Kysyisin valmistajalta suoraan eli Nibekö se nyt on?Muutettiiin taloon jossa Haato HK300 R -läminvesivaraaja ja koittanut selvittää mihin asteeseen tuon lämpötila on asetettu. Mutta tuostahan irroitettu lämpötilan säätönuppi jossa olisi asteikko. Mistähän em. nupin tuohon saisi hommattua. Koittanut googlettaa Haatoa myyvät verkkokaupat, mutta eipä tuota missään näytä olevan varaosana.
Lähtisin ekana irrottamaan hanan. Tiivisteissä pitäisi olla sihti.
Joo, sieltä on putsattu useampaan kertaan. Koska kylmäpuoli tukkeutuu, oletin että sihdistä menee hienompaa ainetta läpi ja hana tukkeutuu siitä.
Säätöosa pois ja uusi tilalle on luultavasti ainoa toimiva korjaus. Termostaattihanojen huono puoli, vikaantuvat helpommin kun vipuhanat. Voit toki koittaa puhdistaa tuota jos haluat.
www.k-rauta.fi
Tuttu juttu. Siellä hanan sisällä on tuo sisäosa joka Kiben viestissä näkyy.
No sulla on varmaan suurin osa noista piireistä termostaatin säätämänä ja esim. kylppärissä kiinteällä säädöllä.
Noin se on mullakin. Kodinhoitohuone, pesutilat, pesutilan pukuhuone ja sauna kiinteästi säädetty.(varmaan about auki).
Mulla maalämpö ajaa pelkästään ulkolämpötilan mukaan menoveden lattialämmitykseen eikä ole termostaateissa säätimiä. Eli mahtaakohan tuossa olla muuta vaihtoehtoa, kun säätää käsin muiden asunnon piirien venttiilejä hieman kiinni ja nostaa maalämpöpumpusta lämpökäyrää? Jotta muussa asunnossa lämpötila ei nousisi vaikka kodinhoitohuone/kylppäri akselilla lämpöä saisi enemmän lattiaan. Osaako joku sanoa onko tällä vaikutusta miten maalämpöpumpun tehokkuuteen? Niben ohjekirjassa maininta että kannattaa avata kaikki piirit täysin auki..
Paljonko siellä lattiassa sitten on lämpöä? Joku infrapunalämpömittari on hyvä investointi lattialämmityksen toiminnan selvittelyyn ja säätelyyn. Sillä kyselen kun laattalattiassa joku 25C lämpö saattaa tuntua jalkaa vasten vielä sangen viileältä. Jos aidosti kylmempi ja/tai haluaa sinne lisää lämpöä niin jakotukista kiertoja säätämällä on hyvä lähteä kokeilemaan, jos ko. tilan linja on jo täysin auki niin sitten varovasti jarruttaa muita kiertoja. Kannattaa dokumentoida huolella lähtötilanne ylös niin voi aina palauttaa vanhat jos meinaa mennä sekaisin. Säätöjä tehdessä kannattaa se vuorokausi odotella ennenkuin tekee lisää säätöjä, ottaa tovin että meno tasaantuu lattiassa. Lämpökäyrän säätäminen koneen päästä on myös vaihtoehto, esim jos muita tiloja jarruttamalla meinaa muut tilat mennä viileäksi..
Joo ei taida olla muuta vaihtoehtoa kuin yriittää kuristaa muita piirejä ja laittaa lisälämpöä käyrään. Se on valitettavan hankalaa ja itse olen ainakin joutunut hakemaan sopivaa säätöä kauan. Jos jakotukissa on virtausmittarit jokaiselle piirille säätäminen voisi olla helpompaa. Paras vaihtoehto olisi olla erilliset shuntit kosteille tiloille ja muille. Jos virtaama jää liian pieneksi voi pumppu alkaa katkokäydä. Itse olen kuristanut joitain piirejä ja korvannut lämmitystä takalla.
Itsellä kävi samantapainen juttu että hajosi, enkä löytänyt mistään sopivaa. Löysin altaan pohjasta altaan toimitustarran, jossa oli Novart oy. Paikallinen rautakauppa sai tuolta Novart oy:ltä ylivuotoputken veloituksetta. Tuli ilmeisesti suoraan tehtaalta, kun mistään katalogista löytynyt sopivaa ja täysin veloituksetta.
No en nyt ainakaan rupeaisi muita piirejä kiristämään jos jo nyt menevät nurkista kylmäksi. Se tarkoittaa sitä että virtaus on sen verran pieni ettei lämpöä siirry tarpeeksi. Kun lattian reunoilla on suurin lämpövuoto ja suhteellisesti vähän putkea. Kai jostain lattiaan menevän veden lämpöä pääsee säätämään?
Onhan sulla muuten järjestelmässä tarpeeksi painetta kun mainitsit yläkerran?
Ruokailu-olohuoneessa useampi piiri, niin olen jotain piiriä kiristänyt erityisesti keskeltä. Isossa tilassa lämpöä riittää, mutta makuuhuoneissa viileämpää. Itseasiassa säädöt niissä huonetermareilla, mutta "venttiilit" täysin auki. Olen myös irroittanut termarit ja tarkistanut että "neula" liikkuu. Kyllähän sitä lattialämmitysputkea pitäisi olla myös tiheämmin seinänvieressä? Alakerran jakotukin yhteistä säätöä olen kiristänyt (en tiedä miksi kutsutaan), että menisi suhteessa enemmän vettä yläkertaan.
Nyt on ollut 0.8-0.9bar minkä pitäisi olla kirkkaasti yli. Muistaakseni ohjeen ja asentajien mukaan paljon pienempikin riittäisi, 0.6bar luokkaa(?). 0.7bar pidin ennen, mutta nyt kun olen yrittänyt saada huoneet tasaisesti lämpiämään olen lisännyt painetta ja kiertovesipumpun nopeutta.
Kiitos vinkeistä. Taidan vielä ennen kuin alan säätelemään panostaa muutaman kympin infapunamittariin niin näkee mitä laatoissa oikeasti lämpöä. Voipi olla että tuntuu vaan omaan jalkaan kylmähköltä niin ehkä hyvä katsoa mittaamalla lukema.
Tää on hyvä ajatus. Se 25 riittää aivan hyvin kuivattamaan pesuhuoneen lattian varsinkin jos ja kun ilmanvaihto on kohtuullisesti päällä. Enkä ihan kylmiltään lähtisi ruuvailemaan jakotukkien säätöjä.
Ei ole suunnitelmia järjestelmästä. Nyt nollakelillä näyttää ajavan about 24~ asteista vettä lattiaan. Kiertovesipumpun nopeus 40%. Pitäisikö tuon olla maksimissa?
No itse en ole mikään ammattilainen ja kokemusta on vaan omasta systeemistä, jonka olen osittain myös itse aikoinaan raksannut suunnitelmien mukaan. Mulla on 35kW puukattila ja 2000 litran energiavaraaja sähkövastuksilla. 2 täyttäkerrosta kauttaaltaan vesikiertoinen lattialämmitys.
Jos ei ole tarkkoja suunnitelmia, on fiksuinta lähteä säätämään pumppu täysillä, ja katsoo meno-paluu lämpötiloja. Optimi on yleensä järjestelmässä kuin järjestelmässä suurin jäähtymä, kuitenkin niin että riittävä teho tiloihin on saatavilla.
Ei 24 asteisella vedellä vaan saa laattalattiaa lämpimän tuntuiseksi. Veikkaan ettei piirien ja pumpun säätely juuri auta. Lisää lämpöä tarvittaisiin mutta se taas on hankalaa jos ei ole muissa huoneissa edes termareita. Pitäisi lisätä kiertoveden lämpöä ja alkaa sit kuristella muita huoneita ettei ne lämpeä liikaa.
Toiminnallisesti ok, määräysten mukaan ei ole. Syynä siihen että poistoletku tekee lenkin altaan pohjan yläpuolella on se, että viemärin tukkeutuessa vesi nousee altaaseen eikä mene koneeseen.
Mikä olisi sitten määräysten mukainen asennus? Riittääkö, että letku käy altaan pohjan yläpuolella? Vai mahdollisimman ylös eli työtason alareunaan? Tuo altaan pohjan tasohan ei teoriassa riitä jos altaaseen tulee enemmän kuin pieni määrä vettä.
Niin ylös kuin mahdollista. Täydellisessä maailmassa tietenkin työtason pohjan korkeudelle.
Kohina tulee juurikin tuosta lämmitysverkosta. Syitä tähän on useita. Jos pumppu on taajuusmuuntajalla varustettu, johtuu äänen voimistuminen pakkasilla siitä että pumppu ottaa lisää kierroksia silloin. Toki pumppu voi vedellä myös viimeisiään, jolloin ääniongelmia voi tulla.
Jos en muista väärin niin veroilmoituksessa kysytään ensimmäistä ja viimeistä maksupäivää.
Eli siis on maksuperusteinen ja kirjanpitäjä oli oikeassa ja laitteen myyjä/asentaja väärässä?
Joo, tuon perusteella. Yleensäkin yksityishenkilöillä kaikki menee verotuksessa todellisen maksupäivän mukaan ja yrityksellä sitten eri tavalla.
ELY-keskukselta voi hakea 4000€ avustusta tuohon vaihtoon. Me haettiin se kun kotitalousvähennyksiä tarvittiin muuhun. Meidän hakemuksen käsittelyssä meni noin vuosi ja jonoja on edelleen joten kotitalousvähennyksen saa nopeammin varmaankin.
Eli onko se joko tai?
Kyllä, molempia ei voi saada samaan projektiin.
Tässä on näköjään poikkeus.
www.vero.fi
Käytännössä ei pitäisi olla ongelma "järkevyyden rajoissa", esim. syksyllä tehdyn rempan toinen lasku tulee vasta tammikuussa.
Tuo on kuten oletinkin, eli maksuvuoden mukaan. Jos siis saat laskun, jossa eräpäivä vaikka 5.1.2023, mutta maksat sen 31.12.2022, vähennät vuodelta 2022.Tässä on näköjään poikkeus.
Kotitalousvähennys verotuksessa
8.2 Vähentämisvuosi
Kotitalousvähennys ja omavastuu ovat kalenterivuosikohtaisia. Jos työ on jo tehty, vähennys myönnetään palkan, palkan sivukulujen tai työkorvauksen maksuvuonna. Jos palkka ja sivukulut jo tehdystä työstä maksetaan eri vuonna (esimerkiksi joulukuussa tehdyn työn palkka maksetaan tammikuussa), vähennyksen voi tehdä vasta maksuvuonna. Ennakkomaksuja käsitellään jäljempänä kohdassa 8.3.
Lähinnä työtä saatetaan jaksottaa sopivasti, jos se onnistuu. Esim. joissakin remonttitapauksissa, vaikka pesutilojen isompi remppa, laskuttaa urakoitsija usein valmistumisasteen mukaan ja ne menee vastaavasti vähennyksiin maksupäivien mukaan.
Aika epätodennäköistä, että sekä patteriventtiilin neula sekä termostaatti toimivat. Jos termostaatin ottaa pois ja painaa neulan sisään, kierron pitäisi loppua. Jos ei, venttiili on viallinen. Ja kyllä, pumpun lähellä yleensä virtaamat on kovempia ja myös pumpun ääni kuuluu lähinpiin asuntoihin.
No samanlainen pannu mulla ja tänään viimeksi tulet.
