Lakeside Airpark Finland * Taas tyhmiä koijataan

[tietokonerikki]

Betonijätteen hinta kun sen ajaa jätepaikalle taitaa olla noin 50 euroa tonnilta jätettä. Yllättävän monta tonnia sitä betonijätettä tuollaiselle "lentokentälle" mahtuu kun sen ajaa 1,5 metrin korkuiseksi kakuksi. Toki sitten menee tuplaten enemmän jos "vahingossa" ajaakin 3 metrin korkuisen jätekakun sinne.

Tuossa onkin se syy sille miksi sille Mäntän "lentokentälle" haetaan lupaa. Itse kenttää tuskin kiinnostaa rakentaa yhtään sen pidemmälle kuin mitä sinne saadaan sitä jätettä ajettua.

Toi ollee ainakin osasyy hankkeelle. Toisaalta Betonia käytetään vesijohtoverkostoissakin ja sen raaka-aineina on vesi, kivi ja sementti ja teräs. Hyvin pieniä määriä käytetään mm. pakkasen kestävyyttä parantaamaan muitakin lisäaineita

Lisäaineet - Betoni

betoni.com

Asukkaiden lentomelu ongelmat "unohtaen", tuolla on taloudellisesti ajatellen huomattavasti paremmat onnistumisen edellytykset kuin Mänttä-Vilppulan hankkeella. Malmin pienkone lentokenttä on jo päätetty sulkea (tosin vielä siitä yritetään pitää kiinni) ja kentälle on tarvetta, Nummelaan ollaan yhtä tekemässä.
Jonnekin se purettava betoni on vaan laitettava, sitä tulee 60-luvun elementtitalojen purun takia tulevaisuudessa paljon.
=> Miten julkisivujen pinnoitteet hoidetaan?

Toivotaan, että ympäristöasioista pidetään huolta. Seuraillaan tätäkin projektia.

 

[hidasmies]

Mäntsälä Aeron Facebook-sivuilla on 17 tuntia sitten tehty päivitys jonka mukaan ovat saaneet ympäristöluvan

"Maailmassa monta on ihmeellistä tarinaa...Nyt 3 vuoden paperien täyttelyn jälkeen, joita muuten tuli 1400 sivua, on lentokentän ympäristölupa pöydällä. Kyllä on hyvä mieli että olemme voineet työllistää lähes 60 asiantuntijaa ja virkamiestä, iso kiitos heille asiantuntemuksesta, ilman heitä emme olisi tässä ja nyt. Kyllä minuakin kiinnosti että mihin suuntaan kentältä vedet valuvat ja minne ne loppujen lopuksi virtaavat, Oulujokeen vai Kymijokeen, sain myös takaisin yöuneni, kun tiedän että koteloperhosten parittelu voi jatkua kenttäalueella, myös tiedän että valtatie 25 tuottaa enemmän melua kuin lentokenttätoiminta. On tärkeää että asiat tutkitaan ja olemme halunneet niin sen myös tapahtuvan."

Löytyy täältä: Mäntsälä Aero

 

[Lucas]

Toi ollee ainakin osasyy hankkeelle. Toisaalta Betonia käytetään vesijohtoverkostoissakin ja sen raaka-aineina on vesi, kivi ja sementti ja teräs. Hyvin pieniä määriä käytetään mm. pakkasen kestävyyttä parantaamaan muitakin lisäaineita

Lisäaineet - Betoni

betoni.com

Asukkaiden lentomelu ongelmat "unohtaen", tuolla on taloudellisesti ajatellen huomattavasti paremmat onnistumisen edellytykset kuin Mänttä-Vilppulan hankkeella. Malmin pienkone lentokenttä on jo päätetty sulkea (tosin vielä siitä yritetään pitää kiinni) ja kentälle on tarvetta, Nummelaan ollaan yhtä tekemässä.
Jonnekin se purettava betoni on vaan laitettava, sitä tulee 60-luvun elementtitalojen purun takia tulevaisuudessa paljon.
=> Miten julkisivujen pinnoitteet hoidetaan?

Toivotaan, että ympäristöasioista pidetään huolta. Seuraillaan tätäkin projektia.

Eihän tuo betonijäte nyt kovin vaarallista ainetta ole. Tosin se betonikaatopaikka voi pilata sen pohjaveden kun sadevedet ja niiden mukanaan maasta irrottama paska alkaa valua kenties suoraan sinne pohjavesiesiintymään.

Betoni- ja purkujätteen dumppaus on ainoa syy miksi tuota lentopaikkaa Mäntsälään puuhaavat. Mikäs sen kannattavampaa kuin perustaa vaikka erillinen yritys siihen projektiin lentopaikan rakentamiseksi ja ajaa koko alue täyteen ja "vähän" vielä päälle ekstraa sinne sitä purkujätettä. Siinä vaiheessa kun alue pursuaa purkujätettä ilmoittaa että ei kentän rakentaminen kannatakkkaan ja ajaa konkurssiin koko firma. Sitten vain nauraa makeasti pankkiin 25 miljoonaa euroa rikkaampana.



Toki tuo Mäntsälä paikkana on paljon parempi pienlentokentälle tai lentopaikalle kuin Vilppula. PK-seudultahan Mäntsälään voi tulla lentoharrastajia. Luultavasti Mäntsälässä olisi paljon parempiakin paikkoja pienlentokentälle tai lentopaikalle jossa lentomelu ei olisi ongelma ja sen voisi rakentaa ilman massiivisia maansiirtotöitä ja alue ei sijaitsisi edes pohjavesialueella. Tosin hämärä-pisnesmiesten kannalta homma ei olisi kannattavaa kun liikeideana siinä on se rakennusjätteen kaatopaikan perustaminen lentopaikan nimissä ja siitä jätteen dumppaamisesta saatavat kymmenet miljoonat eurot.

 

[tietokonerikki]

Eihän tuo betonijäte nyt kovin vaarallista ainetta ole. Tosin se betonikaatopaikka voi pilata sen pohjaveden kun sadevedet ja niiden mukanaan maasta irrottama paska alkaa valua kenties suoraan sinne pohjavesiesiintymään.

Joo en minäkään ole betonin vaarallisuudesta mitään tutkittua tietoa löytänyt. Se mitä sen mukana pinnoilla voi tulla on sitten oma lukunsa. Tuolla on nyt lupa, joten asiasta huollestuneille jää ainoaksi keinoksi. Otattaa/ ottaa näytteitä valumavesistä...ongelmien ilmestyessä viranomaisiin yhteyttä.

Betoni- ja purkujätteen dumppaus on ainoa syy miksi tuota lentopaikkaa Mäntsälään puuhaavat. Mikäs sen kannattavampaa kuin perustaa vaikka erillinen yritys siihen projektiin lentopaikan rakentamiseksi ja ajaa koko alue täyteen ja "vähän" vielä päälle ekstraa sinne sitä purkujätettä. Siinä vaiheessa kun alue pursuaa purkujätettä ilmoittaa että ei kentän rakentaminen kannatakkkaan ja ajaa konkurssiin koko firma. Sitten vain nauraa makeasti pankkiin 25 miljoonaa euroa rikkaampana.

Tuntuisi hyvin epäuskottavalta, etteikö tässä kyse olisi myös purkujätteen säilytyspaikasta/ hyödyntämisestä.
Joiden lentäjien kanssa jutellessani, uskon kyllä, että kysyntää kentälle tuollakin olisi. Löytyykö loppurahoitus jää sitten nähtäväksi.

 

[lark]

Pikkulinnut ovat laulaneet, että hämärää rahaa liikkuis Mäntsälä Aeron taustalla, mutta varmaan toimttajat asiaa ajan kanssa selvittävät

Onko olemassa varmuutta ja lupaus siitä, ettei lentopaikan suunnittelija tee omille mailleen betoniperustan sekaan myös luvatonta asbestikaatopaikkaa?

Gles mainostaa itseään asbestisaneeraus- ja purkulikkeenä. Saako asbestia kipata maaperään, jos suunnittelee lentopaikkaa tai ykstyistietä.

Ohessa opinnäytetyö asbestin hautaamisesta otsikolla ASBESTI MAAPERÄSSÄ PILAANTUNEIDEN MAIDEN TYÖMAILLA.

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/333154/Koivisto_Maija.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Mikä on asbestijätteen vastaanttohinta? Savonlinnasta löysin yhden tonnihinnan, joka oli noin 170 euroa, minkä lisäksi asbesti pitää tuoda kierrätykseen muoviin hyvin pakattuna.

Alla kuuden vuoden takainen tapaus Oulusta. Asbest au natural.

Kymmeniä tonneja asbestia löytyi haudattuna Oulussa – konkurssien jäljiltä paljastuu pahoja ympäristösotkuja

Oulusta on löytynyt teollisuustontilta 50 tonnia maahan kaivettua asbestia. Kaupungin rakennusvalvonnasta arvioidaan, että samankaltaisia ongelmia paljastuu laajemminkin, kun konkurssipesien hallinnassa olevilla tonteilla ei tehdä vaadittavia toimenpiteitä ja homma seisoo.

yle.fi

Kymmeniä tonneja asbestia löytyi haudattuna Oulussa – konkurssien jäljiltä paljastuu pahoja ympäristösotkuja
Oulusta on löytynyt teollisuustontilta 50 tonnia maahan kaivettua asbestia. Kaupungin rakennusvalvonnasta arvioidaan, että samankaltaisia ongelmia paljastuu laajemminkin, kun konkurssipesien hallinnassa olevilla tonteilla ei tehdä vaadittavia toimenpiteitä ja homma seisoo.

 

[lark]

Mänttä-Vilppulassahan on jo aikoja sitten selvitetty mahdollista kuitusaven hyödyntämistä maarakennuksessa ns. Kumara-hankkeessa.

