Linux-kysymyksiä & yleistä keskustelua Linuxista

[_zimppa_]

Käytän Kubuntu 26.04:ssä Brave-nettiselainta. Onko tähän mahdollista saada suomenkielistä oikolukua/kieliopin tarkistusta?

En ole mikään Linux expertti (tavoitteena kotiympäristössä siirtyä WIN-maaillmasta Linux-ympäristöön), mutta olen chatgpt:n avustuksella lukuisia eri komentoja käyttäen yrittänyt asentaa konsolissa suomenkielistä oikolukua huonolla menesteyksellä. Jos olen oikein tulkinnut konsolin error-viestejä, johtaa kaikki chatgpt:n tarjoamat linkit paikkoihin, joista ei ole enää ladattavissa suomenkielistä oikolukua (joku Voikko ja Hunspell).

Ao. komennolla taisin saada jonkinlaisen oikoluvun Libreofficeen. Tosin sekin taitaa havaita vain kirjoitusvirheitä mutta ei ota kantaa kielioppivirheisiin.

 

[TemeV]

Käytän Kubuntu 26.04:ssä Brave-nettiselainta. Onko tähän mahdollista saada suomenkielistä oikolukua/kieliopin tarkistusta?

Firefoxiin pitää ainakin asentaa plugari oikolukua varten, en ole Bravea kokeillut, mutta kenties siihenkin löytyy. En oo ihan varma onko suomenkielistä kieliopin tarkistusta vieläkään tarjolla avoimena.

 

[JiiPee]

Tässä kun on nyt boottailusta ollu kuumaa keskustelua, niin tulipa pitkästä aikaa eteen tilanne että ei edes boottaus riitä, eikä edes shutdown. Asus Crosshair 8 Wifi kyseessä jossa aina bootissa bluetooth virheili että ei saa firmistä ladattua. Aikani asiaa googlettelin ja sitten selvisi että tuo bluetoot kikotin kyseisessä emossa on 24/7 virroissa, eli sitä bluetooth kikotinta ei pysty mitenkään muuten "boottaamaan" kuin tuulettamalla töpseliä. Käytännössä powerin virtakytkin ajaa toki saman asian.

Kun tuon tein täysin virrattomaksi, niin virheilyt bootissa katosi. En jaksa ymmärtää että miksi tuollaista sontaa pitää valmistaa? Kyseessä kuitenkin olevinaan aikansa yksi parhaista emoista niin sitten on säästetty jossain tommosessa.

 

[NiFa]

Plymouth - ArchWiki

Tämä oli juurikin oikea softa kyseiseen hommaan, kiitokset tästä.
Harmittavan vähän vaan löytyy mitään koko ruudun animoituja teemoja. Luulisi niille olevan kuitenkin kysyntää ja osaavaa porukkaakin löytynee niiden tekemiseen?

Customize Grub to Get a Better Experience With Linux

Couple of Grub configuration tweaks to get better experience with multi-boot Linux system using Grub Customizer GUI tool.

itsfoss.com

Debian pohjaisiin on hyvä Grub-customizer.

Löytyy yleisistä repoista:

sudo apt install grub-customizer

Myös teemapaketteja siihen netti täynnä.

Grubin teemat osasinkin jo aikaisemmin säätää, mutta ylempänä suositeltu plymouth auttoi lopulta bootloaderin vaihdossa.
Opensusessa grubin teeman vaihto on vielä tehty Yastin avulla suhteellisen helpoksi.

 

[NiFa]

Kysyit bootloaderin teemaa ja se sekoitti minut. GRUB ja GRUB2 taitavat olla yleisimmät bootloaderit Mitä muita LILO, systemd-boot yms.

Vaihdoit varmaan nyt bootloaderin toiseen kokonaan etkä teemaa?

Menee termit toisinaan iloisesti sekaisin eli alkuun puhe oli tosiaan latausruudun vaihtamisesta toiseen.
Grub on edelleen loaderina ja asensin tuon Plymouthin myös, niin nyt Grubin jälkeen tulee Plymouthin animoitu lautausruutu sen perus emolevyn lautausruudun sijaan.

 

[Pörkyle]

Kun tässä on ollut puhetta boot loadereista niin tässä oma aamun säätämimen emon bios päivityksen jäljiltä.

En saanu enään Secure Boottia toimiaan vaikka koitin moneen kertaan ajaa setup moodissa avaimia sisään mutta aina oli invalid keys kun yritti käynnistää.

Syyksi osottautui lopulta se että emon NVRamista oli kadonnut Limine boot entry (/boot/EFI/Limine/limine_x64.efi) ja jäljellä oli vain asennuksen aikana luotu UEFI OS (/boot/EFI/BOOT/BOOTX64.EFI) ja Windows boot loader.

Secure bootin sai toimaan vasta sen jälkeen kun limine entry oli asenettu uudestaan emon NVRamiin. Käytin limine-install komentoa mutta voi olla jokin muukin tapa. Todella ärsyttävää että aina katoaa Kaikki Boot entryt emolta. Jos tuota UEFI OS entryä ei olisi ollut en olisi päässy sisään linuxiin ollenkaan ja live tikulta olisi pitänyt asentaa boot loader uudelleen emon muistiin.

Ei ole vielä tullut tutkittua olisiko noita muualla EFI osiolla sijaitsevia linux boot entryjä mahollista saada automaatisesti asentumaan emon muistiin bios päivityksen jälkeen vai onko tuo vain ominaisuus tällä aorus pro emolla.

 

[Aikoja]

Linux Mintistä sellainen kysymys, että miten itse käyttöjärjestelmä päivitetään? Katselin kyllä YouTube-videoita ja Googlailin mutta missään ei ollut varsinaisesti tietoa siitä. Onko se siitä samasta paikasta josta päivitetään kaikki ohjelmat?

 

[Mukava]

Kai se menee kuten tässä How to upgrade to Linux Mint 22.3 – The Linux Mint Blog

 

[kaakau<"'\\/>]

No näköjään. Siinä on varmaan hyvä tilaisuus jollekin harrastajalle opetella Rustia, mutta en tiedä miksi tuollaista keskeneräistä roskaa pitää Linux-jakeluun tunkea, varsinkaan LTS-versioon. Ihan käsittämätöntä.

Onneksi GNU-ohjelmat on sentään vielä mukana. Niiden nimet on gnu-prefixoitu, esim. "gnuls". Google tarjosi paria eri ohjetta siihen että miten GNU-versiot saisi helposti palautettua defaultiksi, mutta mikään niistä ei toiminut. Eli pitää kai ruveta käsin lisäilemaan aliaksia .bashrc:hen, esim. alias ls=gnuls, mutta eihän tämäkään mikään "globaali" ratkaisu ole, mutta sentään paluttaa komentorivikäyttökokemuksen entisenlaiseksi.

sudo apt install coreutils-from-gnu coreutils-from-uutils- --allow-remove-essential

 

[JiiPee]

Se on pitäny ainakin Fedora puolella kiirusta viimeset viikot kernelien julkaisussa. En muista että millon viimeeksi olisi tähän tahtiin pukannu kerneliä pihalle.

Näkyy hyvin tässä

 

[SamCer]

Se on pitäny ainakin Fedora puolella kiirusta viimeset viikot kernelien julkaisussa. En muista että millon viimeeksi olisi tähän tahtiin pukannu kerneliä pihalle.

Näkyy hyvin tässä

Joo itekkin ihmettelin tuota, et mitähän ne nyt sielä säätää ku tulee uutta kerneliä lähes päivittäin.

 

[Juhukka]

kesälomat meillä ainakin kiire saada maailmaa valmiiksi ennen lomia..aina
mutta tosissaan nuo on tietoturvapäivityksiä eikä varsinaisesti juuri mitään uutta hienoa tule päivittäin..on normaalia fedoralle juosta aallonharjalla. Fedora love.. eikä mitään muuta.
Ei siis ennennäkemätöntä. Ainakin itte päivittäin päivitellyt ja ottanut sen mikä tullut vastaan. Rebootin vaatii että kerneli päivittyy käyttöön asti.

 

[SamCer]

kesälomat meillä ainakin kiire saada maailmaa valmiiksi ennen lomia..aina
mutta tosissaan nuo on tietoturvapäivityksiä eikä varsinaisesti juuri mitään uutta hienoa tule päivittäin..on normaalia fedoralle juosta aallonharjalla. Fedora love.. eikä mitään muuta.
Ei siis ennennäkemätöntä. Ainakin itte päivittäin päivitellyt ja ottanut sen mikä tullut vastaan. Rebootin vaatii että kerneli päivittyy käyttöön asti.

Juu päivitetty on päivittäin ja bootattu, että saa uusimman kernelin käyttöön.

Kuten JiiPee jo mainitsikin, niin en itekkään muista et uutta kerneliä olisi ennen puskettu tähän tahtiin, sen mitä muistelen. Fedora ollu ensisijaisena Linukkana muistaakseni versiosta 41:stä, tai 42:sta lähtien. Eipä tuossa muuta, kunhan vain ihmetellyt asiaa.

 

[Mukava]

Joo itekkin ihmettelin tuota, et mitähän ne nyt sielä säätää ku tulee uutta kerneliä lähes päivittäin.

Kaikki viimeaikaiset exploitit tuon aiheutti. Yleensä viettävät noin viikon testingissä mutta nyt puskivat ne melkein heti jakoon

 

[tumii]

Se on pitäny ainakin Fedora puolella kiirusta viimeset viikot kernelien julkaisussa. En muista että millon viimeeksi olisi tähän tahtiin pukannu kerneliä pihalle.

Näkyy hyvin tässä

Tämä on kieltämättä hiukan huvittavaa kun nykysin Debian Stablellakin (joka on kuuluisa enemmänkin siitä päivitysten hitaudesta) tulee suunnilleen joka toinen päivä uusi kerneli siinä missä aiemmin, yli vuosikymmenen käyttelin Archia (=toinen ääripää päivitystahdin suhteen) jossa riitti kertaviikkoon päivittelyt aivan hyvin. Varmaan noita kriittisiä kernel-tason haavottuvuuksia tullut siihen tahtiin tässä kevään mittaan että pienetkin patchit on laitettu jakeluun lyhyellä aikataululla.

Kypsyin itte jo tovi sitten koneiden jatkuvaan käsin päivittelyyn niin tuli laitettua systemd-service joka ajaa jatkuvasti joka koneelle uudet päivitykset automaationa, mutta pitää varmaan tällä menolla lisätä sinne sitten jokaöinen reboottaus kanssa niin ei tarvi noita kernel-päivityksiäkään kyttäillä.

Kaukana on ne ajat kun servereiden uptimetkin oli satoja päiviä ilman mitään ongelmia.

 

[Hyrava]

Tämä on kieltämättä hiukan huvittavaa kun nykysin Debian Stablellakin (joka on kuuluisa enemmänkin siitä päivitysten hitaudesta) tulee suunnilleen joka toinen päivä uusi kerneli siinä missä aiemmin, yli vuosikymmenen käyttelin Archia (=toinen ääripää päivitystahdin suhteen) jossa riitti kertaviikkoon päivittelyt aivan hyvin. Varmaan noita kriittisiä kernel-tason haavottuvuuksia tullut siihen tahtiin tässä kevään mittaan että pienetkin patchit on laitettu jakeluun lyhyellä aikataululla.

Kypsyin itte jo tovi sitten koneiden jatkuvaan käsin päivittelyyn niin tuli laitettua systemd-service joka ajaa jatkuvasti joka koneelle uudet päivitykset automaationa, mutta pitää varmaan tällä menolla lisätä sinne sitten jokaöinen reboottaus kanssa niin ei tarvi noita kernel-päivityksiäkään kyttäillä.

Kaukana on ne ajat kun servereiden uptimetkin oli satoja päiviä ilman mitään ongelmia.

Juu, omassa kotilabrassakin on huomannut että päivityksiä on nyt viimeisen parin kuukauden aikana tullut ihan älyttömiä määriä, varsinkin security-päivityksiä. Tuo nyt on ihan normaalia että ennen kesälomakautta tulee paljon tavallisia softapäivityksiä mutta nyt on kyllä sekä tavallisia että turvapäivityksiä tullut niin että on saanut vähintään viikon välein päivitellä koneet läpi. Normaalisti on noin kuukauden välein noita päivitellyt mutta nyt on kyllä noita security-kategorian paketteja ollut sen verran paljon että vaikka nuo omat virtuaalikoneet ovatkin aika hyvin suojattuja ulkomaailmalta niin päivityksiä on tullut ajettua tiuhempaan.

Pitäisi itsekin kehitellä joku systeemi noiden päivitysten helpompaan hallintaan, tähän asti olen ihan käsin käynyt asentelemassa kun valvontajärjestelmä on ilmoitellut uusista päivityksistä. Täysin automaattiseksi en kuitenkaan ainakaan kaikkien koneiden päivityksiä ja bootteja halua, ettei mikään vähän tärkeämpi kotiverkon palvelu yhtäkkiä hajoa huonolla hetkellä.

 

[tumii]

Juu, omassa kotilabrassakin on huomannut että päivityksiä on nyt viimeisen parin kuukauden aikana tullut ihan älyttömiä määriä, varsinkin security-päivityksiä. Tuo nyt on ihan normaalia että ennen kesälomakautta tulee paljon tavallisia softapäivityksiä mutta nyt on kyllä sekä tavallisia että turvapäivityksiä tullut niin että on saanut vähintään viikon välein päivitellä koneet läpi. Normaalisti on noin kuukauden välein noita päivitellyt mutta nyt on kyllä noita security-kategorian paketteja ollut sen verran paljon että vaikka nuo omat virtuaalikoneet ovatkin aika hyvin suojattuja ulkomaailmalta niin päivityksiä on tullut ajettua tiuhempaan.

Pitäisi itsekin kehitellä joku systeemi noiden päivitysten helpompaan hallintaan, tähän asti olen ihan käsin käynyt asentelemassa kun valvontajärjestelmä on ilmoitellut uusista päivityksistä. Täysin automaattiseksi en kuitenkaan ainakaan kaikkien koneiden päivityksiä ja bootteja halua, ettei mikään vähän tärkeämpi kotiverkon palvelu yhtäkkiä hajoa huonolla hetkellä.

Itse juurikin tähän käsin päivittelyyn, kaikennäkösten wrapper skriptien jne käsin pyörittelyn tuloksena vedin kylmästi kaikki koneet servereistä työasemiin vaan aiemmasta sekasikiö-viritelmästä Debian Stableksi ja kaikki päivitykset perusjärjestelmästä työpöytäsoftiin systemd-servicellä päivittymään 6 tunnin välein joka koneelle. Enpä muista että olisi pitkään aikaan mitään tämän tuloksena hajonnut, ja vaikka hajoaisi niin vetää sitten niskalaukauksen särkyneeseen nodeen ja Ansiblella uusi samanlainen parissa minuutissa tilalle. Voi keskittyä sitten säästyneellä ajalla keksimään lisää hajoavia palikoita näihin leluihin

Ja varmaan lisään itte ton reboottauksenkin näiden kernelpäivitysten tuloksena, katotaan sitten täytyykö peruuttaa vai jääkö pysyväksi osaksi automaatiota.

 

[JokuHullu]

Tämä on kieltämättä hiukan huvittavaa kun nykysin Debian Stablellakin (joka on kuuluisa enemmänkin siitä päivitysten hitaudesta) tulee suunnilleen joka toinen päivä uusi kerneli siinä missä aiemmin, yli vuosikymmenen käyttelin Archia (=toinen ääripää päivitystahdin suhteen) jossa riitti kertaviikkoon päivittelyt aivan hyvin. Varmaan noita kriittisiä kernel-tason haavottuvuuksia tullut siihen tahtiin tässä kevään mittaan että pienetkin patchit on laitettu jakeluun lyhyellä aikataululla.

Kypsyin itte jo tovi sitten koneiden jatkuvaan käsin päivittelyyn niin tuli laitettua systemd-service joka ajaa jatkuvasti joka koneelle uudet päivitykset automaationa, mutta pitää varmaan tällä menolla lisätä sinne sitten jokaöinen reboottaus kanssa niin ei tarvi noita kernel-päivityksiäkään kyttäillä.

Kaukana on ne ajat kun servereiden uptimetkin oli satoja päiviä ilman mitään ongelmia.

Tuosta Arch --> Debian siirtymästä.. oletko ollut tyytyväinen, et jäänyt kaipaamaan mitään jne.? Mikä oli sinulle suurin syy siirtoon?

Itse olen muutaman vuoden Archia käyttänyt ja aina välillä tulee mieleen Debian mutta en ole kuitenkaan lähtenyt vaihtamaan kun Archissakaan nyt oikeastaan vikaa ole. Toki moni softa mitä ei repoista löydy on yleensä saatavilla vain .deb ja .rpm, mutta eipä tuokaan nyt maailmaa ole kaatanut.

 

[tumii]

Tuosta Arch --> Debian siirtymästä.. oletko ollut tyytyväinen, et jäänyt kaipaamaan mitään jne.? Mikä oli sinulle suurin syy siirtoon?

Itse olen muutaman vuoden Archia käyttänyt ja aina välillä tulee mieleen Debian mutta en ole kuitenkaan lähtenyt vaihtamaan kun Archissakaan nyt oikeastaan vikaa ole. Toki moni softa mitä ei repoista löydy on yleensä saatavilla vain .deb ja .rpm, mutta eipä tuokaan nyt maailmaa ole kaatanut.

Lähtisin ehkä tarinassa liikkeelle siitä, kun alunperin dpkg-pohjaset distrot (joiden kanssa 2009 eteenpäin olin säädellyt) vaihdoin Archiin 2013 erityisesti Steamin tultua Linuxille. Tohon aikaan vallitsi tämä 2010-luvun alkuvuosien 32- ja 64-bittisten multilib-kirjastojen kanssa järjetön säätely yhdistettynä Debianin "open source only" filosofiaan joka ei ollut mm. Steamin, Nvidian ajureiden ja oikein minkään muunkaan kanssa toimiva systeemi. Dpkg ei tykänny lainkaan muista ku virallisista repoista tai repojen ulkopuolelta asennetuista paketeista ja kun niitä meni asentelemaan, seuraavat päivitykset aika monesti särki koko järjestelmän tavalla tai toisella.

Archin bleeding edge -paketinjakelusta oli silloin massiivinen hyöty kaiken ton sekoilun jälkeen kun melkeinpä kaiken silloin ja edelleen itselle tarpeellisen sai asennettua joko Archin repoista ja/tai AUR:sta helposti ilman jatkuvaa riitelyä perusjärjestelmän kanssa. Ja pacman ei nikotellu läheskään niin paljoa riippuvuuksien yms kanssa dpkg:een verraten, kaikenkaikkiaan yli 13 vuotta tuli sitä käytettyäkin pääasiallisena käyttiksenä. Sivussa sitten servereinä oli Debiania edelleen niin pysy siltä osin siitäkin jatkuvasti kärryillä. Vois tiivistää että Archin satunnaiset hajoilut oli helpompi sulattaa ja korjata kuin Debianin paketinhallinnan puutteet.

Ja nyt tässä 2026 palasin kaikkien koneiden kanssa Debianiin, kun nykysin ei oikeastaan ole mitään näitä ajuri- ja kirjasto-ongelmia minkään distron kanssa enää. Halusin yksinkertaistaa näiden koneiden ylläpitokuormaa kun jokaviikkoset käsityönä tehtävät päivitys- ja backup-sulkeiset alko kyllästyttämään ja Archiin en välttämättä automatisois päivityksiä vieläkään, mutta Debian Stablen päivitystahti on sen verran konservatiivinen että kertyneen kokemuksen kautta itse luotan siihen että antaa mennä kaiken ylläpitotyön autopilotilla vaan. Ja opettelin käyttämään backuppien sijasta vaan yksinkertaisesti Ansiblea (tää pets vs cattle -ajatus) niin noiden IaC -työkalujen kanssa on tarkotuksenmukaista että se käyttis on vakaa ja ongelmatilanteissa koko käyttöjärjestelmän voi vain surutta tuhota ja asentaa muutamassa minuutissa tyhjästä halutunlaiseksi uudelleen, huolehtii vaan että käyttäjädata on tallessa muualla.

Debianin repoissa on edelleen puutteita, mutta käytännössä kaikki semmoset softat, jotka stablen repoista puuttuu, voit serverillä ajaa joko kontitettuna (Docker, K3s) ja työpöydällä Flatpakin kautta niin tolle bleeding edge -pakettikannalle alkuperänen tarve on poistunut. Niin alla pyörivä perusjärjestelmä voi olla vaan se melkeinpä kaikista distroista vakaimmaksi todettu kun sen päällä voi ajaa eristettynä mitä tahansa ajantasaista softaa ongelmitta ilman mitään takavuosien säätelyä.

Eli tldr; en ole Archista mitään kaivannut, koska saat käytännössä nykyään kaikille distroille kaikki softat niin omakohtaseen kokemukseen pohjautuen on järkevää pitää se perusjärjestelmä tylsän vakaana niin se vähentää merkittävästi hajoamisriskiä ja ylipäätään ylläpitotaakkaa. Linuxin opetteluun Arch on kyllä verraton kapistus mun mielestä et jos haluaa säädellä ja penkoa Linuxin syvempää olemusta niin se on siihen verrattoman hyvä distro. Mutta itse jäin varmaankin nyt sit "eläkkeelle" siitä tässä kohtaa

 

[TemeV]

...kun nykysin Debian Stablellakin (joka on kuuluisa enemmänkin siitä päivitysten hitaudesta) tulee suunnilleen joka toinen päivä uusi kerneli...

...perusjärjestelmä voi olla vaan se melkeinpä kaikista distroista vakaimmaksi todettu...

Muistutellaanpa taas, että Debian "vakaus", siinä tarkoituksessa mihin tuo release nimi "Stable viittaa, ei tarkoita sitä että käyttiksessä ei olisi bugeja tai se ei kaatuilisi. Se nimenomaan tarkoittaa sitä että päivitykset on hitaita. Tai oikeastaan niitä päivityksiä ei tule, paitsi bugikorjaukset. Ja kiitos tekoälyn, niitä bugikorjauksiahan on alkanut viimeaikoina tipahdella kerneliinkin melkoista tahtia.

Yleensä tuo vakaus on hyvä, mutta mulla se iski näpeille Nextcloudin kanssa. Joku päivitys Nextcloudin AIO-kontissa vaati uudempaa Dockeria kuin mitä sillä hetkellä alla oleva Debian tarjosi. Korjaus oli toki helppo, piti vain päivittää Debian pykälää uudempaan, mutta tuon joutui vaan tekemään vähän hätäisesti. Yleensä haluaisin nuo päivitykset tehdä kaikessa rauhassa niin että ehtii korjata jos päivitys rikkoo jotain. Onneksi ei rikkonut.

 

[topiv]

Ja kiitos tekoälyn, niitä bugikorjauksiahan on alkanut viimeaikoina tipahdella kerneliinkin melkoista tahtia.

Tämä olikin mielenkiintoinen tieto, kerrotko lisää, miten Debianin kernel-päivityksiä on saatu kiihdytettyä tekoälyn avulla?

 

[Ogeli]

Torvaldsin mielipide teköälystä linuxin kehityksessä:

Linus Torvalds sanoi ääneen sen, mitä kaikki eivät halua myöntää

Torvaldsin mukaan tekoälytyökalut ovat luoneet ongelman, jossa sama tekoälyn löytämä ongelma raportoidaan valtavan monta kertaa.

www.iltalehti.fi

Linux-käyttöjärjestelmän kehittäjä Linus Torvalds avautui sunnuntaina viikoittaisessa raportissaan siitä, että tekoäly on tehnyt Linuxin yksityisestä bugienkorjauslistasta ”lähes täysin hallitsemattoman”.

Syynä on Torvaldsin mukaan se, että käyttäjät löytävät samoja bugeja tekoälyllä, ja päällekkäisiä raportteja lähetetään valtavina määrinä bugien korjauslistalle, peittäen alleen oikeasti tärkeät korjattavat asiat.

– Tekoälyn löytämät bugit ovat luonteeltaan sellaisia, jotka eivät ole salaisia ja niiden korjausehdotukset yksityisellä listalla ovat ajanhukkaa kaikille mukana oleville.

Torvaldsin mukaan pelkkä tekoälyn löytämän bugin raportointi johtaa siihen, että asioita lähetetään parhaiten osaaville henkilöille, jotka saattavat sanoa asian olevan korjattuna jo viikkoja tai kuukausia sitten.

loput lehdestä...

 

[TemeV]

Tämä olikin mielenkiintoinen tieto, kerrotko lisää, miten Debianin kernel-päivityksiä on saatu kiihdytettyä tekoälyn avulla?

Tässä on nyt se väärä mielikuva siitä, että Debianin kernel-päivitykset olisi jotenkin hitaita. Siis niin että siellä olisi ollut joku ongelma, että eivät ole saaneet päivityksiä aikaan. Ei ne ole hitaita, ihan yhtänopeasti ne korjaukset sinne tuodaan kuin muuallekin. Tai lienee siinä toki ylimääräinen työvaihe, koska joutuvat back porttaamaan sille vanhalle kernelilleen ne päivitykset, kun varmaankaan aina ei voi korjausta ihan suoraan mainlinesta poimia. Niitä tietoturvareikiä, joita Debianinkin on pakko korjailla, on vaan tullut ilmi viimeaikoina ihan ennen näkemätön tahtia, minkä vuoksi Debiankin tarjoaa yhtenään kernel-päivityksiä.

Edit: Tekstiä edioitessa tipahti vahingossa pois se varsinainen vastaus kysymykseen, eli tekoälyllä löydetään bugeja joihin Debianinkin pitää sitten jaella korjaukset kernel-päivityksen muodossa. Ja olettaisin, että myös Debianin kernel-ylläpitäjät käyttävät tekoälyä apuna niiden korjausten liimaamisessa vanhaan kerneliin.

 

[JiiPee]

Kaikki viimeaikaiset exploitit tuon aiheutti. Yleensä viettävät noin viikon testingissä mutta nyt puskivat ne melkein heti jakoon

Tämähän se syy on. Sitä ei myöskään auta se kun kiireellä viritellään paikkaa niin sitten ei kaikki menekkään kuin elokuvissa ja paikkaa sitten korjaillaan.

 

[Ryzkis40]

Mitähäh lie Mintissä taas keksitty kun faijan koneessa GTX 660ti lakkasi yhtäkkiä pelittämästä. Käytössä vanhempi 6.8 kerneli jonka kanssa paritin aiemmin 470-sarjan ajurin yhteen, mutta nyt näyttiksen kiihdytysominaisuudet ikäänkuin ei ollut käytössä lainkaan ja pelit kaatui heti kun jotain 3d-pyöritystä olisi pitänyt tulla. Purgetin ajurin pois ja yritin asentaa uudestaan "sudo apt install nvidia-driver-470", mutta jostain syystä se halusi väkisin asentaa 535-ajuria joka ei edes tue koko näyttistä? En tiedä, hermo paloi ja heivasin koko näyttiksen koneesta veke ja laitoin prossun integroidun kuppanäyttiksen käyttöön. Taitaa asia olla niin että vanhat nvidiat on roskiskamaa Linuxin kanssa, ei vaan jaksa tapella.

 

[keskiverto]

Mitähäh lie Mintissä taas keksitty kun faijan koneessa GTX 660ti lakkasi yhtäkkiä pelittämästä. Käytössä vanhempi 6.8 kerneli jonka kanssa paritin aiemmin 470-sarjan ajurin yhteen, mutta nyt näyttiksen kiihdytysominaisuudet ikäänkuin ei ollut käytössä lainkaan ja pelit kaatui heti kun jotain 3d-pyöritystä olisi pitänyt tulla. Purgetin ajurin pois ja yritin asentaa uudestaan "sudo apt install nvidia-driver-470", mutta jostain syystä se halusi väkisin asentaa 535-ajuria joka ei edes tue koko näyttistä? En tiedä, hermo paloi ja heivasin koko näyttiksen koneesta veke ja laitoin prossun integroidun kuppanäyttiksen käyttöön. Taitaa asia olla niin että vanhat nvidiat on roskiskamaa Linuxin kanssa, ei vaan jaksa tapella.

470:n kaikki tuki (NVidialta) on loppunut kesällä 2024, joten ajureita tarjoavat halunnevat jättää sen pois. Se selittäisi 535:n tarjoamisen.

Tuliko Minttiin päivityksiä, vai lopettiko minkään muuttumatta?

 

[mahead]

Ja olisiko sieltä löytyny joku legacy-ajuripaketti, jossa tuki mukana?

 

[Ryzkis40]

470:n kaikki tuki (NVidialta) on loppunut kesällä 2024, joten ajureita tarjoavat halunnevat jättää sen pois. Se selittäisi 535:n tarjoamisen.

Tuliko Minttiin päivityksiä, vai lopettiko minkään muuttumatta?

Olin asettanut Mintin päivittymään automaattisesti joten mahdollisesti sieltä jotain päivitystä oli pukattu jonka vuoksi ajuri lopetti toimintansa. Itse ajurin muistaakseni jähmetin niin ettei sitä päivitettäisi mihinkään. Mahdollisesti jollain kikkailulla olisi saanut 470:n toimimaan, mutta tulevaisuutta ajatellen ei oikein napannut jos joutuu taas jonkun muuttuessa olla säätämässä kun ei taas yhtäkkiä toimi. Pitänee laittaa kaapista R7 260 tilalle jos tuo AMD pelittäisi paremmin ja varmaan pyörii ne vanhat pelit mitä faija pelailee.

 

[Ossih]

Olin asettanut Mintin päivittymään automaattisesti joten mahdollisesti sieltä jotain päivitystä oli pukattu jonka vuoksi ajuri lopetti toimintansa. Itse ajurin muistaakseni jähmetin niin ettei sitä päivitettäisi mihinkään. Mahdollisesti jollain kikkailulla olisi saanut 470:n toimimaan, mutta tulevaisuutta ajatellen ei oikein napannut jos joutuu taas jonkun muuttuessa olla säätämässä kun ei taas yhtäkkiä toimi. Pitänee laittaa kaapista R7 260 tilalle jos tuo AMD pelittäisi paremmin ja varmaan pyörii ne vanhat pelit mitä faija pelailee.

Tuo vanhojen nvidia ajurien kanssa pelaaminen on vähän kikkailua aina. Muistaakseni ajurin pystyi lukitsemaan ja pysymään tietyssä versiossa. Oiskohan toi toiminu joskus:

apt-mark hold <package_name>

 

[BongisKhan]

Linuxeja on pyörinyt erilaisilla palvelinkoneilla ja läppäreillä kohta neljännesvuosisadan ajan, mutta pääasiallisella pöytäkoneella on viimeksi ollut Linux dualboottina reilusti yli 10 vuotta sitten. Silloiset kokeilut jäivät kuitenkin aina aika lyhyeen, lähinnä sen takia, että silloin saadakseen kaiken toimimaan, oli usein pakko tehdä kaikenmaailman hämäriä custom-puukotuksia joidenkin epämääräisten foorumipostausten neuvojen mukaan, jotka yleensä ennemmin tai myöhemmin rikkoivat käyttiksen. Viimeistään isompien käyttispäivitysten yhteydessä. Pelituki oli silloin myös vielä aika pitkälti 404.

Microsoftin touhu ja Windows 11 tasainen paskiintuminen kuitenkin pikkuhiljaa kypsyttivät minut ajatukseen siitä, että tsekkaisin mitä työpöytälinuxien maailmaan tätä nykyä kuuluu. Kohtuullisen äskettäiset positiiviset kokemukset PopOSin kanssa läppärillä siivittivät myös päätöstä kaivertaa pääasiallisen pöytäkoneen levyille tilaa Linux-asennukselle. Testiin päätyi CachyOS, osittain monien kehujen ansiosta, osittain sen takia, että tähän asti olen käyttänyt lähes aina jotain Debian/Ubuntu-pohjaisia käyttiksiä, joten teki mieli kokeilla vaihteeksi jotain muuta.

Täytyy sanoa, että ensivaikutelma on kyllä ollut todella positiivinen. Aivan kaikki on toiminut suoraan pakasta vetämällä ilman mitään säätöä, minkäänlaista pienintäkään "perusbugailua" ei ole esiintynyt ja vaikka toki Win11 modernilla NVME-levyllä ei isommin jumittele, CachyOS on kyllä ihan kaikessa vaan kertaluokkaa sähäkämpi. Jopa näin superultrawide-monitorilliselle oleellinen PowerToysin Fancyzonesia vastaava toiminnallisuus löytyi käyttiksestä suoraan ja toimi täysin moitteetta.

Silloin kun minulla on viimeksi dualboottina Linux ollut, NTFS-levyjen mounttaus ja luku onnistui kyllä Linux-puolelta, mutta kirjoitus oikein ei. Oli erittäin positiivinen yllätys, että tätä rajoitetta ei enää ole, vaan pystyn vapaasti käyttämään myös kaikkia NTFS-levyjänikin, mikä on kyllä erittäin iso bonus ja vähentää oleellisesti tarvetta buutatta Windowsin puolella. Muutenkin kaikkien oleellisten softien (Firefox, Thunderbird, Steam, Discord, Unity3D ym.) asetukset sai portattua Linux-puolelle todella kivuttomasti ja nekin toimivat kaikki ihan heittämällä.

Sekin on kyllä erittäin jees, että toisin kuin vuodesta 1998 tähän päivään eksyneen petolinnun perseeltä näyttävän Mintin rinnalla CachyOSin yleinen graafinen ilme on myös suoraan pakasta erittäin omaan silmään miellyttävä (Plasma Wayland yms).

CachyOS on pyörinyt koneella nyt reilun viikon päivät, enkä ole sinä aikana käynyt kertaakaan Windowsin puolella. Voi toki olla alkuinnostustakin ja kohta on taas kyrpä otsassa kun työpöytä-Linuxin vuosi ei sittenkään ollut vielä, mutta nyt kyllä tuntuu ekaa kertaa oikeasti siltä, että Windows jää lähinnä yksittäisten pelien ja VR:n takia koneelle, mutta muuten en tule enää taakse katsomaan.

 

[Barbarossa]

Linuxeja on pyörinyt erilaisilla palvelinkoneilla ja läppäreillä kohta neljännesvuosisadan ajan, mutta pääasiallisella pöytäkoneella on viimeksi ollut Linux dualboottina reilusti yli 10 vuotta sitten. Silloiset kokeilut jäivät kuitenkin aina aika lyhyeen, lähinnä sen takia, että silloin saadakseen kaiken toimimaan, oli usein pakko tehdä kaikenmaailman hämäriä custom-puukotuksia joidenkin epämääräisten foorumipostausten neuvojen mukaan, jotka yleensä ennemmin tai myöhemmin rikkoivat käyttiksen. Viimeistään isompien käyttispäivitysten yhteydessä. Pelituki oli silloin myös vielä aika pitkälti 404.

Niin ne ajat muuttuu. Tuo kuvatunlainen kuulostaa paljolti Windowsin nykypäivältä...

CachyOS on pyörinyt koneella nyt reilun viikon päivät, enkä ole sinä aikana käynyt kertaakaan Windowsin puolella. Voi toki olla alkuinnostustakin ja kohta on taas kyrpä otsassa kun työpöytä-Linuxin vuosi ei sittenkään ollut vielä, mutta nyt kyllä tuntuu ekaa kertaa oikeasti siltä, että Windows jää lähinnä yksittäisten pelien ja VR:n takia koneelle, mutta muuten en tule enää taakse katsomaan.

VR:n osalta ei havaintoja, mutta ongelmaksi muodostuvat pelit ovat suurelta niitä jotka nojaavat johonkin rootkit-toiminnallisuuteen. Nykyään MS maailmassa ne on valkopesty salonkikelpoisiksi "DRM" ja "anti-cheat" verukkeilla. Loput ongelmatapaukset ovat sitten yksilöitä, tyyliin tehty jotakin odottamattomalla tavalla tai oikaistu jossakin.

Näihin jälkimmäisiin monesti tulee Wineen/Protoniin korjaus tai workaround ennemmin tai myöhemmin, varsinkin jos suositusta pelistä kyse. Noiden ensiksimainittujen kanssa pärjää parhaiten kun kiertää ne kaukaa, joissakin saattaa näinä päivinä olla jonkinlainen Linux tuki mutta itsellä jää nykyään ostamatta. Ei ole oma peliharrastus siihen kaatunut.

 

[Mukava]

Silloin kun minulla on viimeksi dualboottina Linux ollut, NTFS-levyjen mounttaus ja luku onnistui kyllä Linux-puolelta, mutta kirjoitus oikein ei. Oli erittäin positiivinen yllätys, että tätä rajoitetta ei enää ole, vaan pystyn vapaasti käyttämään myös kaikkia NTFS-levyjänikin, mikä on kyllä erittäin iso bonus ja vähentää oleellisesti tarvetta buutatta Windowsin puolella. Muutenkin kaikkien oleellisten softien (Firefox, Thunderbird, Steam, Discord, Unity3D ym.) asetukset sai portattua Linux-puolelle todella kivuttomasti ja nekin toimivat kaikki ihan heittämällä.

En kyllä ihan hirveästi lähtisi edelleenkaan NTFS-levyille kirjoittelemaan dataa Linuxin puolella. Se on edelleen sellainen, että jossain vaiheessa se levy menee solmuun ja sen jälkeen voi datalle heittää hyvästit. Tuo nykyinen ajuri on kuitenkin edellen se reverse engineerattu ja ei sille ole tainnut ihan hirveästi olla tehty mitään. Ilmeisesti tulossa on kuitenkin uudempi ajuri jossain tulevassa kernelissä.

 

[TemeV]

En kyllä ihan hirveästi lähtisi edelleenkaan NTFS-levyille kirjoittelemaan dataa Linuxin puolella. Se on edelleen sellainen, että jossain vaiheessa se levy menee solmuun ja sen jälkeen voi datalle heittää hyvästit. Tuo nykyinen ajuri on kuitenkin edellen se reverse engineerattu ja ei sille ole tainnut ihan hirveästi olla tehty mitään. Ilmeisesti tulossa on kuitenkin uudempi ajuri jossain tulevassa kernelissä.

7.1:ssä tulee uusi NTFS-ajuri. Julkaistiin toissapäivänä, eli eiköhän se Cachyssä ole kohta ajossa.

 

[Barbarossa]

En kyllä ihan hirveästi lähtisi edelleenkaan NTFS-levyille kirjoittelemaan dataa Linuxin puolella. Se on edelleen sellainen, että jossain vaiheessa se levy menee solmuun ja sen jälkeen voi datalle heittää hyvästit. Tuo nykyinen ajuri on kuitenkin edellen se reverse engineerattu ja ei sille ole tainnut ihan hirveästi olla tehty mitään. Ilmeisesti tulossa on kuitenkin uudempi ajuri jossain tulevassa kernelissä.

Eikö ne kaikki NTFS ajurit ole "reverse engineerattu" kun ei MS ole tietääkseni koskaan julkaissut riittävän täydellistä speksiä että sen pohjalta voisi toteuttaa ajurin ilman reverse engineerausta.

Tuo nykyinen ntfs3 on kuitenkin Paragonin kaupallisen ajurin pohjalta tehty, ei se ihan täysin paska ole toisin kuin FUSE-pohjainen ntfs3g.

Ongelma tässä on se että NTFS on suljettua kuraa, ellei MS avaa speksejä niin ei sille ns. täydellistä ajuria tule open sourcena ikinä.

 

[tumii]

CachyOS on pyörinyt koneella nyt reilun viikon päivät, enkä ole sinä aikana käynyt kertaakaan Windowsin puolella. Voi toki olla alkuinnostustakin ja kohta on taas kyrpä otsassa kun työpöytä-Linuxin vuosi ei sittenkään ollut vielä, mutta nyt kyllä tuntuu ekaa kertaa oikeasti siltä, että Windows jää lähinnä yksittäisten pelien ja VR:n takia koneelle, mutta muuten en tule enää taakse katsomaan.

Omakohtaisesti pystyn toteamaan ainakin reilun 15 vuoden Linux-työpöytäkäytön (ja toki servereitäkin sivussa) aikana (Debian + Arch, KDE, pienelti jotain muita distroja testaillut) että ero on ihan massiivinen siihen takavuosien kirjoita viis komentoa, muokkaa kolmea konffifilua, käynnistä init/systemd palvelu uusiksi, säädä vähän lisää, aja päivitykset, reboot ja kädet ristissä että systeemi vielä boottaa -touhuun. Ja usein tuloksena asenna koko käyttöjärjestelmä uudelleen jonkun mystisen dependency- tai ajuriongelman takia uusiksi säännöllisin väliajoin. Nythän Linux on oikeasti ihan toimiva työpöytäkäyttöjärjestelmä ja nuo aloittelijaystävällisemmät distrotkin ovat verhonneet kaikki aiemmin komentoriviltä pakotetusti tehdyt asiat nättien ikkunoiden (tai automaation) taakse että aikalailla nämä on semmosia "set and forget" järjestelmiä tänä päivänä. KDE on työpöytänäkin kehittynyt ihan valtavasti tässä ajassa. Distrojen erot on kaventuneet myös aika paljon, kun on tullut Flatpak, Docker yms jotka mahdollistaa samojen softien ajamisen oikeastaan millä tahansa distrolla kivuttomasti ja distroja ei tartte valita enää sen mukaan missä on kattavimmat repot, kun se oli melkeenpä pääasiallinen syy ainakin itselle vaihtaa Debian Archiin aikanaan.

Windowsin puolelta Win 7 on viimenen jota itse käytin työpöydällä käyttöjärjestelmänä, dualboottina ja virtuaalikoneina toki sen jälkeen niitä uudempia versioita ollut. Win 10/11 käyttänyt pelkästään työpaikan koneilla niin käyttökokemus toki sikäli eroaa perus kuluttajaversiosta jonkun verran ja työpaikan koneella nyt käyttää lähinnä VPN:ää ja niitä muutamaa loppukäyttäjäsovellusta niin on sinällään yhdentekevää miltä se kirjautumisikkuna käyttöliittymä näiden sovellusten käynnistämiseen näyttää. Ja itsellä M365 on tarttenut käyttää lähinnä nettiselaimella mikä nyt toimii millä tahansa käyttiksellä.

Mutta, kun asensin sitten ihan vaan tutustuakseni ja testatakseni Win 11:tta omilla kotikoneilla, oli useampi läppäri ja yks pöytäkone mille päädyin sitä dualboottina asentamaan. Niin tuli todettua että MS on selvästi tehnyt kyllä aivan kaikkensa Windowsin asentamisen ja käyttöönoton hankaloittamiseksi. Yksistään WIndowsin installerin ilmeisesti todella puutteellinen ajurikokoelma, joka ei sisältänyt lainkaan mm. muutaman vuoden vanhalle läppärille NVME-SSD sekä näppis/hiiri ajureita ollenkaan, vaan piti USB näppiksen ja hiiren kanssa arpoa laitevalmistajan sivuilta umpimähkää ladatuista .infeistä se oikea että saan edes osiotaulun tehtyä Samaan aikaan Linuxin kernel sisältää nykyään ajurit käytännössä suunnilleen kaikelle maan ja taivaan väliltä ja melkeinpä minkä tahansa distron auto-installer napin painalluksella asentaa sulle käyttövalmiin käyttiksen ilman mitään säätämistä. Kaikenkaikkiaan Windowsin asentaminen ainakin omalla otannalla vaatii moninkertaisesti suuremman säädön kuin Linuxin nykyään, mikä tuntuu lähinnä huvittavalta kun perinteisestihän on ajateltu juuri päinvastoin. Muuten nyt enempää erittelemättä Windowsin käyttökokemusta (siitä riittää muualla juttua tällä palstalla) niin tuntuuhan tuo Win 11 oikeasti aika absurdilta järjestelmältä kun on tottunut käyttämään melkolailla vakaasti toimivaa ja bloattivapaata käytttöjärjestelmää pitkään.

Peleistä en osaa sen tarkemmin sanoa kun ei joitakin Steamista natiivisti Linuxille yli 10 vuoden ajan löytyneitä poikkeuksia lukuunottamatta tule itsellä pelattua mitään mutta ilmeisesti niidenkin tuki on melkolailla raketoinut tässä ajassa Linuxin hyväksi. Muutamaa Win/Mac only softaa (mm. MS Office, Lightroom ja joku muukin) on pystynyt omiin tarpeisiin ajamaan Windows virtuaalikoneelta käsin niin ei oo itsellä tarvinnu niitä varten olla edes dualboottia pitkiin aikoihin. PCI passthroughilla saa näyttiksen jne ohjattua sille varsin vaivatta niin VM:n suorituskyky on riittänyt omiin tarpeisiin mainiosti.

Eli, nyt ottamatta kantaa siihen että mikä nyt on se kuuluisa Year of Linux desktop niin ainakin kannustimet Windowsin käyttöön näyttää vähenevän aika radikaalisti ajan mittaan...

 

[mahead]

Mutta, kun asensin sitten ihan vaan tutustuakseni ja testatakseni Win 11:tta omilla kotikoneilla, oli useampi läppäri ja yks pöytäkone mille päädyin sitä dualboottina asentamaan. Niin tuli todettua että MS on selvästi tehnyt kyllä aivan kaikkensa Windowsin asentamisen ja käyttöönoton hankaloittamiseksi.

Tämä! Just tällä viikolla hain kotiin tuollaisen Asuksen Open -läppärin, joka tulee 70+ ikäisen äidin käyttöön. Osasin kyllä varautua että Linuxia ei koneeseen suostu ottamaan, joten työpaikan kautta saatu Windows tuli asennettua.

Ensimmäinen hankaluus oli ISO-tiedoston lataamisen tuska (siitä plussaa että semmoinen sentään nykyään on). Lataussivu vain *ttuili kolmella eri koneella ja kahdella eri verkolla testattuna, että nyt on niin epäilyttävää toimintaa, että eipähän annakaan ladata. Sama myös sillä Mediacreator-työkalulla. Kunnes se sitten randomisti yhtäkkiä toimikin.

Seuraavat murheet tuli asennuksen kanssa. Ensiksi pakolliset päivitykset piti asentaa, mutta tietenkään langattoman verkkokortin ajureita ei asennusmedialta löytynyt, niin kaapista piti kaivaa usb-verkkohimmeli jolla koneen sai verkkoon. Olisihan sitä oikeaa ajuriakin voinut metsästää ja usb-tikulla tarjota, mutta tämä tuntui pienemmältä pahalta.

Sitten tuli eteen Microsoft tilin tekeminen. Useamman kerran ja kahtena eri päivänä yritin, mutta äidin sähköpostiosoite oli niin epäilyttävä, että missään nimessä sitä ei voinut Microsoft tilin perustamiseen käyttää. Vahvistuskoodi kyllä tuli sähköpostiin, mutta sen syöttämisen jälkeen sanoi että ei, nej, inte, ei pysty.

Onneksi työpaikan lisenssi oli Windows 11 Pro, joten sille olikin mahdollista komentorivin kautta (oi ironia!) antaa komento, jolla online-tili ohitettiin ja pystyi perustamaan perinteisen paikallisen tilin. Sen jälkeen työpöytä tulikin jo näkyville, ja aiemmin latautuneet päivitykset olivat onnistuneet sen puuttuvan verkkokortin ajurinkin löytämään, joten sekin sentään toimi siinä vaiheessa.

Reilu vuorokausi siihen meni, ja onnistumiseen tarvittiin googlausta ja komentoriviä.

 

[Emeron]

11pro niin ei tartte komentoriviä. Valitsee vain toimialueeseen liittymisen niin saa tehtyä paikallisen tilin, itse toimialueeseen liittyminen on loogisesti sitten ihan muualta. Ei tietysti enään auta mutta jos jotakuta auttas

 

[Ogeli]

70+ ikäisen äidin käyttöön. Osasin kyllä varautua että Linuxia ei koneeseen suostu ottamaan,

Oletko saanut käsityksen vastustuksen syystä? ennakkoluulo?
Mulla yks 70+ kaveri (nainen) on pitkään käyttänyt linuxia ilman ongelmia, käytössä mint xfce versiona.

Useimitenhan nämä on selain/maili käytössä jolloin käyttis ei ole niin nokonuukaa.

 

[tumii]

Reilu vuorokausi siihen meni, ja onnistumiseen tarvittiin googlausta ja komentoriviä.

Ja kaikista koomisinta tässä on vielä se, että perinteisesti iät ajat Linux on mielletty käyttöjärjestelmäksi, jossa kaikki tehdään komentoriviltä ja joudut säätämään paljon ennen kun saat edes perusasiat (työpöydän, nettiyhteyden. nettiselaimen ja perussovellukset) toimimaan mutta tämä kuvaus täysin epäironisesti sopii nykyään paremmin Windowsiin

Ennen piti Linuxia asentaessa arpoa että mikä verkkokortti tai WiFi-tikku suostui yhteistyöhön, mutta tämäkin kyseenalainen kunnia on kyllä kiistatta siirtynyt Windowsille. Ehkä ihan hyvä niin.

 

[mahead]

Oletko saanut käsityksen vastustuksen syystä? ennakkoluulo?
Mulla yks 70+ kaveri (nainen) on pitkään käyttänyt linuxia ilman ongelmia, käytössä mint xfce versiona.

Useimitenhan nämä on selain/maili käytössä jolloin käyttis ei ole niin nokonuukaa.

Ennakkoluulo se taitaa olla suurin syy, ja tottumus parin edellisen läppärin myötä Windowsiin. Pärjää kuitenkin sen kanssa ihan hyvin ja osaa googlailla ratkaisuja joihinkin asioihinkin, niin mikäpä tuossa. Hän on kuitenkin käyttänyt jonkin verran Linuxiakin, niin aivan tuntematon sekään maailma ei ole. Olkoonkin että siitä on jo aikaa.

 

[JiiPee]

Ongelma tässä on se että NTFS on suljettua kuraa, ellei MS avaa speksejä niin ei sille ns. täydellistä ajuria tule open sourcena ikinä.

Kuraa ja kuraa. Faktaa on se että opensource puolella on tiputtu pahasti tiedostojärjestelmien kehityksessä junasta. Ja juu on olemassa ZFS mutta natiivisti sitä et linuksista löydä. Mäsää vaikka kovasti aina haukutaan niin niillä on tuolla tiedostojärjestelmä puolella kyllä pinkka aivan eri tasolla kuin linuksissa. Löytyy hyvin toimiva tiered storage ja kaikkee muuta hienoo. Linux puolella dm-cache ja dm-writecache on lähinnä säälittäviä räpellyksiä verrattuna miten hyvin toi windowsin tiered storage toimii.

bcache löytyy juu mutta sekin on kötöstys. Ja kun Kent meni ja kusi Linusin muroihin niin bcachefs:n (joka olisi voinut olla SE seuraava kunnollinen tiedostojärjestelmä) kohtalo oli vajaan vuoden jälkeen rm -rf kernelistä.

Linuksin tiedostojärjestelmää vaivaa se että jokainen kötöstys tekee jotakin hyvin, mutta sitten kun halutaan saada hiukan laajemmin toiminnalisuutta niin pitää pinota saatana 10 eri tasoa. Toki dm:n kanssa voisi hoitaa montakin asiaa kerralla, mutta se joka sen on suunnitellut ei ole siitä kyllä käyttäjäystävällistä tehnyt vaan käyttö on aivan helvetin kankeaa.

Ei ole ollenkaan ihme että niin moni zfs suostuu ajamaan vaikka se ei natiivina löydy. BTRFS toki tekee jo aika paljon kaikkea, mutta kuitenkin liian vähän. En hengitystä pidättelisi että siitä koskaan ihan oikeasti kilpailijaa zfs:lle saataisiin.

En aiheeseen ole tarkemmin perehtynyt mutta ilmeisesti mac ympäristössä on myös pinkka kunnossa.

 

[Pörkyle]

Kuraa ja kuraa. Faktaa on se että opensource puolella on tiputtu pahasti tiedostojärjestelmien kehityksessä junasta. Ja juu on olemassa ZFS mutta natiivisti sitä et linuksista löydä. Mäsää vaikka kovasti aina haukutaan niin niillä on tuolla tiedostojärjestelmä puolella kyllä pinkka aivan eri tasolla kuin linuksissa. Löytyy hyvin toimiva tiered storage ja kaikkee muuta hienoo. Linux puolella dm-cache ja dm-writecache on lähinnä säälittäviä räpellyksiä verrattuna miten hyvin toi windowsin tiered storage toimii.

bcache löytyy juu mutta sekin on kötöstys. Ja kun Kent meni ja kusi Linusin muroihin niin bcachefs:n (joka olisi voinut olla SE seuraava kunnollinen tiedostojärjestelmä) kohtalo oli vajaan vuoden jälkeen rm -rf kernelistä.

Linuksin tiedostojärjestelmää vaivaa se että jokainen kötöstys tekee jotakin hyvin, mutta sitten kun halutaan saada hiukan laajemmin toiminnalisuutta niin pitää pinota saatana 10 eri tasoa. Toki dm:n kanssa voisi hoitaa montakin asiaa kerralla, mutta se joka sen on suunnitellut ei ole siitä kyllä käyttäjäystävällistä tehnyt vaan käyttö on aivan helvetin kankeaa.

Ei ole ollenkaan ihme että niin moni zfs suostuu ajamaan vaikka se ei natiivina löydy. BTRFS toki tekee jo aika paljon kaikkea, mutta kuitenkin liian vähän. En hengitystä pidättelisi että siitä koskaan ihan oikeasti kilpailijaa zfs:lle saataisiin.

En aiheeseen ole tarkemmin perehtynyt mutta ilmeisesti mac ympäristössä on myös pinkka kunnossa.

Eikös nuo tiered storaget ole enemmän datakeskuksia tai NASseja varten? Varmaan siksi ei niin suurta kehitystä ole tapahtunut peruskäyttäjän FOSS puolella kun ei taida kovin monella olla perus PC:lä sille käyttöä. Klusteritiedostopalvelin puolella varmaan kehitystä enemmänkin tapahtunut mutta eipä noista ole itsellä kokoemusta.

Proxmosissa esim. on Ceph tuki josta löytyy tiered storage mahdolisuus, sitä en sitten tiedä onko tuollakin pohjalla se ZFS. Storage Devices — Ceph Documentation

 

[keskiverto]

Ceph tuki josta löytyy tiered storage mahdolisuus, sitä en sitten tiedä onko tuollakin pohjalla se ZFS.

CEPH on ihan oma juttunsa. Tuossa kuva: Ceph File System — Ceph Documentation

 

[EliEli]

Eli, nyt ottamatta kantaa siihen että mikä nyt on se kuuluisa Year of Linux desktop niin ainakin kannustimet Windowsin käyttöön näyttää vähenevän aika radikaalisti ajan mittaan...

Linuxin "ongelma" on se että vaikka se olisi kotikäyttäjälle yhtä hyvä vaihtoehto kuin Windows (eli samat pelit ja ohjelmat pyörivät eikä ole sen vaikeampi käyttää; aika lähelle tätä jo päästään mutta ei ihan), sekään ei välttämättä riitä Linuxiin siirtymiseen vaan jokainen tarvitsee jonkun oikean syyn jättää Windows jälkeensä.

Pelkkä hienoinen antipatia esim. Microsoftia kohtaan ei välttämättä riitä syyksi, tai se että periaatetasolla kannattaa ajatusta ilmaisesta open source-käyttiksestä tai että kannattaa tietosuojaa.

Nykyhetkessä monelle se tärkein syy voi olla että haluaisi jatkaa nykyisen vanhan tietokoneensa käyttöä joka ei suostu päivittymään Windows 11:seen. ja ilmainen Linux korvaamaan Windows vanhassa koneessa voi olla hyvä ratkaisu.

Tosiasia kuitenkin taitaa myös olla että nykyisin Windows kyllä menettää kotikäyttäjiä, mutta ei niinkään Linuxiin, vaan puhelimiin (Android ja iOS). Eli monet niistä joiden vanha PC ei suostu enää päivittymään Windows 11:seen, päättävät että mitä turhia tässä myöskään ostaa uutta PC:tä kun voi tehdä online-juttunsa puhelimellaan. Vaimonikin väsää koko ajan jotain, some sitä ja some tätä, puhelimellaan, eikä käytä koskaan taloutemme tietokoneita (läppäreitä) joita on useampia.

Voi olla että kotikäyttäjissä PC painottuu yhä enemmän pelaajiin joihin PC voi edelleen vedota, ja ehkä joihinkin heavy duty-sisällöntuottajiin, tosin sehän onkin sitten enemmän työtä vaikka sitä kotoa tekisin.
Pelaajilla taas on monesti niin uudet PC:t että niihin Windows 11 asentuu kiltisti, eikä heillä ole välttämättä syytä siirtää pelaamistaan Linuxiin kun kaikki toimii Windowsissa.

Minulla homma on juurikin näin. Pyöritän kotona Linuxia tyytyväisenä useammalla vanhemmalla läppärillä minkä rauta on liian vanhaa Windows 11:lle. Toisaalta sitten tehokkain peliläppärini, vaikka siinä minulla on Windows 11 ja Linux rinnakkain, välillä mietin että turhaan siinä Linuxia ajan koska koneella ei ole ongelmia Windows 11 kanssa ja siinä sentään pyörivät vähimmällä säätämisellä kaikki pelitkin.

Kirjoitin yllä että tämä voi olla "ongelma" Linuxille koska toisaalta koska Linuxin olemassaolo ei ilmaisena käyttiksenä ole niin riippuvainen siitä kuinka moni kotikäyttäjä sitä päättää käyttää, ei se välttämättä ole todellinen ongelma. Käyttäkööt ne jotka käyttävät, kiva jos kelpaa, "Linuxin" ei tarvitse yrittää vakuuttaa jotain sijoittajia tai yhtiön hallitusta siitä että onko se edelleen kannattavaa liiketoimintaa, kuten Windowsin (ja XBoxin) täytyy.

 

[Emeron]

Linuxin isoin ongelma on miljoona distroa ja hyvinkin myrkkyllinen keskustelu mikä on hyvä ja mikä ei. Windowsin dissaaminen jää äkkiä jalkoihin kun keskustelu menee eri distroihin

 

[EliEli]

Linuxin isoin ongelma on miljoona distroa ja hyvinkin myrkkyllinen keskustelu mikä on hyvä ja mikä ei. Windowsin dissaaminen jää äkkiä jalkoihin kun keskustelu menee eri distroihin

Distrojen paljous ei ole kovin paha mörkö koska aika nopeasti tietyt suosikit nousevat uuden käyttäjän tietoisuuteen, ja jos ei jostain syystä ole valintaansa tyytyväinen, voi myöhemmin vaihtaa toiseenkin.

Maailmassa lienee kymmeniä tai satoja Linux-distroja joista en ole edes kuullut, eikä sillä ole minulle merkitystä. Aloitin aika perus Ubuntulla kotikäytön, pari asiaa siinä alkoi kyrsiä ja nopeasti opinkin että Linux Mint on kuin Ubuntu mutta ilman kyseisiä ärsyttävyyksiä, joten siitä tuli silloin pää-Linuxini kotona.

Myöhemmin aloin kokea kiinnostusta johonkin rolling release Linuxiin jotta vältyn release upgradeilta, ja pienen haeskelun jälkeen päädyinkin OpenSUSE Tumbleweediin, ja se on kahdella koneellani käytössä. Muualla edelleen Mint.

Hienoa että tarjolla oli useampia distroja niin minun ei tarvinnut tyytyä loppuelämäkseni Ubuntuun kun halusin myöhemmin jotain paremmin minulle sopivaa.

Mielestäni eri distrojen välinen kiistelyä on enemmän ulkopuolisen silmissä väsynyttä ja joskus veljellistä piikittelyä, ei mitään suurta uskonsotaa. Joku Arch-käyttäjä on sitä mieltä että Ubuntu ja Debian ovat ajastaan jäljessä olevia reliikkejä koska niissä on vanhempi kernel, ja vastaavasti Ubuntu/Debian/Mint-käyttäjät naureskelevat "tietäväisinä" että Arch-Linuxit kaatuilisivat jatkuvasti tai olisi riippuvaisuudet solmussa päivitysten jälkeen ja niitä joutuu jatkuvasti säätämään takaisin kuntoon.

Ehkä mukana ripaus totta, mutta silti. Sen rinnalla Linux-käyttäjät voivat kuitenkin myös olla todella avuliaita aloittelijoille, vaikka joidenkin mielestä kaikki pitäisi lukea manuaalisivuilta eikä kysyä toisilta. Omasta mielestäni ehkä huonoin piirre joissakin neuvojissa on se että heidän mielestään on vain yksi oikea tapa tehdä jotain, ja väitetään että toinen yrittää tehdä jotain väärin tai ei hän oikeasti tarvitse sitä kikkaretta jonka yrittää saada Linuxissa toimimaan. Eli ehkä ollaan vähän liikaa puolustuskannalla jos johonkin ongelmaan ei löydykään helppoa ratkaisua.

 

[JiiPee]

Eikös nuo tiered storaget ole enemmän datakeskuksia tai NASseja varten? Varmaan siksi ei niin suurta kehitystä ole tapahtunut peruskäyttäjän FOSS puolella kun ei taida kovin monella olla perus PC:lä sille käyttöä. Klusteritiedostopalvelin puolella varmaan kehitystä enemmänkin tapahtunut mutta eipä noista ole itsellä kokoemusta.

No jos nyt saataisiin edes tiedostojärjestelmä joka tukisi cryptausta natiivisti. Sellaista kun ei vielä ole. Kryptauksen kyllä saa mutta se on oma tasonsa siellä tiedostojärjestelmän alla. BTRFS sitä joku on yrittäny väkertää jo monta vuotta. Väkertäjäkin välissä vaihtunu, en tiedä menikö alkuperäiseltä väkertäjältä usko hommaan.

Sitten tietty redhat sooloilee tyylilleen uskollisena omia juttujaan ja väkertää sellaista kikotinta kuin stratis. Toi saattaa joskus olla jopa ihan varteenotettava, kunhan saisivat raid ominallisuuden siihen vielä. Tuohan pitkälti ratkaisee niitä ongelmia jota mainitsin tuosta device mapperistä, tarjoten huomattavasti käyttäjäystävällisempää käyttöliittymää. Silti tuokin tuoksahtaa vahvasti purkalta purkan päälle.

Se että mulla on nyt tuossa linuksissa datapooli joka menee suunnilleen näin: blockdev -> mdadm (raid-5) -> lvm -> luks -> btrfs alkaa olla hiukan liikaa kerroksia. Lisäksi oli tuossa lvm yhteydessä vielä cache mutta otin sen pois kun se toimii niin surkeasti. Ei sillä vaan saa sitä samaa toimivuutta jonka windowsissa saa tiered storagen kanssa.

Ehkä se suurin ongelma tuon lvm/dm cachen kanssa on sen toiminnallisuus. Se cache lisätään olemassa olevaan pooliin rinnalle, se ei muuta poolin kokoa. Tämä toki hieno homma niin se on helppo poistaa. Mutta se aiheittaa ongelman että se sama data on kahdessa paikkaa. Siellä cachessa ja sitten itse poolissa. Nyt kun tapahtuu unsafe shutdown niin koko helvetin cache merkitään dirty ja se pitää sitten tarkistaa kokonaan. Kun taas windowsin tiered storage kikottimessa ne naitetaan yhteen niin että poolin kokonaiskapasiteetti on kaikkien summa. Cachessa oleva data on vain cachessa.
Lisäksi toi linuxin cache ei ole nähnyt kehitystä ties milloin, se ei ole todellakaan tarkoitettu satojen gigojen cachelle vaan suositus on joitakin kymmeniä gigoja. No tämä toki olisi ihan ok että metadata ja muu pieni jatkuvasti luettava silppu menisi sinne jos siihen pooliin saisi sitten erikseen vielä pelkän kirjoitus cachen mutta kun ei saa.

Niin ja eihän toi windowsin tiered storage toki suoraan GUI työkaluista löydy vaan on ns. advanced fyytsöri eli tarttee powershell loitsuja lasetella.

 

[IHS]

Ensimmäistä kertaa elämässäni päätin kokeilla Linuxia, saa nähdä millainen kokemus tästä tulee. Valitsin openSUSE Leap 16.0 järjestelmäksi KDE Plasman kera.
Kovasti on vuosikausia ihmiset peloitelleet Linuxin olevan mukamas "käyttökelvoton" niin päätinpä kokeilla, kun arvelen tuon olevan ihan pötypuhetta ja ihmisten käyttävän Windowsia lähinnä siksi kun se on "tuttu ja turvallinen".
Asennus onnistui helposti lukuunottamatta sitä, että jouduin vaihtamaan tiedostojärjestelmän ext4 versioksi ja asentamaan tuon kerran uudelleen, kun Btrfs jostain syystä ei itselläni toiminut.

Laitoin tuon käyttöjärjestelmän Kingston A400 480GB levylle, joka on nyt pyhitetty pelkälle Linuxille. Koneessa tällä hetkellä tuon lisäksi kaksi m2 SSD 2TB asemaa. Nämä kaksi m2 levyä jätin windowsille, mutta toiselle näistä (sama jossa W11 on) piti asentaa jokin pieni boot-tiedosto Linuxia varten. Kone käynnistyy automaattisesti Windowsiin ja Linuxiin mennään F11 rämpyttämällä (BIOS) ja valitsemalla sieltä Linuxin käynnistyksen manuaalisesti.
Pääkäyttöjärjestelmänä pysyy siis edelleen tällä hetkellä tuo W11.

 

[Pörkyle]

Mielestäni eri distrojen välinen kiistelyä on enemmän ulkopuolisen silmissä väsynyttä ja joskus veljellistä piikittelyä, ei mitään suurta uskonsotaa. Joku Arch-käyttäjä on sitä mieltä että Ubuntu ja Debian ovat ajastaan jäljessä olevia reliikkejä koska niissä on vanhempi kernel, ja vastaavasti Ubuntu/Debian/Mint-käyttäjät naureskelevat "tietäväisinä" että Arch-Linuxit kaatuilisivat jatkuvasti tai olisi riippuvaisuudet solmussa päivitysten jälkeen ja niitä joutuu jatkuvasti säätämään takaisin kuntoon.

Tässä just ihmettelly kun CachyOS on kernelissä PikaOSia jäljessä, PikaOS perustuu debian testingiin. Pika:ssa ollut jo useamman päivän 7.1 Kernel kun CachyOS vielä 7.0.12:ssa. Ei se Arch aina ole nopein.

 

[Juoksupoika93]

Tässä just ihmettelly kun CachyOS on kernelissä PikaOSia jäljessä, PikaOS perustuu debian testingiin. Pika:ssa ollut jo useamman päivän 7.1 Kernel kun CachyOS vielä 7.0.12:ssa. Ei se Arch aina ole nopein.

Ja myös uusi Mesa päivitys tuli samana julkaisupäivänä, mutta tällä hetkellä ei juuri muita isompia päivityksiä tule, koska kummallakaan maintainerilla ei ole aikaa (lomat, ja toinen ilmeisesti opiskelee juuri niin hektistä) suurin päivityksiin (esimerkiksi molemmat Gnome ja KDE Plasma olisivat kyllä uusien päivityksien tarpeessa, kun aika paljon bugeja tiedossa jotka korjaantuvat versioissa Gnome 50 tai KDE Plasma 6.6.x), sama tilanne mikä oli viime vuoden loppupuoliskolla myös, 4kk+ ennen kuin tammikuussa 2026 alkoi päivityksiä valumaan taas, silloin oli tosin syy toinen, QT + KDE Plasma päivitykset... aikaa tuntuu tosin löytyvän aina tuolle "otter-shell" projektille

PikaOS Git

Gitea (Git with a cup of tea) is a painless self-hosted Git service written in Go

git.pika-os.com

Gnome 50 vasta päivitettiin debian repossa versioon 50.2-3 (PikaOS 49.4!) ja KDE Plasma myös uusimmassa 6.6.x versiossa 6.6.5 (PikaOS 6.5.4!), tullut debianiin ilmoitus 6.7 päivityksestä, varmaan siihen ne tähtää taas, uusimpaan versioon, eli varmasti aikaa taas menee.

Sama juttu tällä hetkellä myös nobaralla, ProtonGE11 valmistelussa ja sitten Fedora 44 base, liian paljon hommaa liian vähän aikaa...

Nää parin tyypin projektit alkaa ärsyttämään liian useasti nykyään (erityisesti PikaOS discordissa tämä näkyy myös käyttäjien puolesta), mutta ymmärrän sen kyllä että ei aina voi olla 24/7 ruudun ääressä itse, mutta juuri sen takia jos olisi enemmän taustajoukkoja, jotka oikeasti pystyisivät päivityksiä / muutoksia tekemään, niin olisi aina parempi mahdollisuus sille ettei tule mitään todella pitkiä inactive momentteja, en vain ole löytänyt varteenotettavaa vaihtoehtoa vielä nobaralle tai pikaos:lle että voisin siirtyä pois.