnistua siinä missä Windowsillakin laittamalla selaimen oletuksena aukeavaksi sivuksi k.o. sivun ja säätämällä selaimen käynnistymään itsekseen koneen käynnistyttyä.

Mites noita päivityksiä tarvitseeko niitä ajaa tai saako konetta niitä ajamaan täysin käyttäjästä riippumatta ja esim tekeen restartit automaattisesti ilman uudelleen kirjaantumisia sisään yms.

Sanoisin, että joo, tosin tarkka tapa toteuttaa riippuu distrosta. Vaihtoehto kirjautua ilman salasanaa on löytynyt kaikissa näkemissäni asentimissa, ja automaattisen sisäänkirjautumisen konffaamisen helppous riippuu ilmeisesti valitusta ikkunointijärjestelmästä; KDE Plasmassa se on kai ihan graafisesti valittavissa asetuksissa, kun taas vaikka Xfce vaatinee konffitiedostojen tunkkaamista. Päivitykset saa automatisoitua tarvittaessa vaikka cronilla, jos elegantimpaa tapaa ei löydy.

---

Distron suhteen suosituksia on varmaan yhtä paljon kuin suosittelijoitakin, minä ottaisin EndeavourOS:n, koska 1.) se on "rolling release", eli päivittyy tiheään ja pienissä osissa vrt. vaikka kerran puolessa vuodessa ison, usein ainakin jonkin verran manuaalista työtä vaativan, päivityksen saava Ubuntu ja 2.) satun pitämään siitä, mutta eiköhän toisaalta vaikka joku Ubuntun LTS-versiokin ole oikein pätevä valinta. Käyt vaikka kerran parissa vuodessa ajamassa päivitykset niin eiköhän homma rokkaa.

 

[tjkoo]

Täältä varmasti löytyy tietoa kysymykseen.

Olisi tarkoitus laittaa porukoille tietokone joka näyttää vaan yhtä webbi sivua 24/7 kone ei tarttis ikinä sammua, kysellä, tehdä mitään ylimääräistä, nostella update popuppeja yms vaan juurikin näyttää tuota yhtä webbi sivua ja sillä selvä.

Olisiko tuo helposti tehtävissä perus Linux distrolla esim joku Ubuntu tms yleinen Linux, toki harvinaisempiki käy mut tuo helppous olisi se tärkein. Mites noita päivityksiä tarvitseeko niitä ajaa tai saako konetta niitä ajamaan täysin käyttäjästä riippumatta ja esim tekeen restartit automaattisesti ilman uudelleen kirjaantumisia sisään yms.

Oisko joku tämmönen kioski-linuksi hyvä tuohon tarkoitukseen?

Porteus Kiosk - linux based kiosk software for web terminals.

 

[Lassivv]

Kiitokset vinkistä tuohan vaikuttaa hyvälle, pitää perehtyä tarkemmin ja tehdä testi asennus.

 

[nestori]

Täältä varmasti löytyy tietoa kysymykseen.

Olisi tarkoitus laittaa porukoille tietokone joka näyttää vaan yhtä webbi sivua 24/7 kone ei tarttis ikinä sammua, kysellä, tehdä mitään ylimääräistä, nostella update popuppeja yms vaan juurikin näyttää tuota yhtä webbi sivua ja sillä selvä.

Olisiko tuo helposti tehtävissä perus Linux distrolla esim joku Ubuntu tms yleinen Linux, toki harvinaisempiki käy mut tuo helppous olisi se tärkein. Mites noita päivityksiä tarvitseeko niitä ajaa tai saako konetta niitä ajamaan täysin käyttäjästä riippumatta ja esim tekeen restartit automaattisesti ilman uudelleen kirjaantumisia sisään yms.

Mulla pyörii vanhassa Raspberry Pi:ssa Screenly OSE. Pyörittää webbisivuja lokaalilta palvelimelta mutta saa ihan asetettua mitä vain urleja sivujen pyörityslistaan. Ja vaikka tehtyä tuollaisen 1 sivua näytetään ikuisesti.

 

[Hyrava]

Mulla pyörii vanhassa Raspberry Pi:ssa Screenly OSE. Pyörittää webbisivuja lokaalilta palvelimelta mutta saa ihan asetettua mitä vain urleja sivujen pyörityslistaan. Ja vaikka tehtyä tuollaisen 1 sivua näytetään ikuisesti.

Itselläni pyöri kanssa vähän vastaava infosivusysteemi aikanaan RaspberryPi:ssä. Oli ihan vakio Raspbian joka boottasi automaattisesti graafiseen tilaan autologinilla, käynnisti selaimen fullscreeniin ja pyöritti muutamaa eri sivua luupilla. Päivitykset tarkistettiin ja asennettiin automaattisesti taustalla ja kerran viikossa tiettyyn aikaan tarkistettiin vaatisiko kone boottia (kernel-päivitys tms) jne. Jossain vaiheessa taisin tehdä tuohon vielä featuren että näyttö sammui yön ajaksi kun ketään ei kuitenkaan olisi ollut ruutua tuijottamassa. Tuo oli toteutettu ihan käyttiksen vakiopalikoilla ja vähän skriptaamalla ja toimi koko sen ajan kun oli käytössä ihan täydellisesti.

Valmiita vastaavia kioski-koneitahan on maailma täynnä joten takuulla löytyy 100 ja 1 erilaista valmistakin ratkaisua. Osa kauppojen mainosnäytöistäkin on juuri tuollaisia, näytetään fullscreen-selaimella jotain nettisivua ja joissakin tietokoneenakin on jopa RaspberryPi.

 

[kaakau<"'\\/>]

Itse ainakin laittaisin Ubuntun LTS-version. Siihen vielä ilmainen pro-versio, niin saa päivityksiä vielä pitempään. Sitten ainoastaan tietoturvapäivitykset asentumaan unattended-upgradesilla. Saa olla aika monta vuotta, että ei ehkä pidä koskea koko koneeseen.

 

[love_doctor]

Itse ainakin laittaisin Ubuntun LTS-version. Siihen vielä ilmainen pro-versio, niin saa päivityksiä vielä pitempään. Sitten ainoastaan tietoturvapäivitykset asentumaan unattended-upgradesilla. Saa olla aika monta vuotta, että ei ehkä pidä koskea koko koneeseen.

Eipä selaimen päivitykset tule automaattisesti voimaan ellei käynnistä uudelleen. Eipä skriptin tekeminen selaimen käynnistelyyn silti ole iso homma päivitysten yhteyteen.

 

[Stephen Elop]

Ilmotellaas tämmönen asia. Itsellä kaksi Android puhelinta Motorola moto g75 (android 15) ja sony xperia xa2 (andoird 9). Asensin kakkoskoneelle fedora 42:n ja jaoin internet yhteyden sony luurista usb:n kautta. Tänään koitin sitten tuota fedora 42 käyttää, mutta jakaa internet yhteyttä tuolla motorolalla. Vaan eipä toiminut, vaan linuxin verkkoasetuksissa näkyi vain cable unplugged, vaikka useaan kertaan pistin hotspotin päälle ja irrottelin kaapelia jne. Sitten pistin tuon sonyn kiinni ja sen kautta hotspotin, niin kas. Sehän toimii. Motorolan hotspot pelaa ainakin ykköskoneen fedora 41 kautta ihan ok, mutta silloin taisi olla android 14 versio kyseessä. Android 15 päityksen laitoin tällä viikolla.

Tämä taitaa liittyä tähän asiaan Fedora 42: tethering from my phone stopped working after upgrade, device recognized as wwan

Edit lisäys.

Android 15 hotspot toimii hyvin fedora 41 ja ainakin tälläisellä kernelillä

uname -a
Linux localhost.localdomain 6.13.9-200.fc41.x86_64 #1 SMP PREEMPT_DYNAMIC Sat Mar 29 01:29:31 UTC 2025 x86_64 GNU/Linux

Edit lisätesti.
Fedora 41 päivitys ja android 15 hotspot lakkasi toimimasta. Android 9 edelleen toimii.

uname -a
Linux localhost.localdomain 6.13.11-200.fc41.x86_64 #1 SMP PREEMPT_DYNAMIC Thu Apr 10 19:02:09 UTC 2025 x86_64 GNU/Linux

Jos jollakin on tunnukset linuxin bugirapsojen ilmoitteluihin, niin ilmoitelkaa, jos aktiivisuutta löytyy. Itseltä sitä aktiivisuutta löytyy vähän harvakseltaan enää.

Edit. Bugirapsa olikin jo ja hankaluuksia aiheuttava committi on tässä (tuolla linkki myös bugirapsaan)

[REGRESSION][BISECTED] USB tethering broken after 67d1a8956d2d - Christian Heusel

 

[Jalmos]

Tuoreena Linux Mint -käyttäjänä tässä opetellaan tuunausta systeemille, asennettu vanhalle läppärille (ThinkPad T450s), jolle ei Win11 maistu. Aika hienosti toimii vrt. Win10 ottaen huomioon, että iäkäs välinehän tämä alkaa olla eikä tosiaan mikään tehopakkaus. Tuntuisi kuitenkin, että tällaiseen kevyeen käyttöön varakoneena enemmän kuin pätevä varsinkin Linuxilla.

Oletusarvoisesti näissä Linuxeissa ei taida virranhallinta olla ihan viimeisen päälle? Pikaisen googlettamisen tuloksena huomasin virranhallintasoftan TLP sekä TLPUI:n, jolla GUI em. softalle. Löytyi myös Mintin softien joukosta Managerista, kunhan tiesi mitä hakee, ei tuorein versio kylläkään. Heitin päälle ja jotain asetuksia heittelin päälle akkukäytössä, esim. ei boostia ja laitoin myös latauspykälät päälle, eli ladataan 80 % asti ja aloitetaan lataus, kun akkua jäljellä alle 75 %.

Alustavasti tuntuisi, että akkukesto olisi parantunut. Olisko heittää jotain oletussettiä, joka kannattaisi tosta näpytellä päälle? Tai olisiko joku parempi softa suorastaan?