Linux-kysymyksiä & yleistä keskustelua Linuxista

Sanokaas linux aloittelijalle mikä olis fiksuin asentaa...mennäkkö perus mintillä vaiko ubuntulla vai joku muu? Onnistuukos asennus wintoosan rinnalle omalle kiintolevylle kun olis yks ylimääränen 512gb ssd?
 
Sanokaas linux aloittelijalle mikä olis fiksuin asentaa...mennäkkö perus mintillä vaiko ubuntulla vai joku muu? Onnistuukos asennus wintoosan rinnalle omalle kiintolevylle kun olis yks ylimääränen 512gb ssd?

Periaatteessa aivan sama aloitatko Ubuntulla tai Mintillä, itse aloittelin Mintillä. On myös mahdollista asentaa Windowsin rinnalle eri kiintolevylle ja itsellänikin on kaksi SSD:tä, toisessa Win 10 Pro ja toisessa Ubuntu GNOME. BIOSista/UEFIsta kannattaa mennä laittamaan Linux lätty ensimmäiseksi Boot priorityssä, jotta saat GRUB boot loaderin käyttöön ja sitä kautta voit valita bootaatko Linuxiin vain Windowsiin jne. Secure boot on kanssa säädettävä valintaa Other OS.

Tuossa videota. :tup:
 
Periaatteessa aivan sama aloitatko Ubuntulla tai Mintillä, itse aloittelin Mintillä. On myös mahdollista asentaa Windowsin rinnalle eri kiintolevylle ja itsellänikin on kaksi SSD:tä, toisessa Win 10 Pro ja toisessa Ubuntu GNOME. BIOSista/UEFIsta kannattaa mennä laittamaan Linux lätty ensimmäiseksi Boot priorityssä, jotta saat GRUB boot loaderin käyttöön ja sitä kautta voit valita bootaatko Linuxiin vain Windowsiin jne. Secure boot on kanssa säädettävä valintaa Other OS.

Tuossa videota. :tup:


Meni tuosta hieman ohi että kuinka valitaan tuo kovalevy mille asennetaan linux?
 
Meni tuosta hieman ohi että kuinka valitaan tuo kovalevy mille asennetaan linux?
Asennusohjelmassa valitaan haluttu levy. Nykyisin melkein kaikissa suurissa jakeluissa on hyvä graafinen asennusohjelma, jolla kuka tahansa osaa asentaa.
 
Sanokaas linux aloittelijalle mikä olis fiksuin asentaa...mennäkkö perus mintillä vaiko ubuntulla vai joku muu? Onnistuukos asennus wintoosan rinnalle omalle kiintolevylle kun olis yks ylimääränen 512gb ssd?

Asennuksen yhteydessä kannattaa osioida tuo 512 gigan levy. Et tarvitse kuitenkaan Linux puolella noin paljoa tilaa.. Laita 100gt linuxille ja loput 412 gigaa voit formatoida NTFS muotoon.

Windowsin puolelta kun et siihen Linux formatoituun Ext4 levyyn pääse niin helpolla käsiksi.
 
Melkein kannattaa valita "something else" ja tehdä osiot käsin. Eihän tuo asennuswizard edes kysynyt kumman levyn se meinaa alustaa?
Mitä olen Ubuntua (ja sen muunnoksia) ja esim. nykyisin käytössäni olevaa Manjaroa asentanut, niin kyllä kysyy.
 
Mitä olen Ubuntua (ja sen muunnoksia) ja esim. nykyisin käytössäni olevaa Manjaroa asentanut, niin kyllä kysyy.

Viittasin vain tuohon videoon, jossa ei ainakaan näyttänyt kysyvän. Kyllä mullakin joku muistikuva on, että pitäisi kysyä.
 
Viittasin vain tuohon videoon, jossa ei ainakaan näyttänyt kysyvän. Kyllä mullakin joku muistikuva on, että pitäisi kysyä.
Aa niin joo. Vähän näyttäisi että tuota videota on leikattu. Kyllä tuon asennusohjelman pitäisi kysyä mitä levyä käytetään.
 
Linux-nyypiö täällä kaipaa apua.

Asensin Ubuntu 16.04:een OpenVPN yhteydet ja sain yhteyden toimimaan Network Managerin kautta. Tuossa vain pitää käyttää workaroundina muutamaa komentoa, ennen kuin yhteyden voi muodostaa. Tarkemmin sanottuna joka buutin jälkeen pitää antaa loitsut:

cd /dev
sudo MAKEDEV tun
sudo openvpn --mktun --dev tun0

Mitä ja miten minun pitää editoida, jotta saan em. komennot ajettua automaattisesti koneen käynnistyessä?
 
Linux-nyypiö täällä kaipaa apua.

Asensin Ubuntu 16.04:een OpenVPN yhteydet ja sain yhteyden toimimaan Network Managerin kautta. Tuossa vain pitää käyttää workaroundina muutamaa komentoa, ennen kuin yhteyden voi muodostaa. Tarkemmin sanottuna joka buutin jälkeen pitää antaa loitsut:

cd /dev
sudo MAKEDEV tun
sudo openvpn --mktun --dev tun0

Mitä ja miten minun pitää editoida, jotta saan em. komennot ajettua automaattisesti koneen käynnistyessä?

Heittelen nyt hatusta kokeilematta itse, niin pienellä epävarmuustekijällä nämä ohjeet. Mutta näin itse tekisin:

1. Tallennat nuo komennot skriptiksi (eli tekstieditorilla luot tiedoston, jonka sisältä on ao., nimeksi vaikka setup-openvpn.sh):

#!/bin/bash
cd /dev
MAKEDEV tun
openvpn --mktun --dev tun0
1.1 Teet skriptistä ajettavan:

chmod a+x setup-openvpn.sh
2. Luot uuden systemd -servicen, eli tiedoston /etc/systemd/system -polkuun. Nimeksi voisi laittaa vaikka setup-openvpn.service. Sisältö näyttää tältä:

[Unit]
Description=Setups OpenVPN after system boot

[Service]
Type=oneshot
ExecStart=/polku/ykköskohdan/skriptiin.sh

[Install]
WantedBy=multi-user.target
3. Tämän jälkeen ajat loitsun, jolla tuo service ajetaan itsestään aina bootissa:

sudo systemctl enable setup-openvpn.service
Täällä esimerkiksi ihan hyvä selostus miten Systemd-servicejä hyödynnetään:
How To Use Systemctl to Manage Systemd Services and Units | DigitalOcean

:hungry::hungry:
 
Heittelen nyt hatusta kokeilematta itse, niin pienellä epävarmuustekijällä nämä ohjeet. Mutta näin itse tekisin:

1. Tallennat nuo komennot skriptiksi (eli tekstieditorilla luot tiedoston, jonka sisältä on ao., nimeksi vaikka setup-openvpn.sh):

#!/bin/bash
cd /dev
MAKEDEV tun
openvpn --mktun --dev tun0
1.1 Teet skriptistä ajettavan:

chmod a+x setup-openvpn.sh
2. Luot uuden systemd -servicen, eli tiedoston /etc/systemd/system -polkuun. Nimeksi voisi laittaa vaikka setup-openvpn.service. Sisältö näyttää tältä:

[Unit]
Description=Setups OpenVPN after system boot

[Service]
Type=oneshot
ExecStart=/polku/ykköskohdan/skriptiin.sh

[Install]
WantedBy=multi-user.target
3. Tämän jälkeen ajat loitsun, jolla tuo service ajetaan itsestään aina bootissa:

sudo systemctl enable setup-openvpn.service
Täällä esimerkiksi ihan hyvä selostus miten Systemd-servicejä hyödynnetään:
How To Use Systemctl to Manage Systemd Services and Units | DigitalOcean

:hungry::hungry:
Voi luoja. Ei ihme etten osannut...:(
Okei. Jotenkin maalaislogiikalla ajateltuna parin komennon ymppääminen omaksi palvelukseen kuulostaa liioittelulta. Ajattelen asiat kovin windowsmaisesti ja mietin että kai nyt Linuxissakin on jossain joku paikka, mihin editoida suoraan käynnistyksen yhteydessä ajettavat komennot ja törmäsin ohjeeseen, jossa sanottiin: "Any script that you place in /etc/rc.local file will execute on boot" ja että tuonne lisättynä komennot tulee lisätä ilman sudoa.

Eikös tuo toimisi?

Mutta kiitokset rautalangasta palveluiden ja skriptien luomisen suhteen, näille löytynee käyttöä jatkossa.

Offtopiccina kiroilua Ubuntun graafisesta "File Managerista" (vai mikä sen oikea nimi onkaan). Piti googlettaa niinkin yksinkertainen asia kuin että miten tuolla pääsee selaamaan systeemihakemistoja. Ja että miten näkee piilotetut hakemistot.

CTRL+L ja CTRL+H. Miksi prkl näin perusjutut pitää piilottaa ulkoa muistettaviin näppäinyhdistelmiin?:shifty:

Ei minulla ole ongelmia käyttää komentotulkkia, mutta aloittelijalle visuaalinen tapa selata kansiorakenteita on helpompi hahmottaa.
 
Voi luoja. Ei ihme etten osannut...:(
Okei. Jotenkin maalaislogiikalla ajateltuna parin komennon ymppääminen omaksi palvelukseen kuulostaa liioittelulta. Ajattelen asiat kovin windowsmaisesti ja mietin että kai nyt Linuxissakin on jossain joku paikka, mihin editoida suoraan käynnistyksen yhteydessä ajettavat komennot ja törmäsin ohjeeseen, jossa sanottiin: "Any script that you place in /etc/rc.local file will execute on boot" ja että tuonne lisättynä komennot tulee lisätä ilman sudoa.

Eikös tuo toimisi?
Pitäisi onnistua. Voit katsoa onko tälle palvelu päällä: sudo systemctl status rc.local.service. Statusin tilalle start, jos näyttää ettei ole.
Offtopiccina kiroilua Ubuntun graafisesta "File Managerista" (vai mikä sen oikea nimi onkaan). Piti googlettaa niinkin yksinkertainen asia kuin että miten tuolla pääsee selaamaan systeemihakemistoja. Ja että miten näkee piilotetut hakemistot.

CTRL+L ja CTRL+H. Miksi prkl näin perusjutut pitää piilottaa ulkoa muistettaviin näppäinyhdistelmiin?:shifty:

Ei minulla ole ongelmia käyttää komentotulkkia, mutta aloittelijalle visuaalinen tapa selata kansiorakenteita on helpompi hahmottaa.
Koska Gnomessa ajattellaan, että peruskäyttäjät ovat niin pöljiä, että mitä vähemmän on ominaisuuksia tai mitä vähemmän käyttäjälle näytetään asioita, niin sitä käyttäjäystävällisempi ulkoasu.
 
Voi luoja. Ei ihme etten osannut...:(
Okei. Jotenkin maalaislogiikalla ajateltuna parin komennon ymppääminen omaksi palvelukseen kuulostaa liioittelulta. Ajattelen asiat kovin windowsmaisesti ja mietin että kai nyt Linuxissakin on jossain joku paikka, mihin editoida suoraan käynnistyksen yhteydessä ajettavat komennot ja törmäsin ohjeeseen, jossa sanottiin: "Any script that you place in /etc/rc.local file will execute on boot" ja että tuonne lisättynä komennot tulee lisätä ilman sudoa.

Eikös tuo toimisi?
Ei toimi systemd:llä (jota moni uusi distro käyttää) ainakaan suoraan. Tuo on vanha tapa. Monissa jakelupaketeissa on yhteensopivuuden takia jokin säätö tuon vanhan rc.localin ajamiseen tehty. Ei kuitenkaan se Oikea tapa^{TM} ja nykydistroissa harvemmin edes toimiva.
 
