Linux-kysymyksiä & yleistä keskustelua Linuxista

Paitsi silloin kun jotain laukeaa päivitysten seurauksena? Yleensä tuollainen päivittäminen vain päivittämisen takia johtaa siihen että joku kaunis päivä joutuu sitten manuaalisesti säätämään, yleensä hetkenä jolloin sitä vähiten kaipaa. :lol:

Käytännössä tuollaista tilannetta ei ole vielä Debianin unstablen kanssa tullut eteen :P
 
En oikein näe tuollaisessa buildissa mitään järkeä. Ennemmin itse ostaisin jonkun käytetyn läppärin taikka HP SFF deskarin. Tulisi varmaan halvemmaksi ja lopputulos tehokkaampi. Joku käytetty SB tai IB läppäri löytynee alle 200 EUR johon sitten näyttö + kilkkeet kiinni. Samaan hintaluokkaan tai halvemmalla saa vaikka Vstoresta tuollaisen käytetyn desktopin myös takuulla.

Katsoin että vstoresta lähtisi 300 pintaan i5, jossa Windows kymppi. En kai mä tuollaiseen enää mitään Linuxia ala rakentamaan, jos kone on tarpeeksi tehokas Windowsinkin pyörittämiseen. Lisäksi mulla on aina ollut tapana koota koneet itse ja haluan tietää täsmälleen mitä kone on syönyt. Ei noista merkkikoneista aina ota selkoa.
Ja muutenkin olen lähinnä aina käyttänyt koneet loppuun. Kun vielä koneiden kanssa on ollut niin vähän ongelmia, niin tottakai annan siitä krediitit itselleni, kun on sen verran hyvin valitut komponentit...

Elikkäs projektina on rakentaa suhteellisen halpa ja mopo kone, johon saa Linuxin asennettua ja sillä sitten katsellaan kaikkea mitä vaan netistä voi löytyä. Eikä sitten haittaa, vaikka se saisi mitä viruksia ja menisi sekaisin. Saa senkin testattua, että onko Linux muka virus- ja haittaohjelmavapaa. Ei niitä kyllä kauheasti ole tällekään koneelle tullut, elleivät sitten ole niin ovelia etteivät näy virusohjelmille ja tekevät mun selkäni takana vaikka mitä.
 
Mikä on kun lubuntu 16.04 kanssa taiteilen mutta kun ei steam aukea... vaikka tappaa pikakuvakkeen niin mitään ei tapahdu? voisiko joku ystävällinen auttaa :)
 
Mikä on kun lubuntu 16.04 kanssa taiteilen mutta kun ei steam aukea... vaikka tappaa pikakuvakkeen niin mitään ei tapahdu? voisiko joku ystävällinen auttaa :)
Yleisin syy tälle on Steamin sisältämät vanhentuneet kirjastot (library), voit kokeilla disabloida ne uudelleennimeämällä

Koodi:
mv ~/.local/share/Steam/ubuntu12_32/steam-runtime/i386/lib/i386-linux-gnu/libgcc_s.so.1{,.disable}
mv ~/.local/share/Steam/ubuntu12_32/steam-runtime/i386/usr/lib/i386-linux-gnu/libstdc++.so.6{,.disable}
 
suositelkaapas minulle Debiania
olen linuxia alkanut slackwarella ja redhatilla joskus 90 luvulla käyttämään, kaikenlaisia distroja kokeillut mutta jostain syystä Debian on jäänyt koittamatta
 
Katsoin että vstoresta lähtisi 300 pintaan i5, jossa Windows kymppi. En kai mä tuollaiseen enää mitään Linuxia ala rakentamaan, jos kone on tarpeeksi tehokas Windowsinkin pyörittämiseen. Lisäksi mulla on aina ollut tapana koota koneet itse ja haluan tietää täsmälleen mitä kone on syönyt. Ei noista merkkikoneista aina ota selkoa.
Ja muutenkin olen lähinnä aina käyttänyt koneet loppuun. Kun vielä koneiden kanssa on ollut niin vähän ongelmia, niin tottakai annan siitä krediitit itselleni, kun on sen verran hyvin valitut komponentit...

Elikkäs projektina on rakentaa suhteellisen halpa ja mopo kone, johon saa Linuxin asennettua ja sillä sitten katsellaan kaikkea mitä vaan netistä voi löytyä. Eikä sitten haittaa, vaikka se saisi mitä viruksia ja menisi sekaisin. Saa senkin testattua, että onko Linux muka virus- ja haittaohjelmavapaa. Ei niitä kyllä kauheasti ole tällekään koneelle tullut, elleivät sitten ole niin ovelia etteivät näy virusohjelmille ja tekevät mun selkäni takana vaikka mitä.

No joku Athlon x2 x4 tai Intel Q6600 jaksaa kyllä pyörittää kaiken mahdollisen, paitsi raskaimmat pelit...
SSD asemaa ja ramit täyteen, dx12 näyttiksellä jne..

edit: niin siis pitää ihan uusista kasailla no mutta tuollainen vanha mopokone kuitenkin tulisi pirun halvaksi ja voihan niistä käytetyistäkin valkata laadukkaimpia Asus/Gigabyte jne emoja mitä tuolla on jatkuvasti myynnissä
 
suositelkaapas minulle Debiania
olen linuxia alkanut slackwarella ja redhatilla joskus 90 luvulla käyttämään, kaikenlaisia distroja kokeillut mutta jostain syystä Debian on jäänyt koittamatta
Kannattaa testata vanhan kunnon Debianin tietä jatkava Devuan jossa ei ole systemd:tä.
 
Jos haluaa Debianin asentaa, niin kannattaa asentaa ihan aito Debian , eikä noita harrastusprojekteja, kuten Devuan ja BunsenLabs.

Millä perusteella muuten epävakaata versiota suosittelet? Debian stable on ihan vakaa ja luotettava järjestelmä, jota käytetään jopa teollisuudessa. Jo ihan tietoturvan vuoksi kannattaa käyttää vakaata versiota, jos Debiania käyttää.
https://wiki.debian.org/DebianUnstable
Juu, Debian on se peruskallio - mutta jos haluaa pyörittää oikealla raudalla vähäänkään uudemmassa systeemissä, niin unstable on hyvä vaihtoehto ja nimestään huolimatta ihan stabiili. Siis desktoppina, tuotantojärjestelmät ja servut sitten erikseen.
 
Unstable (sid), Kyllä sen kanssa ongelmia tulee melko usein.
Testing (stretch) on yleensä vakaa ja soveltuu uudemmalle raudalle.
Stable (jessie) Viisain vaihtoehto jos saa kaiken pelaamaan.

Tää siis mun mielipide ja kokeilemallahan noista selvyyden saa.
 
Systemd on nykyään käytössä suuressa osassa Linux jakeluita joten sen käyttö kyllä kannattaa opetella.

35e.png
 
Unstable (sid), Kyllä sen kanssa ongelmia tulee melko usein.
Testing (stretch) on yleensä vakaa ja soveltuu uudemmalle raudalle.
Stable (jessie) Viisain vaihtoehto jos saa kaiken pelaamaan.

Tää siis mun mielipide ja kokeilemallahan noista selvyyden saa.

Unstable ei ole enää "sid", puhut nyt edellisestä versiosta. Strech on 9: tuleva nimi. Jessie on Debian 8. "Testing" on automaattisesti muodostuva päivittäinen image, josta lisää täällä: https://www.debian.org/devel/testing

Debianin keskeinen periaate on YOU DON'T BREAK DEBIAN, eli jos haluaa uusimpia paketteja, niin niitä sitten sieltä unstablesta.

Mutta pakkohan ei ole, tietenkään. Jos on vakaan perusversion kanssa onnellinen, niin mikäs siinä.
 
Jep, Debianin nimet tulevat Toy Story -elokuvasta ja Sid on naapurin poika, joka rikkoo leluja.



Näinhän se on. Enterprise Linux -jakelut ovat siirtyneet systemd:hen, joten tulevaisuus on siinä. Lennart on kirjoittanut systemd-myyteistä täällä: http://0pointer.de/blog/projects/the-biggest-myths.html


https://en.wikipedia.org/wiki/Not_invented_here

kovasti koittaa puolustella tuolla linkissä kaikenlaista joku systemd heppu

https://en.wikipedia.org/wiki/Lennart_Poettering

Lennart Poettering (born October 15, 1980) is a German computer free software programmer known for his work on PulseAudio, a sound server,[1][2] Avahi, an implementation of the zeroconf protocol for network device discovery,[3] and systemd, an alternative to the System V init daemon.[4]


https://en.wikipedia.org/wiki/Kay_Sievers

Kay Sievers is a computer programmer, best known for developing the udev device manager of Linux,[1] systemd[2] and the Gummiboot EFI boot loader.[3] Kay Sievers made major contributions to Linux's hardware hotplug and device management subsystems.[4] However, in 2014 he was banned by Linus Torvalds from the Linux kernel, Torvalds claiming that he was creating bugs and not solving them.[5][6]



https://en.wikipedia.org/wiki/Harald_Hoyer


Harald Hoyer is a computer programmer and photographer, best known for developing the dracut initramfs generator and framework,[1] the udev device manager of Linux,[1] the systemd replacement for the System V init daemon[1] and the GummibootEFI boot loader.[2] Harald Hoyer also made various contributions to the Linux Kernel, starting 1997.[3] In 2012, together with Kay Sievers Hoyer was the main driving force behind merging the /lib, /bin and /sbin file system trees into /usr in the Fedora distribution[4]




Eli tuollainen kolmikko on tuon systemd hässäkän takana. Tyyppejä jotka eivät ole keksineet mitään vaan tarkoitus näköjään pirstaloida linuxia vaan enemmän, kasaamalla tuollaista paskaa vanhojen toimivien järjestelmien tilalle.

Ei ihme että Torvalds on tuollaista porukkaa bannannut kernelin kehityksestä.

Linuxin perustavaa laatua oleva ongelma on nimenomaan nämä perskärpäs koodaajat jotka yrittävät keksiä pyörää uudelleen, ilman mitään järkevää syytä. He eivät yritä kehittää olemassa olevia koodeja paremmiksi vaan haluavat jättää nimensä keksiessään jotain "uutta"

muistelen että tuo udev oli myös kauheaa paskaa ja pelkkää ongelmaa koko setti
 
Kaivon myrkyttämisen sijaan voisit esittää jotain konkreettista kritiikkiä kun näytät systemd:stä ja udev:istä tietävän paljonkin. Kannattaa muuten oikeasti lukea noita juttuja ihan objektiivisesta näkökulmasta.


En ole linuxia asennellut ja käyttänyt moneen vuoteen nyt.
Muistan vaan miten selkeää ja toimivaa hommat oli aikoinaan.
Sitten tuli joku systemd ja udev joiden kanssa sai sitten tapella. En edes halua muistella, linux on paska.
Ja tämä tulee ihmisen sormista joka on paasannut linuxin nimeen lähes koko aikuisuutensa. Enää en paasaa. Paska mikä paska.
 
Kaivon myrkyttämisen sijaan voisit esittää jotain konkreettista kritiikkiä kun näytät systemd:stä ja udev:istä tietävän paljonkin. Kannattaa muuten oikeasti lukea noita juttuja ihan objektiivisesta näkökulmasta.
Mitä enemmän lukee sitä hullummalta vaikuttaa, kakka osuu vielä tuulettimeen, tekijöillä ei ole hajuakaan mm. tietoturvasta.
 
Systemd:n laadusta ja tekijöistä voi olla monta mieltä, mutta tosiasia on että monessa Linux jakelussa se on, joten sen opetteleminen kannattaa jos leipänsä meinaa joskus Linux-puolelta hankkia, tai jos aikoo Linuxeja käyttää muuhunkin kuin työpöytäkäyttöön.

Sillä pitääkö Systemd:stä tai sen tekijöistä, ei ole mitään merkitystä.
 
Jos aiheen juttuja on seurannut edes puoliaktiivisesti, niin on nähnyt sadoittain asiantuntijoiden varoituksia idioottimaisuuksista.

Systemd:n laadusta ja tekijöistä voi olla monta mieltä, mutta tosiasia on että monessa Linux jakelussa se on, joten sen opetteleminen kannattaa jos leipänsä meinaa joskus Linux-puolelta hankkia, tai jos aikoo Linuxeja käyttää muuhunkin kuin työpöytäkäyttöön.
Oman leivän saantia ei kannata laittaa systemd:n varaan varsinkaan serveripuolella.
 
Itsekin olen jossain määrin sitä mieltä, että systemd:hen on sisällytetty liikaa ominaisuuksia. En silti ole siirtynyt tai siirtymässä pois systemd-distroista.

Systemd:ssä on paljon hyvää, ja paljon huonoa. Täytyy myös huomata että monikaan distribuutio ei käytä lähellekään kaikkia Systemd:n ominaisuuksista.

Tosiasia vaan on, että työpuolella (jos siis on Linux-ylläpitotöissä tai Linuxiin muuten liittyvissä) siihen törmää päivittäin, joten sen opettelu on tarpeen. Meillä työpaikalla ehkä noin 600 Linux serveriä, joista 60% Centos/RHEL. Centos/RHEL versioista 7:aa (systemd:llä) on ehkä 60%, 30% on Centos/RHEL 6 ja loput versiota 5.

Myöskin SLES käyttää versiosta 12 alkaen Systemd:tä, joten jos noilla yleisimmillä "enterprise" Linux distroilla pelaa, niin Systemd:hen törmää väkisinkin.

Systemd on tullut väkisinkin tutuksi. Ja kun sitä käyttelee, niin ei se tekniseltä kannalta niin pahalta tunnu - serverit pyörii ja pysyvät käynnissä kaatuilematta kaikista kauhukuvista huolimatta :).
 
systemd toimii hyvin ja helpottaa elämää. Ongelma, jos sellaista ylipäätään on, liittyy siihen miten Red Hat ja kumppanit pikku hiljaa sulauttavat systemd:tä koko Linux-ekosysteemiin. Kyllä kyllä, systemd on modulaarinen jada jada, kyse ei ole siitä vaan kaiken riippuvuudesta itse systemd:hen. Kyllähän tuota pientä kinaa kernelin ja systemd-kehittäjien välillä on jo nähty ja kernel-devit ovat ampuneet räikeimpiä ehdotuksia alas.

Muutenkin tässä on jännät ajat edessä kun systemd on aktiivisessa kehityksessä, samoin Wayland yms. Kuitenkin hyvä olisi tehdä standardeja, mutta jos yksi iso taho kuten Red Hat junailee kaiken haluamallaan tavalla.. no, saa nähdä.

Ei tuo Waylandkään mikään jumalratkaisu ole, esim. ohjelmat kuten OBS studio käsittääkseni ei voi mitenkään toimia Waylandissa nykyisessä muodossaan ja jos Wayland client/server-jutut pysyvät tällaisenaan niin jokainen WM/DE joutuu tekemään omat ratkaisunsa ja samoin ohjelmat kuten OBS JOKAISELLE Wayland-komposiittorille. Melkoinen soppa

ps. en ole perehtynyt syvemmin Wayland-asioihin joten voin olla väärässäkin
 
Mistä mahtaa johtua, että top ei päivitä prosessilistausta? Eli siis mem ja cpu sarakkeet ovat 0.0 ja jos käynnistää jonkin cpu-intensiivisen ohjelman, se ei ilmesty listaukseen. Samoin time komento näyttää vain real ajan, user ja sys ovat aina 0.0.
 
Mistä mahtaa johtua, että top ei päivitä prosessilistausta? Eli siis mem ja cpu sarakkeet ovat 0.0 ja jos käynnistää jonkin cpu-intensiivisen ohjelman, se ei ilmesty listaukseen. Samoin time komento näyttää vain real ajan, user ja sys ovat aina 0.0.
Kokeile käynnistää 'top -d 1' komennolla, pitäisi päivittyä sekunnin välein. Kokeile myös htop:ia
 
Kokeile käynnistää 'top -d 1' komennolla, pitäisi päivittyä sekunnin välein. Kokeile myös htop:ia

Eipä auta. htop näyttää kyllä prosessorien ja muistin käyttöasteen, mutta ei prosessien. Top näyttää tältä:
top - 17:24:14 up 17:46, 10 users, load average: 2.64, 1.19, 0.52
Tasks: 432 total, 2 running, 430 sleeping, 0 stopped, 0 zombie
%Cpu(s): 25.7 us, 1.5 sy, 0.0 ni, 72.7 id, 0.0 wa, 0.0 hi, 0.0 si, 0.0 st
KiB Mem : 65946804 total, 48971292 free, 12760012 used, 4215500 buff/cache
KiB Swap: 73400320 total, 73400320 free, 0 used. 51292960 avail Mem

PID USER PR NI VIRT RES SHR S %CPU %MEM TIME+ COMMAND
4500 johan 20 0 2492644 1.779g 72720 S 0.0 2.8 0:00.00 okular
5280 johan 20 0 2652120 1.210g 161808 S 0.0 1.9 0:00.00 firefox
10605 johan 20 0 1658928 1.032g 73360 S 0.0 1.6 0:00.00 okular
4789 johan 20 0 1675552 0.992g 299672 S 0.0 1.6 0:00.00 chrome
4834 johan 20 0 1753116 961796 817436 S 0.0 1.5 0:00.00 chrome
5809 johan 20 0 1338868 508164 112612 S 0.0 0.8 0:00.00 chrome
5971 johan 20 0 1257740 421564 96992 S 0.0 0.6 0:00.00 chrome
4732 johan 20 0 1844380 374980 130540 S 0.0 0.6 0:00.00 chrome
3816 root 20 0 437692 338088 262948 S 0.0 0.5 0:00.00 X
5129 johan 20 0 928680 329088 193816 S 0.0 0.5 0:00.00 chrome
16934 johan 20 0 873112 277912 11188 R 0.0 0.4 0:00.00 adam
3986 johan 20 0 4181008 273420 132332 S 0.0 0.4 0:00.00 plasmashell
10550 johan 20 0 3068908 254808 97696 S 0.0 0.4 0:00.00 python2.7
6034 johan 20 0 1035736 237268 112712 S 0.0 0.4 0:00.00 chrome
15534 johan 20 0 1190192 231480 91860 S 0.0 0.4 0:00.00 thunderbird
4531 johan 20 0 818576 205960 73284 S 0.0 0.3 0:00.00 okular
5163 johan 20 0 962656 201160 71736 S 0.0 0.3 0:00.00 chrome
4516 johan 20 0 824684 188600 72848 S 0.0 0.3 0:00.00 okular
6273 johan 20 0 930040 185484 73032 S 0.0 0.3 0:00.00 chrome

Eli siis CPU on 0.0, vaikka prosessit kuormittavat sitä. Ehkäpä tuo johtuu schedulerista tms.?
 
Ongelma hävisi. Jostain syystä cfs:n vaihtaminen Kolivaksen MuQss cpu scheduleriin poisti ongelman. En tiedä mistä johtui, eikä ole aikaakaan tarkemmin tuohon perehtyä. Rautana on 5960x ja Asuksen x99 emolevy.
 
Joo. Mietinkin, että joku valtavirrasta poikkeava kernel configuraatio on varmaan käytössä, jos käyttis toimii muuten mutta prosessien performans counterit ei toimi. Nuo taitavat olla puhtaasti kernelin laskemia tuloksia.
 
auttakaas ny vähän!

tilanne on se että pitäis saada Raspbian hakemaan Ouman lämmityskattilan logikalta lämpötilatiedoa ja sain kaverilta scriptin pätkän pohjaksi

scripti toimii kun ajan se käsin konsolista mutta kun liitän sen Crontabiin " * * * * * /home/pi/get_data.sh >> /home/pi/testi1.log 2>&1" homma tyssää siihen virheellä "/bin/sh: 1: /home/pi/get_data.sh: not found"

ja scripti on tälläinen
Koodi:
#!/bin/sh
RRDDataDirectory="/home/pi/database/"
RRDDataFile="testi.rrd"
RRDDataFile1="testi3.rrd"
wget http://10.0.0.250/request?S_259_85
pmeno=`tail -1 request\?S_259_85 | cut -d '=' -f 2- | tr ';' '\n'`
#Update RRD database
rrdtool update $RRDDataDirectory$RRDDataFile1 N:$pmeno
rm request\?S_259_85

tässä on taas joku maailma yksinkertaisn cätshi mutta en vaan keksi
 
Ensimmäisenä tulee mieleen oikeudet eli jos cron ajaa vaikkapa omana cron-käyttäjänään niin ehkäpä sillä ei ole oikeuksia lukea/ajaa tuota skriptiä tuon pi käyttäjän kotikansiosta
 
auttakaas ny vähän!

tilanne on se että pitäis saada Raspbian hakemaan Ouman lämmityskattilan logikalta lämpötilatiedoa ja sain kaverilta scriptin pätkän pohjaksi

scripti toimii kun ajan se käsin konsolista mutta kun liitän sen Crontabiin " * * * * * /home/pi/get_data.sh >> /home/pi/testi1.log 2>&1" homma tyssää siihen virheellä "/bin/sh: 1: /home/pi/get_data.sh: not found"

ja scripti on tälläinen
Koodi:
#!/bin/sh
RRDDataDirectory="/home/pi/database/"
RRDDataFile="testi.rrd"
RRDDataFile1="testi3.rrd"
wget http://10.0.0.250/request?S_259_85
pmeno=`tail -1 request\?S_259_85 | cut -d '=' -f 2- | tr ';' '\n'`
#Update RRD database
rrdtool update $RRDDataDirectory$RRDDataFile1 N:$pmeno
rm request\?S_259_85

tässä on taas joku maailma yksinkertaisn cätshi mutta en vaan keksi
Onko tuo skripti varmasti tuon niminen? Virheilmoitus ainaki väittää ettei sellaista löydy ja saman virheilmoituksen saan, jos laitan komennoksi tiedoston, jota ei löydy.

Lisäksi cronissa on omat ympäristömuuttujat, esim. $PATH:ssa minulla, ja ehkä muutenkin, oletuksena on vain /usr/bin:/bin. Missäköhän rrdtool-binääri mahtaa olla asennettuna, siihen voi kaatua seuraavaksi.
 
Onko tuo skripti varmasti tuon niminen? Virheilmoitus ainaki väittää ettei sellaista löydy ja saman virheilmoituksen saan, jos laitan komennoksi tiedoston, jota ei löydy.
And we have winner!

Typot koodissa ovat tunnetusti koko homman suola, kiitoksia auttajille ja nyt leuna takas rintaan ja kohti uusia pettymyksiä
 
Onko jotain simppeliä tai helppo käyttöistä containeria? testaamiseen ja räpeltämiseen. Asiasta olen hieman lueskellu
 
Viimeksi muokattu:
Yksinkertaisimmillaan tuo voisi mennä siirtämällä datat ja linkkaamalla esim. /home/user -> /data/user, jolloin skripteihin ei välttämättä tarvitse koskea.
tai sitten cp -r /home/* /data ja mountata tuo /data -> /home /etc/fstab :iin ja reboot system
 
Sain sitten asennettua Lubuntun pienen tappelun jälkeen. Ekan asennusyrityksen aikana ohjelma kaatui ja sai kiintolevyn sellaiseen tilaan ettei se siitä mitään buutannut. Yritin asentaa uudestaan ja asennusohjelma alkoi herjaamaan, että mun pitäisi jotenkin käpistellä partitioita, että saisin siihen jonkun bootloadin. Enhän mä nyt sellaista osaa eikä ole aikaa opiskella joutavia. Miksi ihmeessä tuollaisessa tilanteessa ei ole asennusvaihtoehtoa "kaikki sileäksi ja uudestaan puhtaalta kiintolevyltä"?
Sain buutattua live usb:lla lubuntun tulille ja sieltä sain jollain filemanagerilla tuhottua kaikki partitiot levyltä ja kun sitten yritin asentaa niin silloin se valitti vain että jokin uefi asennus oli epäonnistunut ja laitetaanko joku legacy asennus ja laitetaan vaan. Sitten se vihdoinkin suostui formatoimaan kiintolevyn uusiksi ja asentamaan itsensä.

Kaikki tuntui toimivan, kunhan kestää ne kauhunhetket, kun Lubuntun käynnistyksen aikana näyttö pysyy pimeänä ja siinä jo miettii että kaatuiko se taas.

Mutta sitten äänet katosivat hdmi-liittimen kautta vietäessä. Sellainen kikka löytyi, että kun laittaa analogilähtöön liittimen ja vetää sen pois, niin tietsikka vaihtaa HDMI-ääniin.

Saisiko jostain käskettyä HDMI:n päälle? En kyllä itse löytänyt mistään. Jos syynä on Lubuntu itse, niin mikä olisi toimivampi kevytsofta?
 
Saisiko jostain käskettyä HDMI:n päälle? En kyllä itse löytänyt mistään. Jos syynä on Lubuntu itse, niin mikä olisi toimivampi kevytsofta?

aplay -l
/etc/asound.conf

Anna ykkönen default HDMI:lle, muille 0.

Edit: aja ensiksi alsamixer ja katso saatko sieltä sen defaultiksi.
 
aplay -l
/etc/asound.conf

Anna ykkönen default HDMI:lle, muille 0.

Edit: aja ensiksi alsamixer ja katso saatko sieltä sen defaultiksi.

Huomioikaa nyt että olen ihan aloittelija.
Menen nyt etsimään, että mikä on alsamixer ja löytyykö se ohjelmista, jonka voisi asentaa.
Vai onko tämä joku komentokehotehomma ja mun pitäisi löytää sekin, että mistä sinne komentokehotteeseen pääsee.
 
Huomioikaa nyt että olen ihan aloittelija.
Menen nyt etsimään, että mikä on alsamixer ja löytyykö se ohjelmista, jonka voisi asentaa.
Vai onko tämä joku komentokehotehomma ja mun pitäisi löytää sekin, että mistä sinne komentokehotteeseen pääsee.
alsamixer avataan päätteessä. lubuntussa pääte on muistaakseni nimellä LXTerminal, avaat sen ja kirjoitat alsamixer, ja sitten painat enter

edit: päätteen löydät valikoista tai sitten näppäinyhdistelmä ctrl+alt+t pitäisi myöskin toimia
 
Huomioikaa nyt että olen ihan aloittelija.
Menen nyt etsimään, että mikä on alsamixer ja löytyykö se ohjelmista, jonka voisi asentaa.
Vai onko tämä joku komentokehotehomma ja mun pitäisi löytää sekin, että mistä sinne komentokehotteeseen pääsee.

Tähän asti pääsin. aplay -l (tuo on siis pikku L yritin ensin |-merkkiä eikä tapahtunut mitään)
Tuo käsky listasi kaikki lähdöt ja ihmettelen, kun mulla on muka kolme HDMI-lähtöä, vaikka niitä on vain yksi. Ilmeisesti näytönohjain tukee kolmea, vaikka mun emolle on laitettu vain yksi. Käytän siis Intellin prossunsisäistä ohjainta. Mistäs niistäkin sen oikean valkkaa?
Sitten puolestaan kun laitoin /etc/asound.conf, niin tuli ilmoitus ettei tuollaista käskyä tai hakemistoa löydy.
Kun nyt googlailin, niin vaikuttaa siltä, että minun pitäisi itse tehdä tuollainen määritystiedosto ja alkoi taas vähän huimaamaan. Miten pirusta mä tonkin teen? Enkä kyllä löytänyt alsamixeristä mitään ulostuloon viittaavaakaan, että voisi laittaa HDMI:n kautta.

Tuosta lähtölistauksesta on tällainen vaikkapa listattuna:
card 0: PCH (HDA intel PCH), device 3: HDMI 0 [HDMI0]
subdevices 1/1

Minun pitäisi ilmeisesti yrittää määrätä tuo pakolliseksi ja jollei se tuo ääniä, niin sitten koittaa niitä kahta muuta. Muuten samat mutta device on 7 ja 8 sekä HDMI on 1 ja 2.
 
mitä alsamixerin vasemmassa yläkulmassa lukee? F6-näppäimellä voi vaihtaa äänikorttia muistaakseni
 
mitä alsamixerin vasemmassa yläkulmassa lukee? F6-näppäimellä voi vaihtaa äänikorttia muistaakseni

HDA Intel PCH. Ei siellä ole muita äänikortteja valittaviksi. F2 system informationista kohdasta proc/asound/pcm löytyy noita lähtöjä ja siellä on ne HDMI:t myös lueteltu. Mutta mistään en kyllä tunnu löytävän, että valitse mistä liittimestä se ääni tulee.

Ubuntun mukana pitäisi näköjään tulla sellainen ohjelma kuin multimedia system selector ja siitä saa suoraan valittua lähdön. Näin ainakin netin mukaan.

Taidan vaan testata sitä, tuntuu että Lubuntu on niin karsittu, että siinä on mennyt kaikki käytettävyys mukana ja täytyy olla expertti, kun niitä ratkoo.

Pitäis kai tän mun vehkeen sitäkin pyörittää, mutta oli vaan ajatus laittaa oikein yksinkertainen systeemi nettivideoiden katseluun. Mutta tässä tuli seuraavakin ongelma että Ylen Areena ei suostu pyörimään, kun pitäisi Flash player päivittää eikä sekään tunnu onnistuvan.

Pari Linuxversiota lisää ja taidan seuraavaksi vain ostaa vain kauppa-alueelta Windows 10-lisenssin.
 
No jos nykysen haluat pitää, asenna pavucontrol(sudo apt-get install pavucontrol).

Mutta pjooh kokeile Xfce minttiä, pitäisi olla suht kevyt ja koodekit kohtuu helpolla lisättävissä. Selaimeksi jos kaikki plugarit haluaa toimimaan niin googlen poropietari chrome, tosin kyllä se pepperflash toimii chromiumillakin tarttee asentaa vain pepperflashplugin-nonfree.
.
 
Pitäis kai tän mun vehkeen sitäkin pyörittää, mutta oli vaan ajatus laittaa oikein yksinkertainen systeemi nettivideoiden katseluun. Mutta tässä tuli seuraavakin ongelma että Ylen Areena ei suostu pyörimään, kun pitäisi Flash player päivittää eikä sekään tunnu onnistuvan.
Ubuntussa pitäisi olla adobe-flashplugin paketti asennettuna ihan pakasta vedettynä. Areena ei tosiaan toimi, ellet erikseen salli flashin käyttöä selaimessa. Chromiumissa tuo asetus löytyy Settings->Privacy->Content settings->Flash ja Allow sites to run Flash. Firefoxilla toimii ilman säätöjä kunhan on tuo flashplugin asennettuna. Sen saa asennettua "sudo apt install adobe-flashplugin" komennolla.

e: Eipäs olekkaan. Minteissä on.
 
Viimeksi muokattu:
Joo, ehdin jo vetämään Ubuntun sisään. Sanoisin että kaikki toimii siinä normaalimmin eli jos windows on tuttu, niin valikoita selailemalla pääsee eteenpäin.
Itse asennus meni suoraan eikä tullut mitään kaatumista ja tälle kertaa asennus on uefi-muotoinen ja se vanha oli bios-muotoinen, jonka Ubuntu ilmoitti asennuksen yhteydessä. Nyt sai valita että erase levy ja uutta päälle. Vielä kun älysin mennä asennuksen jälkeen biosiin vaihtamaan ekaksi buuttaavaksi levyksi uefi-kiintolevyn, niin johan alkoi tapahtumaan.
Tosin edelleen tuollainen minuutin verran mustan monitorin katselua voi hermostuttaa, kun epäilee että toimiiko tää vai kaatuiko romu. Ei kaatunut.
Äänet olivat tässäkin aluksi kadoksissa, mutta system settingsistä löytyi sound-kohta, josta pystyi suoraan vaihtamaan hdmi-ääneksi. Jostain syytä vakiona on ilmeisesti s-pdif.
Sitten testaamaan Ylen areenaa ja se toimi myös ihan suoraan.

Eli itse toteisin Lubuntun liian karsituksi, kun system settingeistäkin puuttuu tarvittavia ohjelmia ja selainten plug-init ovat vanhentuneita, vaikka kaikki päivitykset oli sisällä.

Eipä tässäkään näytä 4 gigaa muistia loppuvan kevyessä käytössä. Toistaiseksi 50 prossaa enempää ei ole kulunut mihinkään.
 
Tosin ei tässä Ubuntussakaan kaikki tunnu toimivan, kuten vaikkapa emolevyn sensorit.
Prossu, kiintolevy ja emolevyltä pari kohtaa ovat lämpötilaseurannassa.

Mutta voltteja tai tuulettimien kierroslukuja ei saa. Asensin jopa lm-sensorit ja laitoin sen etsimään antureita, mutta ei vaan löytänyt jänniteitä eikä tuulettimen nopeuksia. Sensorit kyllä toimivat, kun bioksessa kyseiset arvot löytyvät.

No, kai sitä voi ilmankin olla.
 
Tosin ei tässä Ubuntussakaan kaikki tunnu toimivan, kuten vaikkapa emolevyn sensorit.
Prossu, kiintolevy ja emolevyltä pari kohtaa ovat lämpötilaseurannassa.

Mutta voltteja tai tuulettimien kierroslukuja ei saa. Asensin jopa lm-sensorit ja laitoin sen etsimään antureita, mutta ei vaan löytänyt jänniteitä eikä tuulettimen nopeuksia. Sensorit kyllä toimivat, kun bioksessa kyseiset arvot löytyvät.

No, kai sitä voi ilmankin olla.
Voi olla, että pitää pakottaa tietty ajuri päälle. Mulla oli sama juttu, BIOS:ssa näkyi kaikki, jännitteet ja tuulettimien kierrosnopeudet eivät muistaakseni näkyneet sitten Ubuntussa. Harmi, etten muistanut dokumentoida koko prosessia, mutta taisin emolevyltä vain katsoa ja arvata mikä piiri vastaa näistä toiminnoista. Se oli kai IT8620E, jonka sensors-detect näyttää nyt, mutta ei näyttänyt jossei tuon ajuria oltu ladattu. Eli emolevyä tuijottelemaan, jos mahdollista, tai sitten katsoo manuaalista, jos sieltä löytyy tai muualta etsimään. sudo modprobe ja tabulaattoria, kun hakkaa, niin pitäisi osata ehdottaa ajureita. Minun tapauksessani oikea ajuri oli it87. Alkaisikohan muutkin it:llä sitten. sudo modprobe -r ajurin_nimi poistaa ajurin käytöstä. Jos oikea löytyy, niin tee uusi tiedosto /etc/modules-load.d/joku_tiedosto.conf ja tiedostoon sisällöksi ladattava ajuri. Itse tein tiedoston /etc/modules-load.d/it87.conf ja sisällöksi:
Koodi:
# Detect fan and voltages.
it87

Edit: lsmod näyttää ladatut ajurit.
 
Asensin jopa lm-sensorit ja laitoin sen etsimään antureita, mutta ei vaan löytänyt jänniteitä eikä tuulettimen nopeuksia. Sensorit kyllä toimivat, kun bioksessa kyseiset arvot löytyvät.
Aja "sudo sensors-detect" ja vastaile YES kaikkeen, se kertoo lopuksi mitä moduuleja täytyy ladata. Testaa ensin "sudo modprobe MODUULINNIMI" ettei jumita ja jos toimii, niin lisää bootissa ladattavien moduulien listalle.

Edit: Mikä emolevy?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 452
Viestejä
4 512 654
Jäsenet
74 372
Uusin jäsen
Akeboy78

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom