Kysymyksiä sähkömiehille

Aika yksinkertainen kysymys, mutta lukion fysiikasta on reilusti aikaa.

Perin kämpän, jossa olohuoneen valaisinratkaisu ei ole tyypillisin. Seinällä on kaksi muuntajaa, jotka ulostavat 12 V (3×20VA) katon poikki kulkeville johtopareille, joista roikkuu 3x20W halogeenia kummastakin. Toinen muuntajista on lakannut toimimasta ja ajattelin väliaikaisesti purkkafiksinä kytkeä toimimattomaan muuntajaan kytketyt johdot myös toimivaan muuntajaan, eli tehdä toimivalle muuntajalle rinnakkaiskytkennän 2x3 lamppua. Kuorma ylittäisi muuntajan speksit, mutta jos korvaan halogeenit 5W ledeillä, onko viritys siinä tapauksessa turvallinen?
Toimii, kunhan irroitat sen risan muuntajan
 
Koska kämppään pitää joka tapauksessa tehdä perusteellinen remontti ja silloin koko hilavitkutin saa lähteä. :) Ennen sitä olisi kiva saada valot palamaan.

En tiedä minimikuormista. Liitteessä kuva virityksestä.
20240828_172057.jpg
Ja se uusi halogeenimuuntaja maksaa ehkä jopa kokonaisen kympin?
Toki maallikko ei saa sitä itse vaihtaa.
 
Toimii, kunhan irroitat sen risan muuntajan

Ok. Muuntajaa ei tosin tarvitse irrottaa vaan ainoastaan siirtää sen sokeripalasta lähtevät johdot toiseen sokeripalaan.

Ja se uusi halogeenimuuntaja maksaa ehkä jopa kokonaisen kympin?
Toki maallikko ei saa sitä itse vaihtaa.

Joo, en halua lähteä itse katkomaan tai juottamaan johtoja, kun sähkötyöt eivät kuulu ammattitaitooni. Ja sähkömies varmaan maksaisi sen 100 e.
 
Ok. Muuntajaa ei tosin tarvitse irrottaa vaan ainoastaan siirtää sen sokeripalasta lähtevät johdot toiseen sokeripalaan.
Joo, lähinnä siis että et kytke niitä muuntajia rinnan.

Tosin käytännössä muuntajassa lienee vaan sulake palanut tuollainen perinteinen muuntaja on jokseenkin ikuinen. Niissä on yleensä pienet lasiputkisulakkeet, joka palaa herkästi samalla kun halogeenilamppu kuolee.
 
Toki maallikko ei saa sitä itse vaihtaa.
Tuohan riippuu ihan miten valaisimen käsitettä tulkitsee, käytännössä integroidussa valaisimessa on ihan sama muuntaja ja se kytketään ihan samalla joten mitään käytännön eroa ei ole.

Käytännössä tuossa on kyseessä vähintään omatekoinen valaisin eli polttimot/valonlähde ”roikkuu” muuntajan perässä. Itse en ainakaan miettisi hetkeäkään saako vaihtaa vai ei.
 
Tuohan riippuu ihan miten valaisimen käsitettä tulkitsee, käytännössä integroidussa valaisimessa on ihan sama muuntaja ja se kytketään ihan samalla joten mitään käytännön eroa ei ole.

Käytännössä tuossa on kyseessä vähintään omatekoinen valaisin eli polttimot/valonlähde ”roikkuu” muuntajan perässä. Itse en ainakaan miettisi hetkeäkään saako vaihtaa vai ei.
Arvasin että siitä alkaa joku saivartelemaan. Sinä et varmaan miettisikään, mutta täällä kun julkisesti kommentoi tai neuvoo maallikoita niin minusta on hyvä olla mieluummin hieman ylivarovainen.
 
Arvasin että siitä alkaa joku saivartelemaan. Sinä et varmaan miettisikään, mutta täällä kun julkisesti kommentoi tai neuvoo maallikoita niin minusta on hyvä olla mieluummin hieman ylivarovainen.

Vaikka disclaimerin laittaa, niin eikö se ole parempi vain neuvoa kunnolla, koska sen, mitä ei saisi, kuitenkin joku joka tapauksessa tekee.
 
Kyllä se joo kannattaa olla siniaalto. Eivät ole mitään halpoja mutta sitten ei käytössä tule ongelmia. Itse tein sen virheen, että ostin halvan ensin ja kalliin sitten. Halvemmalla olis päässy kun ostaa vaan sen kalliimman suoraan.
Eikait tuokaan maksa kun 50e? Eikai tuo kallis, jos duracell ei sini aalto maksaa kans 45e ? Tai siis meinaatko et pitäis olla kallis siniaalto? Eikö siniaalto ku siniaalto?
Vai saako niitä iha halvalla siis jotain perus?
Kalliitakin näen, mutta miten näistä sit erottaa et mikä hyvä vai huono :D ... vaikea homma maallikolle..

Ei kuitenkaan virtaa oo tarkoitus yrittää, kuin 120w..
 
