Linux-kysymyksiä & yleistä keskustelua Linuxista

[Vaateri]

Ajattelin kokeilla ensimmäistä kertaa Linuxia joten asensin varakoneeseen Bazziten. En päässyt edes installeriin vaan tuli musta ruutu ennenkuin löysin ohjeen, että lisää ennen asennuksen käynnistystä "nomodeset" tekstin käynnistysrivin loppuun ja kun asennus on valmis ja näytönohjaimen ajurit asennettu niin poistaa tuon komennon.

Nyt Linux on asennettu mutta ei minkäänlaista käsitystä mistä tuo "nomdeset" pitäisi löytää jotta sen saa pois päältä. Vai onko tuosta enää edes haittaa koska ainakin tuo GTX970 tuntuu toimivan?

Mistä tämän ohjeistuksen sait? Jos kirjoitit koneen käynnistyksessä tulevassa Grub-valikossa nomodeset-parametrin käynnistysriville, ei se tallennu minnekään vaan on voimassa sen käynnistyksen ajan ainoastaan.

En tunne Bazzitea lainkaan, mutta tyypillisesti grubille kernel parametrit asetetaan tiedostossa /etc/default/grub. Koneella voi myös olla komento grubby, jolla parametreja voi katsoa ja muokata.

Uusimmassa käynnistyksessä olleet parametrit voi tarkistaa komennolla "cat /proc/cmdline".

 

[Mukava]

Samaa mieltä ettei tuota tarvitse alkaa poistamaan jos sen on ennen asennusta käynyt sen "installerin" ajaksi käynyt laittamassa päälle.

Ainakaan sen ei pitäisi niitä optioita tallentaa eli sanoisin että ohje oli vähän virheellinen ja ei muuta kuin kovaa käyttöä.

 

[Spartacus]

Jostain se löytyi. Hyvä tietää ettei tallennu mihinkään

 

[love_doctor]

Ajattelin kokeilla ensimmäistä kertaa Linuxia joten asensin varakoneeseen Bazziten. En päässyt edes installeriin vaan tuli musta ruutu ennenkuin löysin ohjeen, että lisää ennen asennuksen käynnistystä "nomodeset" tekstin käynnistysrivin loppuun ja kun asennus on valmis ja näytönohjaimen ajurit asennettu niin poistaa tuon komennon.

Nyt Linux on asennettu mutta ei minkäänlaista käsitystä mistä tuo "nomdeset" pitäisi löytää jotta sen saa pois päältä. Vai onko tuosta enää edes haittaa koska ainakin tuo GTX970 tuntuu toimivan?

Kyse lienee siitä että nouveau-ajurit vaativat tuon. Jos olet asentanut nvidian poro-ajurit, niin sen voi unohtaa. Kuuluisikohan sen muutenkin olla nykyään nouveau.modeset=0

 

[jkaart]

Mistä tämän ohjeistuksen sait? Jos kirjoitit koneen käynnistyksessä tulevassa Grub-valikossa nomodeset-parametrin käynnistysriville, ei se tallennu minnekään vaan on voimassa sen käynnistyksen ajan ainoastaan.

En tunne Bazzitea lainkaan, mutta tyypillisesti grubille kernel parametrit asetetaan tiedostossa /etc/default/grub. Koneella voi myös olla komento grubby, jolla parametreja voi katsoa ja muokata.

Uusimmassa käynnistyksessä olleet parametrit voi tarkistaa komennolla "cat /proc/cmdline".

Lisäyksenä tuon /etc/default/grub käpälöinin lisäksi pitää muistaa ajaa update-grub, että asetukset tulee voimaan.

 

[jkaart]

Mikähän mahtaa mate työpöydällä rikkoa/kaataa composerin, jos kone on idlannu useamman tunnin?
Ongelman huomaa esim. maten omissa pudotusvalikoissa, kun ilmestyy mustat leveät reunat niihin ja steam käynnistyy mustana ruutuna, mutta -system-composer vivulla sen saa käynnistymään kuitenkin oikein.
Käytössä nvidian 565.77 versionumerolla olevat ajurit näyttiksellä ja käyttis on Ubuntu 24.04.
Edit: niin ja reboot tohon ongelmaaan auttaa siihen asti kunnes se on taas muutaman tunnin idlannu.

 

[Markok]

Mikähän mahtaa mate työpöydällä rikkoa/kaataa composerin, jos kone on idlannu useamman tunnin?
Ongelman huomaa esim. maten omissa pudotusvalikoissa, kun ilmestyy mustat leveät reunat niihin ja steam käynnistyy mustana ruutuna, mutta -system-composer vivulla sen saa käynnistymään kuitenkin oikein.
Käytössä nvidian 565.77 versionumerolla olevat ajurit näyttiksellä ja käyttis on Ubuntu 24.04.
Edit: niin ja reboot tohon ongelmaaan auttaa siihen asti kunnes se on taas muutaman tunnin idlannu.

Kokeile ensin muuttaa prosessorin virransäästöä "governor" sellaiseksi, ettei kokonaan uuvahda. Joskus oli haasteita tämän kanssa.

 

[jkaart]

Kokeile ensin muuttaa prosessorin virransäästöä "governor" sellaiseksi, ettei kokonaan uuvahda. Joskus oli haasteita tämän kanssa.

Ei se taijakkaan tuo koneen tyhjäkäynti trikkeröidä tuota, vaan syyllinen vaikuttas olevan electronilla tehdyt pwa softat joita mm. Steam client näyttäisi pikaisella vilkaisulla olevan.
Eikä se taida olla kuitenkaan composer mikä tuossa hajoaa vaan MATEn Marco window manager, kun toi tekee tuota myös, jos toi composer on otettu kokonaan pois käytöstä.

 

[Pörkyle]

Ei se taijakkaan tuo koneen tyhjäkäynti trikkeröidä tuota, vaan syyllinen vaikuttas olevan electronilla tehdyt pwa softat joita mm. Steam client näyttäisi pikaisella vilkaisulla olevan.
Eikä se taida olla kuitenkaan composer mikä tuossa hajoaa vaan MATEn Marco window manager, kun toi tekee tuota myös, jos toi composer on otettu kokonaan pois käytöstä.

Onko steami natiivina vai snap/flatpak pakettina?

 

[jkaart]

Onko steami natiivina vai snap/flatpak pakettina?

Natiivi deb paketista asennettu.

 

[zirkoni]

Lisäyksenä tuon /etc/default/grub käpälöinin lisäksi pitää muistaa ajaa update-grub, että asetukset tulee voimaan.

update-grub komento taitaa olla saatavilla vain Debian ja/tai Ubuntu pohjasilla distroilla. Bazzite perustuu Fedoraan, missä käsittääkseni oikea komento on grub2-mkconfig. Arch pohjasilla distroilla se taas on grub-mkconfig (siis ilman tuota 2:sta, mikä Fedoralla).

 

[Mukava]

update-grub komento taitaa olla saatavilla vain Debian ja/tai Ubuntu pohjasilla distroilla. Bazzite perustuu Fedoraan, missä käsittääkseni oikea komento on grub2-mkconfig. Arch pohjasilla distroilla se taas on grub-mkconfig (siis ilman tuota 2:sta, mikä Fedoralla).

Bazzitella voi käyttää ujust scriptejä, samat scriptit löytyy kaikista uBlue projektin imageista (Bluefin, Aurora)

esim

ujust regenerate-grub

 

[jkaart]

update-grub komento taitaa olla saatavilla vain Debian ja/tai Ubuntu pohjasilla distroilla. Bazzite perustuu Fedoraan, missä käsittääkseni oikea komento on grub2-mkconfig. Arch pohjasilla distroilla se taas on grub-mkconfig (siis ilman tuota 2:sta, mikä Fedoralla).

Niinpä tietysti, kuvittelin että toi komento olisi ollu ns. stantardi kama, mutta eipä nähtävästi olekkaan, kun kuitenkin configit on ilmeisesti samassa paikassa eli /etc/default/grub niin Fedora kuin Debian pohjaisissakin distroissa.

 

[keskiverto]

update-grub komento taitaa olla saatavilla vain Debian ja/tai Ubuntu pohjasilla distroilla. Bazzite perustuu Fedoraan, missä käsittääkseni oikea komento on grub2-mkconfig. Arch pohjasilla distroilla se taas on grub-mkconfig (siis ilman tuota 2:sta, mikä Fedoralla).

RHEL 9:n versiossa 9.3 grub2-mkconfig muuttui sen verran, ettei BLS-tiedostoissa oleviin komentoriviparametreihin kosketa ilman `--update-bls-cmdline` optiota.
Vaihtoehto on `grubby --update-kernel=ALL --args='...'` joka päivittää myös /etc/default/grub:n.

Oletan että uudemmissa Fedoroissa on sama.

 

[Lammas]

Onko kenelläkään kokemusta dracut-sshd:sta? GitHub - gsauthof/dracut-sshd: Provide SSH access to initramfs early user space on Fedora and other systems that use Dracut

Mietin, että olisiko tuo hyvä ratkaisu skenaarioon, jossa joku vanha ylijäämäkone otetaan hyötykäyttöön jonkinlaisena linux-serverinä siten, että buuttaaminen ja käyttö onnistuu kokonaan ilman näppäimistöä ja näyttöä. Jos tiedostojen salausta ei tarvitse, niin silloinhan tuollainen serveri on ihan helppo, mutta mielestäni salaus on aika pakollinen nykyään, jos jotain vähänkin henkilökohtaisempaa meinaa koneella säilöä.

Yllättävää, ettei kyseiseen skenaarioon näytä olevan mitään standardiratkaisua olemassa, ja tuo dracut-sshd:kin näyttää olevan lähinnä Fedoralle suunniteltu, vaikka saa sen varmaan Ubuntun kanssakin toimimaan.

Vai onko niin, että normaali lähestymistapa tuollaisessa tilanteessa on asentaa käyttis salaamattomalle osiolle, ja tehdä erillinen salattu osio, jonne kaikki henkilökohtainen data menee? Eikö tuossa ole jonkinlainen riski mm. /tmp-kansion salaamatomuuden kanssa.

 

[ojisama]

Onko kenelläkään kokemusta dracut-sshd:sta? GitHub - gsauthof/dracut-sshd: Provide SSH access to initramfs early user space on Fedora and other systems that use Dracut

Mietin, että olisiko tuo hyvä ratkaisu skenaarioon, jossa joku vanha ylijäämäkone otetaan hyötykäyttöön jonkinlaisena linux-serverinä siten, että buuttaaminen ja käyttö onnistuu kokonaan ilman näppäimistöä ja näyttöä. Jos tiedostojen salausta ei tarvitse, niin silloinhan tuollainen serveri on ihan helppo, mutta mielestäni salaus on aika pakollinen nykyään, jos jotain vähänkin henkilökohtaisempaa meinaa koneella säilöä.

Yllättävää, ettei kyseiseen skenaarioon näytä olevan mitään standardiratkaisua olemassa, ja tuo dracut-sshd:kin näyttää olevan lähinnä Fedoralle suunniteltu, vaikka saa sen varmaan Ubuntun kanssakin toimimaan.

Vai onko niin, että normaali lähestymistapa tuollaisessa tilanteessa on asentaa käyttis salaamattomalle osiolle, ja tehdä erillinen salattu osio, jonne kaikki henkilökohtainen data menee? Eikö tuossa ole jonkinlainen riski mm. /tmp-kansion salaamatomuuden kanssa.

Mä olen pitänyt (ja käyttänyt) standardiratkaisuna (e. 'täyteen' salaukseen) initramfs + dropbear + LUKS comboa.

E. Täydennettäköön, että tämän kanssa pitäisi jotenkin päästä hätätapauksessa syöttämään salausavain, jos jotain hajoaa. Muuten saa koneelle heittää hyvästit. Alla mainittua tapaa tullut käytettyä myös, kun koko setin kryptausta ei ole uskaltanut tehdä. Vaikka en tuota dropbear comboa vielä kertaakaan rikki ole vielä saanut.

 

[Kaalip]

Vai onko niin, että normaali lähestymistapa tuollaisessa tilanteessa on asentaa käyttis salaamattomalle osiolle, ja tehdä erillinen salattu osio, jonne kaikki henkilökohtainen data menee? Eikö tuossa ole jonkinlainen riski mm. /tmp-kansion salaamatomuuden kanssa.

Normaali tapa noissa tapauksissa käsittääkseni on boot osio salaamattomana ja muuten koko levy salattu. Päätteellisellä koneella voi olla vaikka koko levy salattu tietekin.

 

[TemeV]

Nykyään kai tuon voisi tehdä koko levyn salattuna ja avaus tpm2:lla automaattisesti bootissa. En tosin tiedä onko tuo vielä missään distrossa "virallisesti" tuettuna, mutta ohjeita siihen löytyy. Toki jos rauta on antiikkista, niin ei siellä sitä tpm2:kaan ole.

 

[masax]

Kysytäänpäs täältä että kun on muutama linuxin levyjen varmuuskopio. Sellaisella pienellä ongelmalla, että ne on joku valopää ilmeisesti luks:lla kryptannut, eikä salasanoja ole tallessa. Onko menetys totaalinen?

 

[Barbarossa]

Kysytäänpäs täältä että kun on muutama linuxin levyjen varmuuskopio. Sellaisella pienellä ongelmalla, että ne on joku valopää ilmeisesti luks:lla kryptannut, eikä salasanoja ole tallessa. Onko menetys totaalinen?

Onhan se kai teknisesti mahdollista bruteforcettaa mutta kokonaan toinen kysymys kuinka työläs ja ennenkaikkea aikaavievä operaatio se on. Riippunee paljolti salasanasta ja käytettävissä olevasta raudasta.

 

[masax]

Onhan se kai teknisesti mahdollista bruteforcettaa mutta kokonaan toinen kysymys kuinka työläs ja ennenkaikkea aikaavievä operaatio se on. Riippunee paljolti salasanasta ja käytettävissä olevasta raudasta.

Kyllähän tossa koneita olis jouten laittaa vaikka viikkotolkuksi bruteforcettamaan, mutta lähinnä ajattelin, että oisko jotain yksinkertaisempaa vippaskonstia, että vaikka ei pääsisi itse tiedostoihin käsiksi, niin jotenkin tiedostotauluihin, että näkisi mitä sisältää ja toinen, että saisi partitiot muutettua jotenkin levykuviksi tai vastaaviksi, niin voisi laittaa jollekin yleiselle tiedostojen loppusijoituslevylle rikkomasta muuten käytrtökelpoista ulkoista kovalevyä joka tarvittais muuhun käyttöön. Mutta toisaalta se periaate, että jos jotain asiaa ei ole viiteen vuoteen tarvittu eikä kaivattu, niin tuskin tullaan tarvitsemaan jatkossakaan, niin taidetaan laittaa bittiavaruuteen.

 

[oongee]

Kyllähän tossa koneita olis jouten laittaa vaikka viikkotolkuksi bruteforcettamaan, mutta lähinnä ajattelin, että oisko jotain yksinkertaisempaa vippaskonstia, että vaikka ei pääsisi itse tiedostoihin käsiksi, niin jotenkin tiedostotauluihin, että näkisi mitä sisältää ja toinen, että saisi partitiot muutettua jotenkin levykuviksi tai vastaaviksi, niin voisi laittaa jollekin yleiselle tiedostojen loppusijoituslevylle rikkomasta muuten käytrtökelpoista ulkoista kovalevyä joka tarvittais muuhun käyttöön. Mutta toisaalta se periaate, että jos jotain asiaa ei ole viiteen vuoteen tarvittu eikä kaivattu, niin tuskin tullaan tarvitsemaan jatkossakaan, niin taidetaan laittaa bittiavaruuteen.

LUKS kryptaa blokkitasolla, eli et voi nähdä mitään tiedostotauluja tai vastaavaa. Voit halutessasi ottaa imagen kryptatuista blokeista dd:llä tai vastaavalla työkalulla toiselle medialle.

Oikeastaan ainoa mitä saat tuosta irti, on komennolla:

cryptsetup luksDump DEVICEN_NIMI

Outputista näet, kuinka monta vaihtoehtoista avainta on olemassa, mitä algoritmeja on käytetty jne.

 

[masax]

LUKS kryptaa blokkitasolla, eli et voi nähdä mitään tiedostotauluja tai vastaavaa. Voit halutessasi ottaa imagen kryptatuista blokeista dd:llä tai vastaavalla työkalulla toiselle medialle.

Oikeastaan ainoa mitä saat tuosta irti, on komennolla:

cryptsetup luksDump DEVICEN_NIMI

Outputista näet, kuinka monta vaihtoehtoista avainta on olemassa, mitä algoritmeja on käytetty jne.

Sitten pitäis vielä ymmärtää, että mitähän nämä tarkoittavat?

Spoileri: luksdump

LUKS header information for /dev/sdf1

Version: 1
Cipher name: aes
Cipher mode: xts-plain64
Hash spec: sha1
Payload offset: 4096
MK bits: 256
MK digest: f0 bd 2d 91 b1 bf 42 17 b6 87 b5 36 5f db 50 b5 44 96 84 92
MK salt: 14 4c e2 da 74 ca 50 b5 b4 4d ca 27 fd b4 e7 c5
8b 0a 6d a0 9a 95 1b 91 35 66 1f 60 80 a0 e7 b7
MK iterations: 32125
UUID: f9399d6a-2a19-48f3-bc24-ca2dcecc1371

Key Slot 0: ENABLED
Iterations: 128642
Salt: 0e 1b 2c 11 b8 dc e7 50 2a 19 9e dd ec 4f f4 e0
0a f3 52 82 26 99 a3 1f 2b e7 5b 06 f9 97 75 89
Key material offset: 8
AF stripes: 4000
Key Slot 1: DISABLED
Key Slot 2: DISABLED
Key Slot 3: DISABLED
Key Slot 4: DISABLED
Key Slot 5: DISABLED
Key Slot 6: DISABLED
Key Slot 7: DISABLED


LUKS header information for /dev/sdf2

Version: 1
Cipher name: aes
Cipher mode: xts-plain64
Hash spec: sha1
Payload offset: 4096
MK bits: 256
MK digest: 88 c3 57 2d 01 da 8c 1b 07 35 a3 bb 42 dc 7c 49 40 f8 ea 1d
MK salt: ea 5a 0a 55 1e c7 ab c0 bf b6 5f 08 8f 69 9a 05
43 a4 06 4a 3c e0 1b e4 72 76 b3 50 44 f5 48 5a
MK iterations: 64000
UUID: 004ede58-cc7d-4448-8c14-a10e7fed3cdc

Key Slot 0: ENABLED
Iterations: 126983
Salt: 52 9f d0 57 2d 44 c6 03 ab 31 05 2d 29 0e 5c bc
22 78 53 ae a2 fe 1c ef 05 51 90 e8 e3 65 1a da
Key material offset: 8
AF stripes: 4000
Key Slot 1: DISABLED
Key Slot 2: DISABLED
Key Slot 3: DISABLED
Key Slot 4: DISABLED
Key Slot 5: DISABLED
Key Slot 6: DISABLED
Key Slot 7: DISABLED

 

[oongee]

Sitten pitäis vielä ymmärtää, että mitähän nämä tarkoittavat?

Spoileri: luksdump

LUKS header information for /dev/sdf1

Version: 1
Cipher name: aes
Cipher mode: xts-plain64
Hash spec: sha1
Payload offset: 4096
MK bits: 256
MK digest: f0 bd 2d 91 b1 bf 42 17 b6 87 b5 36 5f db 50 b5 44 96 84 92
MK salt: 14 4c e2 da 74 ca 50 b5 b4 4d ca 27 fd b4 e7 c5
8b 0a 6d a0 9a 95 1b 91 35 66 1f 60 80 a0 e7 b7
MK iterations: 32125
UUID: f9399d6a-2a19-48f3-bc24-ca2dcecc1371

Key Slot 0: ENABLED
Iterations: 128642
Salt: 0e 1b 2c 11 b8 dc e7 50 2a 19 9e dd ec 4f f4 e0
0a f3 52 82 26 99 a3 1f 2b e7 5b 06 f9 97 75 89
Key material offset: 8
AF stripes: 4000
Key Slot 1: DISABLED
Key Slot 2: DISABLED
Key Slot 3: DISABLED
Key Slot 4: DISABLED
Key Slot 5: DISABLED
Key Slot 6: DISABLED
Key Slot 7: DISABLED


LUKS header information for /dev/sdf2

Version: 1
Cipher name: aes
Cipher mode: xts-plain64
Hash spec: sha1
Payload offset: 4096
MK bits: 256
MK digest: 88 c3 57 2d 01 da 8c 1b 07 35 a3 bb 42 dc 7c 49 40 f8 ea 1d
MK salt: ea 5a 0a 55 1e c7 ab c0 bf b6 5f 08 8f 69 9a 05
43 a4 06 4a 3c e0 1b e4 72 76 b3 50 44 f5 48 5a
MK iterations: 64000
UUID: 004ede58-cc7d-4448-8c14-a10e7fed3cdc

Key Slot 0: ENABLED
Iterations: 126983
Salt: 52 9f d0 57 2d 44 c6 03 ab 31 05 2d 29 0e 5c bc
22 78 53 ae a2 fe 1c ef 05 51 90 e8 e3 65 1a da
Key material offset: 8
AF stripes: 4000
Key Slot 1: DISABLED
Key Slot 2: DISABLED
Key Slot 3: DISABLED
Key Slot 4: DISABLED
Key Slot 5: DISABLED
Key Slot 6: DISABLED
Key Slot 7: DISABLED

Tarkoittavat juuri sitä mitä siinä lukee. Näyttää hyvin tavanomaiselta.

Kumpaankin LUKS-kryptattuun partitioon on siis olemassa yksi avain, jonka tietämällä voi saada master keyn, jolla itse data on kryptattu. Näet tämän siitä, että vain key slot 0 on käytössä.

 

[TemeV]

Tarkoittavat juuri sitä mitä siinä lukee. Näyttää hyvin tavanomaiselta.

Kumpaankin LUKS-kryptattuun partitioon on siis olemassa yksi avain, jonka tietämällä voi saada master keyn, jolla itse data on kryptattu. Näet tämän siitä, että vain key slot 0 on käytössä.

Kryptauksena käytössä siis AES-256, eli melkopitkälti bruteforce-hommiksi menee. Jos siellä on sisällä merkittävä määrä bitcoineja, niin sitten vain odottelemaan kvanttitietokoneiden tuloa. Saattaa kyllä kestää parikymmentä vuotta, että ovat siinä kunnossa, että AES-256 murtuu.

 

[SamCer]

Vähän hymyilyttää kun salauksen purussa on mainittu: LUKS salaus + AES-256 + viikkotolkulla bruteforcettaminen .

Tai no otan vähän takaisin: Jos salasanan muodosta on jotain tietoa, esim. että se on muotoa: SalaSanaOnTämä1234, tai jotain muuta joka mahdollistaa listojen ja variaatioiden käytön, tai oliko se nyt "rainbowtablessit" (vai oliko sateenkaaritaulukot vain tarkistussummissa käytössä?). Tosin silloin ei kyseessä ole enään bruteforce, vaan sanakirja-hyökkäys(?).

Mut joo, jos passusta ei oo tietoo ja mennään raa'alla voimalla vs. AES-256, niin joutuu hankkimaan Googlelta sen heidän kvanttitietokoneen kun se on käsittääkseni se maailman edistynein kvanttitietokone tällä hetkellä ja sekään ei tosin taida taipua tuohon hommaan nykyisessä kyvyissään.

 

[TemeV]

Vähän hymyilyttää kun salauksen purussa on mainittu: LUKS salaus + AES-256 + viikkotolkulla bruteforcettaminen .

Tai no otan vähän takaisin: Jos salasanan muodosta on jotain tietoa, esim. että se on muotoa: SalaSanaOnTämä1234, tai jotain muuta joka mahdollistaa listojen ja variaatioiden käytön, tai oliko se nyt "rainbowtablessit" (vai oliko sateenkaaritaulukot vain tarkistussummissa käytössä?). Tosin silloin ei kyseessä ole enään bruteforce, vaan sanakirja-hyökkäys(?).

Mut joo, jos passusta ei oo tietoo ja mennään raa'alla voimalla vs. AES-256, niin joutuu hankkimaan Googlelta sen heidän kvanttitietokoneen kun se on käsittääkseni se maailman edistynein kvanttitietokone tällä hetkellä ja sekään ei tosin taida taipua tuohon hommaan nykyisessä kyvyissään.

Joo, sanakirjahyökkäyksestä olisi pitänyt puhua, eikä varsinaisesta bruteforcesta.
Käsittääkseni isoimmatkaan tämän hetken kvanttitietokoneet ei pura AES-256:tta järkevässä ajassa. Mutta jos on aikaa odotella, niin laittaa vain imagen talteen ja odottelee koneiden kehitystä. Kyllä tuon purkaminen vielä joskus on ihan akipäivää.

 

[masax]

Partitioiden salasanat on erittäin todennäköisesti juuri tuollaisia "salasanaontämä1123" tyyppisiä. Mutta juuri nyt oleellisempaa kuin koko cryptauksen purku olisi vaan tietää mitä yleensäkin ottaen partitioilla on, ja kuinka paljon. Hyvä ratkaisu olisi saada levykuvatiedistoiksi partitioiden tyhjä tila pois saaden, niin sitten ei olisi edes mitään kiirettä odottaa josko joskus löytyy jostain joku lappu jotain salasanoja.

 

[TemeV]

Partitioiden salasanat on erittäin todennäköisesti juuri tuollaisia "salasanaontämä1123" tyyppisiä. Mutta juuri nyt oleellisempaa kuin koko cryptauksen purku olisi vaan tietää mitä yleensäkin ottaen partitioilla on, ja kuinka paljon. Hyvä ratkaisu olisi saada levykuvatiedistoiksi partitioiden tyhjä tila pois saaden, niin sitten ei olisi edes mitään kiirettä odottaa josko joskus löytyy jostain joku lappu jotain salasanoja.

Siitä ei taida saada mitään irti ilman avainta. Edes sitä tyhjää tilaa ei kaiketi pysty tunnistamaan varmaksi. Voihan sen imagen yrittää zipata. Jos tyhjä tila näkyy jonkinlaisena toistuvana bittikuviona, niin sitten se pakkautuu zipillä ihan kivasti.

 

[JiiPee]

Partitioiden salasanat on erittäin todennäköisesti juuri tuollaisia "salasanaontämä1123" tyyppisiä. Mutta juuri nyt oleellisempaa kuin koko cryptauksen purku olisi vaan tietää mitä yleensäkin ottaen partitioilla on, ja kuinka paljon. Hyvä ratkaisu olisi saada levykuvatiedistoiksi partitioiden tyhjä tila pois saaden, niin sitten ei olisi edes mitään kiirettä odottaa josko joskus löytyy jostain joku lappu jotain salasanoja.

Eihän siinä kuin vetäset:
dd if=/dev/sdf1 of=./sdf1_dumppi.dd bs=1M status=progress
Ja sitten sama sille sdf2 partitiolle:
dd if=/dev/sdf2 of=./sdf2_dumppi.dd bs=1M status=progress
./ tuossa ennen tiedoston nimeä määrittelee että siihen polkuun jossa juuri olet kirjoitetaan se tiedosto. Voit toki määritellä ihan koko polun.
if = in file
of = out file
bs = block size (tää on vakiona 512bytee ja sillä eteneminen todella hidas)
status = näyttää etenemisen.

HUOM! Toi dd komento on todella voimakas varsinkin jos ajelee roottina. Se ei kysele yhtään mitään vaan sillä voi vetää vahingossa sen käyttis aseman vaikka sileeksi, eli erittäin suurta varovaisuutta kun sitä käyttää.
Jos pelotta tuon käyttö niin voi toki ihan vaikka catillä tehdä myös, sillä ei vaan saa etenemisestä mitään infoa.
cat /dev/sdf1 > ./sdf1_dumppi.dd
cat /dev/sdf2 > ./sdf2_dumppi.dd

 

[JukkaX]

Näin jotta Nobara 41 Linuxissa pelit pyörivät paremmalla fps:sällä kuin Windowsissa, niin päätin kokeilla asentaa sen. Latasin .ison ja mounttasin sen USB-tikulle balenaEthcher-ohjelmalla. Koneessani on Win 10 m.2-kovolla ja nyt tyhjä SSD SATA-liitännässä. jolle oli aikomus Linux asentaa. Asennus ei lähde käyntiin, antaa jonkun virheilmoituxen tarkistusvaiheessa, ikäänkuin asennusmediassa olisi jotain vialla. Kahdella tikulla olen kokeillut. Kokeilen nyt uudestaan ja otan kuvan siitä mitä se valittaa.

 

[Mukava]

Tarkistitko että se ladattu ISO image oli kunnossa?

 

[JukkaX]

Tarkistitko että se ladattu ISO image oli kunnossa?

Niin en tiedä miten sitä tarkistaa.. mutta kun tuo B-Etcher sen kaa hyvin pärjäs niin aatteliin että kai se sitten on. Okej, lataan sen .ison uudestaan.

 

[Vaateri]

Niin en tiedä miten sitä tarkistaa..

Siinä latauslinkin vieressä on tarkistussumma. Kun olet ladannut sen iso-imagen, luo sille sha256-tarkistussumma ja vertaa sitä latauslinkin vieressä olevaan. Voit käyttää siihen esim. certutil-ohjelmaa: Windows: MD5/SHA256 CheckSum - Built-In Utility - ShellHacks

 

[JukkaX]

No nyt se asentui. Jätin sen tarkistuxen tekemättä ja asensin.

 

[Bigfoot007]

Heippistä keikkistä! Minulla on rakenteilla PC-komponenteista rakennettu kokoonpano, jonka olisi tarkoitus toimia pelikonsolin korvikkeena, jolta voi pelata Steamin ja emulaattorien kautta retropelejä.

Löytyisikö Fedoraan asetuksia, jolla saisin tehtyä ohjelmien valinnan ns. kioskimoodiin, jossa selataan käyttäjän määrittämiä ohjelmia läpi nuolinäppäimin, ja tämä valikko aukeaa automaattisesti heti Linuxxin käynnistyessä? Saako Fedoraan myös määritettyä, että peliohjain toimisi hiiren korvikkeena, jolloin kaiken navigoinnin voisi suorittaa USB-porttiin tai langattomasti liitetyn peliohjaimen avulla?

 

[Hyrava]

Heippistä keikkistä! Minulla on rakenteilla PC-komponenteista rakennettu kokoonpano, jonka olisi tarkoitus toimia pelikonsolin korvikkeena, jolta voi pelata Steamin ja emulaattorien kautta retropelejä.

Löytyisikö Fedoraan asetuksia, jolla saisin tehtyä ohjelmien valinnan ns. kioskimoodiin, jossa selataan käyttäjän määrittämiä ohjelmia läpi nuolinäppäimin, ja tämä valikko aukeaa automaattisesti heti Linuxxin käynnistyessä? Saako Fedoraan myös määritettyä, että peliohjain toimisi hiiren korvikkeena, jolloin kaiken navigoinnin voisi suorittaa USB-porttiin tai langattomasti liitetyn peliohjaimen avulla?

Retroarch on aika mukava frontend erilaisille emulaattoreille, saa ihan peliohjaimella valittua pelejä, muutettua asetuksia jne. Ja tuo näyttää löytyvän Steamista, joten varmaan Steamin saa automaattisesti käynnistymään BigPicture -moodiin ja käsittääkseni tuossakin toimii peliohjain suoraan. Itse en siis tuota Steamin BigPicture -modea ole käyttänyt. Itselläni on yksi minipc retropelikäytössä ja siinä on "käyttöjärjestelmänä" Lakka ( Lakka - The DIY open source retrogaming emulation console ) joka pohjautuu tuohon retroarchiin. Steam-pelit taas pelaan nykyään erillisellä windows-koneella.

Mitään Fedora-kohtaisia ohjeita en osaa antaa mutta jos Fedoralle löytyy Steam miin kuvittelisin tuon menevän ihan niin että laittaisi autologinin päälle ja määrittelisi startupissa että käynnistetään Steam heti kun käyttäjä kirjautuu sisään.

 

[Bigfoot007]

Retroarch on aika mukava frontend erilaisille emulaattoreille, saa ihan peliohjaimella valittua pelejä, muutettua asetuksia jne. Ja tuo näyttää löytyvän Steamista, joten varmaan Steamin saa automaattisesti käynnistymään BigPicture -moodiin ja käsittääkseni tuossakin toimii peliohjain suoraan. Itse en siis tuota Steamin BigPicture -modea ole käyttänyt. Itselläni on yksi minipc retropelikäytössä ja siinä on "käyttöjärjestelmänä" Lakka ( Lakka - The DIY open source retrogaming emulation console ) joka pohjautuu tuohon retroarchiin. Steam-pelit taas pelaan nykyään erillisellä windows-koneella.

Mitään Fedora-kohtaisia ohjeita en osaa antaa mutta jos Fedoralle löytyy Steam miin kuvittelisin tuon menevän ihan niin että laittaisi autologinin päälle ja määrittelisi startupissa että käynnistetään Steam heti kun käyttäjä kirjautuu sisään.

Hei, Retroarch on poissuljettu vaihtoehto, kyllästyin sen rajoituksiin ja ylitsepääsemättömiin bugeihin Linuxxilla. Höyryn kioskitila on tiedossa, mutta se ei aivan palvele tarkoitustaan. Jos minulla on viisi eri emulaattoria, höyty ja Linux pelejä, haluaisin saada ne kaikki saman valikon alle. Toinen vaihtoehto on tunkata ne kaikki työpöydälle, jolloin Linuxxin työpöydällä pitäisi olla yhteensopivuus Padilla navigoinnille, ja Padille pikanäppäimet applikaatioiden sulkemiseen ja valikoiden avaamiseen. Tällä hetkellä Fedora on täysin riippuvainen näppäimistöstä ja hiirestä, joka vie pointin koko projektilta.

 

[Pörkyle]

Hei, Retroarch on poissuljettu vaihtoehto, kyllästyin sen rajoituksiin ja ylitsepääsemättömiin bugeihin Linuxxilla. Höyryn kioskitila on tiedossa, mutta se ei aivan palvele tarkoitustaan. Jos minulla on viisi eri emulaattoria, höyty ja Linux pelejä, haluaisin saada ne kaikki saman valikon alle. Toinen vaihtoehto on tunkata ne kaikki työpöydälle, jolloin Linuxxin työpöydällä pitäisi olla yhteensopivuus Padilla navigoinnille, ja Padille pikanäppäimet applikaatioiden sulkemiseen ja valikoiden avaamiseen. Tällä hetkellä Fedora on täysin riippuvainen näppäimistöstä ja hiirestä, joka vie pointin koko projektilta.

Vois olla helpompi rakentaa Arch pohjaisesta järjestelmästä tuohon tarkoitukseen. Itse oon suosinu CachyOS — Blazingly Fast OS based on Arch Linux.
Tuolla ohjeita gamepadin remappaukseen jne. Gamepad - ArchWiki

Toki saa muihinkin distroihin remappukset näppäimille ja hiirelle.

GitHub - AntiMicroX/antimicrox: Graphical program used to map keyboard buttons and mouse controls to a gamepad. Useful for playing games with no gamepad support.

Graphical program used to map keyboard buttons and mouse controls to a gamepad. Useful for playing games with no gamepad support. - AntiMicroX/antimicrox

github.com

GitHub - C0rn3j/sc-controller: User-mode driver and GTK3 based GUI for Steam Controller

User-mode driver and GTK3 based GUI for Steam Controller - C0rn3j/sc-controller

github.com

GitHub - panzi/qjoypad: fork of qjoypad http://qjoypad.sourceforge.net/

fork of qjoypad http://qjoypad.sourceforge.net/. Contribute to panzi/qjoypad development by creating an account on GitHub.

github.com

Onko lutris tuttu? siinä on runnerit melkeen kaikille mahdollisille emulaattoreille ja peli kaupoille.

Fedora varmasti moneen käyttöön hyvä mutta omat kokemukset vähän ollut kankeita pelikäyttöön Fedora/OpenSuSe distroissa. Melkeen ennemmin laittaisin jonkin debian pohjaisen jos ei Arch jostain syystä sovellu.

Ainiin xpadneo ajurit aivan ehdottomat jos käyttää langatonta xbox ohjainta. Noilla toimii jopa liipasinten haptic feedback.

GitHub - atar-axis/xpadneo: Advanced Linux Driver for Xbox One Wireless Controller (shipped with Xbox One S)

Advanced Linux Driver for Xbox One Wireless Controller (shipped with Xbox One S) - atar-axis/xpadneo

github.com