Tosin kun puhutaan Lahden radiomaston historiallisesta konfiguraatiosta, niin siellä on ollut esim. mastojen välissä roikkuvalla langalla toteutettu pitkäaaltoalueella (alun perin 164 kHz) toimiva antenni, jonka suuntaavuus ei oikein vertaudu nykyisten mobiilitukiasemien sektoriantenneihin. Lisäksi lähetystehot ovat olleet järkyttävän suuret verrattuna nykyisten mobiilitukiasemien tehoihin, joten kyllä sitä säteilyä on varmasti maston lähellekin riittänyt.
Tuolloin yli 50 vuotta sitten radiolähetykset käyttivät amplitudimodulaatiota (AM), jonka kuuluminen värähtelynä jostain random-metalliesineestä ei ole mitenkään mahdotonta, jos metalliesine sattuu kokonsa ja muotonsa vuoksi kyseiselle lähetystaajuudelle sopivasti virittymään. Näiden lähetyksien vastaanottamiseen ei ole tarvittu edes sähköä, vaan niitä on voinut vastaanottaa yksinkertaisella ns.
kidekoneella, jonka tarvitsema sähkö tulee radiolähetyksen signaalissa. Olen itsekin rakentanut tällaisen radion lapsena. Laite on niin yksinkertainen, että sen tarvitsema puolijohde voi muodostua esimerkiksi
ruosteisesta partaterästä tai naulasta.
Muistan lukeneeni vastaavista sattumalta syntyneistä radiovastaanottimista useasti vuosien varrella, joten kyllä näissä jutuissa hyvinkin voi ainakin joissain tapauksissa olla perää. Toki tarinoihin tulee aikojen kuluessa mukaan myös kaikenlaista keksittyä ja liioittelua.