KUMARA - Kuitusaven mahdollisuudet raaka-aineena uusiotuotteisiin -hanke - Mänttä-Vilppula

Kumara-hankkeen tavoitteena oli kehittää ratkaisuja MetsäTissuen Mäntän tehtaalla sivutuotteena syntyvälle kuitusavi-materiaalille

www.manttavilppula.fi

Jos Metsä Tissuen kuitusavea, lentotuhkaa ja muualta tuotua kuivattua maa-ainesta käytettäisiin Mäntän kentän maarakennukseen, kuka käytöstä rahallisesti mahdollsesti hyötyisi?

Kuitusavea, lentotuhkaa ja kaivettua maa-ainesta halutaan hyödyntää sekä välivarastoida Sassissa – Ympäristölupahakemus nähtävillä vielä viikon

Mänttä-Vilppulan kaupunki hakee lupaa teollisuuden prosessijätteiden eli kuitusaven ja lentotuhkan, sekä kaivettujen maa-ainesten välivarastoinnille sekä hyötykäytölle Sassin alueen maarakentamisessa.

www.kmvlehti.fi

Kuitusavea, lentotuhkaa ja kaivettua maa-ainesta halutaan hyödyntää sekä välivarastoida Sassissa – Ympäristölupahakemus nähtävillä vielä viikon

 

[Tonnin Seteli]

Hyvä huomio. Itse luin Mäntsälän Mäntäksi.

Se tästä pahkasikajutusta enää puuttuisikin että kaksi tuollaista jätteendumppaushuijausta sijoittuisi ihan vierekkäin.

 

[Lucas]

Joo en minäkään ole betonin vaarallisuudesta mitään tutkittua tietoa löytänyt. Se mitä sen mukana pinnoilla voi tulla on sitten oma lukunsa. Tuolla on nyt lupa, joten asiasta huollestuneille jää ainoaksi keinoksi. Otattaa/ ottaa näytteitä valumavesistä...ongelmien ilmestyessä viranomaisiin yhteyttä.

Eiköhän tuosta seuraavaksi valiteta Vaasan hallinto-oikeuteen joka muistaakseni käsittelee tuollaisten ympäristölupien valitukset keskitetysti Suomessa ja sen jälkeen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Aikaa tähän menee arviolta 2 vuotta per oikeusaste eli nelisen vuotta yhteensä.

 

[tietokonerikki]

Eiköhän tuosta seuraavaksi valiteta Vaasan hallinto-oikeuteen joka muistaakseni käsittelee tuollaisten ympäristölupien valitukset keskitetysti Suomessa ja sen jälkeen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Aikaa tähän menee arviolta 2 vuotta per oikeusaste eli nelisen vuotta yhteensä.

Joo, jos toi on mahdollista niin eiköhän sitä käytetä. Kun toi ympäristölupa on jo saatu, valituksen läpimeno ei ole ollenkaan varma. Vähän viivyttää toki.
Tossa asukkaille jää se vahtimisen mahdollisuus, siihen mitä tontilla tapahtuu seuraavina vuosina. Esim. droneilla käy katsastamassa mitä sinne kippaillaan ja niitä vuotovesinäytteitä... jos löytyy asia julkiseksi.

Toinen asia onko mitään... ja jaksaako joku/jotkut riittävän kauan tarkkailua tehdä.

 

[lark]

Se, että Gles kuskaisi omistajansa omistamalle maalle asbestia sekä monia muita myrkyllisiä aineita ei ole rikos.
Rikos tästä tulee, jos Kuulasvuo jättää ilmoittamatta siitä, että hautaa ongelmajätettä maaperään.
En oikein jaksa uskoa, että yritys ennen jätteen siirtoa Mäntsälään käy jokaisen rakennuspurkukasan läpi ja poistaa tappavan asbestin tai muut myrkyt.

Kuulasvuo muuten antaa ymmärtää noiden päivitystensä rivien välistä, että lupakäytännöt Suomessa ovat tämän
mittakaavan hankkeille todella hankalia, mutta kehuu sitten, kuinka hommat onnistuvat naapurimaassa huomattavasti
jouhevammin.

"Suunnilleen samaan aikaan kuin tästä projektista laitettiin ensimmäiset kupongit jakoon, alkoi suomen rajalta n. 100 km päässä naapurimaassa formularadan lupa-asioiden käsittely, viimeisen tiedotteiden mukaan rata on viimeistelyä vaille valmis ja lupa-asioiden käsittely kesti junamatkan verran Pietarista-Moskovaan. Hyvä että rakennetaan ja kehitetään palveluita, joillain se vaan kestää pitempään kuin toisilla."

 

[hidasmies]

Kuten Lentoposti.fi:n jutun lopussa lyhyesti mainittiin, Mantsälässä nelostien itäpuolella on jo lentopaikka/kenttä, ja ihan virallistettu siinä mielessä, että viranomainen on hyväksynyt sille siviili-ilmailujärjestö ICAO:n nelikirjaimisen tunnuksen EFMN eli Mäntsälä. Mänttä/Sassin kentältä tällainen tunnus puuttuu. Mäntsälän pikkukenttä on vain 400 m pitkä ruohokenttä ja periaatteessa yksityinen, eli ennakkolupa vaaditaan, ja toiminta on kentän lyhyyden vuoksi rajattu ultrakevytlentämiseen.

https://lentopaikat.fi/wp-content/uploads/2014/03/EFMN_LDG2.pdf

Mäntsälän Ilmailukerho MILK syntyi mäntsäläläisten harrastajien aloitettua ultrakeveiden parissa harrastamisen. Kerho toimii nykyisin vieltä toistaiseksi Malmilla ja lisäksi Nummelan kentällä, missä löytyy juuri asfaltoitu 1200 m kiitotie ja hallipaikkoja koneille.

Kerhon toiminta - Mäntsälän ilmailukerho ry

Kerhon tarkoituksena on luoda jäsenistölle mahdollisuus turvalliseen lentämiseen kohtuukustannuksin nykyaikaisella kalustolla.

milk.fi

Jos tästä Mäntsälä Aerosta tulisi jotakin, niin Mäntsälän kerho ja harrastajat saattaisivat olla kentästä kiinnostuneita. Tuntuu vaan siltä, että Mäntsälä Aeron porukalla on ensisijaisesti jotain muuta mielessä.

 

[lark]

Alkoi kuulostaa kalmalta heti siinä vaiheessa kun huomasin sen, että Kuulasvuon firma purkaa vanhaa rakennuskantaa, usein näitä sodan jälkeen rakennettuja kiinteistöjä, joissa on asbestia.

Firmahan kertoo sivuillaan olevansa erikoistunut asbestinpurkuun, joka varmasti raskasta ja vaativaa. Glesillä on varmasti purkamistöihin aina asianmukaiset luvat sekä asbestin kuljettamiseen. Asbestin kierrättäminen omatoimisesti voi olla hankalaa, mitä kautta uskoisin yrityksellä olevan kiinnostusta 'kierrättää' asbestia sekä muita mahdollisia vaarallisia ja ongelmajätteeksi luokiteltavia purkutuotteita omistajan omistamille maa-alueille.

"Jokainenhan saa haudata omille mailleen mitä haluaa.".

Jos asia hoidetaan vielä kohtuu diskreetisti ja rakennusjäte peitetään betonikerroksella, voi näytteiden otto mahdollisesta asbestipitoisesta rakennusjätemassasta olla aika haastavaa.

Kannattaa myös huomioida että Kuulasvuohan on aloittanut omistamiensa maiden parturoinnin mahdollista kenttää ja tapahtumapaikkaa varten, joten hän on aika varma siitä, että saa luvan ja nähtävästi myös tietää, että 'mucho dinero' on luvassa.

Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan ja Kuulasvuon asbestipurkuyritys onnistuu hautaamaan mailleen vaikka 1 000 000 tonnia vaarallista rakennusjätettä, se säästää miljoonia kierrätysmaksuissa, mikä sellaisenaan tuo yritykselle kilpailuedun muiihin alan firmoihin verratessa.

GLES voi 'hoitaa jätteen kierrätyksen omalle kaatopaikalleen', eikä sen tarvitse maksaa kaupungin tai kuntien jätelaitoksille 50-170 euroa / tonni kierrätysmaksuja.

'Omakierrättäjänä' on helppo leveillä siitä, kuinka kannetaan vastuuta ympäristöstä ja puhtaasta luonnosta, vaikka omistaja samaan aikaan rivien välistä naljailee Facebook-päivityksessä alueen luontoarvoille.

Kun ne mahdolliset paskat vielä haudataan sinne maaperään samalla tavalla, kun Mänttä-Vilppulassa heti sotien jälkeen, jolloin lait ympäristön turmelemisesta eivät olleet niin tiukkoja, eli hällä väliä -mentaliteetilla, mahdollinen ympäristöongelma saattaa paljastua vasta 10-20 vuoden päästä. Mun mielestä tässä on kyse enemmänkin Sassin 1950-lukutyylisen maaperän jätteillä pilaamisen revivalista kuin ympäristöystävällisestä lentopaikasta, jollaisena hanketta markkinoidaan.

Kannattaa muistaa aina, että mikä on liian hyvää ollakseen totta ei yleensä ole totta. Kuulasvuo ei ilmaiseksi ala eteläsuomalaisen ilmailun hyväntekijäksi, vaikka moni tuntuu häntä kevytilmailun messiaana pitävän.

 

[tietokonerikki]

Alkoi kuulostaa kalmalta heti siinä vaiheessa kun huomasin sen, että Kuulasvuon firma purkaa vanhaa rakennuskantaa, usein näitä sodan jälkeen rakennettuja kiinteistöjä, joissa on asbestia.