Ei toimi systemd:llä (jota moni uusi distro käyttää) ainakaan suoraan. Tuo on vanha tapa. Monissa jakelupaketeissa on yhteensopivuuden takia jokin säätö tuon vanhan rc.localin ajamiseen tehty. Ei kuitenkaan se Oikea tapa^{TM} ja nykydistroissa harvemmin edes toimiva.
Testasin äsken Elementary OS:llä virtuaalikoneessa, tuo on Ubuntu 16.04.2:n pohjautuva ja siinä ainakin toimi. Ei ollut täysin puhdas asennus, mutta en mielestäni ole tehnyt sille mitään asiaan liittyviä muutoksia.
 
Aloin etsimään mistä löytäisi vanhoja linux iso imageja retro asennuksiin
Old versions of Linux tuollainen löytyi, vuodesta 1998-2014 eri versioita ja mm. BeOS demoversioita.
Koitan jonkun vanhan linuxin laittaa Thinkpad 600x läppäriin, Pentium III 600mhz ja 128mt ram :)
 
Osaako joku sano mistä mahtaa johtua GNOMEn rndm "FPS dropit"/hitaat animaatiot. Animaatiot toimivat joskus niinkuin pitääkin mutta joskus saattaa tulla näitä ns. fps dropeja. Asensin kylläkin NVIDIAN ajurit distroon enkä sen koommin käyttänyt open source ajureita, joten vaikea sanoa onko ajuri ongelma? :confused:

Distro = Fedora 26
 
Pitäisi onnistua. Voit katsoa onko tälle palvelu päällä: sudo systemctl status rc.local.service. Statusin tilalle start, jos näyttää ettei ole.
Näyttäisi olevan active.
Pitää nyt vielä kerran varmistaa viisaammilta että meni kaikki askelmerkit oikein.
1) Tein scriptin "vpn-start.sh" hakemistoon /usr/local/bin, jossa komennot:

#!/bin/bash
cd /dev
MAKEDEV tun
openvpn --mktun --dev tun0

2) annoin komennon sudo chmod +x /usr/local/bin/vpn-start.sh

3) Muokkasin etc/rc.local tiedostoa, jonne lisäsin rivin /usr/local/bin/vpn-start.sh

Sitten niitä kysymyksiä:
a) Pitääkö tuonne skriptiini laittaa komennot ilman sudoa?
b) Onko /usr/local/bin suositeltava paikka skripteille?
 
Käynnistyskriptit ajetaan root oikeuksilla joten ei tarvitse sudoa.

Difference Between bin and sbin

/usr/local/sbin voisi sopia vielä paremmin paikallisille järjestelmän skripteille niin ovat poissa normikäyttäjien ajettavien ohjelmien oletuspolusta (voivat kuitenkin sudottaa noita).
 
Sitten niitä kysymyksiä:
a) Pitääkö tuonne skriptiini laittaa komennot ilman sudoa?
b) Onko /usr/local/bin suositeltava paikka skripteille?

a)
/etc/rc.local ajetaan automaattisesti roottina, joten silloin sudoa ei tarvita. Lisäksi sudo saattaa (asetuksistaan riippuen) kieltäytyä yhteistyöstä jos sitä ajetaan ei-interaktiivisessa tilanteessa kuten /etc/rc.localin kautta koneen käynnistyessä.

b) /usr/local/bin on oikea paikka mille tahansa koneen omistajan/ylläpitäjän itse tekemille skripteille tai lähdekoodista käännetyille ohjelmille, joiden halutaan olevan tavallisen käyttäjän käytettävissä.

Jos itse tehdyt viritykset ovat luonteeltaan sellaisia että niiden ajamiseen tarvitaan aina rootin oikeuksia (= sudoa), silloin /usr/local/sbin on periaatteessa oikeampi paikka niille.

Mutta ei tiedostojärjestelmästandardi-Gestapo sinua tule kepittämään tuon takia: kaikki mikä on /usr/local-hakemistohaaran alla on määritelmällisesti paikallisen ylläpitäjän omaa valtakuntaa ja hän saa järjestää asiansa juuri kuten itse tahtoo.
 
Itse laittaisin ainakin (vain) yhden käyttäjän ajettaviksi tarkoitetut kotitekoiset skriptit johonkin kotihakemiston sisälle ja lisäisin sen $PATH:iin (mikäli tarvetta ajaa niitä normaaleina ohjelmina). Vähemmän säätöä sitten, kun tarvitsee laittaa käyttis uusiksi tai tulee muuta säätöä.
 
Viimeksi muokattu:
Linux-nyypiö täällä kaipaa apua.

Asensin Ubuntu 16.04:een OpenVPN yhteydet ja sain yhteyden toimimaan Network Managerin kautta. Tuossa vain pitää käyttää workaroundina muutamaa komentoa, ennen kuin yhteyden voi muodostaa. Tarkemmin sanottuna joka buutin jälkeen pitää antaa loitsut:

cd /dev
sudo MAKEDEV tun
sudo openvpn --mktun --dev tun0

Mitä ja miten minun pitää editoida, jotta saan em. komennot ajettua automaattisesti koneen käynnistyessä?

Millä ohjeella lähdit tekemään? Kyllä openvpn konffeissa on kaikki tarvittava automaattiseen yhteyteen.
+ modprobe tun
 
Heittelen nyt hatusta kokeilematta itse, niin pienellä epävarmuustekijällä nämä ohjeet. Mutta näin itse tekisin:

1. Tallennat nuo komennot skriptiksi (eli tekstieditorilla luot tiedoston, jonka sisältä on ao., nimeksi vaikka setup-openvpn.sh):

#!/bin/bash
cd /dev
MAKEDEV tun
openvpn --mktun --dev tun0
1.1 Teet skriptistä ajettavan:

chmod a+x setup-openvpn.sh
2. Luot uuden systemd -servicen, eli tiedoston /etc/systemd/system -polkuun. Nimeksi voisi laittaa vaikka setup-openvpn.service. Sisältö näyttää tältä:

[Unit]
Description=Setups OpenVPN after system boot

[Service]
Type=oneshot
ExecStart=/polku/ykköskohdan/skriptiin.sh

[Install]
WantedBy=multi-user.target
3. Tämän jälkeen ajat loitsun, jolla tuo service ajetaan itsestään aina bootissa:

sudo systemctl enable setup-openvpn.service
Täällä esimerkiksi ihan hyvä selostus miten Systemd-servicejä hyödynnetään:
How To Use Systemctl to Manage Systemd Services and Units | DigitalOcean

:hungry::hungry:
Hmm onko syy suositella a-vipua tässä yhteydessä?
 
Kiitos auttaneille. Katsotaan kuinka toimii kun buuttaan laitteen seuraavan kerran. Koska kyseessä NAS-purkki, niin suattaap vierähtää hetki ennen kuin bootille on tarvetta.

Millä ohjeella lähdit tekemään? Kyllä openvpn konffeissa on kaikki tarvittava automaattiseen yhteyteen.
+ modprobe tun
Ihan sellaisella ohjeella että asensin OpenVPN clientin Ubuntuun ja imaisin VPN-tarjoajani ovpn konffisfileet ja importtasin konffit Network Manageriin.

Ei tietenkään toiminut ilman googlailua ja em. loitsujen ajamista, koska Linux.

Modprobesta ei ole hajuakaan.
 
Kiitos auttaneille. Katsotaan kuinka toimii kun buuttaan laitteen seuraavan kerran. Koska kyseessä NAS-purkki, niin suattaap vierähtää hetki ennen kuin bootille on tarvetta.


Ihan sellaisella ohjeella että asensin OpenVPN clientin Ubuntuun ja imaisin VPN-tarjoajani ovpn konffisfileet ja importtasin konffit Network Manageriin.

Ei tietenkään toiminut ilman googlailua ja em. loitsujen ajamista, koska Linux.

Modprobesta ei ole hajuakaan.
Onko tosta apua? Using AirVPN with Ubuntu Network Manager - How-To
 
Ei. :tup:

Fiksuintahan tuo olisi vähimpien oikeuksien periaatteen mukaisesti ehkä tehdä näin:

sudo chown root setup-openvpn.sh
sudo chmod 100 setup-openvpn.sh

Skriptin suorittamiseen ei riitä pelkkä ajo-oikeus, vaan myös lukuoikeus on oltava koska skriptitulkin on päästävä lukemaan skripti jotta se voi suorittaa sen. Toisaalta roottina voi lähtökohtaisesti lukea mitä tahansa (ellei SELinux tai jokin muu lisärajoitus ole käytössä).
 
Tarttis apua kun ei löydy ilmeisesti oikeita hakusanoja.

Yhdistän servulle sshfs käyttäen, tarkoitus linkata muutamia kansioita käytössä olevalle koneelle. Serverillä on kotikansio kryptattu encyptfs käyttäen. Kaikki toimi OK niin kauan kun muodostin yhteyden servuun käyttäen salasanaa, tällöin serveri osasi avata kryptauksen samalla kun sshfs muodosti yhteyden. Otin käyttöön ssh-avaimen ja nyt kun yhdistän serverille niin kotikansio on kryptattuna, muu tiedostojärjestelmä näkyy normaalisti. Pystyykö tätä ohittamaan muulla kuin ottamalla toisen yhteyden serverille jossa purkaa kryptauksen erikseen? Ja mieluusti turvallinen purkutapa, ei purkkavirityksiä kuten salasana tekstitiedostoon.
 
Ei "encyptfs" vaan joko EncFS tai varmaan todennäköisemmin eCryptfs. Hakusanat toimivat paremmin ilman kirotusvihreitä :D

Kotikansion kryptaukseen on selvästi käytetty menetelmää jossa kryptauksen purkuavain (tai oikeastaan varsinaisen purkuavaimen salauksen avaava avain) muodostetaan kirjautumisen yhteydessä annetusta salasanasta. Eli silloin se salasana pitää jollakin tavalla ja jossakin vaiheessa syöttää palvelimelle jos ecryptfs-kryptattuihin tiedostoihin halutaan päästä käsiksi.

Jos tuo on Ubuntun vakiosysteemi, kryptattuna ei välttämättä ole koko kotikansio vaan ainoastaan ~/Private alikansio. Jos näin, silloin olisi kenties mahdollista kikkailla avaamalla ensin avainautentikoitu SSH-komentoyhteys jossa putkitetaan salauksen purkuun tarvittava salasana jostain turvallisesta paikasta omalta koneelta serverille putken toisessa päässä odottavalle mount-komennolle, ja kun se on valmis, voidaan avata tuo sshfs-yhteys.

Sitten pitäisi vielä varmistaa jotenkin että sshfs-yhteyden päättyessä mountti ei jää levälleen, vaikka yhteys päättyisikin jotenkin muuten kuin hallittuun logouttiin (esim. yhteyden katkeaminen kesken kaiken).

Pidän itseäni kohtuullisen taitavana shelliskriptien kirjoittajana, ja sanoisin että tuo näyttää aika haastavalta tehdä kunnolla, ainakin tähän aikaan yöstä.

Tuolta löytyy ecryptfs:n käsittelykomentojen dokumentaatio:
http://ecryptfs.org/documentation.html

Sitten jos kryptattuna on tosiaan koko kotikansio, tulee vielä pätkän verran lisähaastetta: unmounttia tehdessä kryptattu kansio ei saa olla käytössä, mikä voi olla pikkuisen hankalaa järjestää jos kyseessä on unmounttia tekevän käyttäjän kotikansio... mutta jos SSH-avain laitettiin normaaliin tapaan ~/.ssh/authorized_keys tiedostoon, silloin ainakaan se ei taida olla kryptattuna (koska sshd selvästikin pääsee lukemaan sen tietämättä salasanaa ja siis avaamatta kryptausta).
 
Ei "encyptfs" vaan joko EncFS tai varmaan todennäköisemmin eCryptfs. Hakusanat toimivat paremmin ilman kirotusvihreitä :D

Kotikansion kryptaukseen on selvästi käytetty menetelmää jossa kryptauksen purkuavain (tai oikeastaan varsinaisen purkuavaimen salauksen avaava avain) muodostetaan kirjautumisen yhteydessä annetusta salasanasta. Eli silloin se salasana pitää jollakin tavalla ja jossakin vaiheessa syöttää palvelimelle jos ecryptfs-kryptattuihin tiedostoihin halutaan päästä käsiksi.

Jos tuo on Ubuntun vakiosysteemi, kryptattuna ei välttämättä ole koko kotikansio vaan ainoastaan ~/Private alikansio. Jos näin, silloin olisi kenties mahdollista kikkailla avaamalla ensin avainautentikoitu SSH-komentoyhteys jossa putkitetaan salauksen purkuun tarvittava salasana jostain turvallisesta paikasta omalta koneelta serverille putken toisessa päässä odottavalle mount-komennolle, ja kun se on valmis, voidaan avata tuo sshfs-yhteys.

Sitten pitäisi vielä varmistaa jotenkin että sshfs-yhteyden päättyessä mountti ei jää levälleen, vaikka yhteys päättyisikin jotenkin muuten kuin hallittuun logouttiin (esim. yhteyden katkeaminen kesken kaiken).

Pidän itseäni kohtuullisen taitavana shelliskriptien kirjoittajana, ja sanoisin että tuo näyttää aika haastavalta tehdä kunnolla, ainakin tähän aikaan yöstä.

Tuolta löytyy ecryptfs:n käsittelykomentojen dokumentaatio:
http://ecryptfs.org/documentation.html

Sitten jos kryptattuna on tosiaan koko kotikansio, tulee vielä pätkän verran lisähaastetta: unmounttia tehdessä kryptattu kansio ei saa olla käytössä, mikä voi olla pikkuisen hankalaa järjestää jos kyseessä on unmounttia tekevän käyttäjän kotikansio... mutta jos SSH-avain laitettiin normaaliin tapaan ~/.ssh/authorized_keys tiedostoon, silloin ainakaan se ei taida olla kryptattuna (koska sshd selvästikin pääsee lukemaan sen tietämättä salasanaa ja siis avaamatta kryptausta).
Koko oma kansio oli tosiaan kryptattu, heitin public keyn /etc/ssh/user-kansioon. Pari tovia taisi vierähtää ihmetellessä tuotakin ongelmaa.

Tämä olikin lopulta helposti korjattu, laiton ssh-serverin pyytämään kirjautuessa sekä ssh-avaimen että käyttäjän salasanan.

Koodi:
AuthenticationMethods publickey,password
 
Missähän mahtaa olla vika, kun Manjaro (64-bit 3.24.2) ei välillä anna millään kirjautua sisään. Siis kun koneen käynnistää ja yrittää kirjautua sisään, niin kirjautuminen kaatuu hetken miettimisen jälkeen valkoiseen ruutuun ja pitää palata takaisin alkuun. Ja tämä vain silloin jos koneen on sammuttanut kokonaan. Lepotilasta palatessa pystyy kirjautumaan normaalisti.

Muutamia kertoja kun koneen käynnistää uudestaan, niin sitten pääsee kirjautumaan työpöydälle asti ja kaikki toimii normaalisti.

Budgie työpöytä, mutta ei se perus Gnomeenkaan päästä sen paremmin.
 
Miksiköhän arch ja kde on alkanut sammuttaa läppäriä lepotilaan menemisen sijaan? Vaikka asetuksista on koitettu hibernate ja suspend niin kone sammuu kokonaan. Tehnyt tätä nyt about 2 viikkoa, onkohan jokin päivitys syypää? Onko kellään muulla samanlaista ogelmaa?
e: Tarkemmin siis Antergos käytössä.
e2: Systemctl suspend -komento sammuttaa koneen myös. 16Gt keskusmuistia ja 8Gt swap käytössä. Tlp ollut asennettuna jo pidempään eikä sen pitäisi vaikuttaa suspendiin mitenkään.
 
Viimeksi muokattu:
Mulla on sama juttu mun pöytäkoneessa. Se vaan on nyt yhtäkkiä jonkin aikaa toiminut noin. Ja siinä on Ubuntu 16.04 LTS ... JA ... Windows 10. Molemmat tekee nyt tuon!

Eli se ei välttämättä ole käyttiksestä kiinni, vaan BIOSista tai jostain muusta. En ole BIOSista muuttanut mitään, enkä keksi miten sen Power asetukset voisi tuon nyt tehdä.

Todella outo juttu.
 
Mulla on sama juttu mun pöytäkoneessa. Se vaan on nyt yhtäkkiä jonkin aikaa toiminut noin. Ja siinä on Ubuntu 16.04 LTS ... JA ... Windows 10. Molemmat tekee nyt tuon!

Eli se ei välttämättä ole käyttiksestä kiinni, vaan BIOSista tai jostain muusta. En ole BIOSista muuttanut mitään, enkä keksi miten sen Power asetukset voisi tuon nyt tehdä.

Todella outo juttu.
Itseasiassa tuossakin läppärissä on vielä yhdellä osiolla windows 10 johon boottasin pitkästä aikaa ja asensin uusimmat päivitykset hetki sitten. Ja niiden asennus taitaa sopia aika hyvin samoihin aikoihin kun tuo alkoi sammuttamaan itseään lepotilan sijaan. Taidankin alkaa metsästämään ongelmaa windowsin puolelta.
e: Ei ollut vika windowssissa vaan jossain linuxin päivityksessä. Korjaantui itsestään kun päivitteli lisää.
 
Viimeksi muokattu:
Mitenkäs avahi:lla tai muulla vastaavalla sais rasbian purkin näkymään kotiverkossa useamalla eri .local domainilla.

Onko tähän jotain oikotietä, vai ohjaanko suosiolla kotiverkon DNS raspii kokonaan?
 
Mitenkäs avahi:lla tai muulla vastaavalla sais rasbian purkin näkymään kotiverkossa useamalla eri .local domainilla.

Avahi hoitaa multicast-DNS:ää joka on eri asia kuin tavallinen DNS. Riippuen vähän siitä mitä teet ja millä vehkeillä/käyttöjärjestelmillä, multicast-DNS sopii moneen asiaan tavallisen DNS:n korvikkeeksi, mutta ei kaikkeen.

Lukaise "man avahi.hosts" ja "man avahi.service" noin aluksi. /etc/avahi/hosts-tiedostolla voidaan määritellä lisää IP+nimi-pareja julkaistavaksi multicast-DNS-tiedoissa, ja /etc/avahi/services-hakemistossa .service tiedostoilla voidaan määritellä multicast-DNS kertomaan että tietyn nimen takaa löytyy jokin tietty palvelu tai useampia.
 
Ajattelin kasata htpc:n seuraavasta raudasta jos se on vielä toiminnassa ja vapaana:
Asus AB9-pro
2Gb ram
560Ti
e6550 2.33ghz
Samsung 830 pro 128 ssd

Onko toi linux mint nyt hyvä valinta tuohon? Käyttö streamien pyöritys netistä, esim veikkaustv iskälle ja sitten satunnaiset pelaamiset emulaattoreilla ja steamista jotain pikkupelejä.
 
Hp 6735s mikä ois tollaseen läppärii hyvä linux et toimis wlan ja youtube ja nettisurffailut?
 
Nettisivut muuttuvat koko ajan raskaammiksi.

Niinhän ne muuttuvat ja Linuxit kevyemmäksi :)

Muistelen vielä ekaa Slackwareani jossa pelattiin 4MB RAMmilla ja se oli add on. Ja sitä ennen 64kb CP/M mutta se ollutkaan Linux.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 390
Viestejä
4 489 665
Jäsenet
74 151
Uusin jäsen
Malik

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom