Laura Huhtasaaren kopiogradu

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Juzze
  • Aloitettu Aloitettu
Mielestäni tärkein kysymys mikä tästä herää on että kuinka moni huijaa lopputyössään ja ovatko he nyt akateemisesti päteviä, sekä kasataanko lopputöitä kohtaan liikaa paineita? Millä tavoin ja millä asenteella opiskelijoita pitäisi valmentaa lopputyötä varten?

Minusta tämä soppa ei vaikuta liiemmin Laura Huhtasaaren pätevyyteen poliittisella uralla, sillä poliitikon ei tarvitse olla käynyt yliopistoa muutenkaan, mutta vahvat epäilyt hänen valheistaan johtaa varmaankin siihen, että äänimäärä laskee jatkossa. Itse en tässä valossa häntä tule presidentiksi äänestämään ja normivaaleissa en häntä edes voikaan tietääkseni äänestää, enkä äänestäisikään.

Ennen varmaan moni huijasi. Nykyään Urkundin yms. muiden automatisoitujen järjestelmien vuoksi kiinnijäämisriski on kasvanut merkittävästi.

Edelleenkään järjestelmä ei ole aukoton. Osaamalla jotain harvinaisempaa kieltä voit mennä ko. maassa jonkun yliopiston kirjastoon, etsiä paperisen gradun, joka on saanut hyvän arvosanan ja sen jälkeen hakeutua omassa yliopistossasi ko. gradun tieteen erikoisalan graduryhmään. Tämä siksi, että englanninkielinen materiaali on erittäin vahvasti plagiaattisuojattua, yliopistoissa ympäri maailman. Englanninkielisessä tiedeyhteisössä plagiointi on ollut todellinen vitsaus jo kauan.

Tämän jälkeen käännät gradusta osioita epäsuorasti, varastat tutkimusnäkökulman, ratkaisut ja loppupäätelmien punaisen langan yms. muuta epäsuoraa kopiointia lähde- ja rakennetasolla. Avain on pysyä tekstin metatasolla, eli tarkoituksessa. Ei itse sanoissa ja lauseissa. Tämä tietenkin toimii vain universaaleihin tieteisiin kuten lääketieteeseen, fysiikkaan tai filosofiaan, koska esim. metsätieteissä sisältö vaihtelee maittain.

Vaivan määrä tosin vastaa sitä, että itse tekisit gradusi alusta loppuun. Eli mikään oikotie tämä ei ole. Ehkä joku ahkera, mutta mielikuvitukseton puupää on joskus saattanut näin saada paremman arvosanan. Uskallan väittää, että ko. tekniikalla kiinnijäämisriski on lähes olematon, koska mikään kone ei kykene metatason kopiointia havaitsemaan.

Se mitä edellä kerroin on yleisesti yliopisto-opiskelijoiden tiedossa, joten mitään ”huijausvinkkejä” en tässä jaellut. Monien vaihdossa olleiden mukana kulkeutuu Suomeen ulkomaisia graduja jo nyt, joista haetaan inspiraatiota omaan gradu-urakkaan, sääntöjen puitteissa.

Henk. koht. tuomitsen kaiken huijaamisen ja mielummin otan sen huonon arvosanan, kuin kuumottelisin loppuelämäni.
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: BOT
Asiaton käytös
mutta kärjistäen about joka toinen gradu on laadultaan huono tai yhdentekevä. Ne tehdään, koska on pakko ja viittaukset räpelletään siihen kuntoon, että tarkastaja työn hyväksyy.

Tämä on typerää ja minusta asia pitäisikin korjata niin, että gradujen olisi oltava oikeasti hyviä ja ladukkaita jotta saataisiin amikset vittuun korkeakouluista. Samalla toki pitäisi luopua Suomalaisesta tavasta vaatia vähintään maisterin prujuja amistason duuneihin.
 
Kannattaa avata silmänsä ja katsoa mitä puolueita valtamedian toimittajat kannattavat :). Yli 80% Tampereen toimittaja opiskelijoista vasemmistolaisia :).

Jos valtamedia hoitaisi työnsä kuten esität, saisimme tietoa muustakin kun persujen töppäilyistä. Jos haluaa tietoa globalisaation, monikulttuurisuuden, EU:n, jne faktoista ja ongelmista, on neljäs valtiomahti Suomessa täysin korruptoitunut

Poliittisesti sitoutumatonta uutisointia kannattaakin etsiä MV-lehdestä.

Sitoutumattomuus on viety niin pitkälle, ettei olla edes sitouduttu noudattamaan Suomen lakia.
 
Tämä on typerää ja minusta asia pitäisikin korjata niin, että gradujen olisi oltava oikeasti hyviä ja ladukkaita jotta saataisiin amikset vittuun korkeakouluista. Samalla toki pitäisi luopua Suomalaisesta tavasta vaatia vähintään maisterin prujuja amistason duuneihin.

Ihan uteliaisuuttani kysyn, että mitkäköhän duunit on sellaisia johon _vaaditaan_ maisterin papereita, mutta ne onnistuvat kuitenkin amispohjalta?
 
Vaaditaanko kirjastohenkilökunnalta tai lastentarhan opettajilta?

Kirjastontädit taitaa tulla AMK:sta, mutta lastentarhan opettajat taitaa tulla yliopistosta. Kumpikin on sellaisia hommia, että ei taida onnistua amispohjalta.

Siellä lastentarhassa on sitten kyllä ihan lähihoitajiakin amispohjalta, mutta ei ne lastentarhan opettajien viroissa luonnollisesti toimi.
 
Kirjastontädit taitaa tulla AMK:sta, mutta lastentarhan opettajat taitaa tulla yliopistosta. Kumpikin on sellaisia hommia, että ei taida onnistua amispohjalta.

Siellä lastentarhassa on sitten kyllä ihan lähihoitajiakin amispohjalta, mutta ei ne lastentarhan opettajien viroissa luonnollisesti toimi.
Kirjastonhoitaja – Wikipedia
Kirjastonhoitajan koulutuksena on korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu informaatiotutkimuksen opinnot, joko pää- tai sivuaineena. Tutkinnon voi Suomessa suorittaa Tampereen ja Oulun yliopistoissa sekä Åbo Akademissa. Informaatiotutkimuksen perusopinnot voi suorittaa myös Helsingin yliopiston avoimessa yliopistossa. Ammattikorkeakouluissa voi lisäksi suorittaa liiketalouden ammattikorkeakoulututkinnon (tradenomi) kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelmassa, mutta alempi korkeakoulututkinto ei yleensä täytä julkisten kirjastojen virallisia kelpoisuusvaatimuksia.

Toki kirjastoissa työskentelee muitakin.
 
Täytyy kyllä tunnustaa, että olen kuvitellut joidenkin pikkukuntien kirjastontätien ammatin olevan suunilleen leppoisin homma maapallolla. Lämmin sisätyö. Ei pelkoa potkuista. Ei tulostavotteita. Lyhyet työpäivät (ainakin muhun verrattuna). Päivät menee rupatellessa ja kirjoja hyllyyn laittaessa. Välillä saa toteuttaa harrasteisuuspuoltaan, ja ostella kirjoja.
 
Täytyy kyllä tunnustaa, että olen kuvitellut joidenkin pikkukuntien kirjastontätien ammatin olevan suunilleen leppoisin homma maapallolla. Lämmin sisätyö. Ei pelkoa potkuista. Ei tulostavotteita. Lyhyet työpäivät (ainakin muhun verrattuna). Päivät menee rupatellessa ja kirjoja hyllyyn laittaessa. Välillä saa toteuttaa harrasteisuuspuoltaan, ja ostella kirjoja.

Se näkyy myös palkassa, joka on vieläkin alempi kuin esim. lastentarhanopettajilla. Noin 2300€/kk.
 
No on se sentään enemmän kuin esim. sairaanhoitajien. Mutta onhan se kirjojen hyllytys toki vaativampaa puuhaa ja aakkosjärjestyksessä sekoaminen vaikeuttaa kirjojen lainaamista huomattavasti.
Ja onhan AMKn opparit nyt surkeisiin graduihinkin verrattuna vielä suurempi vitsi.
 
Viimeksi muokattu:
No on se sentään enemmän kuin esim. sairaanhoitajien. Mutta onhan se kirjojen hyllytys toki vaativampaa puuhaa ja aakkosjärjestyksessä sekoaminen vaikeuttaa kirjojen lainaamista huomattavasti.
Ja onhan AMKn opparit nyt surkeisiin graduihinkin verrattuna vielä suurempi vitsi.

Sairaanhoitajien työ on vaativampaa, mutta koulutus kaksi vuotta lyhyempi.

Mitä tulee näiden eri alojen lopputöihin, niin kyllä varmasti informaatiotutkimuksen lopputyö on vaativampi.

Oikeuttaako se sitten parempaan palkkaan, on mielipidekysymys.
 
Kirjastoalan koulutusta näyttää olevan myös amiksessa, eli eiköhän ne kirjojen hyllyttäjät ole noita amiksen käyneitä kirjastovirkailijoita ja informaatikot, kirjastonjohtajat ja kirjastonhoitajat alemman tai ylemmän korkeakoulun käyneitä.

Varmaan vastuut ja velvoitteet hiukan erilaiset viroissa joihin vaaditaan kunnon koulutus, kuin mihin vaaditaan se amis.
 
Josta päästäänkin siihen että huhtasaaren opinnoilla ei kuuluisi päästä vastuullisiin hommiin, vaan lähinnä lapion varteen siirtämään kakkaa paikasta toiseen.
 
Sillähän se poliitikko on aina päässytkin kiusallisesta aiheesta, että ei puhu siitä. Oma arvaukseni on, että joka ikinen kerta, kun Laurasta on joku saavutuslaatikko lehtijutun yhteydessä, niin siellä on tämä gradukohu.

Toki sillä poikkeuksella, että jos Laura saa jonkun vielä suuremman kohun jostain, niin tila ei riitä tällaisten pikkujuttujen muisteluun.
 
Sillähän se poliitikko on aina päässytkin kiusallisesta aiheesta, että ei puhu siitä. Oma arvaukseni on, että joka ikinen kerta, kun Laurasta on joku saavutuslaatikko lehtijutun yhteydessä, niin siellä on tämä gradukohu.

Toki sillä poikkeuksella, että jos Laura saa jonkun vielä suuremman kohun jostain, niin tila ei riitä tällaisten pikkujuttujen muisteluun.

Onhan toi iso juttu siksikin että puolueen 1. varapj on käytännössä väittänyt että ohjaava proffa ohjeisti varastamaan tekstejä.
 
Onhan toi iso juttu siksikin että puolueen 1. varapj on käytännössä väittänyt että ohjaava proffa ohjeisti varastamaan tekstejä.

Aivan. Valhetta, valheen perään.

Itse vaikka olisin kuinka maahanmuuttokriittinen satakuntalainen, niin etsisin kyllä toisen persun lappuuni ensi keväänä.

Rehellisyys on isänmaallinen arvo. Varmasti löytyy muitakin hyviä ehdokkaita...
 
Täytyy kyllä tunnustaa, että olen kuvitellut joidenkin pikkukuntien kirjastontätien ammatin olevan suunilleen leppoisin homma maapallolla. Lämmin sisätyö. Ei pelkoa potkuista. Ei tulostavotteita. Lyhyet työpäivät (ainakin muhun verrattuna). Päivät menee rupatellessa ja kirjoja hyllyyn laittaessa. Välillä saa toteuttaa harrasteisuuspuoltaan, ja ostella kirjoja.

Lepposta joo, mutta samalla varmaan itse kuolis tylsyyteen. Kyllä sitä mielummin töissä ihan töitä tekee niin aikakin kuluu ja pysyy homma mielekkäänä. Olin pari vuotta virastossa töissä jossa oli lähinnä ns. "valvontaa". Helvetti että meinas hajota pää siihe toimettomuuteen.
 
Lepposta joo, mutta samalla varmaan itse kuolis tylsyyteen. Kyllä sitä mielummin töissä ihan töitä tekee niin aikakin kuluu ja pysyy homma mielekkäänä. Olin pari vuotta virastossa töissä jossa oli lähinnä ns. "valvontaa". Helvetti että meinas hajota pää siihe toimettomuuteen.
Jos tykkää lukea kirjoja, niin ei varmaan parempaa työpaikkaa voisi olla. Saa tehdä mistä pitää ja siitä vielä maksetaan palkkaa.
 
Tästä voisi päätellä että jos 20% oli omaa tekstiä ja 80% plagioitua, niin asia olisi ollut ookoo jos sille 80% oltaisiin laitettu lainausmerkinnät jokaiseen asialliseen paikkaan. Jolloin asiassa ei olisi ollut ongelmaa...

Paitsi että gradu ei olisi silloin välttämättä mennyt läpi.
Eikö käytännössä aina ole pakosti joku 80% ”plagioitua”? Siis asioitajoita ei ole itse keksinyt eikä tutkinut vaan asioita jotka nyt vaan sattuvat olemaan faktaa jonka joku muu on joskus keksinyt? Itselläni siis teknisen alan työ jossa toki teoriaosuus oli täynnä erilaisia kaavoja jne joita en siis tosiaankaan ole itse keksinyt, jokaisen kappaleen ja kaavan lopussa toki asianmukaisesti lähdeviite, enkä nyt copy pastennut mitään vaan kirjoitin kyllä kaiken itse.

Se on toki sitten eri asia jos ei laitakkaan lähdeviitteitä,vaan esittää keksineensä asiat itse. Tämä nyt on jo selvää huijaamista.
 
Se on toki sitten eri asia jos ei laitakkaan lähdeviitteitä,vaan esittää keksineensä asiat itse. Tämä nyt on jo selvää huijaamista.

Tämä nimenomaan on plagiointia, kun taas edeltävä kuvauksesi ei ole.

Muuten, maisteristason lopputyöt eivät ole mitään väitöskirjoja, eli harvemmin niissä edes tarvitsee väittää tehneensä mitään löydöksiä päästäkseen läpi. Sikälikin plagiointi on lähinnä jäätävää typeryyttä.

Mutta eihän sitä tiedä, jos Lauralla olikin ennen presidentin pestiä tavoitteena akateeminen ura huippututkijana ja siksi piti saada gradu näyttämään hyvältä.
 
Tämä nimenomaan on plagiointia, kun taas edeltävä kuvauksesi ei ole.

Muuten, maisteristason lopputyöt eivät ole mitään väitöskirjoja, eli harvemmin niissä edes tarvitsee väittää tehneensä mitään löydöksiä päästäkseen läpi. Sikälikin plagiointi on lähinnä jäätävää typeryyttä.

Mutta eihän sitä tiedä, jos Lauralla olikin ennen presidentin pestiä tavoitteena akateeminen ura huippututkijana ja siksi piti saada gradu näyttämään hyvältä.
En oikein itsekkään ymmärrä miksi plagioida, kun ei ole mikään ihan mahdoton homma vaan lisätä niitä lähdeviitteitä. Tutkimukseksikin riittää joku ”tutkimus” ja tulokseksikin käytännössä mikä vaan tulos. Vaikka että mitään järkevää ei selvinnyt. Ei noita kukaan koskaan lue kuitenkaan, ellei nyt oikeasti ole tekemässä jotain hyödyllistä työtä. Mutta itse tein vaan jotain että asia tuli hoidettua ja pääsi keskittymään oikeisiin töihin. Ja luulen, että 90% gradun tekijöistä tekee samoin. Väikkärissä sitten eri homma kun olisi tarkoitus tuottaa jotain oikeaa uutta järkevää informaatiota.
 
En oikein itsekkään ymmärrä miksi plagioida, kun ei ole mikään ihan mahdoton homma vaan lisätä niitä lähdeviitteitä. Tutkimukseksikin riittää joku ”tutkimus” ja tulokseksikin käytännössä mikä vaan tulos. Vaikka että mitään järkevää ei selvinnyt. Ei noita kukaan koskaan lue kuitenkaan, ellei nyt oikeasti ole tekemässä jotain hyödyllistä työtä. Mutta itse tein vaan jotain että asia tuli hoidettua ja pääsi keskittymään oikeisiin töihin. Ja luulen, että 90% gradun tekijöistä tekee samoin. Väikkärissä sitten eri homma kun olisi tarkoitus tuottaa jotain oikeaa uutta järkevää informaatiota.
No juuri hyvän numeron takia varmaankin plagioidaan, kun ei ns. omat riitä. Jos saat gradusta ykkösen tai kakkosen (mikä tarkoittaa jo todella huonoa työtä), niin saat unohtaa haaveet tutkijan töistä yliopistolla.

Ja jos nyt jossain ensityöpaikan haastattelussa halutaan vilasta koulutodistuksia, niin ei se huono gradunumero ainakaan paranna saumoja.

Mutta kyllä nyt esim. kolmosen pitäisi saada ihan perus työllä. Itse kun aikoinani kirjoitin dippatyön, niin valvoja sanoi, että numero tässä yksikössä on käytännössä aina kolmonen tai nelonen. Vitonen vaatisi jo jotain uutta ja kovaa tutkimusta ja ykkönen/kakkonen on jo niin huono työ ettei siellaista edes hyväksyttäisi...
 
Kirjastontädit taitaa tulla AMK:sta, mutta lastentarhan opettajat taitaa tulla yliopistosta. Kumpikin on sellaisia hommia, että ei taida onnistua amispohjalta.

Siellä lastentarhassa on sitten kyllä ihan lähihoitajiakin amispohjalta, mutta ei ne lastentarhan opettajien viroissa luonnollisesti toimi.

Kerrotko vielä miksi lastentarhan "opettajan" töitä ei voisi tehdä pelkällä amispohjalla?
 
Lapsen tarpeista lähtevää kasvatusta kehityspsykologiaan ja kasvatusoppeihin perustuen. Vaippoja voi vaihtaa vaikka peruskoulupohjalta.

Mutta miten lasten vanhemmat sitten pystyvät kasvattamaan lapsensa vaikka ihan amispohjalla? Mitä omasta lastentarha ajastani muistan niin opettajien tärkein "kasvatus" oli, että ei saa (jostain ihme palikoista) rakentaa miekkoja taikka pyssyjä eikä muutenkaan leikkiä mitään sotajuttuja.
 
Mutta miten lasten vanhemmat sitten pystyvät kasvattamaan lapsensa vaikka ihan amispohjalla? Mitä omasta lastentarha ajastani muistan niin opettajien tärkein "kasvatus" oli, että ei saa (jostain ihme palikoista) rakentaa miekkoja taikka pyssyjä eikä muutenkaan leikkiä mitään sotajuttuja.
No eihän osa vanhemmista pystykään, ja sitä pyritään tasapainottamaan päiväkodissa.
 
No eihän osa vanhemmista pystykään, ja sitä pyritään tasapainottamaan päiväkodissa.

Ei pystykään mutta vanhempien akateemisuus ei vaikuta asiaan mitenkään. Onnistuneita ja epäonnistuneita vanhempia on niin akateemisten kuin amistenkin joukossa. lasten kasvattaminen nyt vaan ei vaadi akateemista tutkintoa.
 
Mitä omasta lastentarha ajastani muistan niin opettajien tärkein "kasvatus" oli, että ei saa (jostain ihme palikoista) rakentaa miekkoja taikka pyssyjä eikä muutenkaan leikkiä mitään sotajuttuja.

OT: Tälläinen sääntö oli minunkin aikana. Ja siitä huolimatta rakensimme toinen toistaan hienompia sota-aluksia. :smoke:
 
Ei pystykään mutta vanhempien akateemisuus ei vaikuta asiaan mitenkään. Onnistuneita ja epäonnistuneita vanhempia on niin akateemisten kuin amistenkin joukossa. lasten kasvattaminen nyt vaan ei vaadi akateemista tutkintoa.
Ei vaadi, ei, mutta eivät kasvatusopit ja kehityspsykologia ojaan kaada. Ei tässä ole kyse vanhempien koulutustaustasta, vaan siitä, että lastentarhanopettajat ovat saaneet alaan liittyvää korkeinta koulutusta.

Ihan hyvä, että siellä tarhan pihalla on muitakin kuin nenää kaivelevia sivareita.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
261 846
Viestejä
4 548 982
Jäsenet
74 856
Uusin jäsen
Acceli

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom