Muistan lukeneeni, että Debianin seuraavasta versiosta eli Trixiestä (ilmestynee 2025) olisi poistumassa x86-installeri. x86 onnistuu edelleen jos asentaa eka vanhan Debianin ja päivittää tai asentaa debootstrapilla itse alusta asti ja kääntää oman kernelin. Näistä minusta tulee vähän ylläpitovaivaa kyllä eikä sovi ihan joka mummolle.
Lähtisin Linux Mintillä ja parempaan rautaan Cinnamon, huonompaan XFCE.
Useimpien jakeluiden asennusohjelmasta löytyy kyllä asetus tuohon.
Hyvä, itse olen ummikko linuxin suhteen, onneksi on loppukesään saakka aikaa tutustua siihen. Sitten alkaa asennus
AntiX käyttää myös Debianin repoja, joten siksi se 32-bittinen on tuettu. Laskin sen tuohon "pikkujakelut"-kategoriaan. Mutta jos Debiankin aikoo tosiaan kuopata 32-bittiset, niin aika heikoksi käy tuki. Tosin kun 64-bittisiä koneita saa varmaan käytettynä jo ilmaiseksi, niin eipä noita antiikkikoneita oikein järkeä ole enää käyttää.
Riippuu resoluutiosta. Mulla on vanhassa x86-tabletissa Atom X5 Z8350 Quad Core 1.92GHz ja 4 gigaa muistia ja Youtube ei jaksa kyllä kokonäytössä pyörittää h264-videota tuolla ilman että tulee frame droppia (vaikka raudan speksien puolesta pitäisi jaksaa). mpv-soitin soittaa kyllä sujuvasti. Tosin pitäisi kokeilla uudestaan Firefox 136:lla, kun tuota GPU-kiihdytystä on kehitetty parissa viime versiossa taas.
Tuohan on aivan täysin riittävä tuki, kun käyttäjämäärä pienenee pienenemistään. Debian niille, jotka haluavat rakentaa itse järjestelmänsä ja Linux Mint Debian Edition 32-bit tai 640bit versiona on on täydellinen niille, jotka haluavat helposti asennettavan ja täysin vakaan järjestelmän itselleen. Mielestäni LMDE olisi ansainnut paikkansa de facto ensimmäisenä distrona jokaiselle, joka ei ole tietokonettaan myrkyttänyt Nvidian näytönohjaimella.
Omilla isovanhemmilla ollut vuodesta 2019 lähtien LMDE käytössä ja sitä suosittelen nykään jokaiselle ensimmäiseksi distroksi. Kuuden vuoden käytön jälkeen en ole joutunut antamaan IT-tukea missään muodossa ja päivitys LMDE5 -> LMDE6 vaati minulta ainoastaan yhden hiiren klikkauksen. Nvidian näytönohjainajurit täytyy asentaa itse, jos sellainen valitettavasti löytyy.
Niin tuossa alunperin oli kyse läppäreistä vuosilta 2005-2018. 32-bittistä Pentium M:ää valmistettiin 2009 asti. Vaikka 64-bittisiä Pentium nelosia alkoi tulla jo 2004, niin ne olivat aika virtasyöppöjä eikä ihan ekana läppäreissä. Näkisin, että tämä 2025 on aika merkittävä vuosi kun isot distrot viimein luopuvat x86-asentimista, niin se on samalla yhden aikakauden loppu monelle. 32-bittiset softat ja koneet olivat ihan relevantteja viimeiset 35 vuotta. Pienen muistimäärän koneessa (esim. giga tai alle) 32-bittinen on voinut jopa olla fiksu valinta muistin säästämiseksi.
Jäniskevennyksenä tähän; rakkaalla valtiollamme on edelleen käytössä 32-bit Win10-käyttöympäristöjä, vaikka rauta 64-bittistä tukisikin.
En yllättyisi, jos tuolta löytyy vielä Java appletteja ja ActiveX-ohjelmia. Ei ole kauaa aikaa (pari vuotta) kun yhdessä julkisessa organisaatiossa pääsy SAP-sivulle oli tehty niin, että etäyhteydellä sai auki virtuaalityöpöydän, jossa oli Internet Explorer sisäverkon palvelua varten. En muista versiota. Tuo oli tosiaan ainut selain, jolla mm. matkalaskujen SAP-näkymä oli sertifioitu toimimaan oikein. Firefoxilla ja Chromella ei toiminut tai Edgellä.
Atomitkin oli 64bit kaikki Z sarjalaisia ja N2xx lukuunottamatta. 64bit Debian mulla tossa atom purkissa.
Muistelisin jostain keskustelusta käsittäneeni että Apotti toimisi juuri näin mutta voi olla väärä mielikuva.
Void ja Alpine tukee vielä 32 bittisiä järjestelmiä mutta siitä en tiedä miten pitkään jatkavat tukea. Voidista osa paketeista ei enää ole päivittynyt uusimpaan i686 jakelussa että varmaan se jossain vaiheessa jää pois kun alkaa ohjelmistoja olla vaikeampi saada toimimaan.
Void Linuxista oli uutisissa joitain vuosia sitten kun kehittäjä katosi: Void Linux project leader has disappeared | Hacker News
Kävi tuo Linux Mint kiinnostamaan, koska nykyinen Dell läppäri ei sovellu Windows 11 käyttöön.
Tässä monta tapaa listattuna:
linuxstans.com
Ite oon käyttänyt tätä clienttiä ja ei oo ollu valittamista: GitHub - abraunegg/onedrive: OneDrive Client for Linux
Tuo on jo vanha juttu ja varmasti rakennetta on tuon jäliltä muutettu. Aika aktiivista Voidin kehitys tuntuu kuitenkin olevan tällä hetkellä mutta eihän sitä voi noihin isompiin distroihin verrata.
LMDE:n kanssa kannattaa sitten huomata että paketit on vähän vanhempia. Jos haluaa vaikkapa Firefoxin uusimmat pillit ja viheltimet, niin Debian-pohjaisiin ne tulee kun tulee. Tai sitten pitää säätää itse, että saa uudempaa. Useimmille käyttäjille noilla ei tosin liene mitään väliä.
No siis on se aika eri luokkaa muskeleiltaan. Distrowatchin mukaan Void on 94. suosituin ja siinä on täysin eri pakettimanageri kuin 93 suositummassa distrossa. Vain parissa distrossa on myös muu libc kuin glibc. Ja runit init-systeeminä vaikuttaa myös melko paljon. Melkein kaikissa muissa on systemd tai openrc. Olen sitä itsekin käyttänyt ja ihmisillä on eri preferenssit, mutta näissä puhutaan ihan eri kokoluokan systeemeistä. Esim. jos tarvii jokin ulkopuolinen ohjelma asentaa, niin jokainen noista em. päätöksistä vaikuttaa siihen, miten pätevä käyttäjän pitää olla, että saa yhtään mitään toimimaan.
Sovelluskauppa tarjoaa Flatpakit oletuksena. Itse olen jättänyt tarkoituksella tälläiset tiedot kertomatta uusille käyttäjille, ettei pää turhaan sekoitu.
Ei kai se raudan ikä siinä ole ongelma. Samat softat siellä on ajossa.
Nuo distrojen käyttöön ottamat tekniikat kuten wayland, snap tai flatpak eivät kyllä mitenkään edes heikennä Linuxin kustomoitavuutta. Edelleen jos haluaa lähteä rakentamaan alusta asti, niin rakentaa oman bootloaderin, kernelin ja initramfs:n ja kehittää uutta siitä eteenpäin, jos ajuripuoli miellyttää. Muutamat distrot ovat ottaneet esim. coreutilsin vastineet bsd:stä (esim. #1, #2). On projekteja, joiden pointti on rakentaa Linux tyhjästä ilman GNU-ohjelmia. Rustillakin on tehty vastaavia. Ajureita voi myös tehdä userspaceen. Aika vapaat kädet on rakentaa mitä sitten haluaakaan.
