Onko siellä jotain sellaista joka voi mennä vahingossa poikki tms? Juu katselin jo uutta vedonsäädintä.No samanlainen pannu mulla ja tänään viimeksi tulet.
Kyllä sen luukun aukeamista/kiinnimenoa kattilaveden lämmön mukaan tolla ohjataan.
Itse olen säätänyt ketjun pituuden niin että koivulla palaa hyvin(savukaasut 200-250) about 4 ja sekapuulla 5. Sinänsähän sen kohdan säätää kokeilemalla. Vetoon vaikuttaa mm. piippu ettei se ole mikään vakio paljonko vetoluukku pitää olla auki. En kyllä nuppia pyöritä ilman että vedän ketjusta löysiä jolloin nuppi kiikkuu herkästi. Uusi säädin maksaa vajaan satasen.
- Liittynyt
- 01.02.2017
- Viestejä
- 782
No kun otat ketjun irti luukusta ja pyörittelet nuppia kääntyykö se säätötanko mukana?
Jos ei niin lienee rikki ja en osaa sanoa mikä siitä on särki.
Mutta jos ostat uuden niin älä väännä sitä säätöpyörää kiinnipäin avittamatta toisella kädellä löysiä ketjusta.
Ei. Se yrittää kääntyä mutta pysyy kyllä paikoillaan. Naks kuuluu ja pieni vastus tuntuu vaan mutta säätötanko ei liiku. Tuon ketjunkin kanssa tuota luukkua pystyy säätämään niin mikään kauhea kiire ei liene tuon kanssa.
- Liittynyt
- 01.02.2017
- Viestejä
- 782
No vaikkakin on aika alkeellinen vedonsäätö niin kyllä se hyödyllinen on palamisen eri vaiheissa.
Ja estää kiehuttamista. Alapalossa kun se palaminen ei tuppaa olemaan niin tasaista alusta loppuun.
EIkä mene niin paljoa lämpöä harakoille.
Siitä puheen ollen niin missä asteessa pidät kattilan termostaattia?
- Liittynyt
- 01.02.2017
- Viestejä
- 782
No kuuteenkymppiin mä sen laitan niin latauspumppu kerkiää siirtämään vettä tarpeeksi nopeaan että ei kiehuta. Tokihan se kattilaveden lämpötila nousee sitten energiavaraajan (2000 litraa) lämmön mukana sinne jonnekin lähtötilanteesta ja polttopuulaadusta riippuen 80-95 astetta. Mutta sitten kun kattilavesi lämpiää enemmän niin vedosäädin rajoittaa vetoa.
Oleellisena pidän sitä että savukaasujen lämpötila olis siellä 200-250 välillä. Ei ole kitupaloa muttei karkaa liikaa lämpöä taivaalle.
Tjoo. Mulla savukaasut olleet jotain 300-350 asteessa.
- Liittynyt
- 07.11.2016
- Viestejä
- 2 384
Ehkä leikkaisi pois pahimmat tapaukset, kuten entisen kolleegan. Häneltä kysyttiin että mitä tehdä jos Oraksen hanaan tulee vikaa ja vastaus ole "vaihdetaan koko hana".
Toki olisivat sentään voineet ottaa kuvan jostain muusta kohdasta kun kannakkeet on palokatkokohdan jälkeen aika kaukana (itselle eteen tulleissa suunnitelmista normaalisti kannake max 350-500mm seinästä. Myöskään kaverilla ei ole vaadittua kypärää päässä eikä oikeita suojalaseja. Paitakin on aivan liian puhdas. Toki en ole hetkeen tehnyt juotoshommia mutta näyttäisi aika nokeavalla liekillä juotetulla.
Tapana meillä on ollut myös asentaa kannakkeet ennen putkia, ehkä joku urakkahomma missä kannakkeet ei kuulu normitunteihin ja kesähessu asentelee jälkikäteen (kuten joskus aikoinaan)
Jos yläkerran WC:n viemäriputken vaakaveto kulkee välipohjassa ja sieltä alakertaan, niin kai järjen mukaan tuo välipohjan osuus pyritään laittamaan keskemmälle kattoa eikä alakerran väliseinän päälle seinän suuntaisesti, missä se on alttiina kattolistojen nauloille?
Heräsi epäilys, että olenko lyönyt väliseinän kattolistan nauloja viemäriputkeen kiinni. Viemäriputken paksumpaa mutkapalaa (mistä putki lähtee alas) näkyy hieman väliseinän kattolistan alla yhdessä kohtaa, mutta on epäselvää onko mutkaa edeltävä osuus väliseinän päällä vai keskemmällä välipohjaa. Huoli heräsi sen jälkeen, kun olin naulannut listan kiinni mutkapalan kohtaa varoen mutta en muita kohtia varoen.
90-luvun omakotitalo kyseessä, joten putkelle ei ole korkeussuunnassa välipohjassa niin paljon tilaa kuin uudemmissa taloissa.
Heräsi epäilys, että olenko lyönyt väliseinän kattolistan nauloja viemäriputkeen kiinni. Viemäriputken paksumpaa mutkapalaa (mistä putki lähtee alas) näkyy hieman väliseinän kattolistan alla yhdessä kohtaa, mutta on epäselvää onko mutkaa edeltävä osuus väliseinän päällä vai keskemmällä välipohjaa. Huoli heräsi sen jälkeen, kun olin naulannut listan kiinni mutkapalan kohtaa varoen mutta en muita kohtia varoen.
90-luvun omakotitalo kyseessä, joten putkelle ei ole korkeussuunnassa välipohjassa niin paljon tilaa kuin uudemmissa taloissa.
Josef
Це політично коректна назва.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 868
No se laitetaan sinne mihin se on hyvä laittaa, joskus jopa suunnitelman/piirustuksen mukaankin. Siinä tarttee olla vähän kaatoakin jottei kökkäre jää putkeen.
Mietin tuota kotitalousvähennystä vs. 4000 € avustusta öljylämmityksestä maalämpöön vaihtamisessa ja 4000 € avustus alkoi vaikuttaa paremmalta vaihtoehdolta, vaikka sen saisikin vasta vuoden päästä (inflaatio). Mitä mieltä olette asiasta?
Tein tällaisen yksinkertaisen laskuharjoituksen yksinkertaisilla luvuilla verovähennyksestä:
Kotitalousvähennyskelpoisen työn osuus 10000 €, josta 60 % kotitalousvähennys on 6000 €. Tulos 20000 €, josta maksetaan 25 % veroa eli 5000 €. 6000 € kotitalousvähennys pienentää tulosta: 20000-6000 = 14000 €, josta maksetaan 25 % veroa eli 3500 €. Eli jos verrataan, että maksettava veron määrä pienentyi vain 5000-3500 = 1500 € ja tätä verrataan 4000 € avustukseen, niin erotusta jää 2500 € avustuksen hyväksi.
Ajattelinko asian oikein?
Tein tällaisen yksinkertaisen laskuharjoituksen yksinkertaisilla luvuilla verovähennyksestä:
Kotitalousvähennyskelpoisen työn osuus 10000 €, josta 60 % kotitalousvähennys on 6000 €. Tulos 20000 €, josta maksetaan 25 % veroa eli 5000 €. 6000 € kotitalousvähennys pienentää tulosta: 20000-6000 = 14000 €, josta maksetaan 25 % veroa eli 3500 €. Eli jos verrataan, että maksettava veron määrä pienentyi vain 5000-3500 = 1500 € ja tätä verrataan 4000 € avustukseen, niin erotusta jää 2500 € avustuksen hyväksi.
Ajattelinko asian oikein?
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 17 395
Kotitalousvähennys on ainakin aiemmin ollut vähennys veroista, eli suoraan vähennyksen verran vähemmän veroja.
Kotitalousvähennyksessä on maximi (joissain talouksissa voi myös jakaa)
No sitten kyllä kotitalous vähennys on kannattavampi, jos se tosiaan on 4000 € vs. 6000 €.
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 2 414
Kotitalousvähennys on max. 2250€/hlö, eli 4500€ pariskunnalta.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 17 395
Onko noin, siis nämä nyt muuttuu tiheään, mutta hatara käsitys että maksimi on isompi. siis nyt vuosi 2023 ja ilmeisesti kyse Öljylämmotyksestä luopumisesta, joka ymmärtääkseni kuuluu niihin isompiin.
Joidenkin töiden osalta se on pienempi, tuo mainitsemasi kuullostaa niihin liittyvältä rajalta.
Ja kolmoikuskunnalla jne...
Tuossa kai tarkoitat avioparia tai rekisteröidyssä suhteessa olevia joilla helpompi noita kotitalusvähenyksiä sumplia. vs joku kommuuni.
Zigh
Tittelitön
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 4 885
Öljylämmityksestä luopumiseen saa korotetun kotitalousvähennyksen, joka on 3500e henkilöltä ja vähennettävissä on 60% työstä vs. muissa remonteissa vain 40%.
Kotitalousvähennys
Kotitalousvähennyksen voit saada jos teetät kotitalous- tai hoitotyötä, asunnon kunnossapitotöitä tai tieto- ja viestintätekniikkalaitteiden asennustyötä.
www.vero.fi
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 2 414
Joo totta, normaalit työt on tuon 40% ja 2250€, öljylämmityksestä luopumiseen on korotetut rajat
Avioparia siis tarkoitin, "ylimääräinen" osuus siirtyy automaattisesti toiselle. Toki onnistuu erikseenkin...
Elikkä laittaas tännekki osioon sama kysymys kodin ilmanvaihtoon liittyen.
Eli kysyisin vähän mielipiteitä kodin ilmanvaihdosta. Elikkä meiltä löytyy talosta wallox mv145 koneellinen ilmanvaihto. Siihen suositellaan suodattimien vaihtoa puolenvuoden välein. Suodatinpaketti myydään kokonaisena missä on karkea ja hienosuodatin. Mutta mitä mieltä olette että onko tarpeellista vaihtaa joka kerta myös tuo hienosuodatin? Käsittääkseni kuitenki karkeasuodatin kerää suurimman osan ulkoatulevasta liasta. Lehdet, kärpäset yms. Hienosuodatin om muutenki paksu w- tyylinen tieheä kennorakenne mikä suoraksivedettynä taitaa vastata pituudeltaan useampaa metriä. Eli ku ottaa huomioon suodattimen pinta-alan ja kuinka hienojakoista likaa se kerää niin eikö suodattimen ikä pitäisi olla aika pitkä.
Netistä löytyy myös edullisesti erikseen tilattavia karkeasuodattimia
Eli kysyisin vähän mielipiteitä kodin ilmanvaihdosta. Elikkä meiltä löytyy talosta wallox mv145 koneellinen ilmanvaihto. Siihen suositellaan suodattimien vaihtoa puolenvuoden välein. Suodatinpaketti myydään kokonaisena missä on karkea ja hienosuodatin. Mutta mitä mieltä olette että onko tarpeellista vaihtaa joka kerta myös tuo hienosuodatin? Käsittääkseni kuitenki karkeasuodatin kerää suurimman osan ulkoatulevasta liasta. Lehdet, kärpäset yms. Hienosuodatin om muutenki paksu w- tyylinen tieheä kennorakenne mikä suoraksivedettynä taitaa vastata pituudeltaan useampaa metriä. Eli ku ottaa huomioon suodattimen pinta-alan ja kuinka hienojakoista likaa se kerää niin eikö suodattimen ikä pitäisi olla aika pitkä.
Netistä löytyy myös edullisesti erikseen tilattavia karkeasuodattimia
Riippunee suuresti, millaisessa paikassa asut. Itse asun ison tien vierellä, ja ilmanvaihtokoneen hienosuodatin on suositellun vaihtovälin jälkeen niin nokinen, ettei ole tullut mieleenkään jättää vaihtamatta.
- Liittynyt
- 12.12.2016
- Viestejä
- 1 893
Muistaakseni Valloxin 20v vanhoissa suosituksissa suodatinten vaihto vähintään kerran vuodessa. Esisuodattimet pitäisi pestä ja hienosuodatin imuroida 3-6kk välein. Monissa nykyohjeissa käsketään vaihtaa 6kk välein koko paketti. Itse imuroin esisuodattimet vähintään 3kk välein kun niihin kertyy välillä aika paljon likaa (samalla hienosuodattimen), mutten ole pessyt. Ja viimestään 6kk välein olen ne vaihtanut. Pesemällä suodatinkangas tuntuu venyvän ja sen jälkeen sopii huonommin paikalleen. 6kk jälkeen hienosuodatin on vielä hyvän näköinen, mutta 12kk alkaa olla myös liikaa ja käytännössä olen vaihtanut koko paketin ehkä 10kk välein.
Tarvikesuodattimia olen käyttänyt kohta 20v vanhassa valloxissa. Orkkissuodattimet taitaa olla suolaisemman hintaiset ja epäselvää ainakin itselle kannattaako niitä ostella.
kibe
Tukijäsen
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 2 007
Vesilukko tai viemäri tukossa. On jos tukkeutuu kokonaan
Saattaa olla myös että tiskikoneen poistoletku on liitetty väärin ja puskee sen takia osan vedestä altaaseen. Noita on joskus tullut nähtyä että se mikälie välirinkula on niin päin että kun tiskikone puskee vetensä ulos riittävällä paineella niin se suihkuaa suoraan altaaseen kun poistoletkun pää osoittaa kohti altaan pohjaa.
Täytyypä ottaa keittiömyyjään yhteyttä.
Josef
Це політично коректна назва.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 868
Meinaakko että keittiömyyjää kinostelee jos sun viemäris on tukossa?
Meinaatko tosiaan että kahdessa kuukaudessa olisi voinut mennä niin pahasti tukkoon kun sihtikin löytyy vielä lavuaarista? Aiemmin ei ole koskaan mennyt vanhan keittiön kanssa vaikka useampi vuosi tullut asuttua.
Itse epäilisin ennemmin että astianpesukone on esimerkiksi kytketty väärin tai muuten LVI-asentaja on jotain töhöillyt.
Ei mene vuodessakaan. Asennusvirhe jossakin tai äärimmäisen paska tuote
Josef
Це політично коректна назва.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 868
No kyllä se väärin kytketty ois sitä vettä nostanu altaaseen heti alusta lähtien, siks toisekseen se selviää kun kurkkaa sinne allaskaappiin.. Tai ota kuva ja pastee tänne jossei oma ymmärrys riitä.
Enpähän ole ehkä aiemmin sattunut pällistelemään juuri siinä kohtaa kun puskee vettä. Ehkäpä sinäkin voisit keksiä jotain parempaa tekemistä kun suun soittamisen.
- Liittynyt
- 15.12.2018
- Viestejä
- 417
Pitäisi vaihtaa WC:n hana. Ajattelin laittaa tällaisen: Harju pesuallashana käsisuihkulla Kalla
Kai tuo ihan ok perushana on?
Vanhassa hanassa on siis kymppimilliset putket puserrushelmi jatkoliittimillä vesiputkissa kiinni. Jos kuvista voi päätellä, niin tämän asennusohjeen mukaan tuossa uudessa hanassa olisi taipuisat putket ja päissä ne erilaiset, kierrettävät liittimet (mikä näiden nimi on?). Jostain ymmärsin, että periaatteessa nuo voisi ruuvata suoraan vanhoihin jatkoliittimiin kiinni, mutta tämä olisi vähän ei-suositeltavaa ja riskialtista. Ilmeisesti jotain tarvitsisi tuohon väliin, eli mikähän palikka se siis tarkemmin olisi?
Kai tuo ihan ok perushana on?
Vanhassa hanassa on siis kymppimilliset putket puserrushelmi jatkoliittimillä vesiputkissa kiinni. Jos kuvista voi päätellä, niin tämän asennusohjeen mukaan tuossa uudessa hanassa olisi taipuisat putket ja päissä ne erilaiset, kierrettävät liittimet (mikä näiden nimi on?). Jostain ymmärsin, että periaatteessa nuo voisi ruuvata suoraan vanhoihin jatkoliittimiin kiinni, mutta tämä olisi vähän ei-suositeltavaa ja riskialtista. Ilmeisesti jotain tarvitsisi tuohon väliin, eli mikähän palikka se siis tarkemmin olisi?
- Liittynyt
- 07.11.2016
- Viestejä
- 2 384
Niissä suorissa 10mm liittimissä ei väkisin ole 3/8 kierteitä joita nuo liittimet tarvitsevat. On myös suositeltava olla kalustesulut noiden suorien liittimien tilalla. Jos vanhassa kupariputkessa ei ole kannakkeita lähellä myöskin ne pitäisi lisätä softpexien kanssa.
- Liittynyt
- 15.12.2018
- Viestejä
- 417
Sulut noissa vanhoissa liittimissä on. Sen takia ne mieluusti säilyttäisikin, niin ei tarvitsisi vesiä katkaista kokonaan eikä putkia katkoa. Noiden kierteistä ei ole tietty mitään käryä.
Ajattelin laittaa lämminvesivaraajan ajastimen taakse, siten että on päällä tunnin aamulla ja tunnin pari illalla, kun veden käyttö on vähäistä. Lämpö on 60 astetta jottei veteen tule mitään ylimäärästä elämää, mutta mitenköhän käy jos vettä ei lämmitä jatkuvasti, voiko se mennä pilalle?
Jaa toisaalta löytyikin, eli ei kannattane tässä säästää:
Lämpötila on tärkeä legionellabakteerien kasvuun vaikuttaja. Legionellat pystyvät lisääntymään kun lämpötila on 20-45 °C. Parhain kasvulämpötila-alue legionellalle on 30-37 °C bakteerikannan mukaan vaihdellen. Legionelloja on havaittu vesinäytteistä, joiden lämpötilat ovat olleet 6-66 °C, mutta legionellasolujen vaurioituminen alkaa jo kun lämpötila on tasaisesti pitkään yli 46 °C:n. Suurin osa elinkykyisistä legionelloista tuhoutuu muutamassa tunnissa 50 °C:ssa. Tasaisesti 60 °C lämpöinen vesiympäristö ei enää sisällä eläviä legionellabakteereja.
Lämpimän käyttöveden lämpötila pitäisi olla kaikkialla ko. vesijärjestelmässä vähintään 50-55 °C. Suomessa on rakentamismääräyskokoelmassa ollut voimassa 50 °C:n aikaisempi suositus ja nyt on voimassa 55 °C määräys uusille asunnoille. Tämä merkitsee sitä, että lämmönsiirtimeltä tai -vaihtimelta lähtevä vesi olisi oltava huomattavasti tätä kuumempaa, tarvittaessa jopa 65 °C. Lämpimän käyttöveden lämpötilan muutos esimerkiksi 5 °C kuumemmaksi korottaa asumiskustannuksia n. 6-7 euroa vuodessa asukasta kohti laskettuna (1.1.2008 kaukolämmön hinnasta laskettu kustannustaso). Kylmän veden lämpötilan pitäisi olla alle 20 °C.
Nyt tuleekin sitten varmasti todella tyhmiä kysymyksiä.
Ostettiin juuri uudehko omakotitalo. Lämmitysratkaisuna on kaukolämpö + vesikiertoinen lattialämmitys. Myyjä oli laittanut teknisessä tilassa lämpöasetuksia pienemmälle kun asunto on tässä välissä muutaman viikon tyhjillään.
Olen nyt alkanut perehtyä lämpöasetusten nostamiseen ja tähän liittyen on paljonkin avoimia kysymyksiä.
Kaukolämpökeskuksen asetuksista löytyi lämpökäyrä ja tämä on säädetty nyt valmistajan ohjeiden mukaisiin arvoihin. Tänään ulkolämpötilan ollessa -2c menoveden lämpötila oli 28c. Lämpökäyrän muutos on tehty vuorokausi sitten.
Sisällä on väännetty termostaatit täysille, mutta kovin lämpimältä lattiat eivät tunnu ja termostaatin asetuksia muuttamalla näyttää että lämpö on termostaatin asteikolla nyt kohdassa 4/6.
Liitteenä on kuva teknisessä tilassa olevasta jakotukista.
Päällimmäisenä kysymyksenä on nyt, että vaikuttaako noiden harmaiden mötiköiden kääntely virtaukseen vai mikä niiden funktio on? Ja jatkokysymyksenä, että jos näillä on jotain vaikutusta niin mihin asentoon nämä kannattaisi asettaa ja miten olisi fiksuinta jatkossa kontrolloida lämpöjä? Termostaatit täysille ja hienosäätö lämpökäyrällä?
Ostettiin juuri uudehko omakotitalo. Lämmitysratkaisuna on kaukolämpö + vesikiertoinen lattialämmitys. Myyjä oli laittanut teknisessä tilassa lämpöasetuksia pienemmälle kun asunto on tässä välissä muutaman viikon tyhjillään.
Olen nyt alkanut perehtyä lämpöasetusten nostamiseen ja tähän liittyen on paljonkin avoimia kysymyksiä.
Kaukolämpökeskuksen asetuksista löytyi lämpökäyrä ja tämä on säädetty nyt valmistajan ohjeiden mukaisiin arvoihin. Tänään ulkolämpötilan ollessa -2c menoveden lämpötila oli 28c. Lämpökäyrän muutos on tehty vuorokausi sitten.
Sisällä on väännetty termostaatit täysille, mutta kovin lämpimältä lattiat eivät tunnu ja termostaatin asetuksia muuttamalla näyttää että lämpö on termostaatin asteikolla nyt kohdassa 4/6.
Liitteenä on kuva teknisessä tilassa olevasta jakotukista.
Päällimmäisenä kysymyksenä on nyt, että vaikuttaako noiden harmaiden mötiköiden kääntely virtaukseen vai mikä niiden funktio on? Ja jatkokysymyksenä, että jos näillä on jotain vaikutusta niin mihin asentoon nämä kannattaisi asettaa ja miten olisi fiksuinta jatkossa kontrolloida lämpöjä? Termostaatit täysille ja hienosäätö lämpökäyrällä?
Liitteet
Mikäs siellä on lattiamateriaalina? Täällä kans lattialämmitetty huusholli ja kiertoon menee n.30 asteista vettä, pesuhuoneeseen pari astetta enemmän. Laattalattia vessassa, khh:ssa ja kylppärissä tuntuu lämpimämmältä kuin muualla oleva laminaatti. Laminaatti on itseasiassa aika kylmä lattiamateriaali.
- Liittynyt
- 01.02.2017
- Viestejä
- 782
Nuo harmaat mutikat on venttileitä joita ne huonetermostaatit ohjaa. Älä koske noihin.
Mulla menee nyt 28 astetta kiertoon ja pakkasta -8.
Oletan että sulla on joku säädin(Ouman?) missä on lämpökäyrä. Se on sellainen karkea säätö millä laitetaan jyrkkyys niin että kiertoon lähtee tarpeeksi lämmintä kylmällä.
Niin joo sulla on lattiat betonilaatalla tietty? Ja laattalattia/klinkkeri kaikki? Huomaa että menee pari vuorokautta että lämmöt tasaantuu muutosten jälkeen. Joten älä ruuvaile eestaas koko ajan.
Paljonko sulla on paluulämpö? Mulla pysyy talvella ero noin kahdessa asteessa ja se tuntuu tähän kämppään olevan ookoo.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 13.08.2021
- Viestejä
- 12
Noihin löytyy valmiit muunnosnippaparit uusine helmineen rautakaupoista. Ei nuo hanan liittimet käy millään suoraan tuollaiseen kuulasulkuun helmiliittimien tilalle (tai siitä tule mitään kunnollista)!
Esim. tuollaiset: Liitinnippa Opal EM 3/8" x 10 mm UK/Putki 2 kpl
Lattiamateriaali on pääasiassa parkettia ja säätimenä Ouman.
Paluulämpö on on tällä hetkellä parin asteen verran menoa alhaisempi.
Ehkä annan asetusten olla nyt pari vuorokautta ja katson sitten tilanteen.
- Liittynyt
- 01.02.2017
- Viestejä
- 782
Joo jos meno-paluu on pari astetta eroa niin se on normaali. Eli lämpöä siirtyy lattiaan niinkuin pitääkin.
Itse olen pitänyt kiertovesipumppua täysillä. (1-3) katso että se on ainakin kakkosella.
Oumanin säätökäyrän kanssa kun kikkailet niin uudehkossa talossa asetus on hyvin loiva lattialämmityksellä. Ulkoanturi ohjaa säätökäyrää.
Kämpässä koneellinen ilmanvaihto jota ohjataan liesikuvulta, keittiön uusimisen yhteydessä kuvun vaihto uuteen AC-ohjauksella olevaan. Vanhassa säätönuppi ohjasi säätömuuntajan kytkentää ja uudessa elektroniikkapohjainen jännitteensäätö 80-230 V.
Vanha kanavapuhallin tuntuu ottavan turhan paljon resonointia pienillä nopeuksilla. Minkälainen puhallin pitäisi valita, ettei jännitesäätö aiheuta melua. Vanhat puhaltimet ebmpapst G2E140PL4005.
Vanha kanavapuhallin tuntuu ottavan turhan paljon resonointia pienillä nopeuksilla. Minkälainen puhallin pitäisi valita, ettei jännitesäätö aiheuta melua. Vanhat puhaltimet ebmpapst G2E140PL4005.
Laissez-Faire
Tukijäsen
- Liittynyt
- 20.10.2016
- Viestejä
- 380
Jos aiempi omistaja on laskenut lämpöjä, on se varmaankin tehty Oumannin tasokorjauspotikasta. Jos se on Ouman 80 niin potikka A valitaan käyrän jyrkkyys ja B tasosäätö. Jälkimmäisellä voi siis korjata lämpöä vakimäärän ylös tai alas.
Itseasiassa harmaat tötteröt ovat toimilaitteita jotka ohjaavat niiden alla olevaa venttiiliä. Pyörivät ihan vapaasti venttiilin päällä eikä sillä ole mitään vaikutusta itse venttiilin toimintaan.
Toimilaitetta taas käskee huonesäädin.
- Liittynyt
- 01.02.2017
- Viestejä
- 782
No totta mooses. Yhdessä ne muodostaa automaattiventtiin.
En nyt jaksanut viilata pilkkua.
Btw. noi on aika hanurista kun ei näe kuinka paljon noi on auki. Omat Wirsboissa on läpinäkyvä kuori joista näkee liikkuuko ne.
Vai onko noissa joku kansi tossa sivussa minkä saa auki?
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 07.11.2016
- Viestejä
- 2 384
Ihan selkeestihän noista toimilaitteesta näkee onko piiri auki vai kiinni tai onko menossa kiinni tai auki, ei siihen mitään läpinäkyvää tarvitse. Ja helpomin kuin esim. Upon varrio s:stä. Tuo toimilaitemalli (a2004) taitaa olla yksi yleisimmistä malleista.
- Liittynyt
- 01.02.2017
- Viestejä
- 782
Ok. Siis tuo sininen "hattu" nousee ja laskee?
Juurikin näin, yläpinnan ollessa tasainen on venttiili kiinni.
Lisäys: toisissa tukeissa on menopuolella vielä virtausmittari
Mistä johtuu että IV-koneen tuloilmasuodattimen kylmäpuolelle tiivistyy kosteutta? Kone on Vallox MV110 ja tuloilmakanavan pituus on lyhyehkö, n 2-2.5m. Vaihdoin eilen ensimmäistä kertaa suodattimet, ja vanha tuloilmasuodatin oli ruskea liasta, läpimärkä ja tietenkin täynnä kärpäsiä. Ei sentään ollut näkyvää tai haisevaa kasvustoa. Kosteus oli päällimmäisessä ohuessa suodattimessa, alempi paksu karkeasuodatin oli kuivan oloinen. Tänään kävin katsomassa uutta suodatinta ja heti oli kosteutta suodattimen pinnassa. Ulkona on toki usvaista ja kosteaa? Kanavan ympärillä 50mm eristemattoa ja muistaakseni vielä osittain puhalluseristeen alla.
Normaalia??
Normaalia??
Uutiset
-
Samsungin Galaxy Z Fold6:n ja Flip6:n kaikki tiedot vuotivat julki
5.7.2024 05:39
-
Intelin 800-sarjan piirisarjojen kaikki tekniset tiedot vuotivat nettiin
5.7.2024 05:20
-
Samsung Galaxy Z Flip6:n lehdistökuvat vuotivat nettiin
4.7.2024 09:25
-
Pamnesia mahdollistaa GPU:n muistin laajentamisen CXL-väylän avulla
4.7.2024 09:20
-
Samsung julkaisi Exynos W1000 -järjestelmäpiirin älykelloihin
4.7.2024 09:14