Ledit vaatii ainakin erilaisen driverin. Eikös se halogeenien muuntaja nimittäin pukkaa ulos vaihtosähköä ja siinä on tietty minimikuorma, joka ei ledeillä täyty.
Halogenien tilalle tulevat led-polttimot tuntuu aina toimivan myös vaihtosähköllä eli niissä on jonkinlainen tasasuuntaaja jne.
 
Halogenien tilalle tulevat led-polttimot tuntuu aina toimivan myös vaihtosähköllä eli niissä on jonkinlainen tasasuuntaaja jne.

Jeps, ne on tarkoitettu korvaamaan kyseiset halogeenipolttimot niin olisihan se vähän hassua jos tuota asiaa ei olisi huomioitu.

Minimikuormitukseen liittyvät ongelmat tulevat vastaan yleensä himmennettäessä.
 
Vaikka disclaimerin laittaa, niin eikö se ole parempi vain neuvoa kunnolla, koska sen, mitä ei saisi, kuitenkin joku joka tapauksessa tekee.
Se on sitten täysin sen ranettajan asia, jos tekee asennuksia, joista sanotaan että "tähän tarvitaan ammattilainen". Ja vaikka neuvoisit kuinka kunnolla, niin sen voi tulkita väärin tai asennuksen voi silti tyriä n+1 eri tavalla.

Halogenien tilalle tulevat led-polttimot tuntuu aina toimivan myös vaihtosähköllä eli niissä on jonkinlainen tasasuuntaaja jne.
Joskus voi ilmetä välkyntää.
 
Morjesta, Opiskelen sähköalaa ja minulla olisi pari kysymystä, esim 3k1 alla on on "varaava osittain varaava" ja joku kytkimen/kärjen kuva niin mitä tuo kärki ohjaa miten se kytketään? ja kuvassa oleva johto 3b näyttäisi niinkuin sitä ei kytkettäisi mihinkään eli mikä on sen virka ? Eli tarvitsisin vähän apua miten tämmöistä kaaviota luetaan jos joku jaksaisi selittää niin olisin kiitollinen :)
 

Liitteet

  • IMG_20240829_201326.jpg
    IMG_20240829_201326.jpg
    241,8 KB · Luettu: 203
Kärki tekstin alla viittaa kontaktorin, tässä tapauksessa 3k1 apukärkiin. Johto mikä menee pisteeseen 3b on varalla, veikkaan että kytkennässä on ollut 1-0 kytkin , tai 1-0-2 (k-0-a tai mikä liekkään tunnus ollut) mutta se on ohitettu ja jäänyt varalle. Vertaa vaikka edellistä kytkintä joka menee 3a pisteeseen.

Suosittelen aloittamaan yksinkertaisista, ja sellaisista olemassa olevista kytkennöistä joista on piirikaaviot olemassa. Siitä on helppo opiskella kun voi kuvaa verrata oikeaan ja katsoa kuvasta ja seurata meneekö oikeasti sinne minne kuva osoittaa. Näin sitä on itsekkin opittu silloista hepreaa lukemaan. Nykyään peruskauraa.
 
Morjesta, Opiskelen sähköalaa ja minulla olisi pari kysymystä, esim 3k1 alla on on "varaava osittain varaava" ja joku kytkimen/kärjen kuva niin mitä tuo kärki ohjaa miten se kytketään? ja kuvassa oleva johto 3b näyttäisi niinkuin sitä ei kytkettäisi mihinkään eli mikä on sen virka ? Eli tarvitsisin vähän apua miten tämmöistä kaaviota luetaan jos joku jaksaisi selittää niin olisin kiitollinen :)
Toimintalogiikka on aika yksinkertainen. Kun kontaktorin kela saa jännitteen, niin se vetää pääkoskettimet kiinni ja apukärjet kiinni/auki riippuen apukärkien tyypistä (NO vai NC).

Kannattaa lähteä liikkeelle moottorin suunnanvaihtokytkennän toiminnan selvittämisestä tai jostain vielä yksinkertaisemmasta, jolloin pääsee pää- ja ohjauspiirien toimintalogiikasta kiinni. Perusperiaatehan on se, että pääpiirin isompia virtoja kytketään/katkaistaan käyttäen ohjauspiirin pieniä virtoja/jännitteitä.
 
Viimeksi muokattu:
Pääkeskus kiinteistölle, onko normaalia että hallinnanjaolla laitettaisiin 1 pääkeskus toisen talon autokatoksen taakse ja sinne vissiin kulutusmittarit verkkoyhtiön saavutettavaksi ja sieltä sitten vedot molempien talojen tekniseen tilaan ryhmäkeskuksiin? Eli pääkeskukselle AXMK 4x50 ja ryhmäkeskuksille AMCMK 4x35+16 on suunnitelmassa.

Minulle tätä markkinoitiin että tällä säästää enkä ymmärrä miten tällä säästää ja mitä järkeä tässä on joten valaiskaapa minua...

Eli pääkeskus vissiin joku tämmöinen (1039e + jalusta (3426392) 192e)

Kun omien keskusten (ja liittymien) taktiikalla joku tälläinen per talo (749e)

Eli ainakaan keskuksissa ei ole mitään säästöä...

4x50mm2 joutuu vetämään noin 30m ja siitä 20m pistot taloille kun erillisratkaisussa toiselle tasolle 50m ja toiselle ~20m (eli yhteiskeskuksessa pidemmät vedot kun mennään ekan talon "ohi" että keskukselle löytyy kiva paikka, hinnat finnparttia.fi eikä nyt ole sinänsä oleellisessa osassa tässä)
AXMK 4x50: 7,3e*30m = 219e alv0 -> 275e alv255
AMCMK 4x35+16: 8,85*2*20m = 354 alv0 ->444e alv255
vs
AXMK 4x35?: 5,57*70m = 389e alv0 -> 489e alv255

Sitten sähköliittymä, kiinteistöllä on nyt 3x35A liittymä olemassa niin ymmärränkö oikein että tuo pitää upgradettaa 3x35A->3x63A, vai miten hitossa tuo pääkeskus toteutetaan, vai löydäänkö siihen vain 3x63A nallit ja toiselle talolle vain ostetaan 'uusi' 3x35A eikä tuo pääkeskus sinänsä näyttele liittymävalinnassa mitään roolia? Edellisessä paritalossa jossa asuttiin oli yhteinen keskus ja meillä 3x35A nallit ja kk-maksut meni tuon 3x35A mukaan eikä pääkeskuksen (en edes tiedä mitä siellä oli / minkälainen se "sähköliittymä" oikeasti oli) ja ymmärtääkseni naapurille tuli myös 3x35A mukaan kk-lasku.
3810-2110 = 1700e vs 2110e olisi liittymähinnat, jomman kumman joutunee maksamaan...

Nopeasti laskien 1039+192+275+444+1700=3650e vs 2*749+489+2110 = 4097e eli säästöä syntyy hikiset 500e ja "naapuri" ei pääse keskukselle kun se on toisen hallinta-alueella eli jää mm. mahdolliset voimavirtatöpselit jne. käyttämättä vs. jos mittauskeskus oli oman talon seinällä...

Eli säästöä hikiset 500e jos tuo menee yhtään niinkuin kuvittelen sen menevän, eihän tässä ole mitään järkeä?
 
Viimeksi muokattu:
Eli säästöä hikiset 500e jos tuo menee yhtään niinkuin kuvittelen sen menevän, eihän tässä ole mitään järkeä?
Anteeksi huono asenteeni, mutta eikös tuo ole se paritalon idea? Maksetaan kaikesta noin 2*0,5 kertaa omakotitalon kuluja hinta ja tätä vastaan saadaan kaikki omakoti- ja taloyhtiöasumisen huonot puolet eikä kummankaan etuja.
 
Paritaloon taitaa tulla kunnallistekniikan yms kautta vaan yksi linja, putki, viemäri jne.. ko yhtenä tonttina lohkottu. Se et joku päättääkin siihen pykätä paritalon pitää ne kaikki si jakaa taas kahdelle niin et molemmille samat.. ni tottakai kulut kasvaa vs omakotitalo..
 
Anteeksi huono asenteeni, mutta eikös tuo ole se paritalon idea? Maksetaan kaikesta noin 2*0,5 kertaa omakotitalon kuluja hinta ja tätä vastaan saadaan kaikki omakoti- ja taloyhtiöasumisen huonot puolet eikä kummankaan etuja.
No ei ole paritalo vaan 2 erillistä taloa ja hallinnanjakosopimus kiinteistöllä.

Suunnitelija puhui ”paritalokeskuksesta” (terminä) pääkeskuksena.
Paritaloon taitaa tulla kunnallistekniikan yms kautta vaan yksi linja, putki, viemäri jne.. ko yhtenä tonttina lohkottu. Se et joku päättääkin siihen pykätä paritalon pitää ne kaikki si jakaa taas kahdelle niin et molemmille samat.. ni tottakai kulut kasvaa vs omakotitalo..
Esim. HSY:ltä saa hallinnanjakoa vastaa ”omat liittymät” (lue: käytännössä omat vesimittarit ja siten omat laskut) kun ei tontin rajalta kadulle asti oikein ole mitään järkeä vetää monia putkia oli sitten lohkottu tai hallinnanjako kun ”yhteistä” on kadun alla pari metriä.

Mutta ei mitään käryä miten tuo sähkö menee, siksi asiaa kysyin, siitä olisin varma että hallinnanjakoa vastaa saa kadun jakokaapista halutessaan kiskoa omat piuhat taloille, mutta sähkösuunnittelijan mielestä yllä kuvattu on parempi…
 
Mutta ei mitään käryä miten tuo sähkö menee, siksi asiaa kysyin, siitä olisin varma että hallinnanjakoa vastaa saa kadun jakokaapista halutessaan kiskoa omat piuhat taloille, mutta sähkösuunnittelijan mielestä yllä kuvattu on parempi…
Äkkiseltään omat piuhat kuulostavat paremmalta. Tulee mieleen lähiaikojen uutisista etäisesti liittyvän tilanteen perkelöityminen. Pariskunnan vedentulo temppuili yli vuoden – syyllinen löytyi naapurista
 
Kannattaa ne liittymät ottaa omalle puolelle, ettei siellä naapuri ole kliksuttelemassa sähköjä (tai muutakaan pois), kun se toinen ei miellytä..

Edit: siinähän se edellä tulikin.
 
Sitten sähköliittymä, kiinteistöllä on nyt 3x35A liittymä olemassa niin ymmärränkö oikein että tuo pitää upgradettaa 3x35A->3x63A, vai miten hitossa tuo pääkeskus toteutetaan, vai löydäänkö siihen vain 3x63A nallit ja toiselle talolle vain ostetaan 'uusi' 3x35A eikä tuo pääkeskus sinänsä näyttele liittymävalinnassa mitään roolia? Edellisessä paritalossa jossa asuttiin oli yhteinen keskus ja meillä 3x35A nallit ja kk-maksut meni tuon 3x35A mukaan eikä pääkeskuksen (en edes tiedä mitä siellä oli / minkälainen se "sähköliittymä" oikeasti oli) ja ymmärtääkseni naapurille tuli myös 3x35A mukaan kk-lasku.
3810-2110 = 1700e vs 2110e olisi liittymähinnat, jomman kumman joutunee maksamaan...
Ihan yhdellä liittymällä menee. Ihan normaalia on, että paritalon mittauskeskuksessa on 3x35A pääsulakkeet. Tässä toki kannattaa tiedostaa se, että jos on esimerkiksi sähköautoa tulossa ja latauspisteitä + kaikki muu sähkönkulutus talvikuukausina niin tuo liittymä jää pieneksi. Tulee pääsulakkeet paukkumaan. Kannattaa miettiä dynaamista kuormanhallintaa, jos on latauspisteitä suunnitteilla.
Liittymää voi kasvattaa ja liittymän kuukausikustannukset nousevat.
 
Ihan yhdellä liittymällä menee. Ihan normaalia on, että paritalon mittauskeskuksessa on 3x35A pääsulakkeet. Tässä toki kannattaa tiedostaa se, että jos on esimerkiksi sähköautoa tulossa ja latauspisteitä + kaikki muu sähkönkulutus talvikuukausina niin tuo liittymä jää pieneksi. Tulee pääsulakkeet paukkumaan. Kannattaa miettiä dynaamista kuormanhallintaa, jos on latauspisteitä suunnitteilla.
Kyllä lähtökohta on se et 2 latauspistettä per talo eli 35A on pieni per heti vaikka olisi minkälaista dynamiikkaa, eikä sitä dynamiikkaa ymmärtääkseni voisi edes toteuttaa kahden eri sähkömittarin välillä (taakse) mitenkään järkevästi.

Nähdäkseni ihan vähintään 50A liittymä pitäisi olla koska toisessa talossa latauspisteuden lisäksi sähkökiuas niin sille talolle ei 25A riitä (carunalla taas 25A->35A hintaeroa on täysin mitätön sekin).
Liittymää voi kasvattaa ja liittymän kuukausikustannukset nousevat.
Kuka nämä maksaa ja missä se näkyy, sillä edellisessä paritalossa (virallisesti 1 rakennus vaikka autokatokset ja varastot erotti nuo niin että käytännössä olivat erillistalot) ainakin me maksettiin ihan 3x35A mukaan kk-maksut ja omassa tuulikaapissa oli 35A nallit. Naapurin eteisessä oli selkeesti isompi keskus ja visuaalisesti nähtynä muistaakseni isommat pääsulakkeet (olettavasti 63A tai 50A) - selektiivisyyden takia siellä on pakkokin olla.

Ei naapurilta ole voitu 50/63 mukaan laskutettu kun meiltä laskutettu jo tuo 35A ”osuus”. Ja jos siellä nyt jotenkin olisi ollut 35A nallit niin ei caruna niistä sitten taas olisi voinut 2x35A laskuttaa meitä yhteensä. Olisin siis 99% varma että nallit yli 35A ja laskutus 2x35A eli asunnon oman pääsulakkeen mukaan.

Lisäksi kun naapuri teki salaojarempan niin sähkökaapeli meni hänen kämppäänsä ja tuli sieltä sitten meille eli meidän sähköt kiersi tuon keskuksen kautta, mutta meille tuo näyttäytyi ihan vaan ”omana” 3x35A yhteytenä carunan suuntaan.

Huom. yllä oleva on eri kiinteistö kun nyt keskustelun aiheena oleva eli tuolta on muutettu pois.

Varmaan tästä on pakko carunalle soittaa ja asiaa tiedustella. Suunnittelijan kanssa on turha vääntää ennenkuin itse ymmärtää asiasta enemmän.

Onkohan se mahdollista että tuossa pääkeskuksessa olisi suoraan 2x35A liittymät eli sähkö kadulta tuotaisiin vain ikäänkuin eri paikkaan tontilla, mutta siinä tapauksessa mitään rahallista säästö ei ainakaan synny kun muutaman satkun halvempi keskus hukkuu kovempiin kaapelointikuluihun.
 
En nyt pysynyt tässä ihan täysin kärryillä. Mutta yleisesti olen luullut, että liittymismaksu / liittymä on usein sen verran iso, että kannattaa ottaa yksi isompi liittymä ja jakaa se kahdelle. Samalla myös perusmaksujen osuus voi pienentyä.

E:Olihan se liittymismaksu siellä. Jos pysyin kärryillä, niin lopputulema oli että 35A pääsulakkeen korotusmaksu oli samaa luokkaa kuin toisen liittymän avaus.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä lähtökohta on se et 2 latauspistettä per talo eli 35A on pieni per heti vaikka olisi minkälaista dynamiikkaa, eikä sitä dynamiikkaa ymmärtääkseni voisi edes toteuttaa kahden eri sähkömittarin välillä (taakse) mitenkään järkevästi.

Nähdäkseni ihan vähintään 50A liittymä pitäisi olla koska toisessa talossa latauspisteuden lisäksi sähkökiuas niin sille talolle ei 25A riitä (carunalla taas 25A->35A hintaeroa on täysin mitätön sekin).
Kuka nämä maksaa ja missä se näkyy, sillä edellisessä paritalossa (virallisesti 1 rakennus vaikka autokatokset ja varastot erotti nuo niin että käytännössä olivat erillistalot) ainakin me maksettiin ihan 3x35A mukaan kk-maksut ja omassa tuulikaapissa oli 35A nallit. Naapurin eteisessä oli selkeesti isompi keskus ja visuaalisesti nähtynä muistaakseni isommat pääsulakkeet (olettavasti 63A tai 50A) - selektiivisyyden takia siellä on pakkokin olla.

Ei naapurilta ole voitu 50/63 mukaan laskutettu kun meiltä laskutettu jo tuo 35A ”osuus”. Ja jos siellä nyt jotenkin olisi ollut 35A nallit niin ei caruna niistä sitten taas olisi voinut 2x35A laskuttaa meitä yhteensä. Olisin siis 99% varma että nallit yli 35A ja laskutus 2x35A eli asunnon oman pääsulakkeen mukaan.

Lisäksi kun naapuri teki salaojarempan niin sähkökaapeli meni hänen kämppäänsä ja tuli sieltä sitten meille eli meidän sähköt kiersi tuon keskuksen kautta, mutta meille tuo näyttäytyi ihan vaan ”omana” 3x35A yhteytenä carunan suuntaan.

Huom. yllä oleva on eri kiinteistö kun nyt keskustelun aiheena oleva eli tuolta on muutettu pois.

Varmaan tästä on pakko carunalle soittaa ja asiaa tiedustella. Suunnittelijan kanssa on turha vääntää ennenkuin itse ymmärtää asiasta enemmän.

Onkohan se mahdollista että tuossa pääkeskuksessa olisi suoraan 2x35A liittymät eli sähkö kadulta tuotaisiin vain ikäänkuin eri paikkaan tontilla, mutta siinä tapauksessa mitään rahallista säästö ei ainakaan synny kun muutaman satkun halvempi keskus hukkuu kovempiin kaapelointikuluihun.

Pihalle tulee mittauskeskus autokatoksen taakse. Huoneistoihin tulee sitten huoneistokohtainen ryhmäkeskus. Tässä kyseessä usemman paritalon kokonaisuus, mutta näistä kuvista saa ideaa toteutuksesta:
1725085019877.png

1725085434271.png


Kyllä lähtökohta on se et 2 latauspistettä per talo eli 35A on pieni per heti vaikka olisi minkälaista dynamiikkaa, eikä sitä dynamiikkaa ymmärtääkseni voisi edes toteuttaa kahden eri sähkömittarin välillä (taakse) mitenkään järkevästi.
Kuormanhallinnan toteutus asuntokohtaisesti. Ei se silti poista sitä ongelmaa, jos pääsulakkeet ovat ns. "liian pienet".
 
Viimeksi muokattu:
En nyt pysynyt tässä ihan täysin kärryillä. Mutta yleisesti olen luullut, että liittymismaksu / liittymä on usein sen verran iso, että kannattaa ottaa yksi isompi liittymä ja jakaa se kahdelle. Samalla myös perusmaksujen osuus voi pienentyä.

E:Olihan se liittymismaksu siellä. Jos pysyin kärryillä, niin lopputulema oli että 35A pääsulakkeen korotusmaksu oli samaa luokkaa kuin toisen liittymän avaus.
Ymmärtääkseni ero on 410€ tässä tapauksessa (eli ei oikein mitään), on tietysti täysin mahdollista että kokonaisuudessa on jotain mitä en tässä vaiheessa ymmärrä.

Kiinteistölle tuleva johto (lisäksi se on 50v vanha) on kuitenkin vain peukalon paksuinen eli käsittääkseni mitoitettu tuolle olemassa olevalla 35A:lle, toisin sanoen syöttö kadulta menee uusiksi eli yhdellä liittymällä ei säästä myöskään kadun avausmaksuja ja jos/kun kadun joutuu avaamaan niin ihan samalla vaivalla sieltä tuo sitten omat syötötkin.
 
Kiinteistölle tuleva johto (lisäksi se on 50v vanha) on kuitenkin vain peukalon paksuinen eli käsittääkseni mitoitettu tuolle olemassa olevalla 35A:lle, toisin sanoen syöttö kadulta menee uusiksi eli yhdellä liittymällä ei säästä myöskään kadun avausmaksuja ja jos/kun kadun joutuu avaamaan niin ihan samalla vaivalla sieltä tuo sitten omat syötötkin.

Kannattaa verkkoyhtiöön olla yhteydessä, onnistuuko molemmille omat syötöt ja mihkä hintaan (ja kannattaa varautua odottamaan vastausta, ei välttämättä ole yksinkertainen asia). Niistä se on kiinni, jos ei yhteistä (ns. paritalokeskusta tai vastaavaa) halua tontille.

Jos onnistuu ja sille toiselle hallinnanjaon osapuolelle käy myös, sanoo sähkösuunnittelijalle että tehdään näin.
 
Ymmärtääkseni ero on 410€ tässä tapauksessa (eli ei oikein mitään), on tietysti täysin mahdollista että kokonaisuudessa on jotain mitä en tässä vaiheessa ymmärrä.

Kiinteistölle tuleva johto (lisäksi se on 50v vanha) on kuitenkin vain peukalon paksuinen eli käsittääkseni mitoitettu tuolle olemassa olevalla 35A:lle, toisin sanoen syöttö kadulta menee uusiksi eli yhdellä liittymällä ei säästä myöskään kadun avausmaksuja ja jos/kun kadun joutuu avaamaan niin ihan samalla vaivalla sieltä tuo sitten omat syötötkin.
Töiden osuus voi tasata hintaeron, kun on yksi keskus enemmän asennettavana.
 
Ymmärtääkseni ero on 410€ tässä tapauksessa (eli ei oikein mitään), on tietysti täysin mahdollista että kokonaisuudessa on jotain mitä en tässä vaiheessa ymmärrä.

Kiinteistölle tuleva johto (lisäksi se on 50v vanha) on kuitenkin vain peukalon paksuinen eli käsittääkseni mitoitettu tuolle olemassa olevalla 35A:lle, toisin sanoen syöttö kadulta menee uusiksi eli yhdellä liittymällä ei säästä myöskään kadun avausmaksuja ja jos/kun kadun joutuu avaamaan niin ihan samalla vaivalla sieltä tuo sitten omat syötötkin.
" Liittymismaksu ei sisällä liittymisjohdon rakentamiskustannuksia liittymispisteestä liittyjän sähköpääkeskukseen."
Oletko ottanut huomioon myös rakennuskustannukset, jos molempiin asuntoihin tulee omat liittymät? Vai vertailitko pelkästään liittymismaksuja (eivät sisällä rakennuskustannuksia)?
No olihan tuossa maininta, että syöttöjohto uusitaan joka tapauksessa. Ei heti tarttunut silmään. :)
 
Onko joillakin tietoa, jos lähtee hakemaan SETI:ltä kelpoisuutodistusta, joutuuko tämän 310e maksun maksamaan silti vaikka kelpoisuustodistusta ei jostakin syystä saisi? Tutkinto löytyy, ja työkokemustakin +10v sähköalalta, mutta käytännössä teollisuudesta/automaatiopuolesta, joten mietityttää miten tämä työkokemus katsotaan näitä lupia hakiessa, eikä huvittaisi turhaan tuota summaa maksaa mikäli lupia ei saisi.
 
Onko joillakin tietoa, jos lähtee hakemaan SETI:ltä kelpoisuutodistusta, joutuuko tämän 310e maksun maksamaan silti vaikka kelpoisuustodistusta ei jostakin syystä saisi? Tutkinto löytyy, ja työkokemustakin +10v sähköalalta, mutta käytännössä teollisuudesta/automaatiopuolesta, joten mietityttää miten tämä työkokemus katsotaan näitä lupia hakiessa, eikä huvittaisi turhaan tuota summaa maksaa mikäli lupia ei saisi.
Mene tekemään s2 suoraan. Eihän tuolla todistuksella tee oikein mitään, kun ulkopuolisen pitää sun työt tulla tarkistamaan ellei kyse ole jostain ihan pienestä työstä.
 
Mene tekemään s2 suoraan. Eihän tuolla todistuksella tee oikein mitään, kun ulkopuolisen pitää sun työt tulla tarkistamaan ellei kyse ole jostain ihan pienestä työstä.

Olen ollut siinä uskossa että tarvisi olla laajempi työkokemus S2 lupiin, koulutuksen puolesta meriitit S2 luville kyllä täyttyvät.

Edit: " Vähintään puolet vaadittavasta työkokemusajasta tulee muodostua riittävän laaja-alaisista kiinteistöjen tai vastaavien kohteiden sähkölaitteistojen suunnittelu-, rakentamis-, tarkastus- tai asennusvalvontatehtävistä. "
 
Olen ollut siinä uskossa että tarvisi olla laajempi työkokemus S2 lupiin, koulutuksen puolesta meriitit S2 luville kyllä täyttyvät.

Edit: " Vähintään puolet vaadittavasta työkokemusajasta tulee muodostua riittävän laaja-alaisista kiinteistöjen tai vastaavien kohteiden sähkölaitteistojen suunnittelu-, rakentamis-, tarkastus- tai asennusvalvontatehtävistä. "
Muistan lukeneeni - kenties tästäkin ketjusta - toistuvasti, että "riittävän laaja-alainen" ja "vastaava" ovat kovin tulkinnanvaraisia käsitteitä, ja mahdollisimman monisanaiset työtodistukset auttavat täyttämään vaatimuksen paremmin.
 
Olen ollut siinä uskossa että tarvisi olla laajempi työkokemus S2 lupiin, koulutuksen puolesta meriitit S2 luville kyllä täyttyvät.

Edit: " Vähintään puolet vaadittavasta työkokemusajasta tulee muodostua riittävän laaja-alaisista kiinteistöjen tai vastaavien kohteiden sähkölaitteistojen suunnittelu-, rakentamis-, tarkastus- tai asennusvalvontatehtävistä. "
Tämä on se kriittinen kohta. Tiedän henkilöitä, joilla on teollisuuden automaatio- ja sähköasennustaustaa (myös suunnittelua) vuosien ajalta, mutta silti S2 jää saamatta. Todella erikoista tulkintaa.
On toki sitten niitäkin, jotka ovat S2:n saaneet saman tyyppisellä työkokemuksella. Kai se riippuu myös siitä millaisella "todistuksella" pätevyyksiä hakee.
 
Onko joillakin tietoa, jos lähtee hakemaan SETI:ltä kelpoisuutodistusta, joutuuko tämän 310e maksun maksamaan silti vaikka kelpoisuustodistusta ei jostakin syystä saisi? Tutkinto löytyy, ja työkokemustakin +10v sähköalalta, mutta käytännössä teollisuudesta/automaatiopuolesta, joten mietityttää miten tämä työkokemus katsotaan näitä lupia hakiessa, eikä huvittaisi turhaan tuota summaa maksaa mikäli lupia ei saisi.
Onko tutkinto voimassa? Se on sen 5v voimassa myöntämispäivästä.
 
Onko joillakin tietoa, jos lähtee hakemaan SETI:ltä kelpoisuutodistusta, joutuuko tämän 310e maksun maksamaan silti vaikka kelpoisuustodistusta ei jostakin syystä saisi? Tutkinto löytyy, ja työkokemustakin +10v sähköalalta, mutta käytännössä teollisuudesta/automaatiopuolesta, joten mietityttää miten tämä työkokemus katsotaan näitä lupia hakiessa, eikä huvittaisi turhaan tuota summaa maksaa mikäli lupia ei saisi.
Muistaakseni se oli niin, että laittavat laskun vain myönnetystä todistuksesta. Kannattaa toki varmistaa asia SETI:ltä, puhelin vaan kouraan niin eiköhän se aika nopeasti selviä.
 
Tuo kiinteistöcase ja sen keskukset selvisi, sähköyhtiö sanoi että ei mitään järkeä mennä yhteisellä keskuksella (sinne olisi kyllä myöskin saanut 2 mittaria eli se olisi ollut sitten se "omien liittymien" alkupiste) vaan molemmille omat niin ei ole mitään yhteistä ja jos jostain syystä pitää sähköt katkoa ennen keskusta niin pimenee vain se liittymä eikä molemmat.
 
Tuo kiinteistöcase ja sen keskukset selvisi, sähköyhtiö sanoi että ei mitään järkeä mennä yhteisellä keskuksella (sinne olisi kyllä myöskin saanut 2 mittaria eli se olisi ollut sitten se "omien liittymien" alkupiste) vaan molemmille omat niin ei ole mitään yhteistä ja jos jostain syystä pitää sähköt katkoa ennen keskusta niin pimenee vain se liittymä eikä molemmat.
Hieno homma, että asia selvisi.
Itse en ole nähnyt paritaloa, jossa olisi ollut erilliset mittauskeskukset. Ovat olleen näitä ns. rinnakkaismittauksia yhden liittymän takaa (mittauskeskus paritalolle).

1725451052476.png


Äkkiseltään löysin netistä mainintaa:
Rinnakkaismittaus
- ns. paritaloissa, joissa kaksi omakotitaloa on rakennettu yhdeksi kokonaisuudeksi
 
Hieno homma, että asia selvisi.
Itse en ole nähnyt paritaloa, jossa olisi ollut erilliset mittauskeskukset. Ovat olleen näitä ns. rinnakkaismittauksia yhden liittymän takaa (mittauskeskus paritalolle).

1725451052476.png


Äkkiseltään löysin netistä mainintaa:
Rinnakkaismittaus
- ns. paritaloissa, joissa kaksi omakotitaloa on rakennettu yhdeksi kokonaisuudeksi
Varmaan selitin "huonosti", liittymä olisi ollut 63A eli maksettu korotus, mutta molemmat olisi saaneet omat sähkömittarit (kk-maksusta ei hajua) ja sähköyhtiö olisi ymmärtääkseni käsitellyt mittareita erillisenä eli jos esim. toinen olisi jättänyt omat maksunsa maksamatta niin olisi revitty vain hänen mittari&sähköt irti.
 
Lienee mahdollista sähkökaappiin saada pari pistorasiaa? Kyseessä 90-luvun omakotitalo jossa suurikokoinen sähkökaappi. Yläosa vanhan mallisia sulakkeita, ja alaosassa uusia. Onko tuo temppu kummoinen sähkömiehelle, vai onko tämä jotain luokkaa 'voi voi kuinka hankala juttu ja maksaa 500 euroa / pitää koko kaappi vaihtaa' ?
 
Onko kokemuksia Wifi (tai bluetooth) säädettävistä lattialämmitystermostaateista? Tekisi mieli vaihtaa äppilla säädettäviin nykyiset 25v vanhat Enston yhdistelmätermarit sellaisiin, jotka voi päiväohjelmoida hyödyntäen yön pörssisähkön hintoja.
Mitä suositellaan, mitä tulisi välttää? Jotkut puhuu, että mm. Enstot hajoilee ja tulisi jättää hyllylle.
 
Lienee mahdollista sähkökaappiin saada pari pistorasiaa? Kyseessä 90-luvun omakotitalo jossa suurikokoinen sähkökaappi. Yläosa vanhan mallisia sulakkeita, ja alaosassa uusia. Onko tuo temppu kummoinen sähkömiehelle, vai onko tämä jotain luokkaa 'voi voi kuinka hankala juttu ja maksaa 500 euroa / pitää koko kaappi vaihtaa' ?
Eihän tuo teknillisesti pitäisi olla mahdoton homma, jos siellä on tilaa tehdä asennuksia. Keskuksen muutoksille on säädökset, esim. S3 pätevyydellä tuota ei saa tehdä.
 
Eihän tuo teknillisesti pitäisi olla mahdoton homma, jos siellä on tilaa tehdä asennuksia. Keskuksen muutoksille on säädökset, esim. S3 pätevyydellä tuota ei saa tehdä.

Eiköhän kaikilla sähköasennusliikkeillä ole sähkötyönjohtajat vähintään S2 pätevyydellä. S3 pätevyys on lähinnä kodinkonekorjaajille.
 
Eiköhän kaikilla sähköasennusliikkeillä ole sähkötyönjohtajat vähintään S2 pätevyydellä. S3 pätevyys on lähinnä kodinkonekorjaajille.
Niinhän se pitäisi olla ja usein näin toki onkin. Muistelen esimerkkejä omasta sähköturvallisuuskoulutuksesta, jossa kouluttaja mainitsi useita tilanteita, joissa ei edes ollut tarvittavia/riittäviä pätevyyksiä.
Esim. Levin tuhoisasta mökkipalosta löytyy seuraavaa:
"Sähköturvallisuuslain ajatus sähköasennusten turvallisuuden varmistamisesta ei toteutunut. Sähkötöillä ei käytännössä ollut sähkötöiden johtajaa eikä asennustapaa valvonut kukaan. Sähköasennusten käyttöönottopöytäkirja oli puutteellinen ja mahdollisesti laadittu jälkikäteen näkemättä, miten lattialämmityskaapeli oli asennettu."
Tässä nyt tuli vähän epäolennaista asiaa. :)
 
Joo, näitähän ei moni tiedä, mutta jos tilaatte sähkötöitä, niin varmistakaa Tukesin rekisteristä, että toiminnanharjoittajalla on rekisteriin merkitty sähkötöiden johtaja
(kotitalousasennuksissa käytännössä siis löydyttävä A kirjain, yksittäisen asennnuskalusteen vaihtoon riittää L)

Ja vaatikaa lisäksi asennuksista käyttöönottopöytäkirja.
 
Joo, näitähän ei moni tiedä, mutta jos tilaatte sähkötöitä, niin varmistakaa Tukesin rekisteristä, että toiminnanharjoittajalla on rekisteriin merkitty sähkötöiden johtaja
(kotitalousasennuksissa käytännössä siis löydyttävä A kirjain, yksittäisen asennnuskalusteen vaihtoon riittää L)

Ja vaatikaa lisäksi asennuksista käyttöönottopöytäkirja.
Oletko valmis maksamaan lisähintaa, että saat jostain pistorasian vaihdosta tai vastaavasta pöytäkirjan mitä ei tarvitse pienistä töistä tehdä ollenkaan?
 
Oletko valmis maksamaan lisähintaa, että saat jostain pistorasian vaihdosta tai vastaavasta pöytäkirjan mitä ei tarvitse pienistä töistä tehdä ollenkaan?
Hyvä huomio pienempien töiden osalta.

edit: sähköturvallisuuslaki ottaa kantaa käyttöönottopöytäkirjaan. lukekaa sieltä.
 
Viimeksi muokattu:
Ei se ole suositeltavaa vaan pakollista, mikäli kyseessä ei ole pieni työ.
Hyvä tarkennus, ettei tule väärinkäsityksiä väärästä sanamuodosta johtuen.

Tiedän kyllä tarkkaan pykälät ST1 tutkinnon tehneenä, mutta tänään ei näköjään kannattasi kirjoittaa tänne yhtään mitään. :D
 

Statistiikka

Viestiketjuista
255 502
Viestejä
4 442 802
Jäsenet
73 554
Uusin jäsen
J.B

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom