Lihavuusepidemia

[3dfx]

Ei kyse ihan tuostakaan ole. Esim. tämä juttu on kohtuu tuore ja ollut juuri äskettäin tässä ketjussa:

Yle selvitti, mikä kasvattaa vatsamakkaroita juuri Etelä-Pohjanmaalla – viisi syytä

Suomen lihavimmat ihmiset asuvat Etelä-Pohjanmaalla, missä korostuvat monet lihavuuteen vaikuttavat asiat. Yle kysyi asiantuntijoilta, mitä ne ovat.

yle.fi

"

Juttu tiivistettynä​

• Etelä-Pohjanmaan maakunnassa ylipainoisten osuus aikuisista ylittää 30 prosenttia.
• Merkittäviä syitä lihomiseen ovat ruokakulttuuri, runsas autoilu ja liikunnan vähäisyys.
• Myös asukkaiden matala koulutus- ja tulotaso vaikuttavat terveyserojen syntyyn alueella.
• Väestön ikääntyminen ja sairaudet heikentävät Etelä-Pohjanmaan väestön yleistä hyvinvointia ja työkykyä.

"
Jokainen voi vetää omaa päätöstä sille miten sitten juuri matala koulutus ja siitä seuraava matala tulotaso vaikuttaa huonoon terveyteen ja päälle 30% ylipainoisuuteen. Sekä miten juuri ruokakulttuuri, runsas autoilu ja liikunnan vähyys (osalle ehkä yllätys) taas suoraan vaikuttaa siihen ylipainon syntymiseen.

Ei ihmisiä väkisin "estetä työskentelemästä" vaan on ihan pulaa työntekijöistä.
"
Myös työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus työikäisestä väestöstä on suurempi kuin maassa keskimäärin.

Eniten maakunnan väestössä podetaan dementiaa, tuki- ja liikuntaelinsairauksia ja mielenterveysongelmia.

Lisäksi eteläpohjalaiset syövät maan eniten erityiskorvattavia lääkkeitä muun muassa verenpainetautiin, astmaan, diabetekseen ja sepelvaltimotautiin.

Salminen-Tuomaala kertoo viimeisten kyselytutkimusten paljastavan, että masennus on lisääntynyt. Sillä voi olla yhteyttä syömiseen, liikunnan vähyyteen ja painonhallintaan.
"

Vaikka he ehkä tahtoisivat tehdä työtä he eivät PYSTY. Liikaa painoa, tuki ja liikuntaelinten sairauksia, masennusta, mielenterveysongelmia millä voi olla suora yhteys ylenmääräiseen syömiseen, liikkumisen vähyyteen ja siten myös painonhallintaan.

Ei yhtään mainita että pitäisi olla siniset silmät, keltaiset / vaaleat hiukset, lyhyet sotilaallisesti leikatut hiukset yms. ettei tuollaiset ongelmat painaisi väestöä ja että tuo jotenkin liittyisi juuri Pohjanmaahan..

Minusta tuokin juttu on aika norsunluutornista huutelua ja vedetään mutkia aika reilusti suoraksi. Esimerkiksi työnkuva selittänee tuki- ja liikuntaelinsairauksista enemmän mitä mikään muu. Fyysinen työ altistaa noille, joku konttorihomma taas ei. Varsin outoa on myös tuo toteamus, ettei raskas fyysinen työ kohota kuntoa mutta taas joku liikunta kohottaisi. En oikein itse näe fyysistä tehdastyötä tehneenä eroa sille nostelenko jotain rautakalikoita, vai mönginkö jossain paperikoneen onkalossa ja jumppaan jotain palikkaa paikoilleen vai harrastanko jotain painonnostoa ja parkkouria. Väärällä työergonomialla saa itsensä rikki, mutta myös jollain maksimipainot repimisellä punttisalillakin. THL:n sivuilla viitataan johonkin normistoon miksi fyysinen työ ei kehitä kestävyyskuntoa, sellasta normistoa ei vaan todellisuudessa esimerkiks tehtaan seisakkipäivänä tunneta vaan mennään koko päivä hiki hatussa jotta saadaan työt tehtyä ja kone käynnistymään ajallaan.

Autoilukin selityksenä aika ohhoijakkaa tasoa. Jos bussissa istuminen on arkiliikuntaa, mutta autossa istuminen ei niin en oikein ymmärrä tätäkään selitystä. Sitä arkiliikuntaa tulee fyysisessä työssä aika paljon ja myös iitä kun välimatkat on monasti aika pitkiä parkkipaikalta itse töihin, jonkun tehtaan tai maatilan sisällä ja näin.

Väestön ikääntyminen nyt voi selittää, mun nähdäkseni vanhat on lihavempia mitä nuoret ja sairaampia mitä nuoret. Muuten on aika kaukaa haettuja selityksiä taas.

 

[Joku_242]

Kylläisyyden tunteesta saa mielihyvää. Dopamiini liittyy.

Mutta ymmärtääkseni @Smugu ei puhunut ruuasta saatavasta mielihyvästä, vaan siitä että yksinkertaisesti tarvii syödä ihan hitosti että tuntee olevansa kylläinen. Hän voi varmaan korjata jos ymmärsin väärin.

Toisekseen, ei kai mielihyvä liity siihen, ettei jaksa tehdä mitään? Se että on väsynyt on eri asia kuin ettei saa jostain mielihyvää.

 

[Smugu]

Mutta ymmärtääkseni @Smugu ei puhunut ruuasta saatavasta mielihyvästä, vaan siitä että yksinkertaisesti tarvii syödä ihan hitosti että tuntee olevansa kylläinen. Hän voi varmaan korjata jos ymmärsin väärin.

Toisekseen, ei kai mielihyvä liity siihen, ettei jaksa tehdä mitään? Se että on väsynyt on eri asia kuin ettei saa jostain mielihyvää.

Nojoo tarkoitin tosiaan sitä, että itse en ainakaan tule ihan helpolla täyteen ruuasta. Esimerkkinä kotipizzan normaalikokoisia pizzoja tarvitsen kaksi, että tulen yhtään kylläiseksi. Kolmesta tulisi jo ähky ja sitten menisi makoiluksi.

 

[King Im Jo]

Mutta ymmärtääkseni @Smugu ei puhunut ruuasta saatavasta mielihyvästä, vaan siitä että yksinkertaisesti tarvii syödä ihan hitosti että tuntee olevansa kylläinen. Hän voi varmaan korjata jos ymmärsin väärin.

Toisekseen, ei kai mielihyvä liity siihen, ettei jaksa tehdä mitään? Se että on väsynyt on eri asia kuin ettei saa jostain mielihyvää.

Niin no, en osaa faktana mitään mun sanomisia pitää.
Kelasin vaan että siihen kylläisyyden tunteeseen liittyy se dopamiinisetti jota joku hakee vaikka siitä syömisestä tms.
Ja oon kyllä sitä mieltä että se mielihyvä liittyy aika vahvasti siihen mitä jaksaa/täytyy tehdä.
Fiilis on oikeastaan kaiken aikaanpaneva voima ainakin omalla kohdalla.
Ja fiilikseen liittyy aika hemmetisti just toi miten on syönyt ja onko väsynyt yms.

 

[Kojashi]

Autoilukin selityksenä aika ohhoijakkaa tasoa. Jos bussissa istuminen on arkiliikuntaa, mutta autossa istuminen ei niin en oikein ymmärrä tätäkään selitystä. Sitä arkiliikuntaa tulee fyysisessä työssä aika paljon ja myös iitä kun välimatkat on monasti aika pitkiä parkkipaikalta itse töihin, jonkun tehtaan tai maatilan sisällä ja näin.

Autoilu ei ole selityksenä mitään hohhoijakkaa, vaan erittäin laajalla otannalla todistettua kansainvälisestikin.
Lihavuuden mekassa, eli jenkeissä asiaa on myös ihmeteltyja useaan otteeseen todettu, että laaja toimiva julkinen liikenne näyttäisi johtavan vähempään ylipainoon.
Tietenkin jenkit tästä huolimatta rakentavat edelleen lähestulkoon pelkkää autoinfraa ja kaupungit ovat keskimäärin jalkankulkijalle kelvottomia...

Käänteistä voinee havannoida myös Euroopassa laadukkaasti suunniteltujen kaupunkien yhteydessä, kuten vaikka Amsterdam tai Kööpenhamina.
Ihmiset ovat katukuvassa silminnähden hyväkuntoisia verraten siihen kun menet kaikenlaisten Seinäjokien keskustaan talsimaan.
Ei ole ihan sattumaa, että maissa jossa infra on suunniteltu jalankulkijat ja pyörät edellä, ihmiset ovat tilastollisesti laihimpia (kuten nämä esimerkkikaupunkien maat, Euroopan laihimpien joukossa)

Siinä suuressa määrässä autoja vs julkinen liikenne ongelma muodostuu juuri siitä satunnaisliikunnasta.
Joo, bussimatka ei ole liikuntaa, mutta ilman autoa kävelet sinne bussipysäkille ja sieltä eteenpäin jne.
Autolla ajat suoraan kotipihasta marketin parkkiin ja takaisin. Siinä jäi taas jokunen sataa tai tuhatta askelta väliin.
Ja se oma auto sitten ohjaa käyttämään sitä lähes kaikiiin pieniinkin siirtymiin, vaikka sinne kaverin luo muutaman kilometrin päähän painaisi fillarilla tasan yhtänopeasti.

 

[Joku_242]

Niin no, en osaa faktana mitään mun sanomisia pitää.
Kelasin vaan että siihen kylläisyyden tunteeseen liittyy se dopamiinisetti jota joku hakee vaikka siitä syömisestä tms.

Täh, ei kai mielihyvä aiheuta kylläisyyden tunnetta? Korkeintaan päinvastoin.

Ja oon kyllä sitä mieltä että se mielihyvä liittyy aika vahvasti siihen mitä jaksaa/täytyy tehdä.
Fiilis on oikeastaan kaiken aikaanpaneva voima ainakin omalla kohdalla.
Ja fiilikseen liittyy aika hemmetisti just toi miten on syönyt ja onko väsynyt yms.

Ok, kuulostaa omaan korvaan aika erikoiselta tai sitten toimin sisäisesti täysin eri tavalla kuin muut ihmiset. En ole koskaan ollut semmoinen fiilistelijä, vaan asioita voi vaan tehdä, satoi tai paistoi, tai vitutti tai ei. Toki aina ei huvita mutta ei jotkut arjen askareet nyt muutenkaan tunnu miltään, korkeintaan tapauksesta riippuen tylsältä. Väsymys toki vaikuttaa fiilikseen, muttei toisin päin, ja väsymys lähtee nukkumalla/lepäämällä riittävästi. Syöminen sen sijaan ei juurikaan tunnu vaikuttavan fiiliksiin.

Autoilu ei ole selityksenä mitään hohhoijakkaa, vaan erittäin laajalla otannalla todistettua kansainvälisestikin.
Lihavuuden mekassa, eli jenkeissä asiaa on myös ihmeteltyja useaan otteeseen todettu, että laaja toimiva julkinen liikenne näyttäisi johtavan vähempään ylipainoon.
Tietenkin jenkit tästä huolimatta rakentavat edelleen lähestulkoon pelkkää autoinfraa ja kaupungit ovat keskimäärin jalkankulkijalle kelvottomia...

Käänteistä voinee havannoida myös Euroopassa laadukkaasti suunniteltujen kaupunkien yhteydessä, kuten vaikka Amsterdam tai Kööpenhamina.
Ihmiset ovat katukuvassa silminnähden hyväkuntoisia verraten siihen kun menet kaikenlaisten Seinäjokien keskustaan talsimaan.
Ei ole ihan sattumaa, että maissa jossa infra on suunniteltu jalankulkijat ja pyörät edellä, ihmiset ovat tilastollisesti laihimpia (kuten nämä esimerkkikaupunkien maat, Euroopan laihimpien joukossa)

Siinä suuressa määrässä autoja vs julkinen liikenne ongelma muodostuu juuri siitä satunnaisliikunnasta.
Joo, bussimatka ei ole liikuntaa, mutta ilman autoa kävelet sinne bussipysäkille ja sieltä eteenpäin jne.
Autolla ajat suoraan kotipihasta marketin parkkiin ja takaisin. Siinä jäi taas jokunen sataa tai tuhatta askelta väliin.
Ja se oma auto sitten ohjaa käyttämään sitä lähes kaikiiin pieniinkin siirtymiin, vaikka sinne kaverin luo muutaman kilometrin päähän painaisi fillarilla tasan yhtänopeasti.

Toisaalta liikunta ei kuluta kovin paljoa energiaa, joten tuokaan ei riitä selitykseksi. Eikös se niin mene, että painon hallinnasta 80% on kiinni syömisestä?

 

[Kojashi]

Toisaalta liikunta ei kuluta kovin paljoa energiaa, joten tuokaan ei riitä selitykseksi. Eikös se niin mene, että painon hallinnasta 80% on kiinni syömisestä?

Kyllä ja ei. Yhdysvallat onkin tässä myös mainio esimerkki, koska ruoka on merkittävän paljon korkeammin kyllästetty sokerilla ja annoskoot isompia. --> Mihinkähän moinen mahtaisi johtaa erittäin autokeskeisessä yhteiskunnassa?

Mutta yksittäisen asia ei tarvitse olla ainoan syyllinen, ja se voi olla silti merkitsevä.
Jos ihminen tykkää syödä roskaa ja liikaa sitä ja sen päälle olla liikkumatta mitään, lopputulemana lienee erittäin korkealla todennäköisyydellä vakava ylipaino, ja tuo kyseinen seuraus (ei sairaus) on nähtävissä länsimaissa aika selkeästi.

Mutta jos ihminen syö liikaa, mutta liikkuu sen verran että kuluttaa sen päivittäisen "liika"annoksensa, niin saman lopputuleman todennäköisyys laskee aika runsaasti.
Jollain absoluuttisella geenilottovoitolla pysyy terässä, vaikka söisi mitä ja aktiviteetit olisivat nolla.
Suurimmalla osalla tuuri ei ole niin hyvä, joten pitäisi ymmärtää valintojensa seuraukset.

Ihmiset ovat pohjimmiltaan keskimäärin typeriä, saamattomia, laiskoja sekä mukavuudenhaluisia.
Kun ympäröivä maailma on rakennettu sellaiseksi, että minimityöllä saa maksimipalautukset, niin eiköhän suuri osa tee ne väärät valinnat.
Vaikka tietäisi ne haitallisiksi itselleen.

 

[Taneli-]

Toisaalta liikunta ei kuluta kovin paljoa energiaa, joten tuokaan ei riitä selitykseksi. Eikös se niin mene, että painon hallinnasta 80% on kiinni syömisestä?

Nyt täytyy katsoa sitä kokonaisuutta. Eli masentuneisuus, syrjäytyneisyys, ei liikuta, ei ole töitä, ei harrastuksia jne.
Sitten katso vaikka tämä jakso "ihan normaalin" mutta eristyneen, masentuneen, syrjäytyneen nuoren arjesta ja elämästä:

K1, J2: Anatec#5980 - Vois mennä paremmin tai huonommin | Logged in

Patrikin, 22, päivät kuluvat nukkuen, pelaten ja tupakoiden. Hän poistuu asunnosta vain, jos on pakko, kuten kerran viikossa kuntouttavaan työtoimintaan.

areena.yle.fi

Siinä on monia juttuja mitkä ainakin itselleni aiheuttavat sellaisen "what the?" fiiliksen. Mutta jos on masentunut, syrjäytynyt jne jne. moni asia vähenee omassa elämässä (kuten ihan selkeästi hänellä ON elämänhallinnassa ongelmaa ihan yleisen hygienian, siisteyden, jatkuvan tupakoinnin ja syömisen jne. suhteen) myös osaamisessa on järkyttäviä aukkoja (näkee hieman myöhemmin kun hän osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan ja käy ilmi ettei hän ole esim. kertaakaan elämänsä aikana keittänyt perunoita eikä tiedä miten pitäisi toimia...)

Moni asia mikä sinulle (otaksun) ja minulle on itsestään selvää on hänelle joko jäänyt tai sitten ei niin väliä. Esim. miten useasti siivoaa, pesee, tiskaa, missä esineet ja muut tavarat ovat, missä roskia säilytetään jne jne..

Käsitys siitä mitä tarkoittaa "ihan hyväthän noi on, vasta kun viimeksi kävit pestiin ne" kun puhutaan täkeistä, tyynyistä, petivaatteista jne.. itse en ole varma pystyisinkö olemaan asunnossa missä on tuon näköistä. Varmasti en istumaan tuollaiseen petiin kun pelkäisin mitä ötököitä siitä tulee...

Tuossakaan ei pelkästään se syöminen auta ja kuten äidistä näkee mallia on ehkä tullut myös kotoa (ja äiti tulee autolla hakemaan ettei vaan kävellä vähääkään)

Eli mies on 22v "parhaassa iässä". En tiedä mutta epäilen ettei vielä armeijaa käynyt, voi olla myös "hieman" vaikeuksia saada töitä (tai muistaa edes hakea niitä).
"Normaalisti päivät menee nukkuessa, syödessä, tietokoneella pelatessa ja tupakoimisessa" <= Patrick tiivistää...

 

[Joku_242]

Nyt täytyy katsoa sitä kokonaisuutta. Eli masentuneisuus, syrjäytyneisyys, ei liikuta, ei ole töitä, ei harrastuksia jne.

Paitsi että Etelä-Pohjanmaalla on selvästi koko maata alhaisempi työttömyysaste.

Edelleen Pohjanmaan ely-keskusalueella on kuitenkin Manner-Suomen alhaisin työttömyysaste, 7,2 prosenttia. Etelä-Pohjanmaalla työttömyysaste on toiseksi alhaisin, 7,5 prosenttia.

Työttömyys lisääntyy pohjalaismaakunnissa, Etelä-Pohjanmaalla kuitenkin maltillisemmin

Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla oli toukokuun lopussa enemmän työttömiä kuin vuosi sitten. Kasvu oli hillityintä Etelä-Pohjanmaalla.

yle.fi

Sitten katso vaikka tämä jakso "ihan normaalin" mutta eristyneen, masentuneen, syrjäytyneen nuoren arjesta ja elämästä:

K1, J2: Anatec#5980 - Vois mennä paremmin tai huonommin | Logged in

Patrikin, 22, päivät kuluvat nukkuen, pelaten ja tupakoiden. Hän poistuu asunnosta vain, jos on pakko, kuten kerran viikossa kuntouttavaan työtoimintaan.

areena.yle.fi

Siinä on monia juttuja mitkä ainakin itselleni aiheuttavat sellaisen "what the?" fiiliksen. Mutta jos on masentunut, syrjäytynyt jne jne. moni asia vähenee omassa elämässä (kuten ihan selkeästi hänellä ON elämänhallinnassa ongelmaa ihan yleisen hygienian, siisteyden, jatkuvan tupakoinnin ja syömisen jne. suhteen) myös osaamisessa on järkyttäviä aukkoja (näkee hieman myöhemmin kun hän osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan ja käy ilmi ettei hän ole esim. kertaakaan elämänsä aikana keittänyt perunoita eikä tiedä miten pitäisi toimia...)

Moni asia mikä sinulle (otaksun) ja minulle on itsestään selvää on hänelle joko jäänyt tai sitten ei niin väliä. Esim. miten useasti siivoaa, pesee, tiskaa, missä esineet ja muut tavarat ovat, missä roskia säilytetään jne jne..

Tuossakaan ei pelkästään se syöminen auta ja kuten äidistä näkee mallia on ehkä tullut myös kotoa (ja äiti tulee autolla hakemaan ettei vaan kävellä vähääkään)

Eli mies on 22v "parhaassa iässä". En tiedä mutta epäilen ettei vielä armeijaa käynyt, voi olla myös "hieman" vaikeuksia saada töitä (tai muistaa edes hakea niitä).
"Normaalisti päivät menee nukkuessa, syödessä, tietokoneella pelatessa ja tupakoimisessa" <= Patrick tiivistää...

Tuo kuulostaa kyllä erittäin hämmentävältä. Mutta lihavuus ei ole pelkästään syrjäytyneiden juttu, nykyisin kun yli puolet aikuisväestöstä on ylipainoisia.

Kyllä ja ei. Yhdysvallat onkin tässä myös mainio esimerkki, koska ruoka on merkittävän paljon korkeammin kyllästetty sokerilla ja annoskoot isompia. --> Mihinkähän moinen mahtaisi johtaa erittäin autokeskeisessä yhteiskunnassa?

Mutta yksittäisen asia ei tarvitse olla ainoan syyllinen, ja se voi olla silti merkitsevä.
Jos ihminen tykkää syödä roskaa ja liikaa sitä ja sen päälle olla liikkumatta mitään, lopputulemana lienee erittäin korkealla todennäköisyydellä vakava ylipaino, ja tuo kyseinen seuraus (ei sairaus) on nähtävissä länsimaissa aika selkeästi.

Mutta jos ihminen syö liikaa, mutta liikkuu sen verran että kuluttaa sen päivittäisen "liika"annoksensa, niin saman lopputuleman todennäköisyys laskee aika runsaasti.
Jollain absoluuttisella geenilottovoitolla pysyy terässä, vaikka söisi mitä ja aktiviteetit olisivat nolla.
Suurimmalla osalla tuuri ei ole niin hyvä, joten pitäisi ymmärtää valintojensa seuraukset.

Ihmiset ovat pohjimmiltaan keskimäärin typeriä, saamattomia, laiskoja sekä mukavuudenhaluisia.
Kun ympäröivä maailma on rakennettu sellaiseksi, että minimityöllä saa maksimipalautukset, niin eiköhän suuri osa tee ne väärät valinnat.
Vaikka tietäisi ne haitallisiksi itselleen.

On liikunnalla oma osansa painonhallinnassa, mutta kovin iso se ei ole. Jenkeissäkin varmasti tuo sokerin ja rasvan mättäminen vaikuttaa paljon enemmän, ei erkkikään liiku niin paljoa että semmoiset saisi kulutettua pois.




-----------------------------------------------------------------------------

Yleltä tuli juuri juttu aiheeseen liittyen. Ilmeisesti vielä reilu 10 vuotta sitten suomalaiset ei olleet Euroopan mittapuulla kovinkaan lihavia, mutta sittemmin laardia on kertynyt kunnolla.

Suomalaisista tuli alle 10 vuodessa Euroopan kolmanneksi lihavin kansa – professori arvostelee rajusti päättäjiä

Lihavuuteen perehtynyt professori Pertti Mustajoki perää yhteiskunnan toimia lihavuusongelman ratkaisemiseksi.

yle.fi

 

[Taneli-]

En tiedä onko suoraan tuosta kiinni kun nykyisin kuitenkin ranskalaiset ovat euroopan hoikimpia. Ranskalaisten ruoka ei tunnetusti ole niin paskaa ettei huvittanut syödä. En jotenkaan usko, että ruuan laadun paraneminen olisi tässä jokin avainasia kun kuitenkin määrä on ongelma. Onhan sekin tunnettua, että esim. amerikassa kaikki annokset ovat vaan isompia mitä euroopassa, tai ainakin ovat olleet.

Toisaalta sitten (otettu ylläolevasta linkistä eli: Suomalaisista tuli alle 10 vuodessa Euroopan kolmanneksi lihavin kansa – professori arvostelee rajusti päättäjiä ):
"
Lihavien aikuisten määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 1980.

– Tämä on todella iso kansanterveydellinen ja -taloudellinen ongelma. Suomessa on 1,2 miljoonaa aikuista, jolla painoindeksi 30 ylittyy ja ylimääräistä painoa on keskimäärin 25 kiloa, sanoo lääkäri, professori Pertti Mustajoki.

Mustajoki on hormoni- ja aineenvaihduntasairauksien erikoislääkäri, joka on perehtynyt juuri lihavuuteen ja sen syihin.

Ylipaino, sairaudet, talous​

Mustajoki listaa, että Suomessa on 1,2 miljoonaa rasvamaksaa sairastavaa, 800 000 yönaikaisista hengityskatkoksista kärsivää ja 500 000 tyypin 2 diabeetikkoa, joilla valtaosalla sairaus on lihavuuden aiheuttama. Lihavuus lisää myös astmaa, sepelvaltimotautia ja useita syöpätyyppejä.

Sairaudet maksavat Suomen terveydenhuollolle 3,5 miljardia euroa vuosittain. Mustajoen mukaan tämä ei ole arvio, vaan tutkijat ovat voineet laskea sen terveydenhuollon rekisteritiedoista.

Pelkästään tämän pitäisi olla yhteiskunnan päättäjät herättävä asia.
"

Suoraan sanotaan että ongelma on ruoka. Tietyn tyyppinen yleistynyt (sekä halventunut):
"

Epäterveellinen ruoka on syypää​

Mustajoki korostaa, että syynä lihomiseen on yksiselitteisesti epäterveellinen ruoka.

– Epäterveellisten elintarvikkeiden kulutuksen lisääntyminen selittää väestön lihomisen.

Viime vuosikymmeninä esimerkiksi hampurilaisten, sipsien, makeisten ja sokerijuomien käyttö on lisääntynyt.

– Pitkälle prosessoidut tuotteet, joissa on kaloreita moninkertaisesti verrattuna tavalliseen suomalaiseen ruokaan. Liiallisten kaloreiden lisäksi niistä tulee usein liikaa suolaa ja vitamiineja on vähän.
"

Ei siis puhuta nyt siitä että painoa on juuri ja juuri sen painoindeksi 25 korville tai vähän päälle vaan päälle 30 olevia oikeasti läskejä joilla keskimäärin on sitä läskiä 25+ kiloa liikaa. Mikä on aika paljon jos miettii vaikka sitä keskivertoa noin 150-160cm pitkää tyttöä tai 170-180cm pitkää poikaa kun heidän pitäisi painaa se 25+ kiloa vähemmän...

Muistan kun Suomen ensimmäinen mäkkäri avattiin, nyt tuntuu siltä että joka paikassa on erilaista pikaruokapaikkaa ja moni nuori ei edes osaa tehdä itse ruokaa.

 

[Kojashi]

Ei siis puhuta nyt siitä että painoa on juuri ja juuri sen painoindeksi 25 korville tai vähän päälle vaan päälle 30 olevia oikeasti läskejä joilla keskimäärin on sitä läskiä 25+ kiloa liikaa. Mikä on aika paljon jos miettii vaikka sitä keskivertoa noin 150-160cm pitkää tyttöä tai 170-180cm pitkää poikaa kun heidän pitäisi painaa se 25+ kiloa vähemmän...

