Linux-kysymyksiä & yleistä keskustelua Linuxista

[HornyHernandez]

Oisko kenelläkään ideaa, miten voisi korjata seuraavanlaisen dual boot -ongelman?

Windows 10 pitäisi saada käynnistettyä Fedoran Grubin käynnistysvalikosta, mutta Windows ei joko tule sinne Fedoran omalla Grub-työkalulla tai lataudu, jos sen lisää manuaalisesti.

Windows 10 asennettu kahden SSD:n RAID 0:n ja Windows Boot Manager on sen RAIDin EFI-partitiolla, eli /dev/md126p1, ja varsinainen Windowsin järjestelmäosio /dev/md126p3.
Fedora 38 on asennettu omalle nvmi-levylleen ja myös sillä on oma EFI-osio.

Efibootmgr löytää Windows Boot Managerin ja levyt näkyy normaalisti Linuxin puolella.

En kuitenkaan millään saa Windows 10:ä Grub2:n käynnistysvalikkoon.

Bingin tekoäly suositteli kokeilemaan seuraavaa:

Mounttaa Windows-osio komennolla sudo mount /dev/sdXY /mnt (olen mountannut /dev/md126p1- ja /dev/md126p3-osion tuonne)
ja aja sudo os-prober ja päivitä grub käskyllä sudo grub2-mkconfig -o /boot/efi/EFI/fedora/grub.cfg.

Kaikki menee läpi OK, mutta Windowsia ei tule Grub-valikkoon.

Sitten ehdotti seuraavaa:

Lisää seuraava entry tiedostoon /etc/grub.d/40_custom:

menuentry "Windows 10" {
insmod ntfs
set root=(/dev/md126p3)
chainloader +1
}

ja päivitä Grub sudo grub2-mkconfig -o /boot/efi/EFI/fedora/grub.cfg.

Tämä tuo Windows 10:n Grubin käynnistysvalikkoon, mutta Windows ei lataudu, koska tulee "error: ../../grub-core/fs/fshelp.c:257:file ./grub/grub2/x86_64-efi.mod" not found ja ../../grub-core/disk/efi/efidisk.c:615:failure reading sector0x39dda..."ja myös joku no server is specified-rivi.

Koitin lisätä myös tuon EFI-partition sinne insmod fat32 ja set root=(/dev/md126p1), mutta sitten koko kone ei enää käynnistyntynyt. Pitäisikö olla vfat? En olen uskaltanut vielä testata, koska edellisen yrityksen seurauksena ei päässyt edes UEFI setuppiin ja koneen sai henkiin vain irroittamalla CMOS-patteri ja asentamalla Fedora uudelleen.

Miten siis saisin tuon toimimaan?

 

[Mukava]

Ostin rikkinäisenä myydyn Surface Laptop 3 (i7-1065G7, kaikki piirit Inteliä), joka osoittautui muuten toimivaksi mutta sleepin kanssa tuossa on joku ihmeellinen ongelma. Laite ei tue muita tiloja kuin Low-Power S0 idle / s2idle mikä on käsittääkseni odotettavissa(=MS Modern Standby), eli laite menee sleep to ram tyyppiseen matalan virrankulutuksen tilaan. Laite menee sleeppiin ihan normaalisti, mutta ei reagoi hiiri/näppis ja kun virtanapista käynnistää niin se käynnistyy kuin olisi ollut sammutettu?

Kokeilin että sama tapahtuu OpenSuse Tumbleweed, Fedora, PopOS ja jopa Winkkarissa mikä saa vähän epäilemään onkohan tuossa sittenkin jotain hämärää vikaa, tosin ssd/nvme levy ei ole alkuperäinen kun sellaista ei tullut mukana. Kokeiltu Samsung PM991a ja WD SN530 nvme levyillä. Onko täällä yleisesti kokemuksia toimiiko toi s2idle lepotila millään laitteella?

Ainakin aikaisemmin noille Surfaceille ollut ihan omat kernelit ja patchit. Muistelen että niissä oli jotain minkä takia niitä ei olla saatu mainline kerneliin.

GitHub - linux-surface/linux-surface: Linux Kernel for Surface Devices

Linux Kernel for Surface Devices. Contribute to linux-surface/linux-surface development by creating an account on GitHub.

github.com

 

[Kaalip]

Miten siis saisin tuon toimimaan?

Toimisko jos kokeilis systemdboot grubin sijaan? Oma mielipiteeni on että grub on vanhentunutta kakkaa ja sen kanssa ei ole kuin ongelmia. Itse en käytä bootloader ollenkaan vaan suoraan EFI:ä

 

[Karonkka]

Itse en käytä bootloader ollenkaan vaan suoraan EFI:ä

Täh? Miten?

 

[Kaalip]

Täh? Miten?

Muutan Mkinitcpio linux.preset että tekee UKI:n imagen sijaan optio löytyy vakiona tiedostosta kommentoituna valmiiksi. Siihen saa myös kivasti splash screenin ympättyä samaan.
Unified kernel image - ArchWiki
Sitten vain tekee efibootmgr:lla suoraan UEFI boot entryn niin ei tarvi mitää bootloaderia välissä hidastamassa. Myöskään ei tarvi secureboot varten signata kuin tuo yksi .efi tiedosto.

 

[HornyHernandez]

Toimisko jos kokeilis systemdboot grubin sijaan? Oma mielipiteeni on että grub on vanhentunutta kakkaa ja sen kanssa ei ole kuin ongelmia. Itse en käytä bootloader ollenkaan vaan suoraan EFI:ä

Pitää tutkia tuota, että miten toimii, kun on uusi juttu mulle. Tämä Grub ainakin tässä tapauksessa aiheuttaa vaan harmaita hiuksia, enkä saa sitä mitenkään toimimaan.

ChatGPT ehdotti tämmöstä Grubiin.

menuentry "Windows" {
insmod part_gpt
insmod chain
set root='(hd0,gptX)' # Replace X with the number of the EFI partition
chainloader /EFI/Microsoft/Boot/bootmgfw.efi
}

Kokeilin korvata tuon hd0,gptX:n md126,gpt1:llä, mutta sama tulos tulee kuin tuossa Bingin tekoälyn ehdottamassa. Ilmeisesti Windows-levyn EFI-partitio pitäisi tuossa ladata Grubiin, eikä Windosin järjesteläosiota.

 

[Oravamedian käpy]

Mikä Linux jakelu kannattaa hankkia, jotta saa pyöritettyä ongelmitta Retroarch emulaattoria ja Steam pelejä?

Alla on kohtuu 6 vuotta vanhalla raudalla toimiva pöytäkone, jossa on Geforce 780 GTX näytönohjain.

 

[JiiPee]

Kokeilin korvata tuon hd0,gptX:n md126,gpt1:llä, mutta sama tulos tulee kuin tuossa Bingin tekoälyn ehdottamassa. Ilmeisesti Windows-levyn EFI-partitio pitäisi tuossa ladata Grubiin, eikä Windosin järjesteläosiota.

Mistä tiedät että se on md126 siinä grubissa? Ja löytyykö sieltä insmod mdraid1x

Ittellä on bootti partition md1 takana ja mulla on
set root='mduuid/7bb15b56986bc0563c659c560d25ad00'

Ja sitten toi uuid taas vastaa:

blkid | grep 7bb15
/dev/sdi2: UUID="7bb15b56-986b-c056-3c65-9c560d25ad00" UUID_SUB="7db8cdf6-2eea-60c8-3aa7-555a96001663" LABEL="box:boot" TYPE="linux_raid_member" PARTUUID="00cf2025-34d7-944d-a32a-b28458ef7094"
/dev/sdh2: UUID="7bb15b56-986b-c056-3c65-9c560d25ad00" UUID_SUB="feab81f9-42c4-45c9-7a33-27d9bc200ace" LABEL="box:boot" TYPE="linux_raid_member" PARTUUID="aa2cc4b7-3f1f-4f4d-a25f-123c2991c29f"

mdadm -E /dev/sdi2
/dev/sdi2:
          Magic : a92b4efc
        Version : 1.2
    Feature Map : 0x0
     Array UUID : 7bb15b56:986bc056:3c659c56:0d25ad00
           Name : box:boot
  Creation Time : Mon Oct 12 17:32:36 2020
     Raid Level : raid1
   Raid Devices : 2

Avail Dev Size : 2093056 sectors (1022.00 MiB 1071.64 MB)
     Array Size : 1046528 KiB (1022.00 MiB 1071.64 MB)
    Data Offset : 4096 sectors
   Super Offset : 8 sectors
   Unused Space : before=4016 sectors, after=0 sectors
          State : clean
    Device UUID : 7db8cdf6:2eea60c8:3aa7555a:96001663

    Update Time : Sat Sep 30 09:32:43 2023
  Bad Block Log : 512 entries available at offset 16 sectors
       Checksum : 9df73cc5 - correct
         Events : 626


   Device Role : Active device 0
   Array State : AA ('A' == active, '.' == missing, 'R' == replacing)

Suoraan asemaan viittaaminen hdX tyyliin on todella vanhanaikaista ja sillä kerjää ongelmia. Lisäät yhden aseman koneeseen niin se voikin muuttua. Taikka vaihdan uuteen rautaan niin asemien järjestys muuttuu. UUID on sitä varten olemassa että ei ole mitään merkitystä missä ide/sata/sas/scsi/nvme portissa asema on niin homma pelaa.

EDIT: Tsekkasin arkin wikiä ja siellä sanotaan että:

For Windows installed in UEFI mode, make sure the EFI system partition containing the Windows Boot Manager (bootmgfw.efi) is mounted. Run os-prober as root to detect and generate an entry for it.

Eli mouttaa se windowsin EFI partitio jonka jälkeen os-prober pitäisi osata tehdä temput.

 

[Barbarossa]

Toimisko jos kokeilis systemdboot grubin sijaan? Oma mielipiteeni on että grub on vanhentunutta kakkaa ja sen kanssa ei ole kuin ongelmia. Itse en käytä bootloader ollenkaan vaan suoraan EFI:ä

Samaa mieltä, grub on BIOS-aikakauden reliikki ja joutaa museoon ellei ole jotakin hyvin eksoottisia käyttötapauksia ja/tai museorautaa. Joko suoraan UEFIlla tai systemd-bootilla pärjää kyllä eikä tarvitse turvonnutta minikäyttöjärjestelmää säätää väliin.

Toistaiseksi vielä menee systemd-bootilla ja /etc/kernel/postinst.d:n scriptipätkillä automaagisesti allekirjoitetuilla kernelillä + generoidulla initramfs imagella.

Toimii omiin tarpeisiin sen verran hyvin ettei ole akuuttia tarvetta, mutta eiköhän tässä lähitulevaisuudessa iske inspiraatio säätää sen verran että noiden sijaan pullahtaakin se allekirjoitettu UKI.

 

[JiiPee]

Samaa mieltä, grub on BIOS-aikakauden reliikki ja joutaa museoon ellei ole jotakin hyvin eksoottisia käyttötapauksia ja/tai museorautaa. Joko suoraan UEFIlla tai systemd-bootilla pärjää kyllä eikä tarvitse turvonnutta minikäyttöjärjestelmää säätää väliin.

Kun jokatapauksessa jonkun bootloaderin tarttee vaikka tuossa väitettiin ettei tartte (systemd-bootx64.efi on bootloader), niin sama se on käyttää grub johon on tottunut ja joka distrossa defaulttina tulee. Vaihdetaan sitten kun distro vaihtaa defaultin joksikin muuksi.

 

[Kaalip]

Grub ei luojan kiitos tule enää joka distrossa defaulttina vaan järkevämmät on vaihtanut jo systemdboot, parhaissa on sitten valittavana grub/systemd/no boot loader. Tarkennettakoon että erillistä bootloaderia ei ole pakko olla em. tyylillä että boottaa UKI:n suoraan UEFI:sta. Toki olet oikeassa että se EFIstub on leivottu sinne UKI:in. Dual bootkin toimii kun valitsee windowsin tarvittaesta UEFI boot lististä (F12 tai muulla näppäimellä avautuu käynnistettäessä riippuen valmistajasta.) Itse en nykyiseen koneeseen windowsia enää laittanutkaan.

 

[Bugtastic]

Mikä Linux jakelu kannattaa hankkia, jotta saa pyöritettyä ongelmitta Retroarch emulaattoria ja Steam pelejä?

Alla on kohtuu 6 vuotta vanhalla raudalla toimiva pöytäkone, jossa on Geforce 780 GTX näytönohjain.

Itse oon tykännyt Manjarosta (XFCE työpöydällä). Retroarch ja Steam löytyy suoraan paketinhallinnasta kuten myös nvidian ajurit. GTX1070 oon itse ajellut tätä ja ainakin Path of Exile on toiminut mallikkaasti.

XFCE päädyin sen takia että omasta mielestäni tuntuu kevyemmältä mitä KDE / GNOME ja Manjaron default teema miellyttää omaa silmää.

 

[JiiPee]

Dual bootkin toimii kun valitsee windowsin tarvittaesta UEFI boot lististä (F12 tai muulla näppäimellä avautuu käynnistettäessä riippuen valmistajasta.) Itse en nykyiseen koneeseen windowsia enää laittanutkaan.

Tämä on nimenomaan se jota itte suosin jos on tarvetta dual bootille. Pysyy hommat simppelinä kun jokainen OS on omalla asemallaan ja niillä on oma EFI partitio.

 

[Barbarossa]

Kun jokatapauksessa jonkun bootloaderin tarttee vaikka tuossa väitettiin ettei tartte (systemd-bootx64.efi on bootloader), niin sama se on käyttää grub johon on tottunut ja joka distrossa defaulttina tulee. Vaihdetaan sitten kun distro vaihtaa defaultin joksikin muuksi.

Jos luet tarkkaan niin en vastannut alkuperäiselle kysyjälle vaan komppasin kommentia grubista.

Sitäpaitsi, pilkunviilaamosta päivää, systemd-boot ei ole bootloader, se on pelkkä UEFI boot manager eikä tee mitään muuta kun näyttää konffitun valikon tarjolla olevista EFI binaareista eikä edes kykene boottaaman mitään mikä ei ole suoraan UEFIn bootattavisa. Antaa vaan kätevästi tekstitiedostoissa olevat konffit efimuuttujien sijaan.

 

[JiiPee]

Sitäpaitsi, pilkunviilaamosta päivää, systemd-boot ei ole bootloader, se on pelkkä UEFI boot manager eikä tee mitään muuta kun näyttää konffitun valikon tarjolla olevista EFI binaareista eikä edes kykene boottaaman mitään mikä ei ole suoraan UEFIn bootattavisa. Antaa vaan kätevästi tekstitiedostoissa olevat konffit efimuuttujien sijaan.

Bootloader, boot manager samaa huttua.

 

[Oravamedian käpy]

Itse oon tykännyt Manjarosta (XFCE työpöydällä). Retroarch ja Steam löytyy suoraan paketinhallinnasta kuten myös nvidian ajurit. GTX1070 oon itse ajellut tätä ja ainakin Path of Exile on toiminut mallikkaasti.

XFCE päädyin sen takia että omasta mielestäni tuntuu kevyemmältä mitä KDE / GNOME ja Manjaron default teema miellyttää omaa silmää.

Jos nettiä on uskominen, niin tuolla kokoonpanolla Steamin kanssa saattaisi tulla ongelmia, ei suostu käynnistymään jne.

Mites tavallinen Ubuntu, onko sen asentamisessa enää mitään järkeä 2020 luvulla?

 

[HornyHernandez]

Suoraan asemaan viittaaminen hdX tyyliin on todella vanhanaikaista ja sillä kerjää ongelmia. Lisäät yhden aseman koneeseen niin se voikin muuttua. Taikka vaihdan uuteen rautaan niin asemien järjestys muuttuu. UUID on sitä varten olemassa että ei ole mitään merkitystä missä ide/sata/sas/scsi/nvme portissa asema on niin homma pelaa.

EDIT: Tsekkasin arkin wikiä ja siellä sanotaan että:


Eli mouttaa se windowsin EFI partitio jonka jälkeen os-prober pitäisi osata tehdä temput.

Nyt sain ainakin kerran bootattua Windowsiin Grubin valikosta tuolta löytyvillä ohjeilla:

Of course I have a backup! - Grub2 menuentry for Windows 10 UEFI

I had some troube setting this up, because most of the google hits that come up are for older windows versions, which are using the old MBR/non-UEFI method, show examples for grub1, outdated, or just plain wrong.

ihaveabackup.net

Eli viittaus Windowsin EFI-osioon UUID:llä toimi. Tämmönen menuentry grubin valikossa oman osion UUID:llä:

menuentry 'Windows 10' {
search --fs-uuid --no-floppy --set=root D464-A236
chainloader (${root})/EFI/Microsoft/Boot/bootmgfw.efi
}

Ihme, miten googlella ja tekoälyllä löytyy vaan enimmäkseen toimimattomia ohjeita ja sitten jostain joku random-sivulta googlella löytyy toimivat ohjeet tämmöiseen.

 

[Ezzy]

Jos nettiä on uskominen, niin tuolla kokoonpanolla Steamin kanssa saattaisi tulla ongelmia, ei suostu käynnistymään jne.

Mites tavallinen Ubuntu, onko sen asentamisessa enää mitään järkeä 2020 luvulla?

Jos Ubuntua kaipaa, niin PopOS on ihan pätevä korvike ja jos peleihin suuntautuu enemmän, niin Nobara (Fedora) on aika suosittu sillä saralla. Kaveri on pyöritellyt Manjaroa pelikoneessaan jo pari+ vuotta, kun ei halunnut asentaa Win10:ä.

 

[Ogeli]

Retroarch emulaattoria ja Steam pelejä?

Vaikka en noista mitään tiedä niin tuntuvat löytyvän suoraa PopOS sovellus jakelusta.
Muutenkin PopOS on aika selkeäkäyttöinen.

 

[Emeron]

Jos nettiä on uskominen, niin tuolla kokoonpanolla Steamin kanssa saattaisi tulla ongelmia, ei suostu käynnistymään jne.

Mites tavallinen Ubuntu, onko sen asentamisessa enää mitään järkeä 2020 luvulla?

Kysytään näin päin että miksi ei olisi järkeä? Onko jotain vikaa yms. mikä epäilyttää?

 

[pertsavk]

Kysytään näin päin että miksi ei olisi järkeä? Onko jotain vikaa yms. mikä epäilyttää?

Ne hemmetin snapit ja niiden aggressiivinen pakotus. Eihän sillä väliä ole jos rauta jaksaa vääntää mutta itsellä on alla aina niin vanhaa paskaa että jonkun loop-device-hässäkän hallinnointi syö puolet sen vähäisestä väännöstä, ei hyvä. Voihan sen kitkeä pois juurineen mutta silloin pitää jo tykätä Ubuntusta muuten kovasti. Vähemmällä pääsee kun asentaa Popin - tai Tuxedon jos tykkää Plasmasta enemmän. Molemmat toimivat peliraudan ja -softan kanssa. Jos Popin meinaa asentaa niin nVidian omistajana kannattaa muistaa ladata nVidia-spesifinen ISO.

Itse asiassa tämäkin viesti on kirjoitettu poppikoneella. Vanha Elitebook Folio 1040 G1 i5-4310U:lla, 8 gigalla ja 250-gigaisella SSD:llä. Toimii oikein mallikkaasti hyötyhommissa ja ikivanhoissa peleissä Lutriksen kanssa. On tuolla nurkissa jotain uudempaa ja parempaakin ehkä jossain mutta jotenkin tämä aina palaa käyttöläppäriksi.

 

[Emeron]

Ne hemmetin snapit ja niiden aggressiivinen pakotus. Eihän sillä väliä ole jos rauta jaksaa vääntää mutta itsellä on alla aina niin vanhaa paskaa että jonkun loop-device-hässäkän hallinnointi syö puolet sen vähäisestä väännöstä, ei hyvä. Voihan sen kitkeä pois juurineen mutta silloin pitää jo tykätä Ubuntusta muuten kovasti. Vähemmällä pääsee kun asentaa Popin - tai Tuxedon jos tykkää Plasmasta enemmän. Molemmat toimivat peliraudan ja -softan kanssa. Jos Popin meinaa asentaa niin nVidian omistajana kannattaa muistaa ladata nVidia-spesifinen ISO.

Itse asiassa tämäkin viesti on kirjoitettu poppikoneella. Vanha Elitebook Folio 1040 G1 i5-4310U:lla, 8 gigalla ja 250-gigaisella SSD:llä. Toimii oikein mallikkaasti hyötyhommissa ja ikivanhoissa peleissä Lutriksen kanssa. On tuolla nurkissa jotain uudempaa ja parempaakin ehkä jossain mutta jotenkin tämä aina palaa käyttöläppäriksi.

En nyt niin asiaan oo perehtynyt mutta eikö noi snapit ala olemaan kohta kaikissa distroissa? uudemmissa ainakin. Riippuu tietysti käytöstä, kyllä tuolla vanhalla Lenovo T420, i5-2520m, 8gigaa muistia ja 256 ssd, Ubuntu 22.04 pyörii. Enimmäkseen surffi käytössä tosin vain. Sama Ubuntu pyörii uudemmassakin läppärissä ja vanhassa pöytäkoneessa, onkohan joku i5-4670, joka telkkarissa ihan streemien pyöritykseen. Itse en jaksa alkaa testaileen hirveesti eri Distroja, Ubuntu ollu versiosta 16 asti käytössä.

 

[Barbarossa]

En nyt niin asiaan oo perehtynyt mutta eikö noi snapit ala olemaan kohta kaikissa distroissa? uudemmissa ainakin. Riippuu tietysti käytöstä, kyllä tuolla vanhalla Lenovo T420, i5-2520m, 8gigaa muistia ja 256 ssd, Ubuntu 22.04 pyörii. Enimmäkseen surffi käytössä tosin vain. Sama Ubuntu pyörii uudemmassakin läppärissä ja vanhassa pöytäkoneessa, onkohan joku i5-4670, joka telkkarissa ihan streemien pyöritykseen. Itse en jaksa alkaa testaileen hirveesti eri Distroja, Ubuntu ollu versiosta 16 asti käytössä.

Canonical sitä tuputtaa pääasiassa, sattuneesta syystä kun on taas yksi palikka Canonicalin NIH historiassa.

 

[ojisama]

En nyt niin asiaan oo perehtynyt mutta eikö noi snapit ala olemaan kohta kaikissa distroissa? uudemmissa ainakin. Riippuu tietysti käytöstä, kyllä tuolla vanhalla Lenovo T420, i5-2520m, 8gigaa muistia ja 256 ssd, Ubuntu 22.04 pyörii. Enimmäkseen surffi käytössä tosin vain. Sama Ubuntu pyörii uudemmassakin läppärissä ja vanhassa pöytäkoneessa, onkohan joku i5-4670, joka telkkarissa ihan streemien pyöritykseen. Itse en jaksa alkaa testaileen hirveesti eri Distroja, Ubuntu ollu versiosta 16 asti käytössä.

Ensimmäistä launchia ne vähän hidastaa (vähän pakkauksesta riippuen), eikö niiden muuten pitäisikin toimia 'natiivia' vastaavalla nopeudella?

 

[pertsavk]

En nyt niin asiaan oo perehtynyt mutta eikö noi snapit ala olemaan kohta kaikissa distroissa? uudemmissa ainakin. Riippuu tietysti käytöstä, kyllä tuolla vanhalla Lenovo T420, i5-2520m, 8gigaa muistia ja 256 ssd, Ubuntu 22.04 pyörii. Enimmäkseen surffi käytössä tosin vain. Sama Ubuntu pyörii uudemmassakin läppärissä ja vanhassa pöytäkoneessa, onkohan joku i5-4670, joka telkkarissa ihan streemien pyöritykseen. Itse en jaksa alkaa testaileen hirveesti eri Distroja, Ubuntu ollu versiosta 16 asti käytössä.

Kyllähän ne on joka paikassa mutta yleensä niitä ei pakoteta niin aggressiivisesti muissa distroissa. Ubuntussa snapit menevät kaiken edelle. Koetapa asentaa vaikka aptilla komentoriviltä joku kikkare, joka löytyy sekä snappina että repoista. Arvaa kumpi tulee oletusarvoisesti.. Lisäksi, jos kitket snapit ubuntussa pois juurineen, niin odotapa vaan seuraavaa päivitystä. Sitkeä kuin voikukka pihassa.

 

[JiiPee]

Kyllähän ne on joka paikassa mutta yleensä niitä ei pakoteta niin aggressiivisesti muissa distroissa. Ubuntussa snapit menevät kaiken edelle. Koetapa asentaa vaikka aptilla komentoriviltä joku kikkare, joka löytyy sekä snappina että repoista. Arvaa kumpi tulee oletusarvoisesti.. Lisäksi, jos kitket snapit ubuntussa pois juurineen, niin odotapa vaan seuraavaa päivitystä. Sitkeä kuin voikukka pihassa.

Eniten niissä ärsyttää kun alkaa df:ssä rivit kasvamaan kun rupeaa looppia olemaan loopin perään. Ja sitähän ei auta että uusi versio kun jostain snäppi kikkareesta asentuu niin vanha revisio jää pyörimään systeemiin.
Ihan vitun paska keksintö.

 

[pertsavk]

Eniten niissä ärsyttää kun alkaa df:ssä rivit kasvamaan kun rupeaa looppia olemaan loopin perään. Ja sitähän ei auta että uusi versio kun jostain snäppi kikkareesta asentuu niin vanha revisio jää pyörimään systeemiin.
Ihan vitun paska keksintö.

Tuon lisäksi itseäni ärsyttää se että ne koneet mihin Linuxia asennan ovat yleensä joko ikivanhoja ja siten vähätehoisia tai sitten laarinpohjimmaisesta paskaraudasta kasaan valettuja läppäreitä jotka eivät jaksaneet Windowsia edes tehtaalta lähtiessään. Eli heikkotehoisia. Linuxilla niistä tulee käyttökelpoisia - paitsi buntuilla, joissa niiden vähät resurssit menevät niiden looppien pyörittämiseen. Jos tehoa riittää eikä snappien pakotus haittaa niin ei kai siinä, antaa mennä vaan. Snappien ideahan on sinänsä oikein hyvä, mutta toteutus paikoin ontuu ja jotenkin itse vierastan nimenomaan pakottamista. Miksen muka itse voisi päättää haluanko nauttia Firefoxini snppina vai natiivina?

 

[ojisama]

joissa niiden vähät resurssit menevät niiden looppien pyörittämiseen.

Ei tuohon mene resursseja. Ne on vain mountteja?

 

[pertsavk]

Ei tuohon mene resursseja. Ne on vain mountteja?

32-gigainen eMMC on resurssi vaikkakin melko olematon

 

[oongee]

Miksen muka itse voisi päättää haluanko nauttia Firefoxini snppina vai natiivina?

Siksi, koska et maksa distron ylläpitäjälle perinteisen Firefox-paketin ylläpidosta. Tällöin Canonicalin vaakakupissa painaa enemmän heidän omat intressinsä kuin sinun preferenssisi. Canonicalin työmäärä vähenee, kun heidän tarvitsee jatkossa tuottaa Firefoxistaa vain snap-jakelua. Pienemmän ylläpitovaivan lisäksi myös Firefoxia koskevien bugitikettien määrä vähenee, kun Firefox ajetaan aina vakioidussa ympäristössä (kun taas perinteisessä mallissa Firefoxia ympäröivät kirjastot jne. saattavat olla ihan missä tahansa tilassa, mikä voi aiheuttaa softan kaatuilua tms. hajoamisia, mistä syntyy vaikeasti selvitettäviä bugitikettejä).

Käyttäjälle snapeista on ainakin kaksi selkeää hyötyä:

• Softassa olevien tietoturvahaavoittuvuuksien seurausten vakavuus pienenee, kun softalla ei ole vapaata pääsyä koko järjestelmään, vaan softan pääsy on rajattu sitä ympäröivän containerin avulla. Tämä on erityisen merkityksellistä juuri selaimien, sähköpostiohjelmien jne. osalta, joilla käsitellään mahdollisesti epäluotettavalta taholta tulevaa dataa.
• Saat softista helposti uusimman tai jonkun muun haluamasi version käyttöön riippumatta siitä, missä syklissä softaa ympäröivä käyttöjärjestelmä päivittyy.

Kannattaa lopettaa turha muutosvastarintaisuus ja ymmärtää, että kehitys kehittyy ja sopeutua uuteen maailmaan...

 

[Barbarossa]

Kannattaa lopettaa turha muutosvastarintaisuus ja ymmärtää, että kehitys kehittyy ja sopeutua uuteen maailmaan...

Palataampa asiaan sitten kun Canonical saa myytyä muillekin distroille oman räpellyksensä erinomaisuuden. Ai niin, mutta käytännössä koko törky pyörii Canonicalin itsensä hallinnoiman (suljetun) Snap Storen ympärillä. Mahtaa jäädä tämä uusi maailma Ubuntun kuplaan?

 

[Emeron]

Palataampa asiaan sitten kun Canonical saa myytyä muillekin distroille oman räpellyksensä erinomaisuuden. Ai niin, mutta käytännössä koko törky pyörii Canonicalin itsensä hallinnoiman (suljetun) Snap Storen ympärillä. Mahtaa jäädä tämä uusi maailma Ubuntun kuplaan?

Hymm, eikös tuo ole jo käytössä lähes kaikissa uusissa Distroissa, vai mitä tarkoitat?

 

[pertsavk]

Hymm, eikös tuo ole jo käytössä lähes kaikissa uusissa Distroissa, vai mitä tarkoitat?

Juu, on, siten että halutessasi voit asentaa snappeja, flatpakeja ja mitänäitänyton. Ubuntu pakottaa siihen. Rautarajoitusten takia en itse halua käyttää niitä vaan asennan mieluummin repoista natiivina. Tai jopa käännän itse lähdekoodista.

Onhan niillä kyllä siinä mielessä minunkin käutössäni paikkansa että niillä voin nopeasti katsoa ja kokeilla miten joku softa toimii ja jos se sopii siihen mitä haluan tai tarvitsen niin sitten repoista aitoa tavaraa. Ja jos joskus päädyn asentamaan jonkun immutable distron niin silloin todennäköisesti siinä instanssissa niitä käyttäisinkin. Silloinkin se olisi oma valinta, jonka itse tekisin tietoisesti. Aivan kuten nyt olen päättänyt olla käyttämättä niitä olemalla käyttämättä Ubuntua ja sen johdannaisia jotka pakkosyöttävät niitä.

 

[Emeron]

Juu, on, siten että halutessasi voit asentaa snappeja, flatpakeja ja mitänäitänyton. Ubuntu pakottaa siihen. Rautarajoitusten takia en itse halua käyttää niitä vaan asennan mieluummin repoista natiivina. Tai jopa käännän itse lähdekoodista.

Onhan niillä kyllä siinä mielessä minunkin käutössäni paikkansa että niillä voin nopeasti katsoa ja kokeilla miten joku softa toimii ja jos se sopii siihen mitä haluan tai tarvitsen niin sitten repoista aitoa tavaraa. Ja jos joskus päädyn asentamaan jonkun immutable distron niin silloin todennäköisesti siinä instanssissa niitä käyttäisinkin. Silloinkin se olisi oma valinta, jonka itse tekisin tietoisesti. Aivan kuten nyt olen päättänyt olla käyttämättä niitä olemalla käyttämättä Ubuntua ja sen johdannaisia jotka pakkosyöttävät niitä.

vastasin lähinnä tuohon " Mahtaa jäädä tämä uusi maailma Ubuntun kuplaan? " että on jo muissakin distroissa tarjolla ja käytössä, vaikka ei pakoteta. Mutta äkkiä katsottuna on oletuksena päällä melko monessa distrossa

 

[Barbarossa]

vastasin lähinnä tuohon " Mahtaa jäädä tämä uusi maailma Ubuntun kuplaan? " että on jo muissakin distroissa tarjolla ja käytössä, vaikka ei pakoteta. Mutta äkkiä katsottuna on oletuksena päällä melko monessa distrossa

Joissakin on, joissakin ei. Joissakin on pelkkä flatpak tarjolla oletuksena, osassa jopa molemmat. Molemmat saa halutessaan mihin tahansa.

Mutta kuten jo ylempänä mainittiin avainsanat. Ainoastaan Ubuntu tunkee Crapejaan silmät ja suut täyteen.

 

[Emeron]

Joissakin on, joissakin ei. Joissakin on pelkkä flatpak tarjolla oletuksena, osassa jopa molemmat. Molemmat saa halutessaan mihin tahansa.

Mutta kuten jo ylempänä mainittiin avainsanat. Ainoastaan Ubuntu tunkee Crapejaan silmät ja suut täyteen.

Niin, vastaus oli tuohon sun eka väittämään josta sai ainakin sen käsityksen että ei edes käytetä muualla kuin Ubuntussa.

 

[Barbarossa]

Niin, vastaus oli tuohon sun eka väittämään josta sai ainakin sen käsityksen että ei edes käytetä muualla kuin Ubuntussa.

Joka oli vastaus väittämään että tämä sonta olisi tulevaisuutta. Varmasti siellä Ubuntu-kuplassa onkin, kuten tässä on jo tullut todettua useampaan otteeseen.

 

[Emeron]

Joka oli vastaus väittämään että tämä sonta olisi tulevaisuutta. Varmasti siellä Ubuntu-kuplassa onkin, kuten tässä on jo tullut todettua useampaan otteeseen.

No meneepä nyt tunteisiin. Aivan sama mikä käyttis on alla niin yhtä koville ottaa kaikki muutokset ja uudistukset. Mutta saa olla mun puolesta, kukaanhan ei pakota käyttämään.
Ja tuo muiden dissaaminen kuplassa olemisesta kertoo jo että on turha jatkaa yhtään enempää

 

[Barbarossa]

No meneepä nyt tunteisiin. Aivan sama mikä käyttis on alla niin yhtä koville ottaa kaikki muutokset ja uudistukset. Mutta saa olla mun puolesta, kukaanhan ei pakota käyttämään.
Ja tuo muiden dissaaminen kuplassa olemisesta kertoo jo että on turha jatkaa yhtään enempää

Näyttäisi menevän?

Niin, Ubuntu-kupla on se mikä ympäröi Canonicalia. Se missä asiat nähdään aina tietyllä tavalla ja joka tehdään Ubuntuissa ilman että vaihtoehtoisia tapoja halutaan tuoda helposti tarjolle. Canonicalilla on visio joka on pakko totetuttaa muista välittämättä. Vähän niinkuin Applen maalaisserkku.

Jos ylipäätään kokee oman distron arvostelun henkilökohtaisena hyökkäyksenä, niin kannattaa ehkä vetää vähän happea.

 

[Juha Kokkonen]

Eiköhän kummankin kanta tullut sitten jo selväksi...

 

[novoiperkele]

Eiköhän kummankin kanta tullut sitten jo selväksi...

Höh, juuri kun homma alkoi olla jännää

 

[Obi-Lan]

Päivititkö biosia? Embedded controller hoitaa sleepin käyttiksestä riippumatta, joten siellä suunnalla se vika on.

Ainakin aikaisemmin noille Surfaceille ollut ihan omat kernelit ja patchit. Muistelen että niissä oli jotain minkä takia niitä ei olla saatu mainline kerneliin.

GitHub - linux-surface/linux-surface: Linux Kernel for Surface Devices

Linux Kernel for Surface Devices. Contribute to linux-surface/linux-surface development by creating an account on GitHub.

github.com

Päivitin laitteen firmwaret Windows / Windows Updaten kautta. Oletettavasti UEFI päivittyi, koska kaikki grubia käyttävät distrot lakkasivat boottamasta. Ilmeisesti muilla tulee samaa ja toistaiseksi ainoa keino olisi rollbackata uefi bios vanhempaan versioon, mutta se näytti hankalalta operaatiolta niin päätin rajoittua systemd:tä käyttäviin distroihin.

Kokeilin PopOS ja OpenSuse Tumbleweediä surface-linux kernelin kanssa ja OpenSusessa suspend/sleep lähti toimimaan surface-kernelillä vaikka se on pikkaisen vanhempi (ylläpitäjä ei vissiin jaksa kovin usein päivitellä). Erikoisuutena vehje ei herää näppiksen paineluun mutta kun käyttää kannen kiinni ja auki niin herää niin kuin pitää. Eli tämä on kombo jolla nyt toistaiseksi menen tämän kanssa.

Surfacen näppäimistö ja touchpad on kai muutenkin vähän erikoisempi viritys. Se ei toimi suoraan bootissa eli ei pysty kirjoittamaan levynsalauksen salasanaa. Tuota varten piti dracutilla lisätä initramfs:ään kasa surfacen moduleita.

Käsittääkseni perinteisessä S3 suspendissa firmis hoitaa nukkumisen, mutta "low-power S0 idle"/s2idle/modern standbyssä käyttis pysyy käynnissä, sen pitäisi vaan sammutella kaikki epäolennaiset laitteet ja mennä minimivirta tilaan puhelimen tavoin.

 

[JiiPee]

Firefox ajetaan aina vakioidussa ympäristössä (kun taas perinteisessä mallissa Firefoxia ympäröivät kirjastot jne. saattavat olla ihan missä tahansa tilassa, mikä voi aiheuttaa softan kaatuilua tms. hajoamisia, mistä syntyy vaikeasti selvitettäviä bugitikettejä

Tarkoittaako tämä nyt sitä että canonical kun ei ole onnistunut kehittämään toimivaa paketinhallintaa, niin sitten on pitänyt väkertää tämmöinen kikotin? Omat kokemukset dpkg/apt maailmasta on toki yli 10 vuoden takaa, mitä nyt vähän WSL:ssä on paketteja asentanut, mutta silloin aikoinaan loppui noihin härveleihin into kun sai koko paskan ihan solmuun muutamaan kertaan.
Ainakaan Fedorassa en ole saanut koskaan kirjastoja "ihan mihin tahansa tilaan" koska rpm pitää kirjaa kaikesta ja kaikki pakettien asentamat tiedostot voidaan tarkistaa että mätsääkö hässi.

vaan softan pääsy on rajattu sitä ympäröivän containerin avulla.

Ja näitä konttihärveleitä alkaa olla vähän liikaa jo. On dockeria ja... lista on pitkä

Hymm, eikös tuo ole jo käytössä lähes kaikissa uusissa Distroissa, vai mitä tarkoitat?

No ei. Kyllä minä Fedoraan sen ihan itse asensin. Itseasissa voisin poistaa sen nyt kun näyttää siltä että spotify on vihdoin saanut chrome castin toimimaan myös windows clientissa. Joskus vuosia sitten se ei toiminut windowsissa, mutta linuxissa toimi, joten mulla oli linuxiin spotify asennettuna jota pystyi taas käskemään windowsista.

 

[Emeron]

No ei. Kyllä minä Fedoraan sen ihan itse asensin. Itseasissa voisin poistaa sen nyt kun näyttää siltä että spotify on vihdoin saanut chrome castin toimimaan myös windows clientissa. Joskus vuosia sitten se ei toiminut windowsissa, mutta linuxissa toimi, joten mulla oli linuxiin spotify asennettuna jota pystyi taas käskemään windowsista.

Tarkennan vähän oli huonosti muotoiltu, mahdollista saada lähes kaikkiin.

Ei liity JiiPee:n viestiin:
Ja kun nyt tuntuu että täällä ollaan sitä mieltä että olen joku Ubuntu fani ja tuon snap storen puolesta puhuja, niin ei. Alunperin kysyin mikä Ubuntussa on vikana, vastaus oli snapit. Sen jälkeen vain olen kommentoinut että onhan toi snap käytössä muillakin Distroilla. Asia joka tuntuu olevan kovin herkkä joillekkin. Käytän Linuxia, enimmäkseen Ubuntua, mutta ei mua kiinnosta mikä paketin hallinta siellä on käytössä kunhan toimii.

 

[Vaateri]

Asia joka tuntuu olevan kovin herkkä joillekkin.

Niin kauan kuin muistan, on Linux-maailmassa kaikki ollut herkkää joillekin ja kauheat riidat milloin mistäkin mitättömästä asiasta, koska se oma mielipide vaan on ainoa oikea. Ei kai niitä distrojakaan olisi ziljoonia ellei näin olisi. Kivahan se on, että asioihin suhtaudutaan tunteella, mutta välillä varsin raskasta.

Itse käyttelen sekä Ubuntua että Red Hatin sukulaisia enkä itsekään välitä mikä paketinhallinta palvelimessa on, kunhan se toimii. Ja aina on toiminut.

 

[oongee]

Niin kauan kuin muistan, on Linux-maailmassa kaikki ollut herkkää joillekin ja kauheat riidat milloin mistäkin mitättömästä asiasta, koska se oma mielipide vaan on ainoa oikea. Ei kai niitä distrojakaan olisi ziljoonia ellei näin olisi. Kivahan se on, että asioihin suhtaudutaan tunteella, mutta välillä varsin raskasta.

Itse käyttelen sekä Ubuntua että Red Hatin sukulaisia enkä itsekään välitä mikä paketinhallinta palvelimessa on, kunhan se toimii. Ja aina on toiminut.

Joo, saa aina kaivaa popcornit esiin tällaisissa keskusteluissa, joissa vahvan mielipiteen omaavat harrastelijat alkavat vääntää sitä ainoaa oikeaa näkökantaansa.

Olen tehnyt työtä aiemmin UNIX- ja sittemmin Linux-palvelinjärjestelmien parissa kymmeniä vuosia ja tottunut työskentelemään erilaisten alustojen kanssa. Jokaisessa distrossa/paketinhallinnassa/container-teknologiassa/jne. on omat hyvät ja huonot puolensa, enkä pysty niitä lineaariseen paremmuusjärjestykseen laittamaan. Viime vuosina aktiivikäytössä on ollut RHEL, CentOS, Rocky Linux, Debian, Ubuntu ja Alpine Linux, jotka ovat kaikki minusta hyviä. Osin paremmuus riippuu spesifisestä käyttötarkoituksesta.

Palvelinpuolellahan melkein kaikki uusi tehdään nykyään kontteihin (tyypillisimmin Kuberneteksen päälle), joten kehityskulku, jossa työpöytäsovelluksetkin jaellaan kontteina, seuraa tavallaan sitä. Siitä seuraa hyviä ja huonoja puolia. Paras alkaa vähitellen totutella asiaan...

 

[Hyrava]

Joo, saa aina kaivaa popcornit esiin tällaisissa keskusteluissa, joissa vahvan mielipiteen omaavat harrastelijat alkavat vääntää sitä ainoaa oikeaa näkökantaansa.

Olen tehnyt työtä aiemmin UNIX- ja sittemmin Linux-palvelinjärjestelmien parissa kymmeniä vuosia ja tottunut työskentelemään erilaisten alustojen kanssa. Jokaisessa distrossa/paketinhallinnassa/container-teknologiassa/jne. on omat hyvät ja huonot puolensa, enkä pysty niitä lineaariseen paremmuusjärjestykseen laittamaan. Viime vuosina aktiivikäytössä on ollut RHEL, CentOS, Rocky Linux, Debian, Ubuntu ja Alpine Linux, jotka ovat kaikki minusta hyviä. Osin paremmuus riippuu spesifisestä käyttötarkoituksesta.

Palvelinpuolellahan melkein kaikki uusi tehdään nykyään kontteihin (tyypillisimmin Kuberneteksen päälle), joten kehityskulku, jossa työpöytäsovelluksetkin jaellaan kontteina, seuraa tavallaan sitä. Siitä seuraa hyviä ja huonoja puolia. Paras alkaa vähitellen totutella asiaan...

Aikalailla samoilla linjoilla, jokaisessa distrossa ja paketinhallinnassa on omat hyvät ja huonot puolensa. Itsekin töissä näpräilen aika monen linuxin parissa. Töissä taitaa olla ajossa ainakin Arch, Debian, Ubuntu, Centos, Oracle ja Suse, ehkä jotain muutakin ja kotona Debiania ja Ubuntua pääsääntöisesti mytta taitaa joukossa olla Alpinea ja jotain muutakin.

Kaikkien kanssa tuilee toimeen mutta itse tykkään eniten debian-pohjaisista distroista. Ennen olin enemmän kallellaan RedHat-leiriin mutta joskus ehkä reilu 10v sitten oli muutamien koneiden kanssa sen verran tappelua sen kanssa että tuli omissa jutuissa vaihdettua debian-pohjaisiin ja sillä tiellä ollaan.

 

[herra57]

Snapit minusta vaikuttaa olevan ratkaisu eri ongelmaan kuin miten niitä nyt yritetään ubuntun puolesta tunkea ja tällainen ei lisää minun luottamusta canonical firmaa ja heidän päätöksentekoaan kohtaan.

Snappien helppous on varmaan totta mutta ei distro valmistajalle vaan kolmansille osapuolille. Jos joku hikipaja haluaa tarjota uutta ohjelmointityökalua niin he haluavat hallita sen ympäristöä distroista riippumatta. Tähän snap voisi sopia mutta canonical taitaa haluta pitää ohjat liian paljon käsissään.

Jos taas ajatellaan distrovalmistajaa niin en oikein ymmärrä jos he haluavat tarjota 10000 erilaista applikaatiosoftaa niin haluavatko he ylläpitää näille jokaiselle erilaista kirjastoympäristöä ja onko tämä nyt jotenkin helppoa. Ihan perinteisellä tavalla distroa tehdessä päivitetään kirjastoja kokonaisuutena kaikille 10000 applikaatiolle samanlaisena ja minusta tämä kuulostaa siltä tavalta joka minimoi työmäärän. Snap pitäisi siis olla jonkinlainen lisä jolla tarjotaan niitä harvoja applikaatioita jotka ei sovi kokonaisympäristön kanssa päivitettäväksi. Just niinkuin kaikki muut distrot paitsi Ubuntu näitä snappeja käyttää. Muut distrot siis toimivat minun nähdekseni järkevästi ja Ubuntu ei toimi järkevästi.

Minä en myöskään suhtaudu mitenkään uskonnollisesti mihinkään distroon. Mulla on desktop käytössä Mint-Cinnamon ja serverissä Ubuntu. Nykyään uudemmille koneille en ole laittanut dualboottia vaan käytän Windows11 peruskäyttiksenä ja ajan Linuxeja hyper-v virtuaalikoneissa joita on yleensä pyörimässä kaksi. Toisesssa on työjutut+tärkeät asiat ja toisessa henkilökohtaiset satunnaisasiat. Lisäksi voin hyppiä windows sovellusikkunoihin jos työ vaatii windows applikaatiota ja näin kaikki toimii minusta erittäin joustavasti paremmin kuin dualboottaamalla. Ainoa ongelma on windows-koneen fyysiset levyt joita on hankala käyttää linux virtuaalikoneista käsin. Tähän on rakaisu että tallennukset tehdään NASsille ja hyvin toimii.

Käytin pitkään OpenSusea kunnes 15 vuotta sitten vaihdoin Minttiin kun silloin Opensuse vaikutti luopuvan yksityisasiakkaitten tukemisesta ja keskittyvän yritysasiakkaisiin. Siihen maailmanaikaan Ubuntu vaikutti olevan sekoilemassa tarkotuksena yhdistää desktop ja mobiili Ui:n yhdeksi tyhmentäen desktop UI samaksi kuin mobiili-UI tavalla joka vaikutti olevan silloin muotijuttu josta ei koskaan tullut mitään koska se oli tyhmä idea. Täältä asti on minulla ollut epäluottamus canonicalin toiminnan järkevyyteen ja pelkästään se että joku juttu on canonicalin oma uusi juttu ei toimi minulle perusteena hypätä siihen kelkkaan.

 

[oongee]

Nykyään uudemmille koneille en ole laittanut dualboottia vaan käytän Windows11 peruskäyttiksenä ja ajan Linuxeja hyper-v virtuaalikoneissa joita on yleensä pyörimässä kaksi. Toisesssa on työjutut+tärkeät asiat ja toisessa henkilökohtaiset satunnaisasiat. Lisäksi voin hyppiä windows sovellusikkunoihin jos työ vaatii windows applikaatiota ja näin kaikki toimii minusta erittäin joustavasti paremmin kuin dualboottaamalla. Ainoa ongelma on windows-koneen fyysiset levyt joita on hankala käyttää linux virtuaalikoneista käsin. Tähän on rakaisu että tallennukset tehdään NASsille ja hyvin toimii.

Tähän liittyen sellainen kommentti, että siirryin itse juuri vastikään työläppärilläni Windows + Linux Virtualboxissa -yhdistelmästä kokeilemaan Windows 11 + WSL2 -yhdistelmää. Olin joskus aiemmin kokeillut vanhaa WSL:ää enkä ollut siihen oikein tyytyväinen, joten palasin takaisin käyttämään Virtualboxia Linuxin ajoalustana. Hyper-V:täkin kokeilin joskus, mutta Virtualbox tuntui itselleni kätevämmältä.

Täytyy sanoa, että tämä Windows 11 + WSL2 -kombo on viimein sellainen, että sen kanssa on miellyttävää työskennellä. Vanhempi WSL emuloi Linux-kerneliä, mutta tämä uudempi WSL2 ajaa taustalla oikeaa Linux-kerneliä, joten emuloinnista aiheutuvia huonouksia/vikoja ei enää esiinny.

Lisäksi hienona yllätyksenä oli se, että tuolla voi ajaa X11- ja Wayland-softia ilman mitään säätämistä. WSL2:n promptista voi ajaa graafisen sovelluksen ja sen ikkuna ilmestyy Windows-ikkunoiden joukkoon. Oikein positiivinen yllätys.

Tiedostojen käyttö ristiin rastiin Windowsin ja Linuxin kesken toimii myös hyvin.

Ainoa ärsyttävä bugi on ollut se, että WSL2:ssa menee kello pois ajasta läppärin ollessa sleepissä. Siihen oli useita workaroundeja bugitiketillä. Laitoin systemd-timesyncd:n ajoon Linuxin puolelle, minkä jälkeen ongelma poistui.

Olen ennen muinoin ollut aika Microsoft-vastainen, mutta viime aikojen kehityskulku, jossa Microsoft itse mahdollistaa entisen "vihollisleirin" käyttöjärjestelmän käytön, tuntuu hyvältä. Kannattaa siis kokeilla WSL2:ta joskus, jos ei ole sitä vielä tehnyt.

 

[Mestaritonttu]

Olen ennen muinoin ollut aika Microsoft-vastainen, mutta viime aikojen kehityskulku, jossa Microsoft itse mahdollistaa entisen "vihollisleirin" käyttöjärjestelmän käytön, tuntuu hyvältä. Kannattaa siis kokeilla WSL2:ta joskus, jos ei ole sitä vielä tehnyt.

Microsoft mahdollistaa jotta sekä Linuxia että Windowsia tarvitsevat eivät hyppäisi peruuttamattomasti Linuxin kelkkaan. Onkohan tämä se embrace- vaihe Microsoftin epäpyhässä strategiakolminaisuudessa?