Firmahan kertoo sivuillaan olevansa erikoistunut asbestinpurkuun, joka varmasti raskasta ja vaativaa. Glesillä on varmasti purkamistöihin aina asianmukaiset luvat sekä asbestin kuljettamiseen. Asbestin kierrättäminen omatoimisesti voi olla hankalaa, mitä kautta uskoisin yrityksellä olevan kiinnostusta 'kierrättää' asbestia sekä muita mahdollisia vaarallisia ja ongelmajätteeksi luokiteltavia purkutuotteita omistajan omistamille maa-alueille.

"Jokainenhan saa haudata omille mailleen mitä haluaa.".

Jos asia hoidetaan vielä kohtuu diskreetisti ja rakennusjäte peitetään betonikerroksella, voi näytteiden otto mahdollisesta asbestipitoisesta rakennusjätemassasta olla aika haastavaa.

Kannattaa myös huomioida että Kuulasvuohan on aloittanut omistamiensa maiden parturoinnin mahdollista kenttää ja tapahtumapaikkaa varten, joten hän on aika varma siitä, että saa luvan ja nähtävästi myös tietää, että 'mucho dinero' on luvassa.

Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan ja Kuulasvuon asbestipurkuyritys onnistuu hautaamaan mailleen vaikka 1 000 000 tonnia vaarallista rakennusjätettä, se säästää miljoonia kierrätysmaksuissa, mikä sellaisenaan tuo yritykselle kilpailuedun muiihin alan firmoihin verratessa.

GLES voi 'hoitaa jätteen kierrätyksen omalle kaatopaikalleen', eikä sen tarvitse maksaa kaupungin tai kuntien jätelaitoksille 50-170 euroa / tonni kierrätysmaksuja.

'Omakierrättäjänä' on helppo leveillä siitä, kuinka kannetaan vastuuta ympäristöstä ja puhtaasta luonnosta, vaikka omistaja samaan aikaan rivien välistä naljailee Facebook-päivityksessä alueen luontoarvoille.

Kun ne mahdolliset paskat vielä haudataan sinne maaperään samalla tavalla, kun Mänttä-Vilppulassa heti sotien jälkeen, jolloin lait ympäristön turmelemisesta eivät olleet niin tiukkoja, eli hällä väliä -mentaliteetilla, mahdollinen ympäristöongelma saattaa paljastua vasta 10-20 vuoden päästä. Mun mielestä tässä on kyse enemmänkin Sassin 1950-lukutyylisen maaperän jätteillä pilaamisen revivalista kuin ympäristöystävällisestä lentopaikasta, jollaisena hanketta markkinoidaan.

Kannattaa muistaa aina, että mikä on liian hyvää ollakseen totta ei yleensä ole totta. Kuulasvuo ei ilmaiseksi ala eteläsuomalaisen ilmailun hyväntekijäksi, vaikka moni tuntuu häntä kevytilmailun messiaana pitävän.

Se on ilmeistä, että kaatopaikkamaksuja tässä myös vältellään. Missä lie virallinen lähin (hesan) maankaatopaikka.
Tosiasia silti on, että jonnekin ne on laitettava ja betonipurkujätettä tulee paljon.

Asiasta huolestuneet joutunevat seuraamaan firman purkutöitä... Siinä vaiheessa ollee helpointa selvittää onko esim. julkisivuelementit maalattu asbestipitoisilla maaleilla tai lyijupitoisilla maaleilla ja seurailla minne kuormat viedään.

Johtuuko se sitten juomaveteen, riippunee siitäkin miten ne luvan vaatimat "suodatus" yms. asiat hoidetaan... siinä yksi asia mitä huolestuneiden tulisi myös seuràta. Viimekädessähän se sitten vaatii sinne kaivoveteen suodatuksen, jos pohjavesialueella toi on?

 

[Lucas]

Se on ilmeistä, että kaatopaikkamaksuja tässä myös vältellään. Missä lie virallinen lähin (hesan) maankaatopaikka.
Tosiasia silti on, että jonnekin ne on laitettava ja betonipurkujätettä tulee paljon.

Asiasta huolestuneet joutunevat seuraamaan firman purkutöitä... Siinä vaiheessa ollee helpointa selvittää onko esim. julkisivuelementit maalattu asbestipitoisilla maaleilla tai lyijupitoisilla maaleilla ja seurailla minne kuormat viedään.

Johtuuko se sitten juomaveteen, riippunee siitäkin miten ne luvan vaatimat "suodatus" yms. asiat hoidetaan... siinä yksi asia mitä huolestuneiden tulisi myös seuràta. Viimekädessähän se sitten vaatii sinne kaivoveteen suodatuksen, jos pohjavesialueella toi on?

Ei ne purkufirmat taida vaikkapa purettavasta kerrostalosta paljoa asbesti näytteitä ottaa. Sellaisella isolla kaivinkoneella nurin pistetään vain koko paska ja ajetaan purkujäte maankaatopaikalle minne betonijäte päätyy.

Onnea vain sinne Mäntsälään ongelmajätekaatopaiksi joutumisesta. Lupaehtoja lentopaikalle pitäisi muuttaa hallinto-oikeudessa niin, että alueelle ei saa ajaa edes yhtä kuorma-autollista purkujätettä. Silloin voisi hankkeen puuhamies rakentaa sen kentän terveistä maa-aineista. Tosin sehän ei mitään kenttää siinä tapauksessa rakentaisi. Epäilen kyllä ettei rakenna nytkään vaan se lentokentän rakentamisesta vastaava firma ajetaan konkurssiin siinä vaiheessa kun alue on tuhannen täynnä asbesti- ja muuta purkujätettä. Turhaa sitä enää siinä vaiheessa miljoonia euroa rahoja käyttää siihen kentän rakentamiseen kun se kenttä ei kuitenkaan itsessään ole taloudellisesti kannattava hanke.

 

[tietokonerikki]

Ei ne purkufirmat taida vaikkapa purettavasta kerrostalosta paljoa asbesti näytteitä ottaa. Sellaisella isolla kaivinkoneella nurin pistetään vain koko paska ja ajetaan purkujäte maankaatopaikalle minne betonijäte päätyy.

Onnea vain sinne Mäntsälään ongelmajätekaatopaiksi joutumisesta. Lupaehtoja lentopaikalle pitäisi muuttaa hallinto-oikeudessa niin, että alueelle ei saa ajaa edes yhtä kuorma-autollista purkujätettä. Silloin voisi hankkeen puuhamies rakentaa sen kentän terveistä maa-aineista. Tosin sehän ei mitään kenttää siinä tapauksessa rakentaisi. Epäilen kyllä ettei rakenna nytkään vaan se lentokentän rakentamisesta vastaava firma ajetaan konkurssiin siinä vaiheessa kun alue on tuhannen täynnä asbesti- ja muuta purkujätettä. Turhaa sitä enää siinä vaiheessa miljoonia euroa rahoja käyttää siihen kentän rakentamiseen kun se kenttä ei kuitenkaan itsessään ole taloudellisesti kannattava hanke.

Voihan sitä selvittää millä ko. rakennukset on pinnoitettu Kenitex, Flekson, Decoralt ja Gencoat sisältävät asbestia, aivan toinen asia on kuinka paljon niistä oikeasti pohjaveteen ajautuu?

Ei se n. 40000m2 asfaltointi nyt niin, hirveästi maksa. Rahoitustahan voi siihen hakea esim. sillä perusteella, että "estetään
sadevesien imeytyminen" täyttömateriaaliin ja estetään/ vähennetään huomattavasti esim. noiden "asbestipölyjen" leviämistä?

 

[lark]

Hankkeen vetäjähän lupaa, ettei rakennusjäteaineksen seassa ole haitallisia aineita. Jos ne mittaukset Glesille tekee Gles kierrätys, niin ulkopuolisethan eivät voi tietää, onko mukana haitallisia aineita vai ei.

Hyvinkäällä puretusta talosta tuli metsäautotie – betonimurskan voi käyttää tien rakentamiseen

Betonimurskan käyttö tulee huomattavasti kiveä halvemmaksi, jos lähellä on purkukohde.

www.maaseuduntulevaisuus.fi

"Ennen tieksi päätymistä betonimurskasta otetaan monenlaisia mittauksia, joilla varmistetaan, ettei siinä ole haitallisia aineita. Hyvänä puolena Kuulasvuo pitää myös sitä, että betonia on käytetty rakentamisessa niin kauan, että sen ominaisuudet tunnetaan erittäin hyvin."

Tällainen päivitys löytyi paikallisen kyläyhdistyksen sivulta viime keväältä.

Tiedoksi:

Knehtilässä pidetään hankkeen epävirallinen keskustelutilaisuus su 23.2 klo 16-19. Vapaa pääsy.

GLES Kierrätys Oy hakee ympäristölupaa Hyvinkään Palopurolle osoitteeseen Haapasaarentie (Juvan kohdalla) Lamminsuolle. Ympäristölupahakemuksessa haetaan lupaa kiertotalousalueelle, jossa

1) Täytetään Lamminsuo betonimurskeella 119 000m3
2) Suunnitellulla kentällä murskataan ja käsitellään vuosittain
A) 60 000t betonia
B) 10 000t asfalttia ja
C) 3 000t puuainesta ja
D) 5 000t pilaantumatonta maa-ainesta.

Kaikki vuotuinen rekka- ym. liikenne on suunniteltu Haapasaarentien kautta.
Hakemus ja siihen liittyvät dokumentit ovat julkisessa jaossa ja ne löytyvät täältä:

https://tietopalvelu.ahtp.fi/Lupa/Lisatiedot.aspx…

GLESin suunnittelema toiminta on pysyvää ja vaikuttaa moneen asiaan Palopurolla, joista metsästys on yksi monista. Suunnitellun toiminnan melualue on hyvin laaja ja toiminta kuuluu paljon mallinnettua melualuetta pidemmälle. Näiden lisäksi mm. Haapasaarentien liikennöintiin tulisi merkittäviä muutoksia, jotka vaikuttavat oleellisesti tien turvallisuuteen. Myös Jokelantien raskaan liikenteen liikennemäärä kasvaisia huomattavasti nykyisestä.

Markus Eerolan kanssa on sovittu, että Knehtilässä pidetään hankkeen epävirallinen keskustelutilaisuus su 23.2 klo 16-19.
Tilaisuuden on yksityishenkilöiden järjestemä keskustelutilaisuus asianomistajille ja niille joihin tai joiden maa-alueisiin hanke vaikuttaa tavalla tai toisella. GLES Kierrätys Oy ei ole tilaisuuden järjestejänä tai kutsuttujen joukossa. He voivat pitää yrityksen isännöimän tilaisuuden niin halutessaan.

Tilaisuudessa käydään läpi kansankielellä GLES:n hakemus ja asiakirjat. Tilaisuuden on tarkoitus tarjota faktapohjaisia argumentteja hankkeen vastustamiseksi. Tilaisuudessa jaetaan kaikille lista asioista, joita hakemuksessa ei ole huomioitu, on perusteltu puutteellisesti tai on muuten sellaista että niistä kannattaa valittaa AVI:lle.

Valitusten jättämisen takaraja AVI:lle on ke 4.3.2020. Sen jälkeen toimitettuja valituksia viranomainen ei huomioi.

GLES:llä on myös muita epämääräisiä hankkeita vireillä ympäri Uuttamaata, joista esimerkkinä Mäntäsälän lentokenttä. Hyvinkäällä on toinenkin GLES:n lupahakemus vireillä moottoritien varrelle pohjavesialueelle.

Toimintasuunnitelmasta paistaa selkeästi läpi, että yritys hakee tai on hakenut kaikkiin paikkoihin ensisijaisesti betoni tai muun purkujätteen loppusijoituspaikkaa. Kiertotalous on muotisana, jota tässä käytetään keppihevosena maankaatopaikalle.

Ajatusleikkinä viestin loppuun: Jos GLES:n ensisijainen tavoite on materiaalien kierrätys ja jatkojalostus, niin miksi toiminnan sijaintipaikka on keskellä suota umpimetsässä huonojen kulkuyhteyksien takana?

Tilaisuuden järjestäjät ovat yksityishenkilöitä edustaen ainostaan itseään.

 

[Lucas]

Ajatusleikkinä viestin loppuun: Jos GLES:n ensisijainen tavoite on materiaalien kierrätys ja jatkojalostus, niin miksi toiminnan sijaintipaikka on keskellä suota umpimetsässä huonojen kulkuyhteyksien takana?

Tilaisuuden järjestäjät ovat yksityishenkilöitä edustaen ainostaan itseään.

Puhtaasti kaatopaikaltahan nuo hankkeet haisevat. Keppihevosena on milloin mitäkin kierrätystalouden käsittelyaluetta ja lentokenttää. Ilmeisesti tällä on tarkoitus välttää ne vaatimukset jotka kaatopaikkoja koskisivat ja jotka ovat ilmeisesti kalliimpia toteuttaa kuin moiset paskat.

Jonnekkin ne betoni- ja muut purkujätteet on luonnollisesti pakko sijoittaa. Mutta pitäisi silloin niiden kaatopaikka tehdä muualle kuin pohjavesialueelle tai alueella mistä niiden haitta-aineet päätyvät muihin vesistöihin ja tehdä ne niin että ne täyttävät kaatopaikoille asetut ympäristönsuojelumääräysten minimitasot.

Ei ole kummakaan jos hankkeen puuhamiehenä toimivaa Kuulasvuota polttelisi saada Suomeenkin samanlaiset kaatopaikka standardit kuin Venäjällä, jossa jätteet ja ongelmajätteet voidaan kipata omalla luvalla minne sattuu huvittamaan.

Toivottavasti joku mänttäläisistä sattuu lukemaan tätä ketjua ja saa tästä ketjusta uusia ajatuksia hallinto-oikeuteen. Mahdollisesti tuossa on myös eurooppaoikeudellisia ulottovuuksia, kun EU on asettanut jäsenmailleen lainsäädännössä ne minimitasot esimerkiksi kaatopaikoille ja ympäristönsuojelulle, että jäsenmaat eivät voisi yrittää kilpailla toisiaan vastaan tinkimällä mahdollisimman paljon niiden tasosta.

Kenties yhteyttä kannattaisi ottaa myös Suomen luonnonsuojeluliittoon, josta voisi saada apua tai neuvoja ainakin tuohon ettei ongelmajätteiden kaatopaikkoja perusteta minne sattuu perustelemalla vain hakemus vai jollakin muulla paskalla.

 

[dena]

Näkisin että tuon mäntsälän lentokaatopaikan kohdalla on aikalailla se ja sama tuleeko siihen 800 metriä laskubaanaa vai ei. Jos 500 000 tonnin betonikuorman ”rikoshyöty” on 25 miljoonaa, jää hyötyä vielä asfaltoinnin ja mahdollisen maisemoinnin jälkeen hattuarviolta vaikkapa 24,8 milliä, bonuksena kukaan ei ala tutkimaan pieleen mennyttä hanketta, eli varsin kannattavaa sanoisin minä, paitsi jos suunnitelmaan kuuluu että silloin ollaan jo mohito kädessä palmun alla.

 

[Lucas]

Näkisin että tuon mäntsälän lentokaatopaikan kohdalla on aikalailla se ja sama tuleeko siihen 800 metriä laskubaanaa vai ei. Jos 500 000 tonnin betonikuorman ”rikoshyöty” on 25 miljoonaa, jää hyötyä vielä asfaltoinnin ja mahdollisen maisemoinnin jälkeen hattuarviolta vaikkapa 24,8 milliä, bonuksena kukaan ei ala tutkimaan pieleen mennyttä hanketta, eli varsin kannattavaa sanoisin minä, paitsi jos suunnitelmaan kuuluu että silloin ollaan jo mohito kädessä palmun alla.

Luultavasti tuolle 200 tuhannelle eurolle on yksi ja sama. Toisaalta ihan hatusta vetäisen että se lentokentän kunnollinen tasoitus ja asfaltointi ja muut rakenteet maksaisivat 5 miljoonaa euroa siihen maankaatopaikalle.

Silloin se olisi viisasta koijareiden perustaa sitä lentokenttän rakentamista oma firma ja ajaa se konkurssiin siinä vaiheessa kun koko alue on tuhannen täynnä betonia ja muuta purkujätettä. Sitten vain nauru raikaen pankkiin nostamaan se 25 miljoonaa euroa säästyneitä maksuja ja ei muuta kuin jatkaa matkaa makaamaan palmun alle mojito kädessä. Se on sitten muiden ongelma mistä saisivat puuttuvat miljoonat kentän rakentamiseksi siihen ja vielä enemmän se on muiden ongelma jos alue on täynnä kaikenlaista ongelmajätettä joka pitäisi kuskata sieltä pois ja löytää jostakin kymmeniä miljoonia euroja siihen savottaan rahaa.

 

[Iså]

Tuo Mäntsälän betonin hyödyntäminen on ihan purkufirmojen perustoimintaa. HSY:n ryöstöhinnat mahdollistavat että tuonne vähä kauemmas kannattaa rakentaa jotain mihin voi hyödyntää betonimursketta MARA-asetuksen mukaisesti. Jos tuon rakentaa ei-tärkeälle pohjavesialueelle ja tarpeeksi ylös pohjavesitasosta + peittää asfaltilla niin mielestäni ympäristöongelmia ei tule.

Paljon on kuitenkin kiinni yrittäjän moraalista millaista tavaraa sinne laitetaan, ei niitä kukaan valvo ajetaanko sinne mineriittikattoa vai tiilisiä kattotiiliä. T: purkubisneksestä läheltä seuraava

 

[Lucas]

Paljon on kuitenkin kiinni yrittäjän moraalista millaista tavaraa sinne laitetaan, ei niitä kukaan valvo ajetaanko sinne mineriittikattoa vai tiilisiä kattotiiliä. T: purkubisneksestä läheltä seuraava

Mikäs on oma veikkauksesi siitä, että miten asbestipurkufirman moraali joustaa tuollaisessa tilanteessa kun itsellä firmalla on "lentokentän pohja" kaatopaikkana betonijätteelle, että ajattaako sinne myös esimerkiksi ne asbestia sisältävät minereettikattolevyt? Varsinkin tapauksessa jossa kukaan ulkopuolinen ei valvo millään tavalla mitä jätettä sinne ajetaan?



Asbestijätteen hinta näyttää olevan esimerkiksi Kuopiossa 135 euroa tonnilta (alv0).

Siinähän taitaa yhdessä kuorma-auton kyydillä tulla luokkaa pari kymmentä tonnia tuollaista asbesti pitoista purkujätettä. Siinä sitten koijari-yrittäjä voi mietiskellä että kippautanko kuorman "lentokentän pohjille" vai vienkö asianmukaiseen käsittelyyn joka maksaa sen 2500+ euroa kuormalta ekstraa.

 

[lark]

Kuulasvuo itsekin tietää, että liikutaan harmaalla vyöhykkeellä.

Mäntsäläläiseen pöheikköön rakennetaan uutta lentokenttää, vaikka lupaa ei vielä ole – virallisesti kyseessä on ”pelto”

Virallisesti Mäntsälän Hirvihaaraan rakennetaan peltoa, mutta se on muutettavissa lentotoimintaan vaadittavan luvan ja ympäristöluvan saamisen myötä nopeasti lentokentäksi.

www.hs.fi

”Kyllä tässä välimaastossa mennään, kukaan ei sitä kiistä. Mitään lakia ei kuitenkaan rikota”, sanoo Janne Kuulasvuo, 35, keskellä mäntsäläläistä metsikköä.

Alla yksi jutun kommenteistra


hsalonen 25.4.2018 2:36
Ilmoita asiaton viesti
Näin malmilaisena sanon, että siitä vaan. En näe lentokentän siirtämisellä keskelle korpea mitään suuria negatiivisia vaikutuksia. Parempi siellä, kuin keskellä Helsinkiä.

Jos viherhipit tästä älähtelevät, niin miksi sitten kovasti ovat Malmin kentän säilyttämisen puolella? Ihan samalla lailla se täällä tuhoaa luontoa - jos tuhoaa.

Tämä yrittäjä on hyvä mies - tarjoaa vaihtoehtoja ja tekee jotain asialle, sen sijaan, että vaan vastustaa kehityksen voittokulkua.

Kannatan ehdottomasti tällaista sen sijaan, että vastikeetta halutaan ylläpitää omaa/tuttujen harrastusta muiden kustannuksella. Tsemppiä yritykselle!

 

[lark]

Tässä on vähän summittaista tietoa Glesin purkukohteista.

Avin päätös lentokentästä tulee ilmeisesti jo syyskesällä

Aluehallintoviraston päätös Mäntsälään kaavaillun lentokentän ympäristöluvasta sekä toiminnan aloittamisen luvasta saattaa tulla jo elokuussa, mutta v...

www.mantsalanuutiset.fi

Nyttemmin hankkeen nettisivuilla mantsala-aero.fi puhutaan lentokentästä. Aville jätetty lupahakemus puolestaan koskee lentopaikkaa sekä helikopterikenttää.


Lupaa haetaan myös kallion louhintaan sekä betonijätteen ja louheen murskauksen sekä ylijäämämaan, betonijätteen ja hiekoitushiekan hyödyntämiseen maanrakennuksessa.


Näitä aineksia käytettäisiin lentokenttä rakentamisessa. Kuulasvuo omistaa Gles Oy-nimisen yrityksen, jonka keskeinen toimiala on betonipurkaminen.

Yritys on muun muassa ollut purkamassa Pasilan asemaa, Triplan alle jääneitä taloja, Lahden (keskus)sairaalaa ja kymmeniä muita kohteita ympäri Uuttamaata ja Etelä-Suomea.

 

[Iså]

Mikäs on oma veikkauksesi siitä, että miten asbestipurkufirman moraali joustaa tuollaisessa tilanteessa kun itsellä firmalla on "lentokentän pohja" kaatopaikkana betonijätteelle, että ajattaako sinne myös esimerkiksi ne asbestia sisältävät minereettikattolevyt? Varsinkin tapauksessa jossa kukaan ulkopuolinen ei valvo millään tavalla mitä jätettä sinne ajetaan?

Useassa urakassa pitää olla dokumentit minne jätteet on viety ja kuinka paljon. Ja aina voi tulla yllätystarkastus mihin kusee bisnekset jos on vedetty ihan överiksi. Mutta jos on tarpeeksi tuttu asiakas jolla ei ole moraalia niin kyllähän tuonne saa jemmaan epäkelpoa tavaraa tuhansia tonneja vuodessa.
Näkisin kuitenkin että tuo on ihan hyvää bisnestä ilman huijaamistakin. Betonin murskaus maksaa n. 5€ tonni ja pulverointi 80€/tunti joten pikkuisen alle HSY hintojen tarjoamalla lähtisin itsekkin lentokentän tekoon.

 

[Iså]

Jonnekkin ne purkubetonit kuitenkin pistetään, en näe eroa siinä ovatko ne teollisuusalueella vantaalla vai isommalla lentokentällä mäntsälässä. Virkamiehet ovat sitä varten että päättävät onko tämä dumppaamista vai hyödyntämistä.

 

[Tonnin Seteli]

Näkisin kuitenkin että tuo on ihan hyvää bisnestä ilman huijaamistakin. Betonin murskaus maksaa n. 5€ tonni ja pulverointi 80€/tunti joten pikkuisen alle HSY hintojen tarjoamalla lähtisin itsekkin lentokentän tekoon.

Tai siis lentokentän pohjien tekoon. Eihän sitä lentokenttää kannata tehdä, vaan järjestää projekti eri firmoille kätevästi siten, että voi ottaa rahat ja juosta. Ihan laillisesti.

 

[kilroy1]

Tossa Mäntsälän projektissa ihmetyttää mihin perustuu uuden kentän kysyntä? Malmi yritetään lakkauttaa (toivottavasti eivät onnistu) mutta esim. Hyvinkäällä ja Nummelassa on kentät saman matkan päässä pk seudulta ja molempiin on loistavat kulkuyhteydet. Hyvinkäällä ollut alunperin neljä kiitorataa joista kaksi metsittynyttä mutta olisi otettavissa käyttöön jos halutaan kenttää laajentaa.

 

[lark]

Glesillä on miljoonien eurojen arvoisia murskaimia, hajottimia ja purkajia, mutta kun toimari suunnittelee melumittauksia mahdollisen tulevan lentokentän alueella, silloin käytetään Biltemaa. Tuolla on myös neljä lentokentän mainosvideota.




"Kävin Biltemassa ja löysin melumittarin (ei ole varmasti ammattitasoa, mutta uskon lähelle oikeaa näyttävän). Oli pakko tulla mittaamaan meluja Aeron kentälle. Ohessa videoita autoliikenteestä (7500 autoa päivässä, lentokoneita/koptereita 6 päivässä). Alueen asutus 2 km:n säteellä on pääosin VT25 varressa ja kentälle tullaan laajojen yhtenäisien, asumattomien metsäalueiden kautta. Jokainen onkin alueella todennut omin korvin tiemelun olevan erittäin raastava 24/7. Melumittaus yleisimmästä lentokoneesta Aerossa ja kevytilmailussa (Ikarus) osoittaa melun olevan 58db."

 

[lark]

Mäntsälässä paikallinen hankeyhtiö toivoo lausunnossaan 'monitoimilentokentän' toteutuvan ripeästi.

https://www.mantsala-aero.fi/wordpress/wp-content/uploads/2019/12/Ma%CC%88ntsa%CC%88la%CC%88-AerolausuntoMa%CC%88ntsa%CC%88la%CC%88nYrityskehitysOy.pdf

Mäntsälän Hirvihaaraan valtatie 25 varteen sijoittuva lentokenttä takaisi osaltaan Suomen pienilmailun tulevaisuuden varsinkin pääkaupunkiseudulla. Mäntsälä-Aero lentokenttä tukisi kansallista lentokenttäverkostoamme. Lentokentän vaikutus työllisyyteen suoraan sekä välillisesti on merkittävä

 

[hidasmies]

Tossa Mäntsälän projektissa ihmetyttää mihin perustuu uuden kentän kysyntä? Malmi yritetään lakkauttaa (toivottavasti eivät onnistu) mutta esim. Hyvinkäällä ja Nummelassa on kentät saman matkan päässä pk seudulta ja molempiin on loistavat kulkuyhteydet. Hyvinkäällä ollut alunperin neljä kiitorataa joista kaksi metsittynyttä mutta olisi otettavissa käyttöön jos halutaan kenttää laajentaa.

Nummelan nykyinen ympäristölupa kieltää jatkuvat läpilaskuharjoitukset ja rajoittaa ilta/yöaikaan lentämisen välttämättömiin matkalennolle lähtöihin tai saapumisiin. Läpilaskuharjoittelukielto haittaa lentokoulutusta, ja asia hoidetaankin vaikkapa niin, että läpilaskuja mennään harjoittelemaan Kiikalaan (Cessnalla 20 min matka) missä ei ole lähistöllä käytännössä minkäänlaista asutusta jota läpilaskut häiritsisivät.

Hyvinkäällä ainoa häiriö, jota pyritään välttämään, on hautajaiset viikonloppuisin, koska lähestymisreitti molemmille kiitoteille menee hautausmaan yli ja läheltä krematoriota. Paikalliset lentäjät tietävät sen ja krematorion melunvaimennusalue on merkitty lähestymiskarttaan, enkä ole kuullut että kukaan olisi nostanut suurempaa haloota melusta.

Kun/jos Malmin toiminta loppuu, täytyy katsoa, kuinka hyvin Nummelaan tai Hyvinkäälle mahtuu. Ainakin Nummelaan on yksi lentokoulu rakennuttanut ison hallin. Veikkaan, että kaikki malmilaiset ovat ennakoineet tilannetta johonkin suuntaan. Joku Mäntsälä-Aero helpottaisi mahdollisia ruuhkia, mutta täällä kerrotut tiedot eivät oikein innosta.

 

[lark]

Kuulasvuolla on tässä Mäntsälän Aeron tapauksessa selvä Don Quiote -kompleksi. Hän suhtautuu aika väheksyvästi tuohon lupaprosessiin sekä alueen luontoarvoihin, sekä samalla esiintyy jonkinlaisena Mäntsälän pelastajana, kuten Osanna tai Otto Huttunen Mänttä-Vilppulan pelastajina. Mäntsälä Aeron hampaiden välistä paistaa noissa kommenteissa sellainen kitkeryys siitä, että lupajärjestelmä on tietoisesti rakennettu sellaiseksi, että se tekee yksityisyrittäjyydestä mahdollisimman hankalaa. Kuulasvuolla tosin on enemmän projektissaan lihaa luiden päällä, eikä hanke ole samanlainen himmeli, kuin Lakeside Airpark, vaikka moraalisesti arveluttava onkin.

 

[hidasmies]

Mänttä-Vilppulassa Sassin lentopaikan asiat ovat eilisessä valtuuston kokouksessa nytkähtäneet jonkin verran eteenpäin. KMV-lehden uutisen mukaan valtuusto äänesti ensi vuoden talousarvioehdotukseen sisältyvistä lentokonehangaarista ja Sassin maakauppavarauksista. Uutisen mukaan valtuusto hyväksyi talousarvion esityksen mukaisesti.

Hangaarin hinnaksi on merkitty 690000 €, mihin saadaan ELY-keskukselta avustusta 483000 €, joten hangaari saadaan reilulla 200000 eurolla.

Valtuusto äänesti tuoleista, hangaarista ja Sassin maakauppavarauksista

Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuusto äänesti kolme kertaa ensi vuoden talousarviosta, mutta hyväksyi sen lopulta kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti.

www.kmvlehti.fi

Sassin maakauppavarauksista löytyy maininta talousarvion sivulta 64 kohdasta "kiinteä omaisuus":

Sassin maa-alueen hankinta, 3 miljoonaa €. Sassin maa-alueen myynti -3,5 miljoonaa €. (Suoraan sanoen en itse ymmärrä, mikä alue ostetaan ja keneltä ja kenelle myydään, tai sitten olen unohtanut).

http://mantta-vilppula.oncloudos.com/kokous/20201217-7-3.PDF

Vielä yksi asia: Kaupunginhallituksen puheenjohtajan/kaupunginhallituksen epäluottamusasia näyttää jäävän sillensä.

Äänestys: Tilapäistä valiokuntaa ei perusteta tutkimaan kaupunginhallituksen epäluottamusta

Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuusto keskusteli värikkäästi ja pitkään tilapäisen valiokunnan asettamisesta ja kaupunginhallituksen väitetyn epäluottamuksen tutkimisesta maanantai-iltana.

www.kmvlehti.fi

 

[Hetukkam]

Näin päästiin ELY-keskuksen kautta mekin osalliseksi tämän hankkeen kustannuksiin. Koijaamalla Suomi nousuun!

 

[Lucas]

Sassin maa-alueen hankinta, 3 miljoonaa €. Sassin maa-alueen myynti -3,5 miljoonaa €. (Suoraan sanoen en itse ymmärrä, mikä alue ostetaan ja keneltä ja kenelle myydään, tai sitten olen unohtanut).

Eiköhän tuo ole selvä, että kunta ostaa 3 miljoonalla eurolla ylihintaan jotain maata paikalliselta kepulilta siinä.

Tarkoitus nimittäin tuossa koijauksessa on lapioida verorahat omiin taskuihin kunnalta ja valtiolta eikä toiseen suuntaan rahaa siirtää.

 

[tietokonerikki]

Eiköhän tuo ole selvä, että kunta ostaa 3 miljoonalla eurolla ylihintaan jotain maata paikalliselta kepulilta siinä.

Tarkoitus nimittäin tuossa koijauksessa on lapioida verorahat omiin taskuihin kunnalta ja valtiolta eikä toiseen suuntaan rahaa siirtää.

Olisiko se viestin #916 liitteessä mainittu n.119ha maaala, (jossa epäiltiin olevan ongelmajätettä?)?
"
Ostaa Finsilva Oyj:ltä ...Kiinteistön Metsä-kannusniemi...kauppahinnalla 3 miljoonaa euroa...hyväksyy esisopimuksen mukaiset kauppaehdot "
Muistelen, että kauppaehdoissa olisi ehtona : ostaja vastaa maasta löytyvistä "asioista "?

 

[Lucas]

Olisiko se viestin #916 liitteessä mainittu n.119ha maaala, (jossa epäiltiin olevan ongelmajätettä?)?
"
Ostaa Finsilva Oyj:ltä ...Kiinteistön Metsä-kannusniemi...kauppahinnalla 3 miljoonaa euroa...hyväksyy esisopimuksen mukaiset kauppaehdot "
Muistelen, että kauppaehdoissa olisi ehtona : ostaja vastaa maasta löytyvistä "asioista "?

Niin ja varmaan mäntti-vilpit olleet niin hölmöjä, että maksaneet itse tuon 3 miljoonaa euroa siitä, että saavat vastuulleen ongelmajätemaat.

Normaalilla järjellä varustetut varmaan vaatisivat itse vähintään tuon 3 miljoonaa euroa rahaa, että ottaisivat nuo ongelmajätemaat vastuulleen.

Toivottavasti joku kuntalaisista tajuaa edes valittaa tuosta hallinto-oikeuteen.

 

[vilppulan urho]

Niin ja varmaan mäntti-vilpit olleet niin hölmöjä, että maksaneet itse tuon 3 miljoonaa euroa siitä, että saavat vastuulleen ongelmajätemaat.

Normaalilla järjellä varustetut varmaan vaatisivat itse vähintään tuon 3 miljoonaa euroa rahaa, että ottaisivat nuo ongelmajätemaat vastuulleen.

Toivottavasti joku kuntalaisista tajuaa edes valittaa tuosta hallinto-oikeuteen.

Kiitos Lucas kauniista sanoistasi meistä Mänttä-Vippulalaisista. Hölmöytemme jää ulkopuolisten arvioitavaksi.
Kyseessä oleva Metsä-kannusniemen kiinteistö kauppa on jo hallinto-oikeuden käsittelyssä ja oikeus on välipäätöksessään todennut:
Hallinto-oikeus kieltää kaupunginvaltuuston päätöksen 27.1.2020 § 3 täytän-
töönpanon, kunnes valitukset on hallinto-oikeudessa ratkaistu tai hallinto-oi-
keus sitä ennen toisin määrää.
Lisäksi ko kiinteistökaupan esisopimus päättyy kuluvan vuoden viimeisenä päivänä.
Valveilla ollaan, meillä vilppulan urhoiilla on ollut tapana lastenlapsille laulujen aiheet antaa.

 

[Lucas]

Kiitos Lucas kauniista sanoistasi meistä Mänttä-Vippulalaisista. Hölmöytemme jää ulkopuolisten arvioitavaksi.
Kyseessä oleva Metsä-kannusniemen kiinteistö kauppa on jo hallinto-oikeuden käsittelyssä ja oikeus on välipäätöksessään todennut:
Hallinto-oikeus kieltää kaupunginvaltuuston päätöksen 27.1.2020 § 3 täytän-
töönpanon, kunnes valitukset on hallinto-oikeudessa ratkaistu tai hallinto-oi-
keus sitä ennen toisin määrää.
Lisäksi ko kiinteistökaupan esisopimus päättyy kuluvan vuoden viimeisenä päivänä.
Valveilla ollaan, meillä vilppulan urhoiilla on ollut tapana lastenlapsille laulujen aiheet antaa.

No ehkä nyt vähän turhan kärjekkäästi yleistin tuon koskemaan kaikkia Mänttä-Vilppulalaisia. Eiköhän sielläkin asuvista suurin osa ole ihan tolkkuja täysipäisiä ihmisiä vaikka kunnan isät ja äidit ovatkin enemmistön osalta yksinkertaisia hölmöläisiä, joilta nigerialaishuijarit italailaishuijarit putsaavat rahat joka välissä.

 

[OskuK]

Jokos sipilältä on tilattua lasuntoa, vaika mietoa: "Täällä tehdään ihmeitä!" ;-)

 

[lark]

Tilanne on nyt sama kuin 2018-2019, jolloin hankelistalla oli Sassissa tuo hangaari. Sen rakentamiseenhan haettiin puolta miljoonaa euroa valtion tukeakin silloin, mutta tukea ei herunut. Lakeside Airpark - projektista ei liene valtuustossa puhuttu?

 

[Lucas]

Tilanne on nyt sama kuin 2018-2019, jolloin hankelistalla oli Sassissa tuo hangaari. Sen rakentamiseenhan haettiin puolta miljoonaa euroa valtion tukeakin silloin, mutta tukea ei herunut. Lakeside Airpark - projektista ei liene valtuustossa puhuttu?

Ei taida peltokentän laidalla olla paljoa maksavia käyttäjiä tuollaisella lentokonehallilla.

Mikä kiire tässä kunnalla on niitä maita ostaa ja lentokonehallia rakentaa ennen kuin selviää hallinto-oikeudessa edes se, saako kunta lahjoittaa Osannalle sen 10 miljoonaa euroa? Ja sen jälkeen jos saa niin selviää se, että onko Osannalla sitä sataa miljoonaa euroa rakentaa lentokenttää siihen ja että kentän rakennus pääsee ensin hyvään vauhtiin.

Lentokonehallit ehtisi hyvin rakentaa sen jälkeenkin ja tehdä ne maakaupat ongelmajätemaista.

 

[tietokonerikki]

Ei taida peltokentän laidalla olla paljoa maksavia käyttäjiä tuollaisella lentokonehallilla.

Mikä kiire tässä kunnalla on niitä maita ostaa ja lentokonehallia rakentaa ennen kuin selviää hallinto-oikeudessa edes se, saako kunta lahjoittaa Osannalle sen 10 miljoonaa euroa? Ja sen jälkeen jos saa niin selviää se, että onko Osannalla sitä sataa miljoonaa euroa rakentaa lentokenttää siihen ja että kentän rakennus pääsee ensin hyvään vauhtiin.

Lentokonehallit ehtisi hyvin rakentaa sen jälkeenkin ja tehdä ne maakaupat ongelmajätemaista.

Liittyneekö halli "lentokonemekaanikkokouluun" . Voihan maakaapoissa olla kyse myös "rapsuta minua, niin minä rapsutan sinua"?

 

[hidasmies]

Lakeside Airpark - projektista ei liene valtuustossa puhuttu?

Valtuuston kokous 14.12. striimattiin suorana kaupungin YouTube-kanavalla. Tulin seuranneeksi parin tunnin ajan, sanoja "Lakeside Airpark" vältettiin lausumasta viimeiseen asti. Talousarviossa 2021 on tuo Sassin maa-alueen hankinta 3 M€ (ja myynti 3,5 M€) enkä usko, että maa-alueen hankinta liittyisi mihinkään muuhun kuin Airparkkiin, mutta talousarviossa hankinnan tarkoituksesta ei sanota mitään. Valtuuston kokouksen 14.12. aiheiden luettelo löytyy täältä:

Kaupunginvaltuuston kokousta voi maanantaina seurata Internetin välityksellä - Mänttä-Vilppula

Jostain syystä on näet valtuuston kokous 14.12. 2020 kadonnut kaupungin sivuilta. Ei löydy kokousta, esityslistaa eikä pöytäkirjaa. Erikoinen juttu.

 

[vilppulan urho]

Valtuuston kokous 14.12. striimattiin suorana kaupungin YouTube-kanavalla. Tulin seuranneeksi parin tunnin ajan, sanoja "Lakeside Airpark" vältettiin lausumasta viimeiseen asti. Talousarviossa 2021 on tuo Sassin maa-alueen hankinta 3 M€ (ja myynti 3,5 M€) enkä usko, että maa-alueen hankinta liittyisi mihinkään muuhun kuin Airparkkiin, mutta talousarviossa hankinnan tarkoituksesta ei sanota mitään. Valtuuston kokouksen 14.12. aiheiden luettelo löytyy täältä:

Kaupunginvaltuuston kokousta voi maanantaina seurata Internetin välityksellä - Mänttä-Vilppula

Jostain syystä on näet valtuuston kokous 14.12. 2020 kadonnut kaupungin sivuilta. Ei löydy kokousta, esityslistaa eikä pöytäkirjaa. Erikoinen juttu.

Hallinto ja päätökset/ esityslistat ja pöytäkirjat

Dynasty tietopalvelu : Mänttä-Vilppula

mantta-vilppula.oncloudos.com

 

[hidasmies]

OK, nyt se on ilmestynyt näkyviin. Kokous, ja esityslista tai pöytäkirja olivat kateissa usean tunnin ajan.

 

[lark]

Ne rahat on varattu maan ostoon 2020 loppuun, joten itse maanostoasia Finnsilvalta pitää käsitellä ja äänestyttää uusiksi, jos Lakeside Airpark hankkeena menisi läpi 2021-2025. Finnsilvan halua myydä pois pilaantunut maa ymmärtää, kun katsoo videon, jossa yhtiön tj rummuttaa puhtaan ympäristön puolesta.



Finnsilvanhan omistaa osaksi tämä Dasos 2. Suuren maailman kähmintäkuvioita siis sijoitusyhtiön taustalla ollut jo vuosia sitten.

Vastauksia Dasos Timberland I -rahaston toimintaan liittyen - Finnfund

Finnwatch on 14. maaliskuuta julkaissut raportin, jossa kerrotaan Dasos Capitalin Timberland I -rahaston toiminnasta ja epäilyistä, että rahasto harjoittaa aggressiivista verosuunnittelua. Finnfund on sijoittanut rahastoon vuonna 2010. Finnwatch otti yhteyttä Finnfundiin 28. helmikuuta ja kertoi...

www.finnfund.fi

Nopeimmat tienaajat Mänttä-Vilppulan sekavassa ilmailupuistohankkeessa – Miksi Finsilva ei paljasta omistuskuvioitaan?

Salaperäisen rahastoyhtiön omistama Finsilva ehti sopia metsäkaupoista Lakeside Airpark -ilmailupuistolle ennen kuin hanke jumiutui hallintovalituksiin.

seura.fi

 

[lark]

Kyllä Finnsilvan kanssa kannattaa kauppoja tehdä. Mutta kannataa muistaa, että Finnsilva on ollut otsikoissa yli- ja alihinnoittelusta jo tänä vuonna maakauppakuviossa jossa "Äänekosken Urheiluautoilijat ry on suunnitellut yhdessä Konneveden Moottorikerhon urheiluautoilijoiden, Äänekosken Moottorikerhon, Äänekosken Pienoisautoilijoiden ja Konginkankaan Urheiluautoilijoiden kanssa moottoriurheilukeskuksen rakentamista valtatie 69 varten Finsilva Oyj:n omistamalle 37,8 hehtaarin määräalalle."

Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi kaupunginhallituksen päätöksen moottoriurheilukeskuksen maakaupoista | ÄKS

Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi kaupunginhallituksen päätökset, jotka liittyvät moottoriurheilukeskukselle kaavailtuun maakauppaan. Perusteena oli muun muassa yli- ja alihinnoittelu tehdyissä maakaupoissa, jossa olisi tullut perusteetonta hyötyä tontin omistaneelle Finsilva Oyj:lle...

aksa.fi

Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi kaupunginhallituksen päätöksen moottoriurheilukeskuksen maakaupoista

30.06.2020 15:36

Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi kaupunginhallituksen päätökset, jotka liittyvät moottoriurheilukeskukselle kaavailtuun maakauppaan. Perusteena oli muun muassa yli- ja alihinnoittelu tehdyissä maakaupoissa, jossa olisi tullut perusteetonta hyötyä tontin omistaneelle Finsilva Oyj:lle.




Valtiontukisäätely asettaa rajat, mitä kaupunginhallitus ei ollut päätöksenteossaan huomioinut.


– Kaupunki ei missään vaiheessa perustellut tontista maksamastaan ylihintaa. Miksi kaupunginhallitus poikkesi tietoisesti tontin käyvästä arvosta, sitä sopii kuntalaisen ja veronmaksajan kysyä. Kahta eri maakauppaa yritettiin leipoa yhdeksi kaupaksi, valituksen teossa avustanut Kalle Markkanen kertoo.


– Valtiontukisäätelyn unohtaminen on luonnollista, joka ei asian päällä ole. Mutta miksi kaupunginhallituksen jäsenet päättivät maksaa yli- ja alihintaa täysin tietoisena asiasta, vai eikö asiaa ole ymmärretty tai heille selvitetty? Tällainen päätöksenteko on kuntalaisen kannalta katsottuna hyvin huolestuttavaa, Jaakko Markkanen jatkaa.


Kaupunginjohtaja Matti Tuononen painottaa, ettei raha ole vaihtanut omistajaa, vaan kyseessä on esisopimus Finsilva Oyj:n kanssa.


– Oma näkemykseni on, ettei asiaa tulla kaupungin taholta viemään eteenpäin korkeimpaan hallinto-oikeuteen, Tuononen sanoo.


Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kari Kiiskinen myöntää, että valtiontukisäätelyn vaikutus asiassa tuli hänelle yllätyksenä.


– Sitä luottaa asiaa valmisteleviin virkamiehiin, ja uskon, että tämä ei tullut asiaa hoitaneelle virkamiehelle mieleen, Kiiskinen sanoo.


Kiiskinen komppaa Tuonosta, eikä näe valitukselle tarvetta. Vaihtoehto b, eli uuden kaupan valmistelu ei saa Kiiskeltä kannatusta.


– Tässä taloustilanteessa en näe kauppaa tarpeellisena, Kari Kiiskinen sanoo.


Kaupunki oli päättänyt ostaa Finsilva Oyj:ltä 200 000 euron kauppahinnalla määräalan, jonka käyväksi arvoksi Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ry oli arvioinut 97 430 euroa. Kaupunginhallituksen hyväksymä kauppahinta on siten poikennut huomattavasti puolueettoman arvioijan arviosta. Metsänhoitoyhdistys on kaupungille antamassaan lausunnossa arvioinut Finsilva Oyj:lle myytävän tilan käyväksi arvioksi 146 916 euroa eli noin 17,5 prosenttia kaupunginhallituksen hyväksymää kauppahintaa 125 000 euroa korkeammaksi.

Hämeenlinnan hallinto-oikeuden mukaan olisi kaupunginhallituksen valtiontukiviranomaisena tullut huolehtia valtiontukea koskevien unionin määräysten ja -säännösten noudattamisesta.


– Kaupunginhallituksen päätöksiä tehtäessä ei ole luotettavasti selvitetty mainittujen määräysten ja säännösten soveltuvuutta eikä päätelmää niiden soveltumattomuudesta ole tehtävissä myöskään asiaa hallintolainkäytön järjestyksessä arvioitaessa, päätökset on kumottava virheellisessä järjestyksessä syntyneinä. Kun kaupunginhallituksen päätökset kumotaan tällä perusteella, valituksessa esitetyistä muista perusteista ei ole tarpeen lausua, päätöksessä kerrotaan.


Äänekosken Urheiluautoilijat ry on suunnitellut yhdessä Konneveden Moottorikerhon urheiluautoilijoiden, Äänekosken Moottorikerhon, Äänekosken Pienoisautoilijoiden ja Konginkankaan Urheiluautoilijoiden kanssa moottoriurheilukeskuksen rakentamista valtatie 69 varten Finsilva Oyj:n omistamalle 37,8 hehtaarin määräalalle. Kaupungintaloa on jo osoitettu sormella moottoriurheilukeskusta suunnitellessa, sillä useampi asukas on kokenut. että se olisi kaupungin vireille laittama hanke.


– Tämä ei ole kaupungin hanke, emmekä ole etsineet toimijoita perustamaan moottoriurheilukeskusta. Kaupunki on ainoastaan luvannut antaa kyseisen maa-alueen vuokralle. Jos nämä kyseiset viisi yhdistystä ovat valmiita panostamaan tällaiseen hankkeeseen, niin ei kaupunki voi lähteä asiaa jarruttelemaan. Jos lupa annetaan, niin minkälaisilla ehdoilla, se on lupaviranomaisten harteilla. Emme voi myöskään vastata, kuinka kyseiset yhdistykset hankkeen rahoittavat, se ei ole meidän asiamme, hallintojohtaja Aleksi Heikkilä muistutti kaupungintalolla järjestetyllä kyselytunnilla 18.1.2019.


– Kiistämme sen vahvasti, sillä hanke ei olisi lähtenyt käyntiin ilman kaupungin myötävaikutusta, väitti tuolloin Matti Markkanen, yksi kaupunginhallitukselle oikaisuvaatimuksen allekirjoittaneista.


Kelataan taaksepäin, asian käsittelyn alkuvaiheeseen saakka.


17.12. 2018 Kaupunginhallitus päätti hyväksyä kiinteistökaupan esisopimuksen ja siihen liittyvän kauppakirjan, jolla Äänekosken kaupunki ostaa Finsilva Oyj:ltä 37,8 hehtaarin suuruisen määräalan Äänekosken kaupungin Paadentaipaleen kylässä sijaitsevasta Hakomäki-nimisestä ti- lasta. Samassa kokouksessa kaupunginhallitus päätti, että kaupunki vuokraa edellä mainitun maa-alueen Äänekosken Urheiluautoilijat ry:lle, Konneveden Moottorikerhon urheiluautoilijoille, Äänekosken Moottorikerholle, Äänekosken Pienoisautoilijoille ja Konginkankaan Urheiluautoilijoille tai näiden toimijoiden osoittamalle yhdistykselle tai yhtiölle.


Matti Markkanen, Ilkka Pellinen ja Ritva Toiviainen sekä Kaisa Marila tekivät oikaisuvaatimuksen, jossa vaadittiin kaupunginhallituksen päätösten kumoamista. Oikaisuvaatimuksen mukaan kaupunginhallituksen joulukuussa tekemä päätös oli syntynyt virheellisessä järjestyksessä.


21.1.2019 Kaupunginhallitus hylkäsi oikaisuvaatimuksen. Kaupunginhallitus katsoi, ettei virheitä päätöksenteossa tapahtunut, ja ettei kaupunginhallitus ole ylittänyt toimivaltaansa eikä tehty päätös ole muutenkaan lainvastainen.


– Oikaisuvaatimuksessa ei myöskään ole esitetty muita syitä, joiden vuoksi oikaisuvaatimuksen hyväksyminen olisi tarkoituksenmukaista, listasi kaupunginhallitus kokouksessaan.


Oikaisuvaatimuksen tehneet henkilöt veivät asian Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ratkaistavaksi. Hallinto-oikeus kumosi kaupunginhallituksen päätökset 26.6.2020 päivätyllä päätöksellä.


21.1.2019 kaupunginhallituksen päätöksen perusteluissa on todettu muun ohessa, että kunta ei toimi markkinoilla ostaessaan ja myydessään kiinteistöjä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten tehtävien hoitamiseksi eikä sillä ole tällöin kuntalain 128 §:n tai muunkaan lainsäädännön perusteella velvoitetta noudattaa kaupoissa markkinaperusteista hinnoittelua. Kiinteistön arvon määrittelyssä sen metsätaloudellisella arvolla on ratkaiseva merkitys vain silloin, kun kiinteistö hankitaan metsätalouskäyttöön. Kaupunki ei hanki kiinteistöjä metsätalouden harjoittamiseksi. Kaupungin kirjanpidossa Finsilva Oyj:lle myytävän kiinteistön tasearvo on 92 400 euroa. Kiinteistön myyminen 125 000 euron kauppahinnalla tuottaa siis kaupungille myyntivoittoa.


Markkanen ja hänen asiakumppaninsa vaativat kaupunginhallituksen päätösten kumoamista ja kaupunginhallituksen päätösten 17.12.2018 §:t 354 ja 355 täytäntöönpanon kieltämistä.


– Kiinteistökaupoissa ja maa-alueen vuokralle antamisessa on kyse kielletyn valtiontuen myöntämisestä. Kun sovittuja kauppahintoja verrataan alueiden metsätaloudellisiin arvoihin, on ilmeistä, että kaupunki myy omistamansa kiinteistön alihintaan ja ostaa maa-alueen Finsilva Oyj:ltä ylihintaan. Kaupunginhallitus ei ole asianmukaisesti selvittänyt hyväksymiensä kauppahintojen markkinaehtoisuutta. Vuokrasopimuksen yhteenlaskettu tuotto koko vuokrakaudelta alittaa vuokralle annettavan määräalan hankintahinnan, mikä antaa aiheen olettaa, ettei vuokrasopimus ole markkinaehtoinen.


Kaupunginhallitus vaati lausunnossaan valituksen hylkäämistä. Lausunnossa on todettu muun ohessa, että kaupungin ja Finsilva Oyj:n välisten kauppojen markkinaehtoisuuden arvioimiseksi on aiheellista tarkastella myös kaupungin tekemiä muita kiinteistönkauppoja.


Hämeenlinnan hallinto-oikeudesta tullut kirje on huojentavaa luettavaa Matti Markkaselle.


– On helpottunut olo, kun saa kokea olleensa oikeassa tässä asiassa. Itse lähestyin asiaa ympäristönäkökulman kannalta, mutta matkan varrella asiaa selvitellessä on kaupungin alkanut herättää hämmennystä. Hallinto-oikeuden perustelut päätökseen aukaisi silmät, ja ihmettelen, miksi kaupunginhallitus lähti tämän asian päälle. Olen erityisen iloinen siitä, että porukassa on ollut ihmisiä, jotka laittoivat omaa osaamistaan peliin, tämä on varmasti opettavainen asia puoleen ja toiseen. Toivon, että hakijaosapuoli vetää ympäristölupahakemuksen pois, Matti Markkanen sanoo.

 

[Lotus Bartrams]

Eiköhän tuo ole selvä, että kunta ostaa 3 miljoonalla eurolla ylihintaan jotain maata paikalliselta kepulilta siinä.

Tarkoitus nimittäin tuossa koijauksessa on lapioida verorahat omiin taskuihin kunnalta ja valtiolta eikä toiseen suuntaan rahaa siirtää.

On muuten huima hehtaarihinta. Metsä- ja peltomaata myydään tuolla seudulla noin 3 000-10 000 euroa / hehtaari riippuen puutavaran laadusta ja määrästä. Nyt ostetaan siis vähintäänkin nelinkertaiseen markkinahintaan valtava maa-alue.

 

[Lucas]

On muuten huima hehtaarihinta. Metsä- ja peltomaata myydään tuolla seudulla noin 3 000-10 000 euroa / hehtaari riippuen puutavaran laadusta ja määrästä. Nyt ostetaan siis vähintäänkin nelinkertaiseen markkinahintaan valtava maa-alue.

Ylihinta taitaa olla paljon isompi, koska se ostettava maa taitaa olla jotain ongelmajätemaata ja ostaja ottaa nekin ja niiden puhdistamiset vastattavakseen.

 

[lark]

Jos kaupunki on valmis maksamaan liikaa, ei tavarasta makseta ylihintaa. Monien mielestä 'liian kallis' hinta ei ole kaupungin kannalta liian kallis, koska kaupunki suostuu sen jostain syystä maksamaan. Ylihinnasta voisimme puhua silloin, jos Finnsilva olisi kiskontatyylisesti hinannut hintaa ylös kaupungin tahdon vastaisesti. Kyseessä on kaupungin hyväksymä 'käypä hinta', joka tosin on korkea.

Sassissa on vanhaa rakennus- ja teollisuusjätettä maaperässä, seassa saattaa myös olla ongelmajätettä. Ne vastuut maan putsaamisesta tosiaan siirtyy kaupungille. Siellä on säilytetty myös ongelmajätettä. Siitä ei ole tietoa, kuinka paljon tämä asia oli esillä neuvotellessa, koska Sassin alueen kehitystyö muistaakseni eteni salaisesti, koska Otto Huttunen oli hankkeen käsittelyä salaiseksi vaatinut.

https://www.manttavilppula.fi/site/assets/files/8310/liite9_ehdotus_sassin_kulttuuriymp_rist_antikainen_6_3_2018.pdf

Tiilirakennus.

Sassin paja. Alun perin sahan höyrykone- ja kattilahuoneeksi valmistunut rakennus. Sahauksen loputtua pannuhuone muutettiin pajaksi vuonna 1922. Konehalliin tuli puusepänverstas ja muu tila jäi varastoksi. Sassin pajassa korjattiin ja huollettiin metsäosaston varusteita. Vuonna 1957 sattuneessa tulipalossa rakennuksen yläosa tuhoutui. Rakennus muutettiin varastoksi 1973 ja siellä säilytettiin myöhemmin myös ongelmajätteitä. Rakennus on purettu 2000-luvulla.

===

Pilaantuneiden maiden puhdistamiseen on saatavissa valtionapuja. Epäilen kuitenkin, että jos vaikka M-V ostaisi Finnsilvalta metsää sun muita pilaantuneine maaperineen, sekä vielä ylihinnalla, voi valtionapuhakemusta olla hankala perustella, koska ostaja on tiennyt ostaneensa pilaantunutta maata ylihinnalla. Valtio on varmaan myös kiinnostunut syystä, miksi kaupunki ostaa pilaantunutta maata ylihinnalla, joten en usko, että apuja heruisi. Toki jos on useiden miljoonien urakka, pelkkä jätemään putsaaminen toisi Mänttä-Vilppulaan töitä ja vipinää. Eri asia on sitten, kelle ne miljoonat valuu. M-V:ssa tuskin on jätemaan puhdistukseen erikoistuneita maarakennusyrityksiä.

Kunnat voivat nyt saada pilaantuneen maan puhdistamiseen valtionapuja | Kuntalehti

kuntalehti.fi

Kaavoittajat, huomio!

Koska pilaantuneiden maa-ainesten käsittely saattaa aiheuttaa miljoonien eurojen kustannuksia, pitää puhdistushankkeet huomioida hyvissä ajoin sekä kaavoituksessa että maankäyttösopimuksissa: mitä millekin alueelle kaavoitetaan ja kuka vastaa kustannuksista, jos maamassoja joudutaan siirtämään ja puhdistamaan.

Kunnissa on Vepsäläisen mukaan hyvä ymmärrys oman alueen maankäytön historiasta. Rakennuttajilla on sen sijaan parannettavaa siinä, miten pilaantuneiden maiden tutkimustarve tunnistetaan ja miten ne tulee hankkeissa ottaa huomioon hyvissä ajoin.