Muistan kun Suomen ensimmäinen mäkkäri avattiin, nyt tuntuu siltä että joka paikassa on erilaista pikaruokapaikkaa ja moni nuori ei edes osaa tehdä itse ruokaa.

Näimpä.

Se mikä tässä yhtälössä arkiliikunnan, muun liikunnan ja ruokavalion välillä lisäksi merkkaa on rinnakkaisvaikutus.
Ihminen joka aktiivisesti liikkuu, todennäköisemmin myös syö viisaammin, tuoreempaa, vähemmän prosessoitua ruokaa oikea-aikaisesti. Ja päinvastoin.
Monilla on myös vahva usko että terveellinen ruoka on kallista, joka on täyttä potaskaa (kun sen tekee itse)

Se vähemmän aktiivinen yksilösitten, kuten sanottua, ei välttämättä ole eläissään vaikkapa juureksia kuorinut.
Nyt ne ruuat ja ja hiljalleen kaikki muutkin ostokset saa kotiovelle toimitettuna, valmiina.
Edes vaivaa käydä ostoksilla ei tarvitse nähdä.
Ja harmillista kyllä, toistaiseksi se roskaruoka on usein ollut halvempaa tuossa portaalissa.
Eikä tuossa ihmisen jumimisessa neljän seinänsä sisälle ongelmat pääty kertyvään elopainoon...

Sitä en allekirjoita, että tässä olisi laajemmassa kuvassa siltikään olisi kyse vaikkapa masennuksesta, työttömyydestä tai sosiaalisesta statuksesta jne ylipäätään, vaikka nekin omilla tavoillaa vaikuttaa.
Suurin osa ihmisistä ei ole työttömiä tai masentuneita (tai listataan tähän kaikki mahdolliset negatiiviset elämänlaadun mittarit).

Esimerkiksi Japanissa masennus on valtava ongelma kuten meillä. Mutta ihmiset ovat laihoja.
Miksi? syitä voi olla useita, mutta todennäköisimpänä on nimenomaan suhtautuminen ruokaan, joka on hyvälaatuista ja annoskoot hallittuja, sekä sosiaalinen stigma lihavuudessa.
Päinvastoin kuten länsimaissa jossa jenkkien johdolla hetken aikaa tunnuttiin oikein antavan aplodeja, että miten mahtavaa että olet 3x suosituspainon! Olet täydellinen tuollaisenasi!
Hauskasti sekin buumi on hiipumassa laihdutuslääkkeiden mukana, kun painonpudotus on muuttunut "helpoksi".

E: lisättäköön, että Japanissa merkittävä osa ihmisistä myös asuu erinomaisen kaupunkisuunnittelun ja maailmanluokan julkisenliikenteen äärellä, viitaten, mitä edellä kirjoitin.

 

[3dfx]

Toisaalta sitten (otettu ylläolevasta linkistä eli: Suomalaisista tuli alle 10 vuodessa Euroopan kolmanneksi lihavin kansa – professori arvostelee rajusti päättäjiä ):
"
Lihavien aikuisten määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 1980.

– Tämä on todella iso kansanterveydellinen ja -taloudellinen ongelma. Suomessa on 1,2 miljoonaa aikuista, jolla painoindeksi 30 ylittyy ja ylimääräistä painoa on keskimäärin 25 kiloa, sanoo lääkäri, professori Pertti Mustajoki.

Mustajoki on hormoni- ja aineenvaihduntasairauksien erikoislääkäri, joka on perehtynyt juuri lihavuuteen ja sen syihin.

Ylipaino, sairaudet, talous​

Mustajoki listaa, että Suomessa on 1,2 miljoonaa rasvamaksaa sairastavaa, 800 000 yönaikaisista hengityskatkoksista kärsivää ja 500 000 tyypin 2 diabeetikkoa, joilla valtaosalla sairaus on lihavuuden aiheuttama. Lihavuus lisää myös astmaa, sepelvaltimotautia ja useita syöpätyyppejä.

Sairaudet maksavat Suomen terveydenhuollolle 3,5 miljardia euroa vuosittain. Mustajoen mukaan tämä ei ole arvio, vaan tutkijat ovat voineet laskea sen terveydenhuollon rekisteritiedoista.

Pelkästään tämän pitäisi olla yhteiskunnan päättäjät herättävä asia.
"

Suoraan sanotaan että ongelma on ruoka. Tietyn tyyppinen yleistynyt (sekä halventunut):
"

Epäterveellinen ruoka on syypää​

Mustajoki korostaa, että syynä lihomiseen on yksiselitteisesti epäterveellinen ruoka.

– Epäterveellisten elintarvikkeiden kulutuksen lisääntyminen selittää väestön lihomisen.

Viime vuosikymmeninä esimerkiksi hampurilaisten, sipsien, makeisten ja sokerijuomien käyttö on lisääntynyt.

– Pitkälle prosessoidut tuotteet, joissa on kaloreita moninkertaisesti verrattuna tavalliseen suomalaiseen ruokaan. Liiallisten kaloreiden lisäksi niistä tulee usein liikaa suolaa ja vitamiineja on vähän.
"

Ei siis puhuta nyt siitä että painoa on juuri ja juuri sen painoindeksi 25 korville tai vähän päälle vaan päälle 30 olevia oikeasti läskejä joilla keskimäärin on sitä läskiä 25+ kiloa liikaa. Mikä on aika paljon jos miettii vaikka sitä keskivertoa noin 150-160cm pitkää tyttöä tai 170-180cm pitkää poikaa kun heidän pitäisi painaa se 25+ kiloa vähemmän...

Muistan kun Suomen ensimmäinen mäkkäri avattiin, nyt tuntuu siltä että joka paikassa on erilaista pikaruokapaikkaa ja moni nuori ei edes osaa tehdä itse ruokaa.

Samassa ajassa myös suomen keski-ikä on noussut ja ihmisiä siirtynyt eläkkeelle. Erityisesti viimisen 10 vuoden aikana. Väittäsin että tässäkin kyse on väestön ikääntymisestä suurimmaksi osaksi.

 

[3dfx]

Autoilu ei ole selityksenä mitään hohhoijakkaa, vaan erittäin laajalla otannalla todistettua kansainvälisestikin.
Lihavuuden mekassa, eli jenkeissä asiaa on myös ihmeteltyja useaan otteeseen todettu, että laaja toimiva julkinen liikenne näyttäisi johtavan vähempään ylipainoon.
Tietenkin jenkit tästä huolimatta rakentavat edelleen lähestulkoon pelkkää autoinfraa ja kaupungit ovat keskimäärin jalkankulkijalle kelvottomia...

Käänteistä voinee havannoida myös Euroopassa laadukkaasti suunniteltujen kaupunkien yhteydessä, kuten vaikka Amsterdam tai Kööpenhamina.
Ihmiset ovat katukuvassa silminnähden hyväkuntoisia verraten siihen kun menet kaikenlaisten Seinäjokien keskustaan talsimaan.
Ei ole ihan sattumaa, että maissa jossa infra on suunniteltu jalankulkijat ja pyörät edellä, ihmiset ovat tilastollisesti laihimpia (kuten nämä esimerkkikaupunkien maat, Euroopan laihimpien joukossa)

Siinä suuressa määrässä autoja vs julkinen liikenne ongelma muodostuu juuri siitä satunnaisliikunnasta.
Joo, bussimatka ei ole liikuntaa, mutta ilman autoa kävelet sinne bussipysäkille ja sieltä eteenpäin jne.
Autolla ajat suoraan kotipihasta marketin parkkiin ja takaisin. Siinä jäi taas jokunen sataa tai tuhatta askelta väliin.
Ja se oma auto sitten ohjaa käyttämään sitä lähes kaikiiin pieniinkin siirtymiin, vaikka sinne kaverin luo muutaman kilometrin päähän painaisi fillarilla tasan yhtänopeasti.

Niistäkin tutkimuksista pitää katsoa miten ne ovat vertailukelpoisia. Jenkeissä on moni muukin asia eri tavalla kuin vaikkapa suomessa: drive-in- kulttuuri, kaupunkisuunnittelu, ruoka mitä syödään jne. Kuitenkin tuossa on alueellisista eroista suomen sisällä kyse, missä väittäsin auton olevan aika ohhoijaa selitys. Suomessa ei tuollaista jenkkikulttuuria ole ja siten ei se oikein ole vertailukelpoista.

Ilman autoa kävelee sinne bussipysäkille, auton kanssa kävelee autolle, seuraavaksi kävelee sieltä marketin parkkipaikalta markettiin ja ympäriämpäri sitä markettia. Tämä mahdollisesti sen fyysisen työpäivän jälkeen vielä kun ennen on jo kävelty tehtaan parkkipaikalta tehtaaseen ja siellä sisällä ympäri ämpäri eikä tehty etätöitä käymättä edes postilaatikolla kun posti tulee luukusta sisään. Oma auto ei yhtään mihinkään sen kummemmin ohjaa, sitä voi käyttää tai olla käyttämättä ihan niinkun ei se, että omistan 3 polkupyörää sitä muuta etten pyöräile kuin pakon edessä kun se ei mulle sovi enkä siitä tykkää. Olen itse asunut niin maaseudulla kuin kaupungissakin lähellä keskustaa, ja maasudulla ei liikuntaa ole tarvinnut miettiä ikinä kun sitä tulee ihan arjessa kun kaikkialle on matkaa ja ihan jo päivittäiset toiminnot puiden hakeminen liiteristä sun muut ja pitkät etäisyydet vaatii liikkumista. Kaupungissa on vähän eri juttu ja tulee kiivettyä portaita hissin sijaan jotta edes vähän tulisi jotain, kun arjesta ei sitä liikuntaa saa.

Näissä selityksissä taas tehdään niin erikoisia olettamuksia monista asioista, jotka ei vaan elävässä elämässä mielestäni pidä paikkaansa.

 

[Kojashi]

Samassa ajassa myös suomen keski-ikä on noussut ja ihmisiä siirtynyt eläkkeelle. Erityisesti viimisen 10 vuoden aikana. Väittäsin että tässäkin kyse on väestön ikääntymisestä suurimmaksi osaksi.

Vaikka tuokin selittää asiaa omalta osaltaan, se on suuressa kuvassa vähemmän merkittävä asia.

Nuorten ylipaino 80-luvun alusta nykyhetkeen on karkeasti kolminkertaistanut, meilläkin. Jossain päin maailmaa muutos on rajumpikin.
Ylipaino nuoruudessa johtaa melko usein siihen loppuelämäksi.
Ja seurauksia nähdään sitten kaikilla mahdollisilla mittareilla, kuten vaikkapa varusmiesten täysin romahtunut fyysinen suorituskyky.


Ts. Ongelma ei ole helpottumaan, vaikka suuret ikäluokat häviäisivät koska seuraavat sukupolvet ovat edelleen heikommassa jamassa.

 

[PCB]

Monilla on myös vahva usko että terveellinen ruoka on kallista, joka on täyttä potaskaa (kun sen tekee itse)

Se vähemmän aktiivinen yksilösitten, kuten sanottua, ei välttämättä ole eläissään vaikkapa juureksia kuorinut.
Nyt ne ruuat ja ja hiljalleen kaikki muutkin ostokset saa kotiovelle toimitettuna, valmiina.
Edes vaivaa käydä ostoksilla ei tarvitse nähdä.

Kyllähän se terveellinen ruoka on huomattavasti kalliimpaa, kuin epäterveellinen ruoka. Itse en eineksiä syö, kuorin juurekset, ostan jäävuorisalaatit keränä, kanat maustamattomana jne. Mutta kyllä alusta loppuun itse tekemä ruoka tulee todellakin kalliimmaksi, kuin epäterveellinen itse tehty ruoka. Tietenkin joku punajuuri-linssiketto on todella halpa ja ravitseva ruoka, mutta ei kukaan pysty pelkästään sellaisilla menemään.

Jokainen kyllä tajuaa, että jos Woltista tilaa pizzoja kotiin, tai syö pelkkiä eineksiä, se ei ole halpaa. Mutta sehän onkin eri asia.

 

[Kojashi]

Niistäkin tutkimuksista pitää katsoa miten ne ovat vertailukelpoisia. Jenkeissä on moni muukin asia eri tavalla kuin vaikkapa suomessa: drive-in- kulttuuri, kaupunkisuunnittelu, ruoka mitä syödään jne. Kuitenkin tuossa on alueellisista eroista suomen sisällä kyse, missä väittäsin auton olevan aika ohhoijaa selitys. Suomessa ei tuollaista jenkkikulttuuria ole ja siten ei se oikein ole vertailukelpoista.

Ilman autoa kävelee sinne bussipysäkille, auton kanssa kävelee autolle, seuraavaksi kävelee sieltä marketin parkkipaikalta markettiin ja ympäriämpäri sitä markettia. Tämä mahdollisesti sen fyysisen työpäivän jälkeen vielä kun ennen on jo kävelty tehtaan parkkipaikalta tehtaaseen ja siellä sisällä ympäri ämpäri eikä tehty etätöitä käymättä edes postilaatikolla kun posti tulee luukusta sisään. Oma auto ei yhtään mihinkään sen kummemmin ohjaa, sitä voi käyttää tai olla käyttämättä ihan niinkun ei se, että omistan 3 polkupyörää sitä muuta etten pyöräile kuin pakon edessä kun se ei mulle sovi enkä siitä tykkää. Olen itse asunut niin maaseudulla kuin kaupungissakin lähellä keskustaa, ja maasudulla ei liikuntaa ole tarvinnut miettiä ikinä kun sitä tulee ihan arjessa kun kaikkialle on matkaa ja ihan jo päivittäiset toiminnot puiden hakeminen liiteristä sun muut ja pitkät etäisyydet vaatii liikkumista. Kaupungissa on vähän eri juttu ja tulee kiivettyä portaita hissin sijaan jotta edes vähän tulisi jotain, kun arjesta ei sitä liikuntaa saa.

Näissä selityksissä taas tehdään niin erikoisia olettamuksia monista asioista, jotka ei vaan elävässä elämässä mielestäni pidä paikkaansa.

Aika hauska että pidät asioita olettamuksina, ja tuossa itsekin toteat että täytyy toimia eri tavalla koska ympäristö on sellainen.

Olen nimittäin täysin samoin kasvanut maalla ja siteemmin kaupungistunut. Ja noinhan asia ihan tosiallisesti on.
Ei kyse ole mistään oletuksista, vaan tutkitusti ihmisten yleinen aktiivisuus on alentunut viime vuosikymmeninä ja yksi merkittävä tekijä on nimenomaan fyysisen työn yhä laajempi muuttuminen tietotyöksi. Tietoyhteiskunta kokoajan pahentaa asiaa, eikä ongelmat tosiaan rajoitu vain fyysisen toiminnan puutteeseen.

Itse tein aikanaan raksatöitä ja ei tosiaankaan tarvinnut 12h päivän jälkeen erikseen kuntoilla.
Nyt kun istun päivät konttorilla ja toisinaan kotikonttorilla, niin todentotta täytyy sitten erikseen potkia itsensä liikkeelle.
Ja ero tulee siinä kuinka moni meistä on kykenevä potkimaan itseään. Näyttäisi että ei läheskään tarpeeksi moni. Kun se ei tule enää automaatilla, toisinkuin moni muu asia, jotka sen sijaan tulevat täysin vaivatta perille.

 

[Kojashi]

Kyllähän se terveellinen ruoka on huomattavasti kalliimpaa, kuin epäterveellinen ruoka. Itse en eineksiä syö, kuorin juurekset, ostan jäävuorisalaatit keränä, kanat maustamattomana jne. Mutta kyllä alusta loppuun itse tekemä ruoka tulee todellakin kalliimmaksi, kuin epäterveellinen itse tehty ruoka. Tietenkin joku punajuuri-linssiketto on todella halpa ja ravitseva ruoka, mutta ei kukaan pysty pelkästään sellaisilla menemään.

Jokainen kyllä tajuaa, että jos Woltista tilaa pizzoja kotiin, tai syö pelkkiä eineksiä, se ei ole halpaa. Mutta sehän onkin eri asia.

No ehkä näinkin tiettyyn pisteeseen.

Mutta terveellinen ruoka on aika laaja käsite.
Kaupassa on eri vuodenaikoihin eri kausiasioita hyvinkin edullisesti.
Suurimmalla osalla ei vain ole kiinnotusta tai osaamista edes miettiä mitä niistä voisi tehdä.

Se opiskelijan suosikki makaroonimössö vaikka porkkanaraasteen kanssa sopivassa suhteessa voi hyvinkin täyttää terveellisen ruuan ehdot, lompakkoystävällisesti.


Ja sitten taas, 5e/kg paprika on kallis, mutta 6e/kg irtokarkit ovat halpoja. Näin karrikoiden.

Kyllä, edelleen väitän että terveellinen ruoka on halpaa.
Ja se on helpompi perustella itselleen, kun jättää useimmiten ostamatta asiat joita ei tarvitse laisinkaan.

 

[Erkki_erikeepperi]

Samassa ajassa myös suomen keski-ikä on noussut ja ihmisiä siirtynyt eläkkeelle. Erityisesti viimisen 10 vuoden aikana. Väittäsin että tässäkin kyse on väestön ikääntymisestä suurimmaksi osaksi.

Suurimmaksi osaksi? Gimme a break.

Jokainen joka on elänyt nuoruuttaan 1980-luvulla tietää, että sen ajan nuoret ja nykyajan nuoret painii ihan eri painoluokassa.

Esim. Suomen puolustusvoimat on kyllä samaa mieltä.

Kyllä ylipaino-epidemia koskettaa ihan kaikkia ikäluokkia.

Tekoäly tietää kertoa, että lihavuus on yleisintä 40–64-vuotiailla suomalaisilla. Suuret ikäluokat on tuota vanhempia ja siis vähemmän lihavia...

 

[PCB]

No ehkä näinkin tiettyyn pisteeseen.

Mutta terveellinen ruoka on aika laaja käsite.
Kaupassa on eri vuodenaikoihin eri kausiasioita hyvinkin edullisesti.
Suurimmalla osalla ei vain ole kiinnostuta tai osaamista edes miettiä mitä niistä voisi tehdä.

Se opiskelijan suosikki makaroonimössö vaikka porkkanaraasteen kanssa sopivassa suhteessa voi hyvinkin täyttää terveellisen ruuan ehdot, lompakkoystävällisesti.


Ja sitten taas, 5e/kg paprika on kallis, mutta 6e/kg irtokarkit ovat halpoja. Näin karrikoiden.

Kyllä, edelleen väitän että terveellinen ruoka on halpaa.
Ja se on helpompi perustella itselleen, kun jättää useimmiten ostamatta asiat joita ei tarvitse laisinkaan.

Makroonimössö nyt ei mitään terveellistä ruokaa ole nähnytkään. Ja huomioin kyllä satokaudetkin. Kesällä voi sanoa, että terveellien ruoka on kohtuullisen halpaa, mutta sitä kestää pari kuukautta. Irtokarkit eivät ole ruokaa. Kyllä saa vähän vaikutelman, että vertaat nyt terveellistä itsetehtyä einesruokiin/wolttaukseen ja herkutteluun.

 

[Taneli-]

Kyllähän se terveellinen ruoka on huomattavasti kalliimpaa, kuin epäterveellinen ruoka. Itse en eineksiä syö, kuorin juurekset, ostan jäävuorisalaatit keränä, kanat maustamattomana jne. Mutta kyllä alusta loppuun itse tekemä ruoka tulee todellakin kalliimmaksi, kuin epäterveellinen itse tehty ruoka. Tietenkin joku punajuuri-linssiketto on todella halpa ja ravitseva ruoka, mutta ei kukaan pysty pelkästään sellaisilla menemään.

Jokainen kyllä tajuaa, että jos Woltista tilaa pizzoja kotiin, tai syö pelkkiä eineksiä, se ei ole halpaa. Mutta sehän onkin eri asia.

Se riippuu. Tietysti jos laskee miten paljon maksaisi ns. minimaalinen eläminen niin lähes mikä tahansa on kalliimpaa koska ihmiset nyt eivät vaan halua elää puutteessa.

Mutta joku laskee että jos päivässä menee alle 50€ ruokaan ja juomaan se on "halpaa". Koska ei itse valmista mitään ja "säästää" kun itse hakee sen kebab rullan, pizzan ja juomat syöden kotona.
Toiselle joku 40€ riittää taas hyvin koko viikon ruokiin kun hieman säästää eikä osta kalleimpia ruoka-aineksia vaikka ehkä tahtoisi sisäfileitä ja viinejä.
Kolmannelle taas koulusta saa ilmaiseksi opiskelijakortilla sen yhden aterian ja kun käy viikonloppuna kotona siellä voi pestä vaatteet ja saa ruokaa joten se viikolle varattu 20€ kului kaljaan mitä sai juuri tarpeeksi kun vei tyhjät pullot kauppaan...
Neljäs katsoo ehkä alennustuotteita ja syö siksi esim. niitä euron per paketti maksaneita makkaroita ja kyytipojaksi makaroonia todeten että vanhemmilta sai makaroonit ja viikossa meni vitonen kun söi 5x400g makkarapaketteja...

Jos tuosta vetäisi jotain linjaa sanoisin että "ei kallista mutta täysin riittävää" ruokaa saa alle 200€/kk yhdelle henkilölle. Toki siinä täytyy hieman vaihdella mitä ostaa ja miettiä mikä on tarjouksessa. Blenderiin voi tunkea sitä 99senttiä vesimeloonia tai euron kilo banaania tai euron 500g viinirypäileitä ilman siemeniä tai euron... eiköhän se tule selväksi. Sama jogurteissa jos niitä haluaa tuohon sekaan ja joku pikakaurahiutale ei paljoa maksa kilohinnalla. Tuosta smoothiesta tulee päivän yksi ateria ja kesällä voi joko maksaa tutuille tai itse käydä keräämässä pakastimet täyteen marjoja (mustikoita, mansikoita, puna ja mustaherukoita, puolukoita, karpaloa, tyrniä jne) ja myös banaania jne. voi hyvin viipaloida valmiiksi ja pakastaa.

Sama muidenkin juuresten, vihannesten, kasvisten, lihan, leivän jne. kanssa. Ostaa sen kilon Oltermannin tarjouksesta kun sellainen tulee eikä maksa siitä jotain 9€ vaan sen 4,99€, jos ei saa Floraa ostaa Voilevia tai jotain muuta merkkiä levitettä jne.

Tietysti jos on esim. työtön, opiskelija tms. raha ei moiseen riitä. 200€ on kuitenkin todella suuri summa jos saa jonkun alle 300€/kk elämiseen (vai miten paljon nykyisin opiskelija saakaan opintotukea?) tai joku 750-verot eli 600€? Vai mitä työtön nyt saakaan työmarkkinatukea / peruspäivärahaa.

Sama myös jos elää parisuhteessa tai on myös lapsia, silloin täytyy tehdä kompromisseja ja miettiä mitä muut syövät. Toki 80-luvulla se toimi oikein hyvin, jos ruoka ei kelpaa ole sitten nälissäsi, mitään muuta ei ole tarjolla... eipä lihottu.

 

[Kojashi]

Makroonimössö nyt ei mitään terveellistä ruokaa ole nähnytkään. Ja huomioin kyllä satokaudetkin. Kesällä voi sanoa, että terveellien ruoka on kohtuullisen halpaa, mutta sitä kestää pari kuukautta. Irtokarkit eivät ole ruokaa. Kyllä saa vähän vaikutelman, että vertaat nyt terveellistä itsetehtyä einesruokiin/wolttaukseen ja herkutteluun.

Makaroonimössöjä on monenlaisia.
Pasta itsessään hiilihydraattina ei ole hyvää tai pahaa. Saahan siitä helposti epäterveellistä jos haluaa, mutta samalla lailla terveellistä jos haluaa.

Ja nimenomaan vertaan kokonaisuutta.
Ihmiset kokevat että terveellinen ruoka on kallista.
Ja sitten nämä samat ihmiset jatkuvalla syötöllä ostavat kaikkea kallista turhaa epäterveellistä, kuten karkkia, sipsejä, limsaa, alkoholijuomia jne.
Sitä saattaisi yllättyä monikin jos pistäisi kaikki ostoksensa exceliin ja katsoisi kuinka %-osuus niistä on pelkkää roskaa. Ja että sillä olisi voinut ostaa vaikka kunnollisia raaka-aineita.

Sattumalta noiden tuotteiden myynti on muutamassa vuosikymmenessä nimittäin kasvanut aika reilusti Suomenmaassakin.

Eikä roskaruuassa ja listaamissani asioissa ole mitään pahaa kun ne ovat satunnaisia.
Mutta kun ne ovat jokapäiväisiä, niin kyseessä on nopeasti sekä taloudellinen menetys, että terveydellinen ongelma.

 

[3dfx]

Vaikka tuokin selittää asiaa omalta osaltaan, se on suuressa kuvassa vähemmän merkittävä asia.

Nuorten ylipaino 80-luvun alusta nykyhetkeen on karkeasti kolminkertaistanut, meilläkin. Jossain päin maailmaa muutos on rajumpikin.
Ylipaino nuoruudessa johtaa melko usein siihen loppuelämäksi.
Ja seurauksia nähdään sitten kaikilla mahdollisilla mittareilla, kuten vaikkapa varusmiesten täysin romahtunut fyysinen suorituskyky.


Ts. Ongelma ei ole helpottumaan, vaikka suuret ikäluokat häviäisivät koska seuraavat sukupolvet ovat edelleen heikommassa jamassa.

Minusta suomessa ei tilanne vaan ole niin vakava kuin annetaan ymmärtää, kun sitä vääristää juuri esimerkiksi vanha väestö mitä ei esimerkiksi tuossa jutussa arvioitu yhtään. Vanhat myös sairastavat enemmän kuin nuoret, mikä näkyy noissa jutuissa esitetyissä kokonaiskustannuksissa. Nuorten ylipaino on toki kasvanut, mutta mikä on ollut lähtötilanne? Saadaan kovia moninkertaistuksia kun kerrotaan lähelle nollaa olevia lukuja.

Aika hauska että pidät asioita olettamuksina, ja tuossa itsekin toteat että täytyy toimia eri tavalla koska ympäristö on sellainen.

Olen nimittäin täysin samoin kasvanut maalla ja siteemmin kaupungistunut. Ja noinhan asia ihan tosiallisesti on.
Ei kyse ole mistään oletuksista, vaan tutkitusti ihmisten yleinen aktiivisuus on alentunut viime vuosikymmeninä ja yksi merkittävä tekijä on nimenomaan fyysisen työn yhä laajempi muuttuminen tietotyöksi. Tietoyhteiskunta kokoajan pahentaa asiaa, eikä ongelmat tosiaan rajoitu vain fyysisen toiminnan puutteeseen.

Itse tein aikanaan raksatöitä ja ei tosiaankaan tarvinnut 12h päivän jälkeen erikseen kuntoilla.
Nyt kun istun päivät konttorilla ja toisinaan kotikonttorilla, niin todentotta täytyy sitten erikseen potkia itsensä liikkeelle.
Ja ero tulee siinä kuinka moni meistä on kykenevä potkimaan itseään. Näyttäisi että ei läheskään tarpeeksi moni. Kun se ei tule enää automaatilla, toisinkuin moni muu asia, jotka sen sijaan tulevat täysin vaivatta perille.

Kommentoin noita uutisjuttujen asioita enemmänkin. Esimerkiksi fyysistä työtä tehneenä on jotenkin huvittavaa, että joku laukoo nettiuutisessa sellaisen suuren viisauden esiin, että jos on tehnyt pitkän työpäivän fyysistä työtä, ei jaksa harrastaa liikuntaa työpäivän jälkeen. No ei todella jaksa, mutta mikä ero jos nostelen töissä koko ajan jotain tai menen salille nostelemaan painoja saman verran? Eihän esimerkiksi tuo voi mitään selittää, kuten en nyt oikein suurta selitysvoimaa sillä autoilullakaan näe kun kuitenkin siellä missä autoa tarvitsee pitää muutenkin kävellä autolta joka paikkaan. Kaupungissa aika moni asia on verrattaen lähellä esim. bussipysäkit, ja joka paikassa on jotain pikkupäivittäistavarakauppoja.

Makaroonimössöjä on monenlaisia.
Pasta itsessään hiilihydraattina ei ole hyvää tai pahaa. Saahan siitä helposti epäterveellistä jos haluaa, mutta samalla lailla terveellistä jos haluaa.

Ja nimenomaan vertaan kokonaisuutta.
Ihmiset kokevat että terveellinen ruoka on kallista.
Ja sitten nämä samat ihmiset jatkuvalla syötöllä ostavat kaikkea kallista turhaa epäterveellistä, kuten karkkia, sipsejä, limsaa, alkoholijuomia jne.
Sitä saattaisi yllättyä monikin jos pistäisi kaikki ostoksensa exceliin ja katsoisi kuinka %-osuus niistä on pelkkää roskaa. Ja että sillä olisi voinut ostaa vaikka kunnollisia raaka-aineita.

Sattumalta noiden tuotteiden myynti on muutamassa vuosikymmenessä nimittäin kasvanut aika reilusti Suomenmaassakin.

Eikä roskaruuassa ja listaamissani asioissa ole mitään pahaa kun ne ovat satunnaisia.
Mutta kun ne ovat jokapäiväisiä, niin kyseessä on nopeasti sekä taloudellinen menetys, että terveydellinen ongelma.

Olen itse myös sitä mieltä, ettei perushyvä ruoka ole kovinkaan kallista itse tekemällä eli ei se siitä välttämättä jää kiinni. Toki kaikki on kallista, jos määrät ovat valtavia, ja yleensä silloin myös roskan määrät ovat valtavia. Maaseudulla on vielä mahdollisuus monasti säästää kun viljelee itse.

 

[keffordi]

Onkohan näissä ikinä mitenkään tutkittu juurikin tuon arkiaktiivisuuden vähentymisen vaikutusta lihavuuteen? En ole elänyt kasarilla tai juurikaan edes ysärillä, mutta luulen että tuolla on hyvinkin suuri vaikutus lihavuuteen, ruokatottumukset ovat vain opittu niistä vanhoista ajoista vaikka kulutus vähentynyt paljon vastavuoroisesti. Nykyisin vielä ihmisten kädettömyys tehdä ruokaa varmasti vaikuttaa. 30kg vuoden aikana laihduttaneena, voisin kyllä sanoa että on tuo terveellinen ruoka tullut huomattavasti halvemmaksi kuin se roskaruuan päivittäinen mättääminen mitä ennen tuli harrastettua. Ruokahävikin määrä on aika minimaalista nykyään, tulee suunniteltua ruokia parin päivän sykleissä ja aina on suhteellisen hyvä tieto siitä mitä kaapeissa on ja mitä niistä sitten koittaa loihtia. Yhteen hesburgerikäyntiin menee enemmän kuin päivän koko ruokailuihin itsetehtynä.

Itse laihdutus taas on vedetty semmoiseen bisneshommaksi että ei siinä nyt ole mitään järkeä. Loppuviimein kyse on kaloreista eikä mistäkään muusta. Aikuinen mies imaisee sen 2000-2500 väliin kaloreita ja jonkinlaista arkiaktiivisuutta pitää yllä riittää siihen että on normipainossa. Ei siihen mitään kitudiettejä ja pussiruokien syömistä tarvitse.

 

[Joku_242]

Kyllähän se terveellinen ruoka on huomattavasti kalliimpaa, kuin epäterveellinen ruoka. Itse en eineksiä syö, kuorin juurekset, ostan jäävuorisalaatit keränä, kanat maustamattomana jne. Mutta kyllä alusta loppuun itse tekemä ruoka tulee todellakin kalliimmaksi, kuin epäterveellinen itse tehty ruoka. Tietenkin joku punajuuri-linssiketto on todella halpa ja ravitseva ruoka, mutta ei kukaan pysty pelkästään sellaisilla menemään.

Jokainen kyllä tajuaa, että jos Woltista tilaa pizzoja kotiin, tai syö pelkkiä eineksiä, se ei ole halpaa. Mutta sehän onkin eri asia.

Miten terveellinen ruoka on kalliimpaa, en yhtään ymmärrä mitä tarkoitat? Monet perusvihannekset on halpoja, joten tarkoitatko jotain premiumtuotteita kuten avokadoja?

Kolmannelle taas koulusta saa ilmaiseksi opiskelijakortilla sen yhden aterian ja kun käy viikonloppuna kotona siellä voi pestä vaatteet ja saa ruokaa joten se viikolle varattu 20€ kului kaljaan mitä sai juuri tarpeeksi kun vei tyhjät pullot kauppaan...

Missä koulussa saa ilmaiseksi aterian? Oletan ettet tarkoita lukiota tai amista, kun sittenhän vielä asuisi kotona. Opiskelijataloissa on myös yleensä pesutupa, jolloin ei tarvi itse ostaa kuin pesujauheen, joka ei paljoa maksa.

 

[DarthBabel]

Kyllä se nyt vaan on tosiasia, että terveellinen ruoka on Suomessa kallista. Tai ainakin selvästi kalliimpaa, kuin se epäterveellinen "ruoka".

Tuoreet hedelmät, vihannekset ja marjat nyt vaan on aika hintavia. Varsinkin, jos haluat suosia kotimaista tuotantoa ja haluat jotain vaihteluakin (porkkanaa ja kaalia saa halvalla, mutta mielellään söisi jotain muutakin ).

Kaiken maailman paneroituja kana/kala tuotteita saa halvalla, mutta ostapa puhdasta kanafiletta, niin hinta pomppaa heti reilusti. Ja jos haluat vaikkapa lohifilettä, jotta saisi hiukan Omega-3 rasvahappojakin, niin mennään hinnassa jo ihan toiseen sfääriin.

Sikanautajauhelihaa ja possun kasleria saa halvalla. Mutta ostapa vähärasvaista naudan paistijauhelihaa (jos löydät ), niin ollaan jälleen toisessa hintaluokassa.

Osta Oltermannia, jossa järkyttävät 30% rasvaa. Halpaa on. Mutta ostapa Kadett 5% juustoa, niin hinta tuplaantuu.

Valitse sen halvan valkoisen vehnän paahtoleivän sijaan 100% täysjyväkauraleipä. Hinta vähintään tuplaantuu.

Tartteeko jatkaa vielä?

 

[Joku_242]

Tuoreet hedelmät, vihannekset ja marjat nyt vaan on aika hintavia. Varsinkin, jos haluat suosia kotimaista tuotantoa ja haluat jotain vaihteluakin (porkkanaa ja kaalia saa halvalla, mutta mielellään söisi jotain muutakin ).

Omenat, vesimelonit ja appelsiinit/mandariinit ei ainakaan ole kovin kalliita. Marjat on mun mielestä jo premiumtuotteita.

Kaiken maailman paneroituja kana/kala tuotteita saa halvalla, mutta ostapa puhdasta kanafiletta, niin hinta pomppaa heti reilusti. Ja jos haluat vaikkapa lohifilettä, jotta saisi hiukan Omega-3 rasvahappojakin, niin mennään hinnassa jo ihan toiseen sfääriin.

Nopeasti katsoen kilo kanafilettä pyörii kympin molemmin puolin ainakin Lidlissä. Ei se ole musta paha hinta kokolihasta. Lohifile taas menee premiumin puolelle.

Sikanautajauhelihaa ja possun kasleria saa halvalla. Mutta ostapa vähärasvaista naudan paistijauhelihaa (jos löydät ), niin ollaan jälleen toisessa hintaluokassa.

Miksi tarvii olla vähärasvaista naudan paistijauhelihaa? Ei rasvaisempikaan ole ongelma, kunhan ei kisko sitä hillittömiä määriä.

Osta Oltermannia, jossa järkyttävät 30% rasvaa. Halpaa on. Mutta ostapa Kadett 5% juustoa, niin hinta tuplaantuu.

Valitse sen halvan valkoisen vehnän paahtoleivän sijaan 100% täysjyväkauraleipä. Hinta vähintään tuplaantuu.

Tartteeko jatkaa vielä?

Sama homma juustojen suhteen. Leivissä taas ruisleipä on edullista ja vissiin ihan terveellistä.

Kyllä se nyt vaan on tosiasia, että terveellinen ruoka on Suomessa kallista. Tai ainakin selvästi kalliimpaa, kuin se epäterveellinen "ruoka".

Kuulostaa siltä että semmoinen terveellisyyttä erikseen painottava premiumruoka on kallista. Luulin että "epäterveellisellä ruualla" tarkoitettiin tässä tyyliin sipsejä, eineksiä ja muuta vastaavaa mättöä eikä normaalia perusruokaa.

 

[Clayman]

Kyllä se nyt vaan on tosiasia, että terveellinen ruoka on Suomessa kallista. Tai ainakin selvästi kalliimpaa, kuin se epäterveellinen "ruoka".

Tuoreet hedelmät, vihannekset ja marjat nyt vaan on aika hintavia. Varsinkin, jos haluat suosia kotimaista tuotantoa ja haluat jotain vaihteluakin (porkkanaa ja kaalia saa halvalla, mutta mielellään söisi jotain muutakin ).

Kaiken maailman paneroituja kana/kala tuotteita saa halvalla, mutta ostapa puhdasta kanafiletta, niin hinta pomppaa heti reilusti. Ja jos haluat vaikkapa lohifilettä, jotta saisi hiukan Omega-3 rasvahappojakin, niin mennään hinnassa jo ihan toiseen sfääriin.

Sikanautajauhelihaa ja possun kasleria saa halvalla. Mutta ostapa vähärasvaista naudan paistijauhelihaa (jos löydät ), niin ollaan jälleen toisessa hintaluokassa.

Osta Oltermannia, jossa järkyttävät 30% rasvaa. Halpaa on. Mutta ostapa Kadett 5% juustoa, niin hinta tuplaantuu.

Valitse sen halvan valkoisen vehnän paahtoleivän sijaan 100% täysjyväkauraleipä. Hinta vähintään tuplaantuu.

Tartteeko jatkaa vielä?

Tarvii. Marjoja ja kasviksia ylipäätään voi ostaa pakasteena ja mm. kasvipohjaiset proteiininlähteet ovat halpoja, jos valitset esim. palkokasveja tai tofua. Myös juurekset ovat halpoja. Ihminen pärjää ilman kalaa ja varsinkin ilman juustoa. Täyttä tietämättömyyttä väittää, että terveellisesti syöminen on millään mittarilla kallista.

 

[Smugu]

Tuli mieleen vähän aihetta sivuten tilanne parin kuukauden takaa. Oltiin tulossa alaspäin kerrostalosta hissillä (missä kuljetettiin iso määrä tavaraa samalla). Hissi pysähtyi toiseen kerrokseen, missä odotteli n. 20-25v mies selvästi salille tai muualle urheilemaan matkalla. Hänellä oli urheiluvaatteet päällä ja pieni joku Gymsharkin salilaukku olalla. Hissi pysähtyi hänen kohdallaan, jolloin oven auettua hän totesi, että ei taida mahtua kyytiin ja hän voi jäädä odottelemaan, että hissi tulee takaisin tyhjänä. Hänellä olisi siis ollut jalan matkaa Yksi kerros ALASPÄIN, mutta mielummin jäi vielä pariksi minuutiksi odottelemaan hissiä.

Tuo tilanne oli niin käsittämätön, että se tulee vieläkin säännöllisesti mieleen ja olen myöhemmin salaa toivonut, että törmäisin tuohon mieheen ja voisin kysyä, että mikä aivopieru tuossa on/oli taustalla.

 

[Stuntman Mike]

Tuli mieleen vähän aihetta sivuten tilanne parin kuukauden takaa. Oltiin tulossa alaspäin kerrostalosta hissillä (missä kuljetettiin iso määrä tavaraa samalla). Hissi pysähtyi toiseen kerrokseen, missä odotteli n. 20-25v mies selvästi salille tai muualle urheilemaan matkalla. Hänellä oli urheiluvaatteet päällä ja pieni joku Gymsharkin salilaukku olalla. Hissi pysähtyi hänen kohdallaan, jolloin oven auettua hän totesi, että ei taida mahtua kyytiin ja hän voi jäädä odottelemaan, että hissi tulee takaisin tyhjänä. Hänellä olisi siis ollut jalan matkaa Yksi kerros ALASPÄIN, mutta mielummin jäi vielä pariksi minuutiksi odottelemaan hissiä.

Tuo tilanne oli niin käsittämätön, että se tulee vieläkin säännöllisesti mieleen ja olen myöhemmin salaa toivonut, että törmäisin tuohon mieheen ja voisin kysyä, että mikä aivopieru tuossa on/oli taustalla.

Voihan tuossa olla joku polvi/lonkka/kantapää ongelma tai jotain muuta? Itsellä oli kerran venähtänyt nivustaipeesta lihas sen verran pahasti, että kävely meni ongelmitta mutta portaissa ei vaan pystynyt liikkumaan (eikä kyllä salillakaan kyykkäämään tai maven tekeminen). Toki todennäköisempää se on vaan ihan se aivopieru.

 

[Taneli-]

Missä koulussa saa ilmaiseksi aterian? Oletan ettet tarkoita lukiota tai amista, kun sittenhän vielä asuisi kotona. Opiskelijataloissa on myös yleensä pesutupa, jolloin ei tarvi itse ostaa kuin pesujauheen, joka ei paljoa maksa.

Hmm, ehkä tämä on sitten nykyisin muuttunut, näkyy pariakin eri infoa, eli:
"
Onko yliopistossa ilmainen kouluruoka?

Kouluateriat ovat täysipainoisia, ohjattuja ja kaikilta osin maksuttomia.13.6.2024
"
JA
"
Yliopistoissa ei ole ilmaista ruokaa kaikille opiskelijoille, mutta tarjolla on edullisia opiskelijahintaisia lounaita.
"

Tiedä sitten?

 

[Stuntman Mike]

Hmm, ehkä tämä on sitten nykyisin muuttunut, näkyy pariakin eri infoa, eli:
"
Onko yliopistossa ilmainen kouluruoka?

Kouluateriat ovat täysipainoisia, ohjattuja ja kaikilta osin maksuttomia.13.6.2024
"
JA
"
Yliopistoissa ei ole ilmaista ruokaa kaikille opiskelijoille, mutta tarjolla on edullisia opiskelijahintaisia lounaita.
"

Tiedä sitten?

Peruskoulu ja amis/lukio on maksuttomia. Yliopisto/amk on jotain 2.5€ per lounas.

 

[Joku_242]

Hmm, ehkä tämä on sitten nykyisin muuttunut, näkyy pariakin eri infoa, eli:
"
Onko yliopistossa ilmainen kouluruoka?

Kouluateriat ovat täysipainoisia, ohjattuja ja kaikilta osin maksuttomia.13.6.2024
"
JA
"
Yliopistoissa ei ole ilmaista ruokaa kaikille opiskelijoille, mutta tarjolla on edullisia opiskelijahintaisia lounaita.
"

Tiedä sitten?

Yliopistoissa ei ole ollut ainakaan pitkään aikaan ilmaista ruokaa. Edullisia opiskelijalounaita kylläkin.

 

[jsalmika]

Siinä suuressa määrässä autoja vs julkinen liikenne ongelma muodostuu juuri siitä satunnaisliikunnasta.
Joo, bussimatka ei ole liikuntaa, mutta ilman autoa kävelet sinne bussipysäkille ja sieltä eteenpäin jne.
Autolla ajat suoraan kotipihasta marketin parkkiin ja takaisin. Siinä jäi taas jokunen sataa tai tuhatta askelta väliin.
Ja se oma auto sitten ohjaa käyttämään sitä lähes kaikiiin pieniinkin siirtymiin, vaikka sinne kaverin luo muutaman kilometrin päähän painaisi fillarilla tasan yhtänopeasti.

Paljon hyviä pointteja tiivistettynä - kiitos! Kirjoittelin alle vähän sitä sun tätä enemmän tai vähemmän suoraan asiaan liittyvää lukematta ensin kaikkea muutakin mitä tässä parin päivän aikana jälleen on kirjoitettu, joten ei hätää, seassa ei ole luultavasti kenties ärsyttäviä "vastauksia" kellekään ja saattaa valitettavasti toisaalta olla jossain määrin päällekäistäkin asiaa. Sori siis siitä (Alexin äänellä)...

Joo, esim. meiltä matka kävellen Kamppiin tai Rautatieasemalle (Hki), josta jatkoyhteyksiä lähtee, on ainoastaan viitisen minuuttia hitaampi kuin jos a) onnistuu ehtimään siihen bussiin tai ratikkaan, johon on tarkoituskin, eikä b) bussi ole myöhässä tai (bussi)vuoro kokonaan peruttu. Toisaalta taas pyörällä ehtii puolessa tunnissa yhtä kauas - ellei jopa kauemmaskin - kuin autolla ottaen huomioon että ensin yleensä kävelee (!) viitisen minuuttia sinne kadunvarteen pysäköidylle autolle. Talvisaikaan emme pyöräile vaan kävelemme vaikka silloin ero olisi todennäköisesti vielä suurempi jos autoa joutui ensin kaivamaan jään ja lumen seasta. Ja kyllä, autokin on kun on koira, mökki, ja joskus muuten vaan enemmän ihmisiä tai tavaraa samaan paikkaan kuljetettavana. Se on kuitenkin käytössä muutaman kerran viikossa muuhun tarkoitukseen, lähinnä treenimatkoihin, joissa matka julkisilla kestäisi iltaisin yhteen suuntaan reilun tunnin, yli kaksinkertaisesti autoon verrattuna.

Toisekseen kun sinne markettiin autolla menee, niin tavaraa mahtuu kyytiin enemmän kuin typötyhjäänkään jääkaappiin, joten saattaa olla että tulee helposti ostettua ja sen myötä syötyäkin (?) enemmän ja eri painotuksin. Sen sijaan jos poikkeaa fillarilla yleensä paluumatkalla muihin asioihin liittyen, ja joskus ihan vasitenkin vaikka pari kertaa viikossa reppu selässä ostamaan tarvittavia ruoka-aineksia tilanne on eri. Esim. laatikollista pikkuoluttölkkejä en reppuun pakkaisi mutta 1-2 isompaa tölkkiä sinne mahtuu hyvin. Veikkaisin myös että jos on tottunut autoa käyttämään saattaa olla "vaivattominta" huristaa sillä hakemaan vaikka se tuorehiivapakettikin lähikaupasta 5min ajomatkan päästä läpi vuoden varsinkin jo on oma autopaikka tai jopa -talli ja auto lämmityksessä. Yhteiskäyttöisiä sähköpotkulautojakin näillä kulmilla on käytettävissä, lähimmät tuossa 50m päässä mutta niille ei ole ollut meidän perheessä tarvetta ja niidenkään terveysvaikutuksista ei voi välttämättä olla ihan varma. Tähän väliin pitää myös mainita että kumpikaan lapsista ei kulkenut päivähoitoon tms. autolla tai rattaissa sen jälkeen kun he olivat täyttäneet kolme vuotta. Ne rattaat myytiin kuopuksen jaksaessa jo ihan hyvin kävellä, ja se oli lapsille ihan ok - eikä me edes heiltä kysytty.

Espoolaisista usea hankki - ja hankkii jatkossakin - perheeseen toisen auton siinä vaiheessa kun ensin Länsimetro, ja myöhemmin sen jatko tuli (ja runkoreittien bussilinjoja karsittiin rajusti) ja päivittäisen työ- tms. matka-aika kasvoi puolella tunnilla. Joku tutkija ehkä hokaa tämän ja tutkii Espoon pientaloasukkaiden elintapoja ennen ja jälkeen länsimetron....

Jo vuosituhannen vaihteessa pöyristelin tuplakokoisia ihmisiä, jotka käyttivät golfauton tyyppisiä kulkuvälineitä jättikokoisissa mall'seissa, joissa oli kyllä niille käytävillä riittävästi leveyttäkin. Samaten mietin silloin useammassa eri osavaltiossa oleskelleena mistä johtuu se että esim. Coloradon ja Michiganin nörttipiireissä oli paljon reippaamman oloisia ihmisiä kuin jossain muualla. Autoahan sielläkin käytetiin, työpaikkalounaaksi vedettiin kimpassa ainakin silloin vaan joku 30cm subi, lautaset yhtä isoja niin kotona kuin ravintolassakin, ja geneettisesti porukka alueella oli todennäköisesti ihan keskimääräistä/sekalaista. Joskus tuota mietin ja vapaa-ajan vapaamuotoinen liikunta oli ainakin erona. Ei siis säännöllineen salitreeni, ohjattu hotjooga tms. vaan silloin kun oli mahdollista käveltiin, retkeiltiin, lasketeltiin jne. ja se oli elämäntapa niin akuisilla kuin heidän lapsillaan.

Vielä tuohon pohojalaasasiaan liittyen en ole lukenut noita juttuja saatika THL:n tutkimusta kovin tarkkaan mutta onkohan siellä mainittu mitään geneettisestä alttiudesta - jotktu vanhemmat jonne varmaan muistaa Pohjois-Karjala-projektin, ja aika "keskenäänhän" siellä tietyissä osissa Pohjanmaatakin on ns. geneettisesti aikoinaan oltu. Naapurista naitiin niin saa maat myöhemmin yhdistettyä jne..

 

[DarthBabel]

Tarvii. Marjoja ja kasviksia ylipäätään voi ostaa pakasteena

Ei ne kotimaiset pakastemarjat nekään ole halpoja. Tulee silti ostettua niitä säännöllisesti.
Ulkomaisia saisi halvemmalla, mutta ei lähtökohtaisesti huvita lämmittää pakastemarjoja (mitä ulkomaisille pakastemarjoille suositellaan) ja koitan muutenkin suosia kotimaista tuotantoa.

ja mm. kasvipohjaiset proteiininlähteet ovat halpoja, jos valitset esim. palkokasveja tai tofua.

Mutta kun en halua syödä huonompilaatuista proteiinia ja yksinkertaisesti tykkään lihasta/kalasta/kanasta ja lähes kaikki kasviproteiinivalmisteet maistuu aika lailla mitäänsanomattomalta.

Myös juurekset ovat halpoja.

Kyllä, juurekset on halpoja. Esim. porkkana ja peruna. Tulee syötyä säännöllisesti. Mutta haluan syödä muutakin kuin perunaa ja porkkanaa.

Ihminen pärjää ilman kalaa ja varsinkin ilman juustoa.

Pärjää pärjää. Ihminen pärjää ilman kalaa ja juustoa. Ihminen pärjää myös ilman kanaa, tofua, palkokasveja, tietokonetta, ystäviä ja seksiä. Mutta haluaako pärjätä? Elämisen olisi kiva olla muutakin kuin pärjäämistä.

Yksinkertaisesti tykkään juustoleivästä aamukahvin kera ja haluan syödä siitä mahdollisimman terveellisen version.
Kyllä, "voisin" syödä aamukahvin kanssa vaikka palkokasveja ja tofua. Mutta jokseenkin ymmärrettävistä syistä en syö.

Täyttä tietämättömyyttä väittää, että terveellisesti syöminen on millään mittarilla kallista.

Täyttä ymmärtämättömyyttä tosielämästä väittää, että kaikkien pitäisi syödä noita mainitsemiasi ruoka-aineita.

Kyllä, terveellisestikin voi syödä melko edullisesti, mutta aika vaikeaa siitä on tehdä kovinkaan mieluista.
Mitä veikkaat, että onnistuuko tältä nykyiseltä pullamössösukupolvelta, joka on tottunut syömään sipsejä ja irtokarkkeja?

Se nyt vaan on edelleen fakta, että kun verrataan samojen tuotesegmenttien sisällä terveellisiä versioita niihin vähemmän terveellisiin, niin se terveellisempi on pääsääntöisesti kalliimpi.

 

[jsalmika]

Tuli mieleen vähän aihetta sivuten tilanne parin kuukauden takaa. Oltiin tulossa alaspäin kerrostalosta hissillä (missä kuljetettiin iso määrä tavaraa samalla). Hissi pysähtyi toiseen kerrokseen, missä odotteli n. 20-25v mies selvästi salille tai muualle urheilemaan matkalla. Hänellä oli urheiluvaatteet päällä ja pieni joku Gymsharkin salilaukku olalla. Hissi pysähtyi hänen kohdallaan, jolloin oven auettua hän totesi, että ei taida mahtua kyytiin ja hän voi jäädä odottelemaan, että hissi tulee takaisin tyhjänä. Hänellä olisi siis ollut jalan matkaa Yksi kerros ALASPÄIN, mutta mielummin jäi vielä pariksi minuutiksi odottelemaan hissiä.

Aivan h...tin kuvaavaa. Tuotakin epidemiaa on liikkeellä, samaten sitä että kyysätään omia lapsia autolla (liikunta!)harrastuksiin 10-15 min pyörämatkan päähän vaikkei olisi pakko esim. lasten iästä, aidosti vaarallisista risteyksistä tms. johtuen. No, säästyyhn siinä aikaa se 20min/kerta mutta minkä mallin lapset saavatkaan...

 

[DarthBabel]

Marjat on mun mielestä jo premiumtuotteita.

Aika hullulta tuntuu, että niinkin arkisena aikanaan pidetty asia on nykyään "premium tuote". Marjat on terveellisiä ja hyviä, mutta ei halpoja. Kuuluu minun mielestä osaksi terveellistä ruokavaliota.

Nopeasti katsoen kilo kanafilettä pyörii kympin molemmin puolin ainakin Lidlissä. Ei se ole musta paha hinta kokolihasta.
Lohifile taas menee premiumin puolelle.

Niin, ei se ole mahdoton hinta, mutta kalliimpi kuin se epäterveellinen versio.
Jos haluat Omega-3 rasvahappoja (ja nimenomaan EPA:a ja DHA:ta sisältäviä) ruokavalioosi luontaisessa muodossa, niin jokin lohikala on Suomessa melkeinpä se ainoa vaihtoehto. Ja kuuluu jälleen mielestäni osaksi terveellistä ruokavaliota.

Miksi tarvii olla vähärasvaista naudan paistijauhelihaa? Ei rasvaisempikaan ole ongelma, kunhan ei kisko sitä hillittömiä määriä.

Tää on juuri se ajatusmalli, millä mennään metsään. "Ei nyt juuri tämän tuotteen kohdalla tarvitse välittää". "Kyllä jouluna voi kerran vuodessa mässätä". Kyllä vappuna voi kerran vuodessa mässätä", "Kyllä juhannuksena voi..." jne.
Jauheliha on minulla peruselintarvike. Vähärasvaisessa versiossa on vähemmän kaloreita ja vähemmän tyydyttynyttä rasvaa. Se on yksinkertaisesti terveellisempi, mutta kalliimpi. Ei sen kummempaa.

Sama homma juustojen suhteen.

Ja metsään menee jälleen. Esim. 17% "kevyt" juustossa on 3,5(!) kertainen määrä rasvaa verrattuna 5% versioon. Kaloreita ja tyydyttynyttä rasvaa tulee ihan p*rkeleesti enemmän.

Leivissä taas ruisleipä on edullista ja vissiin ihan terveellistä.

Kyllä. Joskin se 100% täysjyväruis ei yleensä ole sieltä edullisimmasta päästä.

Kuulostaa siltä että semmoinen terveellisyyttä erikseen painottava premiumruoka on kallista. Luulin että "epäterveellisellä ruualla" tarkoitettiin tässä tyyliin sipsejä, eineksiä ja muuta vastaavaa mättöä eikä normaalia perusruokaa.

Niin, kuulostaa siltä, koska niin se on. Joskin tuntuu vaikealta käsittää, miten normaalista perusruuasta on tullut nykyään "premiumruokaa".

 

[pulatunnus]

Hissi pysähtyi toiseen kerrokseen, missä odotteli n. 20-25v mies selvästi salille tai muualle urheilemaan matkalla. Hänellä oli urheiluvaatteet päällä ja pieni joku Gymsharkin salilaukku olalla. Hissi pysähtyi hänen kohdallaan, jolloin oven auettua hän totesi, että ei taida mahtua kyytiin ja hän voi jäädä odottelemaan, että hissi tulee takaisin tyhjänä. Hänellä olisi siis ollut jalan matkaa Yksi kerros ALASPÄIN, mutta mielummin jäi vielä pariksi minuutiksi odottelemaan hissiä.
...

Kuvauksen perusteella, Jos ja kun ilmeisesti oli lihava, ehkä huomattavan tukeva, niin tulee mieleen haasteet, riskit rappusia pitkin liikkumiseen. Kuten välissä toinen nimimerkki pohti ihan esimerkeillä.

Siis noin muuten miettien jos ei haasteita niin moni menisi yhden tyypillisen suomalaisen asuin kerroksen rappusia pitkin.

Jos ei oma vaki reitti, niin voi olla ihan ajatussolmukin. Ilmeisesti siis tuli perässä alas, eikä kyse eri suuntaan menosta.

 

[Taneli-]

Aika hullulta tuntuu, että niinkin arkisena aikanaan pidetty asia on nykyään "premium tuote". Marjat on terveellisiä ja hyviä, mutta ei halpoja. Kuuluu minun mielestä osaksi terveellistä ruokavaliota.

Tässä mennään taas varmaan siihen missäpäin ihminen asuu. Jos lähellä ei ole metsiä ja jos ei ole omaa pihaa (edes sitä rivitalon takapihaa) niin marjat ovat varmaan ns. kalliita. Mutta jos löytyy metsiä läheltä, jos tuntee ihmisiä jotka keräävät marjoja tai itse kerää (varsinkin jos omistaa marjapuskia) niin ne marjat eivät ole "premium tuote".

Marjat ja sienet ovat monille kuitenkin "ilmaisia" tai kesällä luokkaa 40€/10l kaverihintaan hankittuja millä täytetään pakastinta. Tiedän monia eläkeläispariskuntia jotka pitävät monia pakastimia täynnä erilaisia marjoja jne. eivätkä maksa niistä mitään koska keräävät niitä kesäisin. Myös myyvät niitä keräten rahaa lapin reissuihin jne.

Totta tietysti että jos katselee noita markettien pihoilla olevia "9€/litra" tarjouksia marjat ovat törkeän kalliita. Mutta samaa voisi sanoa jos ostaa esim. niitä kalliita purkkitonnikaloja että "kaikki kala on todella kallista".

Nyt kun ON kesä kuitenkin kannattaa hankkia paitsi marjoja myös niitä "ei yksinään niin hyviä" tuotteita ja pilkkoa sekä pakastaa, esim. raparperia saa kutakuinkin ilmaiseksi.

Toki ruuissa on kyse myös ajankäytöstä. Kaikki varmaan myöntävät että esim. puurot ja kiisselit ovat terveellisiä ja hyviä mutta niiden tekemiseen menee (omasta mielestäni) liikaa aikaa. Varsinkin kun vaihtoehtona on nukkua hieman pidempään ennen töihin lähtöä. Joten olen turvautunut blenderiin ja teen smoothien noiden sijaan. Mikä myös tulee huomattavasti halvemmaksi kuin ostaa joku valmispuuro minkä sitten söisi aamusta... Oli kyse sitten jostain riisifrutista tai vispipuurosta. Ennen blenderiä otin monesti vaan jogurttia ja weetabixia aamusta.

 

[Stuntman Mike]

Samaten mietin silloin useammassa eri osavaltiossa oleskelleena mistä johtuu se että esim. Coloradon ja Michiganin nörttipiireissä oli paljon reippaamman oloisia ihmisiä kuin jossain muualla.

Tartun tähän. Itsekin huomasin miten Coloradossa keskimäärin porukka on hyvin hoikkaa ja atleettista. Muistaakseni kun asiaa ihan kiinnostuksesta katsoin, niin Colorado Springs (joka on aivan mahtava kaupunki asua) oli tyyliin USA:n kaikista fitein kaupunki. Veikkaan että ko. osavaltion harrastusmahdollisuudet, vuoristo, hieman ehkä ei-niin-jenkkiläiset kaupungit (Denver on mielestäni ihan käveltävä paikka vrt. monet muut samankokoiset tai osavaltion pääkaupungit) ja siellä tuntuu olevan tosi normaalia elämänmenoa. Ei tarvitse kuin Kaliforniaan mennä siitä, niin johan alkaa olemaan läskiä. Texasissa puolestaan oli yllättävänkin urheilullista porukkaa ainakin siinä kuplassa jossa olin.

 

[JRan]

Tämäpä juuri tässä. Mielestäni kyllä yksi asia oli ihan täysin käsittämätöntä, kun lähipiirissä yhtä naista joka on n. 165cm ja painaa 70kg sanottiin hoikaksi. Siitä on hoikkuus kaukana, mutta toki kun on puhujilla itsessään elopainoa sadan kilon päälle, niin tuollainen pyöreä nainenkin on heidän mielestään "hoikka".

Niin ihan laskennallisesti kyseessä siis ylipainoinen nainen. Painoindeksi noilla luvuilla yli 25. Toki kaikki on niin suhteellista, jos asiaa katsoo lihavan silmillä ja ymmärrän, että tässäkin luvut oli arvioita.

Toisaalta liikunta ei kuluta kovin paljoa energiaa, joten tuokaan ei riitä selitykseksi. Eikös se niin mene, että painon hallinnasta 80% on kiinni syömisestä?

Katsoin huvikseni mitä mitä nykymaailman "sovellukset" näyttää statseiksi vuositasolla omien logattujen liikuntasuorituksien kalorien kulutuksen suhteen. Viime vuonna reilu 200 000 kcal logattuun urheiluun, joka koostuu siis pääasiassa lajeista juoksu, pyöräily, kävely, uinti, sulkapallo, lihaskuntoharjoittelu. Eli keskimäärin noin 550 kcal per päivä. Tämä ei siis sisällä mitään perus arki aktiviteetteja, ruohonleikkuu, lumenkolaus, kaupassa käynnit, jne. Silti itse voisin väittää, että liikunnalla on kyllä paljon vaikutusta painoon ja kehon koostumukseen.

Itse laihdutus taas on vedetty semmoiseen bisneshommaksi että ei siinä nyt ole mitään järkeä. Loppuviimein kyse on kaloreista eikä mistäkään muusta. Aikuinen mies imaisee sen 2000-2500 väliin kaloreita ja jonkinlaista arkiaktiivisuutta pitää yllä riittää siihen että on normipainossa. Ei siihen mitään kitudiettejä ja pussiruokien syömistä tarvitse.

Itsellä kulutus lepopäivänä tekemättä yhtään mitään 1600-1700, eli toki ei kannata yliarvoida sitä omaa kulutusta. Hommahan menee kuitenkin suurimmaksi osaksi painon mukaan.

Kyllä se nyt vaan on tosiasia, että terveellinen ruoka on Suomessa kallista. Tai ainakin selvästi kalliimpaa, kuin se epäterveellinen "ruoka".

Tuoreet hedelmät, vihannekset ja marjat nyt vaan on aika hintavia. Varsinkin, jos haluat suosia kotimaista tuotantoa ja haluat jotain vaihteluakin (porkkanaa ja kaalia saa halvalla, mutta mielellään söisi jotain muutakin ).

Kaiken maailman paneroituja kana/kala tuotteita saa halvalla, mutta ostapa puhdasta kanafiletta, niin hinta pomppaa heti reilusti. Ja jos haluat vaikkapa lohifilettä, jotta saisi hiukan Omega-3 rasvahappojakin, niin mennään hinnassa jo ihan toiseen sfääriin.

Sikanautajauhelihaa ja possun kasleria saa halvalla. Mutta ostapa vähärasvaista naudan paistijauhelihaa (jos löydät ), niin ollaan jälleen toisessa hintaluokassa.

Osta Oltermannia, jossa järkyttävät 30% rasvaa. Halpaa on. Mutta ostapa Kadett 5% juustoa, niin hinta tuplaantuu.

Valitse sen halvan valkoisen vehnän paahtoleivän sijaan 100% täysjyväkauraleipä. Hinta vähintään tuplaantuu.

Tartteeko jatkaa vielä?

Kyllä itse olen myös tästä täysin samaa mieltä. Tätä pitäisi vielä verrata hinta/laatu, sekä hinta/kalori vertailuna. Eli esimerkiksi se rasvainen punainen jauheliha vs broilerin file. Jos olisi tarkoitus saada siitä, vaikka 350kcal. Niin ei siinä kohdassa näitä edes voi enää edes verrata, koska sitä reilusti kalliimpaa täytyy syödä ~3 kertaa enemmän, kuin sitä halvempaa.

 

[Stuntman Mike]

Niin ihan laskennallisesti kyseessä siis ylipainoinen nainen. Painoindeksi noilla luvuilla yli 25. Toki kaikki on niin suhteellista, jos asiaa katsoo lihavan silmillä ja ymmärrän, että tässäkin luvut oli arvioita.

Pituus on arvio, paino oli oikein. Hän kun oli laihtunut tuohon kilomäärään joka oli tavoitteenakin. Ei todellakaan ole luonnossa mikään hoikka, mutta näiden lihavien naisten mielestä hän sitä kovin oli. Kuulemma ei noin pienenä ole varaa arvostella jne. Muutenkin hämmentävä kokemus. Hän on laihtunut siitä n. 85+ kilosta tuonne 70 tasolle ja ymmärtääkseni joskus vuoden loppuun menneessä yrittää saada 65-67 painoon päästä. Ihan silleen fiksu, ei juuri mitään harrasta liikunnallista siinä mielessä (ei salia tms.), mutta vaihtoi ruokailutottumuksensa aika päälaelleen.

 

[Joku_242]

Aika hullulta tuntuu, että niinkin arkisena aikanaan pidetty asia on nykyään "premium tuote". Marjat on terveellisiä ja hyviä, mutta ei halpoja. Kuuluu minun mielestä osaksi terveellistä ruokavaliota.

No kaupan hyllyltä ne on juurikin sitä eikä mitään muuta. Itse toki saa metsästä ilmaiseksi jos viitsii.

Tää on juuri se ajatusmalli, millä mennään metsään. "Ei nyt juuri tämän tuotteen kohdalla tarvitse välittää". "Kyllä jouluna voi kerran vuodessa mässätä". Kyllä vappuna voi kerran vuodessa mässätä", "Kyllä juhannuksena voi..." jne.
Jauheliha on minulla peruselintarvike. Vähärasvaisessa versiossa on vähemmän kaloreita ja vähemmän tyydyttynyttä rasvaa. Se on yksinkertaisesti terveellisempi, mutta kalliimpi. Ei sen kummempaa.



Ja metsään menee jälleen. Esim. 17% "kevyt" juustossa on 3,5(!) kertainen määrä rasvaa verrattuna 5% versioon. Kaloreita ja tyydyttynyttä rasvaa tulee ihan p*rkeleesti enemmän.

Sitten mennään metsään. Ei nuo siltikään ole oikea ongelma vaan se on se karkeilla, sipseillä ja eineksillä mässäily.

Niin, kuulostaa siltä, koska niin se on. Joskin tuntuu vaikealta käsittää, miten normaalista perusruuasta on tullut nykyään "premiumruokaa".

Eikä ole, nuo on niitä terveysoptimoituja vaihtoehtoja ns. perinteisille ruoka-aineille. Ei menneinä vuosikymmeninä syöty noita vähärasvaisia vaihtoehtoja, ja silti oltiin hoikempia kuin nykyään.

Katsoin huvikseni mitä mitä nykymaailman "sovellukset" näyttää statseiksi vuositasolla omien logattujen liikuntasuorituksien kalorien kulutuksen suhteen. Viime vuonna reilu 200 000 kcal logattuun urheiluun, joka koostuu siis pääasiassa lajeista juoksu, pyöräily, kävely, uinti, sulkapallo, lihaskuntoharjoittelu. Eli keskimäärin noin 550 kcal per päivä. Tämä ei siis sisällä mitään perus arki aktiviteetteja, ruohonleikkuu, lumenkolaus, kaupassa käynnit, jne. Silti itse voisin väittää, että liikunnalla on kyllä paljon vaikutusta painoon ja kehon koostumukseen.

550kcal per päivä tarvii sykkiä jo melkoisen paljon, ja useimmat tuskin moista jaksavat. Perus arkiliikunnalla ei yleensä pääse yli 300kcal/päivä, ellei sitten ole tyyliin 10km työmatka pyörällä tai jotain, ja siihen ei useimpien viitseliäisyys riitä joka päivä.

 

[PCB]

No kaupan hyllyltä ne on juurikin sitä eikä mitään muuta. Itse toki saa metsästä ilmaiseksi jos viitsii.

Sitten mennään metsään. Ei nuo siltikään ole oikea ongelma vaan se on se karkeilla, sipseillä ja eineksillä mässäily.

Eikä ole, nuo on niitä terveysoptimoituja vaihtoehtoja ns. perinteisille ruoka-aineille. Ei menneinä vuosikymmeninä syöty noita vähärasvaisia vaihtoehtoja, ja silti oltiin hoikempia kuin nykyään.

550kcal per päivä tarvii sykkiä jo melkoisen paljon, ja useimmat tuskin moista jaksavat. Perus arkiliikunnalla ei yleensä pääse yli 300kcal/päivä, ellei sitten ole tyyliin 10km työmatka pyörällä tai jotain, ja siihen ei useimpien viitseliäisyys riitä joka päivä.

Olen kyllä kaikista asioista eri mieltä. Marjat ovat ihan perusruokaa. Kotimaiset mustikat maksaa 10 eur/kilo pakasteena, kalliin puoleista mutta liha maksaa enemmän.

Ja todellakin mennään metsään, jos tuotteiden keskeisiä terveellisyyteen vaikuttavia asioita ei huomioida. Suomalaisten lihankulutuksella on iso ero siinä, onko jauhelihassa rasvaa 10 vai 22%.

Ja 550 kcal ei ole paljon, kun puhutaan yhden päivän liikuntasuorituksesta. Minulla yleensä 1200-1500 kcal kun käyn liikkumassa. 550 kcal on siinä mielessä iso, kun se tulee tässä esimerkissä joka päivä. Kyllä 300 kcal tulee arkiliikunnastakin kohtuullisen helposti, mutta tämähän riippuu paljon siitä henkilöstä ja mm. hänen painostaan, kuka liikkuu.

 

[Joku_242]

Olen kyllä kaikista asioista eri mieltä. Marjat ovat ihan perusruokaa. Kotimaiset mustikat maksaa 10 eur/kilo pakasteena, kalliin puoleista mutta liha maksaa enemmän.

Ja todellakin mennään metsään, jos tuotteiden keskeisiä terveellisyyteen vaikuttavia asioita ei huomioida. Suomalaisten lihankulutuksella on iso ero siinä, onko jauhelihassa rasvaa 10 vai 22%.

Meinaatko ihan tosissasi että suomalaisten ylipaino-ongelmat johtuu siitä, ettei osteta vähärasvaista jauhelihaa ja juustoa?

Ne on lähinnä terveysoptimoijien raaka-aineita, ja tokihan niistä otetaan sitten rahat irti. Oikeasti noissa ylipainoisissa ryhmissä mässytetään hillittömiä määriä kaikkia mahdollisia herkkuja, ja tulos on sen näköinen.

Ja kuinka iso osa kulutetusta lihasta edes on jauhelihaa?

Ja 550 kcal ei ole paljon, kun puhutaan yhden päivän liikuntasuorituksesta. Minulla yleensä 1200-1500 kcal kun käyn liikkumassa. 550 kcal on siinä mielessä iso, kun se tulee tässä esimerkissä joka päivä. Kyllä 300 kcal tulee arkiliikunnastakin kohtuullisen helposti, mutta tämähän riippuu paljon siitä henkilöstä ja mm. hänen painostaan, kuka liikkuu.

Niin, eihän se yhdelle päivälle ole mitenkään ihmeellinen. Esimerkiksi juurikin se pyörällä 10km töihin ja takaisin olisi sitä luokkaa. Sen sijaan se on paljon, kun se on *joka ikiselle päivälle* ja valtaosa tuskin niin paljoa liikkuu. 300kcal taas olisi kohtalaisesti hyötyliikkuvalle uskottava keskimääräinen kulutus.

1200-1500kcal per liikuntasuoritus kuulostaa kyllä melkoisen rankalta. Mitä se olisi, 1,5-2h juoksua?

 

[Stuntman Mike]

Niin, eihän se yhdelle päivälle ole mitenkään ihmeellinen. Esimerkiksi juurikin se pyörällä 10km töihin ja takaisin olisi sitä luokkaa. Sen sijaan se on paljon, kun se on *joka ikiselle päivälle* ja valtaosa tuskin niin paljoa liikkuu. 300kcal taas olisi kohtalaisesti hyötyliikkuvalle uskottava keskimääräinen kulutus.

1200-1500kcal per liikuntasuoritus kuulostaa kyllä melkoisen rankalta. Mitä se olisi, 1,5-2h juoksua?

Monethan aliarvioi syötyä kaloreita ja yliarvioi kulutettuja kaloreita. Kaikki maailman fitnessäpit, kellot ja muut eivät tässä siinä mielessä auta, että ne yleensä yliarvioi aika rankasti kulutettujen kaloreiden määrää.

 

[DarthBabel]

Meinaatko ihan tosissasi että suomalaisten ylipaino-ongelmat johtuu siitä, ettei osteta vähärasvaista jauhelihaa ja juustoa?

Ne on lähinnä terveysoptimoijien raaka-aineita, ja tokihan niistä otetaan sitten rahat irti. Oikeasti noissa ylipainoisissa ryhmissä mässytetään hillittömiä määriä kaikkia mahdollisia herkkuja, ja tulos on sen näköinen.

Ei tässä nyt varmaan kukaan moista väitä. Mutta pienistä puroista syntyy iso virta. Se nyt vaan on kummasti helpompaa pysyä normaalipainoisena, kun valitsee joka ikisestä tuotesegmentistä sen vähäkalorisemman version. Näin pysyy nälkä poissa ja on helpompi pitää kalorimäärä maltillisena.

 

[3dfx]

Kyllä se nyt vaan on tosiasia, että terveellinen ruoka on Suomessa kallista. Tai ainakin selvästi kalliimpaa, kuin se epäterveellinen "ruoka".

Tuoreet hedelmät, vihannekset ja marjat nyt vaan on aika hintavia. Varsinkin, jos haluat suosia kotimaista tuotantoa ja haluat jotain vaihteluakin (porkkanaa ja kaalia saa halvalla, mutta mielellään söisi jotain muutakin ).

Kaiken maailman paneroituja kana/kala tuotteita saa halvalla, mutta ostapa puhdasta kanafiletta, niin hinta pomppaa heti reilusti. Ja jos haluat vaikkapa lohifilettä, jotta saisi hiukan Omega-3 rasvahappojakin, niin mennään hinnassa jo ihan toiseen sfääriin.

Sikanautajauhelihaa ja possun kasleria saa halvalla. Mutta ostapa vähärasvaista naudan paistijauhelihaa (jos löydät ), niin ollaan jälleen toisessa hintaluokassa.

Osta Oltermannia, jossa järkyttävät 30% rasvaa. Halpaa on. Mutta ostapa Kadett 5% juustoa, niin hinta tuplaantuu.

Valitse sen halvan valkoisen vehnän paahtoleivän sijaan 100% täysjyväkauraleipä. Hinta vähintään tuplaantuu.

Tartteeko jatkaa vielä?

Marjoja saa jokanen mennä noukkimaan ilmaiseksi ja niitä pystyy jopa viljelemään itse aika alkeellisillakin rakennelmilla. Broilerin liha on verrattaen halpaa ihan maustamattomana. Kala on kallista, sen kyllä myönnän. Kassleri on ihan ok terveellinen vaihtoehto kunhan ei sitäkään joka päivä syö. Vähärasvaista naudan jauhelihaa ei juurikaan varmaan myydä, koska sellaisella ei tee oikein mitään. Siksi myydään sika-nautaa. Juustoissa vähän sama homma, 5% pahvin makusta kevytttuotetta ei juuri kukaan syö eikä tuollakaan ole merkitystä jos kyseessä on muutama juustosiivu eikä sitä koko tahkoa syö kerralla. Ruisleipää saa aika halvalla, mikä on jo paljon parempi mitä joku valkonen leipä minkä luen lähinnä roskaruuaksi.

Perunat on myös aika halpoja, se on hyvä perusraaka-aine päivittäiseen syömiseen. Omenoita on syksyllä ongelmajätteeksi asti vähän kaikkialla jos sellaisista tykkää.

Kaikessa voi toki mennä äärimmäisyyksiin ja valittaa hintaa kun kaiken pitää olla jotain nicheä tyyliin 5% juusto.

 

[3dfx]

Ei tässä nyt varmaan kukaan moista väitä. Mutta pienistä puroista syntyy iso virta. Se nyt vaan on kummasti helpompaa pysyä normaalipainoisena, kun valitsee joka ikisestä tuotesegmentistä sen vähäkalorisemman version. Näin pysyy nälkä poissa ja on helpompi pitää kalorimäärä maltillisena.

Edelleen painottaisin niitä syömismääriä ja turhan syömisen vähentämistä, mutta jokanen voi tehdä elämästään niin ankeaa pärjäämistä kuin haluaa. Mieluummin syön vaan vähemmän, mutta hyvää kuin etsisin jotain nicheversioita perusruuista, mitkä ei kovin kummosen makuisia ole ja maksavat paljon. Esimerkkinä vaikka nyt kevytjuustot, tai joku kevytjauheliha. Mieluummin olisin sitte ihan ilman ja keksisin jotain muuta. Vahingossa olen ostanut pariin kertaan.

BMI- "kisassa" olen aika kovilla, joten jotain varmaan teen oikein vaikka kaikenlaista ravitsemustietäjää käy millon millostenkin selittämässä kuinka pitäisi syödä ja olla.

 

[Clayman]

BMI- "kisassa" olen aika kovilla, joten jotain varmaan teen oikein vaikka kaikenlaista ravitsemustietäjää käy millon millostenkin selittämässä kuinka pitäisi syödä ja olla.

Mitä tarkoittaa ”olla kovilla BMI-kisassa”?

 

[PCB]

Edelleen painottaisin niitä syömismääriä ja turhan syömisen vähentämistä, mutta jokanen voi tehdä elämästään niin ankeaa pärjäämistä kuin haluaa. Mieluummin syön vaan vähemmän, mutta hyvää kuin etsisin jotain nicheversioita perusruuista, mitkä ei kovin kummosen makuisia ole ja maksavat paljon. Esimerkkinä vaikka nyt kevytjuustot, tai joku kevytjauheliha. Mieluummin olisin sitte ihan ilman ja keksisin jotain muuta. Vahingossa olen ostanut pariin kertaan.

BMI- "kisassa" olen aika kovilla, joten jotain varmaan teen oikein vaikka kaikenlaista ravitsemustietäjää käy millon millostenkin selittämässä kuinka pitäisi syödä ja olla.

Itse en osta muuta kuin naudan 10% jauhelihaa, silloin kun jauhelihaa ostan. Itse en miellä sitä kevyt-tuotteeksi. Joku 20% jauheliha on täysin poissa laskuista, rasvaista ja maistuu pahalle. Minun käsitys on, että 10% naudan jauheliha on lähes eniten ostettu jauheliha. Kun valitsee vähärasvaisemman, voi syödä niiden kaloreiden edestä sitten enemmän vaikka proteiinia.

Esim. 17% juusto ei minusta ole mikään kovin epäterveellinen asia arjessa, jos sitä ei syö paljoa. Luulen että tuo on aika yleinen valinta.

Aina voi syödä vähän epäterveellisepää ja sitten vähemmän, mikäs siinä. Itse uskon että ravintosuositusten mukainen ruoka on hyvä lähtökohta.